Selvitystyön raportti

15.12.2015 RAPORTTI 1 / 43 Haahtela Bulevardi 16 00120 Helsinki www.haahtela.fi Tilaaja Jyväskylän kaupunki Hanke Jyväskylän kaupungin Sosiaali ja vanhuspalvelujen sekä perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoselvitys Selvitystyön raportti 15.12.2015

2 / 43 Sisällysluettelo 1. Selvitystyön lähtökohdat...4 1.1 Taustaa...4 1.2 Selvityksen tavoite...5 1.3 Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon palveluverkkoselvitys...6 1.4 Työn toteutus...7 2. Palvelutarpeen muutos...8 2.1 Väestöpohja Jyväskylässä...8 2.2 Väestöpohja Keski-Suomessa...8 2.3 Sote uudistus Keski-Suomessa...9 3. Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan nykytilanne ja toiminnan muutoksen visio... 10 3.1 Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan organisaatio... 10 3.2 Sosiaalipalvelut... 11 3.2.1 Lastensuojelu... 11 3.2.2 Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut... 12 3.2.3 Vammaispalvelut... 14 3.3 Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut... 15 3.3.1 Psykososiaaliset palvelut... 16 3.4 Vanhuspalvelut... 18 3.4.1 Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen... 20 3.4.2 Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito... 24 3.5 Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan tilat, nykytilanne... 26 4. Esitys palveluverkon kehittämisestä Jyväskylässä... 27 4.1 Sosiaalipalvelut ja perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali ja terveyspalvelut... 27 4.1.1 Asiakasvastaanotot / toimistotyö lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä ja kuntouttavissa palveluissa, vammaispalveluissa sekä psykososiaalisissa palveluissa... 27 4.1.2 Päivä- ja työtoiminta vammaispalveluissa... 30 4.1.3 Asumispalvelut lastensuojelussa, vammaispalvelussa ja aikuissosiaalityössä... 32 4.1.4 Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto... 33

3 / 43 4.2 Vanhuspalvelut... 34 4.2.1 Neuvonta ja palveluohjaus... 34 4.2.2 Kotona asumisen tukeminen... 35 4.2.3 Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito... 37 4.3 Integraatio... 38 5. Kehittämisvision yhteenveto... 39 5.1 Lähivuosien kehittämistoimenpiteet... 39 5.2 Arvio tilojen määrän muutoksesta ja tilakustannuksista... 41 5.3 Kehittämisvisio suhteessa sote-uudistukseen... 42 Liitteet: Kartta 1 Vammaispalvelujen päivä ja työtoiminta vuonna 2020 Kartta 2 Ikääntyvien alueelliset palvelut vuonna 2020

4 / 43 1. Selvitystyön lähtökohdat 1.1 Taustaa Suomen hallitus on 7.11.2015 sopinut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta (sote-uudistus), jossa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä Suomessa siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta ja niiden toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 alussa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön Sote- ja aluehallintouudistusprojektin tausta-aineistosta käy ilmi, että sote-uudistuksen keskeinen tavoite on sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio (horisontaalinen integraatio) sekä perustason ja erikoistason integraatio (vertikaalinen integraatio). Tuottamalla palvelut ensisijaisesti jo perustasolla ja koordinoimalla palvelutarve terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja asiakkaan kokemaa hyötyä. Tämä on tärkeää monille asiakasryhmille, kuten lapsiperheille, iäkkäille ja työttömille. Huomattavia kustannuksia syntyy suunnittelemattomista ja koordinoimattomista käynneistä ja laitosjaksoista sekä lasten ja nuorten kiireellisistä sijoituksista. Suunnittelemattomien, kalliiden palveluiden vähentäminen ja palveluketjujen sujuvoittaminen edellyttävät perustason palvelujen vahvistamista ja niiden sisällön kehittämistä. Keskeistä on myös vahvistaa perustason ja erityistason palvelujen välistä yhteyttä. Useiden tuoreiden tutkimusten mukaan 10 % Suomessa asuvista kerryttää 74-80 % kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisista kustannuksista (esim. Leskelä ym. 2013, Kapiainen ym.) Noin 40 % näistä kustannuksista syntyy pelkästään terveyspalveluja käyttävien kustannuksista (esim. diabetes) ja 60 % sekä sosiaali- että terveyspalveluja käyttävien kustannuksista. Kallein 10 % käyttää keskimäärin neljää palvelua, kun muu väestö käyttää yleensä yhtä. Korkea ikä (kolmannes on ikäihmisiä), pitkäaikaissairaudet ja heikko sosiaalinen asema luonnehtivat eniten palveluja käyttävien ryhmää. Erityisen kallista on ympärivuorokautinen hoito ja hoiva. Integraatiosta hyötyisivät erityisesti nämä ryhmät. Vanhusten ja vammaisten laitoshoidon purkaminen on edelleen tavoitteena. Asumispalvelujen monimuotoisuutta halutaan kehittää. Myös harvoin käytettäviä tai volyymiltaan pieniä erikoispalveluja pidetään selvitysten mukaan tarpeellisena keskittää laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi.

