ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Samankaltaiset tiedostot
Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Kampanjan tavoitteet

Metsätuotannon elinkaariarviointi

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari , Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Metsänhoidon strategiat metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan sekä substituution edistämiseksi

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Fortumin Energiakatsaus

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Puu vähähiilisessä keittiössä

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Biotalouden kestävyyshaasteet

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Transkriptio:

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1

ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin Tavoite: Tuoda esiin Pohjois-Euroopan/Suomen näkökulmaa EU:n bioenergiakeskustelussa Kohdeyleisö: Päätöksentekijät EU:ssa (raportti englanninkielinen) Tekijät: Luken ja VTT:n tutkijat: o Kati Koponen, Laura Sokka, Olli Salminen, Risto Sievänen, Kim Pingoud, Hannu Ilvesniemi, Johanna Routa, Tanja Ikonen, Tiina Koljonen, Eija Alakangas, Antti Asikainen, Kai Sipilä Aikataulu: Julkaisu syksyn 2015 aikana

Metsäenergiaan liittyvä kestävyyskeskustelu Metsävarannot ja niiden kehitys tulevaisuudessa Metsäenergian käytön ilmastovaikutukset Tehostetun biomassan korjuun vaikutukset metsäluontoon Puun kaskadikäyttö 7.10.2015 3

Suomen nykyiset metsäresurssit pitkäjänteisen metsänhoidon tulos Metsävaroja inventoitu Suomessa jo vuodesta 1920 alkaen Metsävarat kasvaneet 1950-luvulla alkaneiden uudistustoimien johdosta voimakkaasti Metsien ikärakenne suosii kasvua Data: Metsätilastollinen vuosikirja 2014: http://www.metla.fi/julkaisut/metsatilastollinenvsk/indexen.htm 7.10.2015 4

Metsät kasvaneet korjuista huolimatta Metsien vuosittainen kasvu sekä puun kokonaismäärä metsissä ovat 1950-luvulta kasvaneet, vaikka puuta on samanaikaisesti käytetty yli kaksi kertaa lähtöpuuston verran Data: Metsätilastolliset vuosikirjat 7.10.2015 5

Metsien kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa Low Carbon Finland 2050 projektissa laaditut skenaariot arvioivat metsän kasvun jatkuvan Kasvu turvattava riittävillä panostuksilla metsän hoitoon Vuosittaisen metsän kasvun ja käytön kehittyminen (skenaarioissa ei huomioitu uusimpia suuria investointipäätöksiä ja - suunnitelmia, jotka voivat vaikuttaa kasvua hidastavasti) Data: Kallio Maarit, Salminen Olli ja Sievänen Risto. Low Carbon Finland 2050 -platform: skenaariot metsäsektorille 7.10.2015 6

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Metsät toimivat hiilivarastoina ja hiilinieluina Metsät tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta, jonka avulla voidaan korvata fossiilisten resurssien käyttöä Lähde: http://www.globalcarbonproject.org/carbonbudget/14/presentation.htm 7.10.2015 7

Tavoitteena tasapainotila hiilivaraston säilyttämisen ja kasvattamisen sekä kestävän biomassavirran turvaamiseksi Hakkuiden kiihdyttäminen pienentää hiilivarastoa verrattuna vähemmän intensiivisiin hakkuisiin Pitkällä aikavälillä pyrittävä tilaan, jossa kestävällä metsänhoidolla turvataan sekä hiilivaraston kasvu sekä uusiutuvan raaka-aineen tuotanto Tutkimuksen keskityttävä löytämään nämä tasapainotilat Päästöjen kehittyminen sekä metsien hiilinielun kasvuskenaariot Data: Kallio Maarit, Salminen Olli ja Sievänen Risto. Low Carbon Finland 2050 -platform: skenaariot metsäsektorille & Suomen khk-inventaari 7.10.2015 8

Miten puuta pitäisi käyttää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Ilmaston muutoksen hillinnässä nopein hyöty saadaan tuottamalla metsäenergiaa nopeasti hajoavista jäte- ja tähdepohjaisista raaka-aineista Suomen bioenergiasta suurin osa tuotetaan jäte- ja tähdemateriaaleista Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta suosiollista on käyttää puuta pitkäikäisiin tuotteisiin, jotka toimivat hiilivarastoina Data: Tilastokeskus, energiatilastot 2014 7.10.2015 9

Ekologisten vaikutusten hillintä mahdollista sopivilla toimenpiteillä Korjuiden aiheuttamia ravinnehäviöitä voidaan torjua hyvillä harvennuskäytännöillä, kuten riittävällä hakkuutähteiden kuivausajalla metsässä sekä jättämällä metsiin vähintään 30% oksista ja latvusmassasta On tärkeää huolehtia, että metsiin (myös talousmetsiin) jää tarpeeksi kuollutta puuta, jotta siitä riippuvaiset lajit voivat menestyä Suomessa metsänhoitoa ohjeistetaan Tapion julkaisemilla hyvän metsänhoidon suosituksilla 7.10.2015 10

Puun kaskadikäyttö Kaskadikäytöllä tarkoitetaan sitä, että biomassaa käytetään (ja uudelleen käytetään tai kierrätetään) vähintään kerran tai useampia kertoja ennen sen hävitystä / loppusijoitusta (esim. poltto/kaatopaikkasijoitus) Juuret jätehierarkiassa, jossa uudelleenkäyttö ja kierrätys (materiaalina) asetettu energiahyödynnyksen ja kaatopaikkasijoituksen edelle Kaskadikäsitteen määritelmiä esitetty useissa eri julkaisuissa, määritelmät kuitenkin eroavat: Onko suora tähteiden energiakäyttö kaskadikäyttöä vai ei (Carus vs. Mantau)?

Keskustelu kaskadikäytöstä kiihtyy Kaskadikäyttö saamassa lisääntyvää huomiota eurooppalaisessa puun ja muun biomassan käyttöä koskevassa keskustelussa. Euroopan komissio ilmoittanut tavoitteekseen kaskadiperiaatteen edistämisen biomassan käytössä muun muassa kiertotaloutta koskevassa tiedonannossa (COM(2014)398) sekä metsästrategiassa (COM(2013)659) sekä liikenteen biopolttoaineisiin liittyvässä ILUCdirektiivissä ((EU) 2015/1513). Komissio teettää parhaillaan selvitystä: Study on the optimised cascading use of wood VTT laatinut erillisen lyhyen katsauksen kaskadikäytöstä Suomessa: www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2015/vtt-r-03979-15.pdf

7.10.2015 Puhujan nimi 13

Puun käyttö EU:ssa 2012 Paperin kierrätys Puun käyttö suoraan energiaksi Metsäteollisuuden sivuvirrat energiaksi Lähde: Mantau 2012. Wood flows in Europe (EU27) 7.10.2015 14

Johtopäätöksiä Suomessa metsien hoito on pitkäjänteistä toimintaa, jolla on saatu metsäresurssit kasvuun. Tämä kasvu on turvattava myös tulevaisuudessa riittävillä panostuksilla metsänhoitoon. Metsänhoidossa on pyrittävä löytämään tasapainotiloja, joissa sekä metsien rooli hiilivarastoina ja nieluina sekä uusiutuvan raakaaineen lähteinä turvataan. Puun kaskadikäyttöä tarkasteltaessa tulisi huomioida maiden erilainen asema puumarkkinoilla: tietyt maat puun tuottajia, toiset taas kuluttajia

kati.koponen@vtt.fi 7.10.2015 16