Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Rikard Lindström 040 833 3789 tai rikard.lindstrom@porvoo.fi Valtuuston jäsen Catharina von Schoultz on tehnyt aloitteen koskien perusopetukseen valmistavaa opetusta ruotsin kielellä. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulutusjaosto on merkinnyt tiedoksi vastauksen aloitteeseen. Liite: Aloite 1.2.2016 Vastaus aloitteeseen Sivj: Sivistyslautakunta lähettää vastauksen kaupunginhallitukselle. Päätös: Sivistyslautakunta lähettää vastauksen kaupunginhallitukselle. KH 05.09.2016 258 Sivistyslautakunta on kokouksessaan 12.5.2016 esittänyt seuraavaa: Taustaa: Kaikilla Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, mikä tarkoittaa sitä, että heidän on osallistuttava perusopetukseen. Oppivelvollisuus on lakisääteinen. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää 7 vuotta ja päättyy, kun peruskoulun oppimäärä on suoritettu tai on kulunut 10 vuotta oppivelvollisuuden alkamisesta. Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Oppivelvollisuusikäisillä (7 17 vuotta) maahanmuuttajilla, myös
turvapaikanhakijoilla, on sama oikeus perusopetukseen kuin suomalaisillakin. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus perusopetuksessa nousee koko ajan. Suurimmissa kaupungeissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus joissakin kouluissa on jo yli puolet. Turvapaikanhakijoiden määrä on noussut viime vuonna noin 3 000:sta 30 000:een vuotta kohti. Noin 10 000:n odotetaan saavan jäädä. Maahanmuuttajalapset sijoitettaan tavallisesti sille vuosiluokalle, joka vastaa heidän ikäänsä ja osaamistaan. Jos on välttämätöntä, oppilailla on oikeus saada suomen tai ruotsin kielen opetusta erillisen maahanmuuttajaoppilaille tarkoitetun oppimäärän mukaan (suomi/ruotsi toisena kielenä). Maahanmuuttajaoppilaat voivat myös saada oman äidinkielensä opetusta. Koulut tarjoavat lisäksi mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Oppilailla on oikeus oman uskontonsa mukaiseen opetukseen, jos samaan uskontokuntaan kuuluvia on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetusta. Oppivelvollisuus- ja esikouluikäiset maahanmuuttajalapset voivat saada perusopetukseen valmistavaa opetusta. Tämän opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan harmonista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa valmiudet, jotta he voisivat aloittaa perusopetuksen. Mahdollinen valmistava opetus kestää puolesta vuodesta vuoteen tai kauemmin oppilaan tarpeista riippuen. Kunnalla ei siis ole velvollisuutta järjestää valmistavaa opetusta. Porvoossa suomenkielisillä koulutuspalveluilla on useita valmistavan opetuksen ryhmiä. Ruotsinkielisissä kouluissa on tänä lukuvuonna yhteensä kahdeksan maahanmuuttajataustaista oppilasta. Nämä oppilaat eivät ole käyneet valmistavassa opetuksessa ryhmittäin vaan saaneet tarvitsemaansa tukea lähikoulussaan. Monissa kunnissa kokemukset ovat samoja: - kotoutuminen tapahtuu pääaisallisesti suomeksi, - kiinnostusta kotoutumiseen ruotsiksi on, mutta oppilaita puuttuu. Porvoon sivistyslautakunta on päättänyt järjestää turvapaikanhakijoiden valmistavan opetuksen suomeksi tänä lukuvuonna. Kotoutuminen Koulutuspalveluilla kotoutumisasiat koskevat ensisijaisesti varhaisikäisiä ja oppivelvollisuusikäisiä lapsia sekä oppivelvollisuusiän ylittäneitä nuoria. Koulutuspalveluilla voi myös
olla tärkeä rooli koulutuksen jatkuvuudessa aina varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta 1. 6. luokille sekä 7. 9. luokille ja siitä eteenpäin toiselle asteelle ja mahdollisesti korkeakoulutukseen. On myös tärkeää vahvistaa omaa äidinkieltä oppimisen tukena ja osata antaa asianmukaista ohjausta ja oppilashuoltoa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen haasteita: 1. Niin suomen- kuin ruotsinkielisen valmistavan opetuksen haasteena on se, että kustannukset nousevat korkeammiksi kuin jos kotoutuminen tapahtuu vain yhdellä kielellä. 2. Harvalla opettajalla on kokemusta ja osaamista ruotsinkielisestä valmistavasta opetuksesta ja opettajia, joilla on pätevyys opettaa ruotsia toisena kielenä on vähän. 