S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 28.4.2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme ohessa Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailun vuosiyhteenvedon 2. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi Toimisto ja Kuopion laboratorio Joensuun laboratorio Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Jokikatu 8 86466-75 Kuopio 822 Joensuu Puhelin: 7-2647 2 Puhelin: 5-36 38 www.skvsy.fi Sähköposti: vsy@skvsy.fi Sähköposti: laboratorio.joensuu@skvsy.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@skvsy.fi
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 776 TERVON KUNTA TERVON KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN TARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2 KUOPIO 28.4.2 TUOMAS PURANEN
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TERVON KUNTA A 776. JOHDANTO 2. SÄÄOLOT Tarkkailu perustui aiemmin Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen n:o 57/Va II/88, 2.8.88. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys laati vesioikeuden päätökseen perustuvan purkuvesistön tarkkailuohjelman 6.2.8, jonka Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi 23.2.8. Pohjois-Savon ympäristökeskus antoi Tervon kunnan jätevedenpuhdistamolle uuden ympäristöluvan.2.24 päätöksellään Dnro PSA-22-Y-27-2. Uuden lupapäätöksen mukaisesti puhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan kolmella havaintopaikalla Rasvangissa ja uudessa havaintopaikassa jätevesien purkuojassa. 2. Säätila Loppuvuoden 2 sekä tarkkailuvuoden 2 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat ja 2). Ääriolosuhteet värittivät vuoden 2 säätä. Lämpötila seuraili keskimäärin pitkän ajan keskiarvoa (vuosilta 7-2), mutta keskitalvi oli normaalia kylmempi ja keskikesä lämpimämpi. Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. C Keskilämpötila Kuopiossa 2-2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 25 2 5 5-5 - -5-2 2- x 7-2 X/ XI/ XII/ I/ II/ III/ IV/ V/ VI/ VII/VIII/ IX/ X/ XI/ XII/ Kuva. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila 2-2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 mm/kk 8 7 6 5 4 3 2 Sadanta Kuopiossa 2-2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 2- x 7-2 X/ XI/ XII/ I/ II/ III/ IV/ V/ VI/ VII/VIII/ IX/ X/ XI/ XII/ Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä 2-2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Vuodenvaihteessa 2-2 lämpötila meni selvästi pakkasen puolelle. Tammikuu oli yli viisi astetta normaalia kylmempi. Lämpötila pysytteli talvella 2-2 nollan alapuolella yhtäjaksoisesti harvinaisen pitkään. Tammikuun sademäärä oli matala, helmi-maaliskuussa satoi normaalia enemmän. Helmikuussa pakkasennätyksiä rikottiin monin paikoin. Maaliskuun lopussa osa lumista jo suli. Huhtikuu oli paikoin poikkeuksellisen lämmin. Lumien sulaminen tapahtui huhtikuussa pääosin pääsiäisen aikaan, jolloin saatiin monin paikoin myös sateita. Lumien sulaminen keväällä on esitetty kuvassa 3. Viimeiset lumet ja routa sulivat vasta reilusti toukokuun puolella. Pakkasöitä jatkui huhtikuun lopulle asti. Järvien jäät alkoivat sulaa vapun tienoilla. Kuva 3. Lumen sulaminen keväällä 2.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 Touko-kesäkuussa saatiin sateita ja paikoin ukkosia. Heinäkuussa rikottiin lämpöennätyksiä. 