5 / 43 Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön Sote- ja aluehallintouudistusprojektin tausta-aineiston mukaan Sote-uudistuksessa toimenpiteet kohdistuvat intergaatiota vahvistavien toimenpiteiden lisäksi palvelujen digitalisaatioon, terveysteknologian hyödyntämiseen, hallinnollisten prosessien uusiin malleihin ja työtapoihin sekä toimitilojen optimaaliseen hyödyntämiseen. Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014), joka tulee voimaan vaiheittain 1.1.2015 1.1.2016 välisenä aikana, vahvistaa peruspalveluja ja vähentää sitä kautta korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalveluja muiden peruspalvelujen yhteydessä. Koska korjaavien toimenpiteiden tarve ei vähene välittömästi, uudistuksen toteuttamiseen on varauduttava lähivuosina. Laki myös edellyttää, että kunnat varaavat riittävät resurssit uudistuksen toteuttamiseen. Uuden lain tarkoitus on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Monet aiemmat lastensuojelun palvelut, kuten tukihenkilötyö, tukiperhepalvelut siirtyvät sosiaalihuoltolain mukaisiksi perhepalveluiksi. Lapsiperheiden kotipalvelu ja ehkäisevä perhetyö ovat merkittävimmin laajentuvat perheiden yleispalvelut. 1.2 Selvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on aikaansaada tutkittu ja läpinäkyvä esitys Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja vanhuspalvelujen sekä perheiden ennaltaehkäisevien sosiaalija terveyspalvelujen toiminnasta, toiminnan kehittämisestä, toiminnan tilatarpeesta sekä tilojen kehittämistarpeesta lähitulevaisuudessa. Mitoittavana väestömääränä on käytetty vuoden 2025 väestöarvioita. Palveluverkon suunnittelu on tasapainoilua monen muuttujan osalta mm ¾ yhteisön näkökulmasta palvelut on edullisinta sijoittaa kysynnän painopisteisiin ¾ yksilön näkökulmasta tavoitteena voi olla palvelujen saatavuus tasaisesti läpi kunnan niin että kaikilla sama matka palveluun ¾ palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä, mutta käytettävissä olevat varat pienentyvät ¾ palveluverkon investoinnit ovat kalliita. Vuotuisten tilakustannusten (investointi, ylläpito, siivous) osuus on merkittävä palvelutuotannon kustannuksista