3. Ruotsinkielisiä Suomen olosuhteisiin soveltuvia oppimateriaaleja on vähemmän kuin suomenkielisiä. 4. Myös lapsen vanhemmille on järjestettävä kunnolliset mahdollisuudet kotoutua sillä kielellä, jolla lapsi käy koulua. 5. Erityisenä haasteena ovat myöhässä perusopetukseen tulleet nuoret, perusopetuksen loppuunsaattaminen ja pääsy jatko-opintoihin. Kehittämisajatuksia Ruotsinkieliset koulutuspalvelut suhtautuu myönteisesti maahanmuuttajien ottamiseen ruotsinkielisiin kouluihin. Kun opetussuunnitelmaa uusitaan nyt, ruotsinkielisillä kouluilla on edustajansa työryhmässä, joka laatii Porvoon perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman. Ruotsinkieliset koulutuspalvelut ei usko olevan realistista, että ruotsinkielisen kotoutumisen ja ruotsinkielisen valmistavan opetuksen valitsevia olisi niin monta, että ruotsinkielistä valmistavaa opetusta järjestettäisiin erillisissä ryhmissä taloudellisin perustein. Ensisijainen lähtökohta on, että heidät kotoutetaan kuten nytkin lähikoulussa henkilökohtaisen opetusohjelman avulla ja että tämä huomioidaan nyt laadittavassa opetussuunnitelmassa. Turvapaikkaa hakevien maahanmuuttajien osalta ruotsinkieliset koulutuspalvelut katsoo, että Porvoo ensisijaisesti tarjoaa valmistavaa opetusta suomenkielisissä ryhmissä, koska emme tiedä, kuinka moni saa jäädä ja minne he sitten asettuvat. Jos joku haluaa mennä ruotsinkieliseen kouluun, sen on oltava mahdollista ja opetus tulee kuvata nyt laadittavassa opetussuunnitelmassa.
Seuraavia asioita on kehitettävä: - neuvonta ja ohjaus kotoutumisen ensi vaiheessa - opettajien, ohjaajien ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisen parissa työskentelevien osaaminen, mahdollisuus jatkuvuuteen, jos valitsee ruotsinkielisen kotoutumislinjan ja ruotsinkielisen koulun - mahdollisuuksien selvittäminen maahanmuuttajien toisen asteen koulutukselle, esimerkiksi lukioon valmistavan koulutuksen järjestäminen maahanmuuttajille ja henkilöille, joilla on muu kieli äidinkielenään. - Maahanmuuttoviraston ja kunnan välinen viestintä - ruotsinkielisten valmistavien opintojen vastuuhenkilö Porvooseen. Yhteenveto Ruotsin kielen on voitava toimia samoin perustein kuin suomen kielen. Kotoutumiskielen valinnan on perustuttava ihmisen kykyyn tehdä omia päätöksiä. Sen vuoksi maahanmuuttajille annettavien tietojen on oltava oikeita ja niiden tarkoituksena on oltava, että maahanmuuttajat voivat tehdä omia päätöksiä. Tiedon on oltava avointa ja saatavilla. On myös tärkeää laatia työmuotoja, jotka hyödyttävät jatkuvuutta. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että myös Suomen ruotsinkieliset seudut hyötyvät mahdollisuuksista saada yhteyksiä muihin kulttuureihin ja että tämä yhteys voi toimia varantona ruotsinkieliselle väestölle. Suomenruotsalaisille lapsille on annettava mahdollisuudet näihin yhteyksiin samoin kuin maahanmuuttajille on annettava mahdollisuus oppia tuntemaan yhteiskuntamme suomenruotsalainen kulttuuri. Jotta koko Suomea koskevaa kotoutumista ruotsin kielellä voitaisiin kehittää, on suunnattava voimavaroja yhteistyöhön Maahanmuuttoviraston kanssa, joka on avainasemassa; olisi myös hyvä koordinoida asiaa Suomen ruotsinkielisten seutujen kanssa yhdessä esimerkiksi Suomenruotsalaisten kansankäräjien kanssa. Myös Kuntaliiton ruotsinkielisellä maahanmuuttokoordinaattorilla voi olla tärkeä rooli tässä asiassa. Ruotsinkieliseen perusopetukseen valmistava opetus on osa kotoutumista ruotsin kielellä. Ruotsinkieliset koulutuspalvelut suhtautuu myönteisesti ruotsinkielisen kotoutumisen kehittämiseen ja ruotsinkielisen valmistavan opetuksen järjestämiseen Porvoossa.
Liite: aloite 1.2.2016 Kj: Kaupunginhallitus antaa yllä olevan vastauksenaan Catharina von Schoultzin aloitteeseen. Kaupunginhallitus toteaa kuitenkin, että vaikka se suhtautuu myönteisesti ruotsinkielisen kotoutumisen kehittämiseen ja ruotsinkielisen valmistavan opetuksen järjestämiseen Porvoossa, ei tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista järjestää valmistavaa koulutusta ruotsiksi samassa laajuudessa kuin suomeksi. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uuteen valmisteluun.