2.7.2 mitattiin Suomen mittaushistorian lämpimin lukema Liperissä, 37,2 C. Hellekaudella saatiin selkeästi normaalia vähemmän sateita. Sateet tulivat lähinnä myrskyjen yhteydessä. Elokuun alkupuoli oli vielä keskimääräistä lämpimämpää, mutta loppupuolella lämpötila tippui kymmenen asteen paikkeille eli keskimääräistä viileämmäksi. Syyskuussa sää oli tyypillinen. Lokakuussa lumi kävi maassa eri puolilla Itä-Suomea. Nämä lumet sulivat vielä pois, mutta marraskuun puolen välin jälkeen pysyvä lumi oli maassa ja sitä saatiin tasaisesti lisää vuoden loppuun asti. Loka-joulukuun 2 lumikartat on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa 2. 2.2 Virtaamat ja vesivarat Vuosi alkoi pitkäaikaiskeskiarvoja matalammilla järvien pinnankorkeuksilla ja virtaamilla. Iisalmen reitillä virtaamat tosin olivat ajankohdan keskimääräiset ja Syvärin pinta normaalia korkeampi. Järvien vedenpinnat pääosin laskivat lumien sulamiseen asti. Huhtikuussa sateet jäivät vähäisiksi, ja lumen vesiarvot olivat keväällä tavallista pienempiä, mistä syystä alueella ei saatu suuria tulvia. Latvajärvet saavuttivat tulvahuippunsa huhtikuussa, keskusjärvet toukokuussa. Poroveden ja Onkiveden pinnannousu oli huhtikuussa poikkeuksellisen hidasta. Huhtikuun virtaamat Iisalmen reitillä olivat ajankohtaan nähden suuria, siis virtaama nousi poikkeuksellisen aikaisin, mutta kuutiomäärät olivat enimmillään normaalia tulvajuoksutustasoa. Keskimääräistä viileämmän ja sateisemman alkukesän seurauksena vedenpinnan lasku oli maltillista. Iisalmen reitin virtaamat olivat alkukesällä ajankohdan keskiarvoa suuremmat, paikoin jopa kaksinkertaiset pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Heinäkuussa voimakas haihdunta ja vähäiset sateet laskivat vedenpintoja entisestään. Syksyn sateiden aiheuttama järvenpintojen nousu taittui marraskuun pakkaskauteen. Vuoden lopulla suurten järvien pinnat olivat pääosin selkeästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Pohjavesien taso oli vuoden 2 alkupuolella keskimääräistä alhaisempi kuivan kesän jäljiltä. Pinnat lähtivät nousuun huhtikuussa lumien sulaessa. Heinäkuussa pohjavesien
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 3. KUORMITUS pintojen havaittiin olevan keskimääräistä alhaisempia. Loppuvuonna pohjavesien pinnat olivat pitkäaikaisvertailussa hieman keskimääräistä alempana. Järvien jäänpaksuus oli Pohjois-Savossa huhtikuun alussa vielä 5-6 cm, mutta jään rakenne oli kaikilla havaintopaikoilla huono. Jäät heikkenivät huhtikuun lopussa ja sulivat toukokuun alussa. Pohjois-Savon suurimmatkin järvet jäätyivät taas marraskuun loppupuolella. Kallavesi jäätyi huomattavasti aikaisemmin kuin viime vuosina on ollut tapana. Tervon kunnan jätevedenpuhdistamo toimi kuormitustietojen perusteella vuonna 2 lupaehtojen mukaisesti. Puhdistamon kuormitus oli vuonna 2 seuraava: Vesivirtaama BOD7ATU kok P kok N NH4-N m 3 /d 22,8,35 3, 2, Vuosittainen vesistökuormitus on esitetty kuvassa 5. BOD7-ATU, lähtevä jätevesi KOKONAISFOSFORI, lähtevä jätevesi 3 2,5 lupaehto 5 8 5,2,8,6,,8 2 2,4,2 lupaehto,6,7,6,5 6,,8,6,5,4,3,5 3,4,2,2, 6 78 22 22 2324 25 2627 28 22 6 78 22 22 2324 25 2627 28 22 KOKONAISTYPPI, lähtevä jätevesi NH4-TYPPI, lähtevä jätevesi 5 5 5 8 4 4 4 6 3 3 3 4 2 2 2 2 6 78 22 22 2324 25 2627 28 22 6 78 22 22 2324 25 2627 28 22 Kuva 5. Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vuosina 6-2.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 4. VESISTÖTUTKIMUKSET 4. Näytteiden otto ja analysointi Näytteet vesistötutkimusta varten otettiin tutkimusohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuoden aikana eli lopputalvella (7.3.2) ja loppukesällä (3.8.2). Näytteenottopaikat on esitetty kuvassa 6 ja niiden tunnukset ja koordinaatit ovat seuraavat: Purkuoja syv (m), koordinaatit 68227-348738 Rasvanki, Pienilahti, 6862-348778 Rasvanki 2A, 687-3488 Rasvanki 3, 682-348726 Näytteet analysoitiin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset lähetettiin asianosaisille tutkimuskertojen jälkeen. Kuva 6. Vesistöhavaintoasemien sijainti
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 4.2 Vesistön tila Vuoden 2 vesistötarkkailun tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa (taulukko ). Taulukko. Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tulokset 2. Asema/ Pvm Syvyys m Lämpötila C Happi Happi% Kyll % Sähkönj. ph ms/m COD-Mn O2 Kok. N µg/l Kok. P µg/l Klorof.-a E.kokit, a E. kokit µg/l pmy/ ml pmy/ ml Purkuoja 7.3.2,,6 7,3 52 7,6 4 58 25 45 8 6..2, 2, E E 86 7, 3 34 3 ~6 ~6 Rasvanki, Pienilahti 7.3.2,4,3 78 4,5 6,, 4 8 4 3.8.2 5,6,4 4 7,2 8, 2 3.8.2-2 6 Rasvanki 2A 7.3.2,2,7 8 4,4 6,,3 4 2 7.3.2,7 2,7 3,8 28 6,5 6,5 7, 6 3.8.2 5,6 7, 8, 3 3.8.2,5 4, 8,7 86 7, 8 3 3.8.2-2 6,6 Rasvanki 3 7.3.2,2 2,4 85 4,4 6, 37 7.3.2 5,2,6 82 4,4 6,8,2 3 7.3.2,7, 72 4,5 6,6 8, 4 8 7.3.2 8,2 2,4 6 44 4,7 6,5 7,6 42 3.8.2 5,5 8,6 86 7, 8,2 3 3.8.2 5 5,4 8,7 87 7, 8,5 2 3.8.2 5,4 8,6 86 7, 8, 2 3.8.2,5 2,,82 7,6 4,7 6,5 8 4 3.8.2-2 5,6 4.2. Maaliskuu Järviasemilla jään päällä oli vettä noin 2 cm. Asemalla purkuoja happitilanne oli tyydyttävä. Jätevesivaikutus näkyi edellisvuosien tapaan erittäin korkeina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuusarvoina sekä heikkona hygieenisenä laatuna. Kokonaisfosforin pitoisuus oli selvästi ylirehevän veden tasoa. Veden ph-arvo osoitti lievää emäksisyyttä. Pienilahden aseman happitilanne oli päällysvedessä hyvä. Vesi oli lievästi humusleimaista ja ph-arvo lähellä neutraalia. Kokonaisfosforin perusteella asema luokittui karuksi. Hygieenistä laatua heikensi enterokokkien esiintyminen (4 kpl/ ml), joka saattaa viitata jätevesien vaikutukseen. Muuten jätevesien selvää vaikutusta ei ollut havaittavissa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 Rasvangin asemalla 2A alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt. Alusvedessä oli selvästi havaittavissa kokonaistypen nousua päällysveteen verrattuna, joka viittaa myös jätevesien vaikutukseen. Alusveden happitilanne ja kokonaistypen pitoisuudet olivat lähellä edellisvuosien vastaavan ajankohdan keskiarvoja (Kuva 7). Sähkönjohtavuuden nousu alusvedessä oli lievää. Hygieeninen laatu oli lähes moitteeton. Päällysveden laatu oli hyvin samankaltainen Pienilahden aseman kanssa. Paikka: 776/2A; näyte:,7 Happi% Paikka: 776/2A; näyte:,7 Kok. N 42 4 4 35 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 34 32 3 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 25 2 5 3 28 5 26 7.3..3..3.8 3.3.7 6.3.6 7.3..3..3.8 3.3.7 6.3.6 4.3.5.3.4 4.3.5 24.3.4 Kyll % 36 µg/l 38 Kuva 7. Rasvangin aseman 2A alusveden hapenkyllästysaste ja kokonaistyppipitoisuus lopputalvella vuosina 2-2. Syvänneasemalla Rasvanki 3 oli myös havaittavissa voimistunutta hapen kulumista pohjanläheisessä vesikerroksessa, mutta alusveden happitilanne oli kuitenkin asemaa 2A parempi. Ravinteiden sisäistä kuormitusta ei esiintynyt. Päällysvedessä ravinnepitoisuudet olivat karun veden tasoa. Hygieeninen laatu oli moitteeton eikä selviä merkkejä jätevesistä ollut havaittavissa. 