TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy
TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun seospoltto vähentää polttamiseen liittyviä ongelmia, jotka johtuvat mm. kattilan korroosiosta, lämpöpintojen likaantumisesta ja hiekkapedin sintraantumisesta. Erityisen hyvät perusteet turpeen seospoltolle on yhdessä hakkuutähteistä tehdyn polttoaineen kanssa. Turpeen sisältämä rikki vähentää puun (erityisesti metsähake) sisältämistä alkaleista ja kloorista johtuvaa lämpöpintojen likaantumista ja kuumakorroosioriskiä sekä pedin sintraantumista. Nuohous ja puhdistustarve vähenee. Hiekkapedin vaihtotarve vähenee. Laitoksen käytettävyys paranee. Esimerkki tulistinputkien likaantumisesta Esimerkki hiekkapedin sintraantumisesta Seospoltolla on myös hiukkas- ja rikkipäästöjä vähentävä vaikutus. Alkalien rikkiä sitova vaikutus vähentää osaltaan turpeen poltosta johtuvia SO 2 -päästöjä. Vähentää muiden rikinpoistomenetelmien (esim. kalkin syöttö) tarvetta. Koneyrittäjien energiapäivät 4-5.2.2011 2
TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO POLTTOAINEEN TOIMITUSVARMUUS JA HINTA Metsäenergian saatavuuteen vaikuttaa merkittävästi vuotuiset suhdanne- ja kausivaihtelut Metsäteollisuuden rakenne ja hakkuumäärät Kelirikot Suhdannevaihteluja voidaan tasata lisäämällä nuorten metsien energia- ja kuitupuun osuutta ja turpeella Turpeen varastointiedellytykset puupolttoaineita paremmat myös tuotantoketju keskitetympää Erityisesti talviaikaan metsähakkeen kosteus voi nousta liian korkeaksi rajoittaen siten kattilasta ulos saatavaa tehoa. Turpeen avulla polttoaineseosta voidaan priimata Turpeen hinta pysynyt reaalisesti suhteellisen tasaisena puupolttoaineilla suurempi vaihtelu Keskinäinen kilpailuasetelma pitää myös hinnannousun kurissa, mikäli tarjonta riittävää Koneyrittäjien energiapäivät 4-5.2.2011 3
SUOMEN UUDET LÄMMITYSVOIMALAITOSINVESTOINNIT OVAT VIIME VUOSINA PERUSTUNEET KOTIMAISIIN POLTTOAINEISIIN Vuosi Polttoaine Polttoaineteho [MW] MW Kokemäki Kokemäen Lämpö 2005 puu 10 Haapavesi Vapo Voima 2006 puu, turve 30 Ilomantsi Vapo Voima 2006 puu, turve 25 Kärkölä Koskisen 2006 puu 15 Mikkeli Etelä-Savon Energia 2006 puu, turve 100 Rauma Rauman Voima 2006 puu, turve 120 Lapua Kiviristin Lämpö 2007 puu, turve 20 Tornio Tornion Voima 2008 puu, turve 150 Espoo Fortum 2009 maakaasu 500 Hämeenlinna Vattenfall 2009 puu, turve 60 Kerava Keravan Energia 2009 puu, turve 80 Pori Kaanaan Voima 2009 puu, turve 210 Tammisaari Ekenäs Energi 2009 puu, turve 25 Kemijärvi Kemijärven Kaukolämpö 2009 puu, turve 20 Lappeenranta Kaukaan Voima 2010 puu, turve 430 Jyväskylä Jyväskylän Voima 2010 puu, turve 470 Keuruu Keuruun Lämpövoima 2010 puu, turve 25 Nivala Nivalan Kaukolämpö 2010 puu, turve 20 Kuopio Kuopion Energia 2011 puu, turve 150 Hämeenkyrö Hämeenkyrön Voima 2012 puu, turve 80 Porvoo Porvoon Energia 2012 puu, turve 50 Yhteensä 3 580 Koneyrittäjien energiapäivät 4-5.2.2011 4
MYÖS JATKOSSA KOTIMAISET POLTTOAINEET OVAT VAHVOILLA 20 /MWh Polttoaineiden nimelliset verot, /MWh 18 16 14 12 10 Hiili POR Maakaasu Turve Hiili POR Maakaasu Hiili CHP Maakaasu CHP 8 6 4 Turve 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vaasa, Järvenpää, Turun seutu, Tampere, Rovaniemi, Helsinki, Oulu, Metsäteollisuus Koneyrittäjien energiapäivät 4-5.2.2011 5