6 / 43 ¾ rakennetun toimintaympäristön muuttaminen on hidasta ¾ kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon optimaalinen toimintamalli ¾ tuleva sote-uudistus Kehittämisehdotusten laadinnassa on pyritty huomioimaan tulevan soteuudistuksen linjaukset, jotta selvitystyön tietoja voidaan hyödyntää lähivuosien kiinteistöratkaisuissa ja myöhemmin Keski-Suomen itsehallintoalueen palveluverkon kehittämissuunnitelman laatimisessa. Tiloihin käytetyt varat kilpailevat muuhun toimintaan käytettyjen varojen kanssa. Tiloja tulee arvioida resurssina siinä missä muutakin toimintaa. Haahtela-Wop -menetelmällä optimoidaan tilojen määrä ja koko sekä tutkitaan tilojen kehittämisestä saavutettavia hyötyjä. 1.3 Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon palveluverkkoselvitys Keväällä 2015 tehtiin Jyväskylän kaupungin avoterveydenhuollon (avosairaanhoito, kuntoutus ja erikoisvastaanotot sekä suun terveydenhuolto), neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluverkkoselvitys. Nämä palvelut kuuluvat Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (Jyte) tuottamiin terveyspalveluihin, joita Jyväskylän kaupungin lisäksi järjestetään Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kuntien asukkaalle. Palveluverkkoselvitys koski Jyväskylän kaupungin alueella olevia Jyte palveluita. Terveyskeskussairaalapalvelut sisältyvät selvitykseen siltä osin kuin ne vaikuttavat terveysasemien tilankäyttöön. Terveyskeskussairaalan tilojen osalta tiedettiin, että terveyskeskussairaalan toiminta loppuu Palokan terveysasemalla ja siirtyy uuteen sairaalaan sairaalan valmistuttua vuonna 2020. Kyllön terveysasemalla kuusi osastoa ja päiväsairaala jatkavat nykyisissä tiloissaan myös tulevaisuudessa. Terveyspalveluverkon kehittämisehdotuksen mukaan pääosa avoterveydenhuollon ja neuvoloiden palveluista sijoittuu tulevaisuudessa Kyllön ja uuden sairaalan terveysasemille, Palokan terveysasemalle, Vaajakosken terveysasemalle sekä Huhtasuon, Tikkakosken, Korpilahden ja Säynätsalon monipalvelupisteisiin. Tästä työstä on julkaistu 8.5.2015 päivätty Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen raportti. Raportti löytyy mm. Jyväskylän kaupungin nettisivuilta.

7 / 43 1.4 Työn toteutus Jyväskylän kaupungin Sosiaali ja vanhuspalvelujen sekä perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoselvitys on käynnistynyt kesäkuussa 2015 koskien Jyväskylän kaupungin alueella järjestettäviä edellä mainittuja palveluja. Selvitystyö on tehty Jyväskylän kaupungin perusturvapalvelujen ja Jyväskylän Tilapalvelun toimeksiannosta. Työtä johtavaan ohjausryhmään ovat kuuluneet: Kati Kallimo, toimialajohtaja, Jyväskylän kaupungin perusturva Ulla Kuittu, palvelujohtaja, sosiaalipalvelut Päivi Kalilainen, palvelujohtaja, perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Risto Kortelainen, palvelujohtaja, vanhuspalvelut Sirkka Keikkala, palvelujohtaja, terveyskeskussairaalat Esko Eriksson, kiinteistöjohtaja, Jyväskylän Tilapalvelu Mikko Lepo, kiinteistökehityspäällikkö, Jyväskylän Tilapalvelu Ulla Rannanheimo, suunnittelupäällikkö, Jyväskylän Tilapalvelu, ohjausryhmän pj. Lähtötietoja, ohjausta ja yhteensovittamista on hoitanut työryhmä, jonka jäsenet ovat toimineet palveluyksikkönsä asiantuntijoina. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo Jyväskylän Tilapalvelusta ja sen ovat muodostaneet edellä luetellut palvelujohtajat, sosiaali- ja vanhuspalvelujen ja perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelupäälliköt sekä kaupunkisuunnittelun ja maankäytön edustajat seuraavasti: Ritva Anttonen, palvelupäällikkö, aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut Tarja Anttonen, palvelupäällikkö, lastensuojelu Anne Seppälä, palvelupäällikkö, vammaispalvelut Pirkko Soidinmäki, palvelupäällikkö, vanhuspalvelut Eeva-Liisa Saarman, palvelupäällikkö, vanhuspalvelut Virve Hongisto, vs. palvelupäällikkö, psykososiaaliset palvelut Paula Käyhkö, palvelupäällikkö, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Anna Isopoussu, kaavoitustutkija, kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Paula Hartman, projektipäällikkö, kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Palveluverkkoselvityksen ovat laatineet projektipäälliköt Raili Kuosmanen ja Minna Moisio, työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela kehitys Oy:stä. Vanhuspalvelujen palveluverkkoselvitykseen liittyvän palveluntuotannon ja - mallien konseptoinnin konsulttina ovat toimineet projektipäälliköt Anna Maksimainen ja Fredrik Herse Nordic Healthcare Group Oy:stä.