4.2.2 Elokuu Asemalla purkuoja virtaama oli arviolta noin l/s. Happitulos jouduttiin hylkäämään tuloksen epävarmuuden vuoksi. Jätevesien vaikutukset olivat selvästi nähtävissä erittäin korkeina ravinnepitoisuuksina, kohonneena sähkönjohtavuutena sekä voimakkaasti heikentyneenä hygieenisenä laatuna. Kokonaisfosforipitoisuus oli selvästi ylirehevän veden tasoa. Veden ph-arvo oli lähellä neutraalia. Pienilahden asema luokittui kokonaisfosforipitoisuuden perusteella karuksi. Happitilanne oli hyvä ja hygieeninen laatu moitteeton. Jätevesien vaikutusta ei ollut näytteenottohetkellä havaittavissa. Rasvangin asemalla 2A vesi oli lähes kerrostumaton, veden laatu oli hyvin tasalaatuinen koko vesirungossa. Happitilanne oli alusvedessäkin hyvä. Päällysvedessä kokonaisfosforin pitoisuus luokitti aseman lievästi reheväksi. Vesi oli lievästi humuspitoista ja veden ph-arvo oli lähellä neutraalia. Hygieeninen laatu oli moitteeton. Selvää jätevesien vaikutusta ei ollut näytteenottohetkellä havaittavissa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 Syvänneasemalla Rasvanki 3A lämpötilakerrostuneisuus oli myös enää lievää, alusveden happitilanne oli kuitenkin heikko (Kuva 8). Heikko happitilanne ei kuitenkaan näkynyt fosforin sisäisenä kuormituksena. Typen osalta oli havaittavissa pitoisuuksien nousua alusvedessä päällysveteen nähden, joka todennäköisesti johtuu heikentyneestä happitilanteesta ja lievästä sisäisestä kuormituksesta. Ravinnepitoisuudet olivat päällysvedessä karun veden tasoa. Hygieeninen laatu oli moitteeton. Levämäärää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus oli kaikilla vesistöasemilla lievästi rehevän veden tasoa. Paikka: 776/3; näyte:,5 Happi% 7 6 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. Kyll % 5 4 3 2 3.8..8. 2.8.8 22.8.7.8.6 6.8.5.8.4 2.8.3 2.8.2 4.8. 4.8. Kuva 8. Aseman Rasvanki 3A hapenkyllästysarvot alusvedessä loppukesällä vuosina 2-2. 5. YHTEENVETO Yhteenvetona vuoden 2 tarkkailusta voidaan todeta puhdistamon purkuvesien vaikutusten näkyneen edelleen selvästi alapuolisessa purkuojassa molemmilla havaintokerroilla. Pienilahdessa jätevesivaikutukseen saattoi viitata enterokokkien esiintyminen, mutta muuten jätevesien selvää vaikutusta ei ollut havaittavissa. Rasvangin asemalla 2A viitteitä jätevesistä oli havaittavissa edellisvuosien tapaan maaliskuussa pohjanläheisessä vesikerroksessa kohonneena kokonaistypen pitoisuutena ja sähkönjohtavuutena. Elokuussa alusvedessä oli asemalla 3 havaittavissa lievää typen yhdisteiden nousua, joka saattaa viitata lievään jätevesien vaikutukseen, mutta todennäköisesti typen nousu johtuu heikentyneestä happitilanteesta ja sisäisestä kuormituksesta. Levämäärä oli klorofylli-a:n perusteella edellisvuosien tasolla ja oli lievästi rehevän veden tasoa kaikilla asemilla.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Mirkka Koljonen Insinööri (AMK) Tuomas Puranen MMM, limnologi