KOTIMAISET POLTTOAINEIDEN MERKITYS KASVAA - PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖOSUUTTA PYRITÄÄN KASVATTAMAAN SUHTEESSA TURPEESEEN Kotimaisiin polttoaineisiin perustuvissa uusinvestoinnissa lähtökohtana yli 70 % puupolttoaineosuus Polttoaineosuuden nosto vaiheittain Olemassa olevissa voimalaitoksissa puupolttoaineiden osuutta pyritään kasvattamaan EU/Valtio/Yritys/omistajakohtaiset tavoitteet uusiutuvalle energialle Hintakilpailukyky Turve 70% / puu 30% polttoainesuhde tulee asteittain vaihtumaan yhdyskuntien lämmitysvoimalaitoksissa päinvastaiseksi Kasvu perustuu metsähakkeeseen Koneyrittäjien energiapäivät 4-5.2.2011 6
PUUSTAMAKSUKYKY (CHP/PÄÄSTÖKAUPPA) MARKKINOILLA Vuoden 2011 alussa metsähakkeesta maksukyky metsäteollisuuden sivutuotteiden tasolla johtuen tukipolitiikan viivästymästä /MWh 25 20 15 10 5 Metsähakkeen markkinahinta Maksukyky metsähakkeesta Maksukyky sivutuotteista Jyrsinturpeen markkinahinta CO2-kustannus 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Koneyrittäjien energiapäivät 4-5.2.2011 7
TURPEEN POLTTOAINEKUSTANNUS JA PUUSTAMAKSUKYKY 30 Päästöoikeus 15 /t CO2 Päästöoikeus 20 /t CO2 Päästöoikeus 35 /t CO2 25 Puustamaksukyky, /MWh 20 15 10 Sähköntuotantotuki metsähakkeelle Päästöoikeuden vaikutus Turpeen vero 5 Turpeen veroton hinta 0 LK 15 MW CHP 60/120 MW LK 15 MW CHP 60/120 MW LK 15 MW CHP 60/120 MW 2011 2020 2030 Koneyrittäjien energiapäivät 4-5.2.2011 8
PÖYRYN ENNUSTE KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖLLE (syksy 2010) Metsähakkeen käyttö kysynnän (laitoskapasiteetti) ja tarjonnan (metsäenergiavarat) näkökulmasta mahdollista nostaa 27 TWh tasolle Hiilen korvaaminen osana tavoitetta Turpeen kulutukseksi sähkön ja lämmön tuotannossa on arvioitu noin 20 TWh vuonna 2020. Mikäli esimerkiksi hiilen korvaaminen ei toteutuisi suunnitellusti tai se perustuisi tuontipolttoaineisiin, vähenisi turpeen kulutus noin 18 TWh tasolle. Vastaavasti mikäli metsähakkeen tarjonta ei kehittyisi oletetusti (esimerkiksi 20 % vähenemä tarjonnassa), nousisi turpeen kulutus tasolle 23 TWh (verrattuna 20 TWh kulutukseen). 2009 2020 [TWh] [TWh] Metsähake 10,8 27,0 Sivutuotteet 15,3 17,4 Turve 19,3 19,8 Yhteensä 45,5 64,1 Oletuksena, että metsähakkeen käyttötavoitteet ylitetään Koneyrittäjien energiapäivät 4-5.2.2011 9
TURPEEN KÄYTTÖNÄKYMÄT Lyhyelle aikavälillä ja vuoteen 2020 Päästöoikeuden hinnan odotetaan pysyvän alle 20 /t CO2 tasolla Uusia voimalaitosinvestointeja rakenteilla/suunnitteilla (Kuopio, Turun seutu, Tampere, Vaasa, Rovaniemi, Metsäteollisuus), jotka lisäävät kotimaisten polttoaineiden kysyntää Metsäenergia tulee osittain syrjäyttämään turvetta mahdolliset turpeen saatavuusongelmat saattavat nopeuttaa kehitystä Turpeen tarve säilyy noin 20 TWh tasolla vuoteen 2020 Lyhyellä aikavälillä korkeammalla tasolla, mikäli turpeen saatavuus ei rajoita kulutusta Pidemmällä aikavälillä Päästöoikeuksien hinnan oletetaan nousevan merkittävästi Turpeen kilpailukyky heikkenee voimakkaasti puupolttoaineiden suhteen Turpeen korkeat käytön kustannukset (päästöoikeudet) tulevat vähentämään turpeen kulutusta vuoden 2020 tasosta tarve kuitenkin säilyy Poliittiset toimet? Koneyrittäjien energiapäivät 4-5.2.2011 10
KIITOS! perttu.lahtinen@pöyry.com