8 / 43 2. Palvelutarpeen muutos 2.1 Väestöpohja Jyväskylässä Jyväskylän Terveyspalvelut toimivat nyt noin 136 000 asukkaan väestöpohjalla. Jyväskylän väestömäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä noin 147 000 asukkaaseen. Yli 65-vuotiaiden osuuden ennustetaan kasvavan suhteellisesti eniten muihin ikäryhmiin nähden. Vuoteen 2025 mennessä yli 64-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan nykyisestään yli 7 500 henkilöllä. Yli 85-vuotiaita on vuonna 2025 lähes 1200 enemmän kuin nyt. Alle 16-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vielä jonkin verran, noin 2 400:lla nykytilanteeseen nähden. Työikäisten määrän kasvun ennakoidaan olevan ikäluokan kokoon nähden pientä, noin 1500 henkeä. TAULUKKO 1: Jyväskylän väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 1990 2030 (Tilastokeskus ja kaupungin väestöennuste). 0-6-v. 7-15-v. 16-25- v. 26-45- v. 46-64- v. 65-74- v. 75-84- v. yli 85- v. Yhteens ä 1990 9 581 12 634 13 848 35 549 20 174 7 351 4 033 751 103 921 1995 9 893 12 537 15 193 34 417 24 091 8 121 4 287 1 118 109 657 2000 9 511 12 558 18 973 33 162 27 614 8 248 5 036 1 417 116 519 2005 9 720 12 583 20 711 34 794 30 040 8 799 5 835 1 723 124 205 2010 10 835 11 928 21 915 35 375 31 953 10 365 6 221 2 224 130 816 2014 10 974 12 297 22 695 36 872 30 508 12 995 6 810 2 629 135 780 2020 11 600 13 600 21 000 40 400 29 300 15 500 8 300 3 100 142 800 2025 11 650 14 000 21 400 40 800 29 400 14 850 11 300 3 800 147 200 2030 11 450 14 200 22 400 40 300 30 100 14 900 12 950 4 800 151 100 2.2 Väestöpohja Keski-Suomessa Koko maakunnassa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 asukkaita noin 275 000 henkilöä. Väestöennuste vuodelle 2025 on 279 000 henkilöä. Asukasluvun arvioidaan kasvavan koko maakunnassa noin 4 000 henkilöä. Kun Jyväskylän väestömäärän ennustetaan kasvavan vertailujaksolla noin 11 000 henkilöä, muun maakunnan alueella väestömäärä pienentyy noin 7 000 henkilöä. Jyväskylän väestömäärä on vuonna 2014 ollut 49 % koko maakunnan väestömäärästä. Vuonna 2025 Jyväskylän väestömäärän arvioidaan olevan 53 % koko maakunnan väestömäärästä. Ennusteiden mukaisen väestön keskittymisen lisäksi arvioidaan

9 / 43 myös sote-erityispalvelujen keskittyvän nykyistä enemmän Jyväskylään. 2.3 Sote uudistus Keski-Suomessa Keski-Suomen maakunnan (23 kuntaa) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (21 kuntaa) alueella on jo pitkään tehty ylikunnallista yhteistyötä niin sote-palveluiden tuotannossa kuin kehittämistoiminnassakin. Keski-Suomessa on myös pitkä tutkimusyhteistyön perinne yliopistojen ja käytännön toimijoiden kesken. Myös valtakunnallisesti vertaillen Keski-Suomea pidetään vahvana maakunnallisen toiminta-alueena. Jyväskylän kaupunki hallinnoi Keski-Suomen Sote 2020 hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hankkeessa ovat mukana kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat. Hankkeessa keskitytään palveluprosessien rakentamiseen, peruspalvelujen vahvistamiseen ja johtamisen kehittämiseen. Hanketta toteutetaan 1.3.2014-30.10.2016 välisenä aikana. Hankkeen materiaalit löytyvät mm. Jyväskylän kaupungin nettisivuilta. Kiireellisimpinä kehitystarpeina esitetään mm. palvelujen integraation ja asiakkaan palveluohjauksen kehittäminen asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Pääosa asiakkaista tarvitsee palveluihin ohjausta / neuvontaa (itsenäisesti asioiva asiakas) tai tukea palveluissa ohjautumiseen (pientä tukea tarvitseva asiakas). Arviolta 10 % asiakkaista tarvitsee erityistä tukea / palveluohjausta ja räätälöityjä palveluja, jotta apu saadaan asiakkaalle, eikä hän jää suunnittelemattomasti pyörimään eri palvelujen välille. Eri yhteyksissä Keski-Suomen Sote 2020 hankkeen aikana on myös esitetty lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityön ja erityispalvelujen kehittämistarvetta sekä mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä kärsivien asiakkaiden palveluiden kehittämistarvetta. Sote 2020 hankkeessa on vanhuspalveluille laadittu erillinen suunnitelma / strategia. Kuntien ja vanhusneuvostojen kommentit suunnitelmaluonnokseen kerätään vuoden 2015 loppuun mennessä. Ikäihmisten absoluuttinen määrä hankekunnissa kasvaa nopeasti. Kun yli 75 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä noin 25 400, 10 vuoden kuluttua heitä on lähes 11 000 nykyistä enemmän ja 20 vuoden kuluttua noin 19 000 enemmän kuin nyt. Suunnitelmaluonnos perustuu kolmijakoon, jossa vastuun

10 / 43 hyvästä vanhuudesta ja ikääntymisestä kantavat kansalainen itse, asuinkunta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaava organisaatio. Ikäihmisten palveluiden suunnitelmaluonnos lähtee oletuksesta, että viimeistään vuoteen 2030 omassa kodissaan, iän mukaisessa asumisessa asuu 95% 75 vuotta täyttäneistä. Asuinkunnilla on merkittävä tehtävä iän mukaisten asumispalvelujen kehittämisen mahdollistajina mm. maankäytön suunnittelun ratkaisuilla. Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisen KymppiR2014-ohjelmassa on linjattu tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin vastaamisesta mm. sijoittamalla senioriasumista alue- ja lähikeskuksien ytimiin, palvelujen ääreen. 3. Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan nykytilanne ja toiminnan muutoksen visio 3.1 Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan organisaatio Alla on kuvattu lyhyesti Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan organisaatio. Tämä palveluverkkoselvitys koskee sosiaalipalveluja, vanhuspalveluja ja perheiden ennaltaehkäisevistä palveluista psykososiaalisia palveluja. KUVA 1: Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan organisaatiokaavio

11 / 43 Jyväskylän kaupungin avoterveydenhuollon (avosairaanhoito, kuntoutus ja erikoisvastaanotot sekä suun terveydenhuolto), neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluverkkoselvitys on laadittu aiemmin. Nämä palvelut kuuluvat Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (Jyte) tuottamiin terveyspalveluihin. 3.2 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluilla edistetään asukkaiden arjessa selviytymistä, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Heikoimmassa asemassa oleville järjestetään heidän tarvitsemansa tuki. Palvelut tuotetaan omina ja ostopalveluina. Ostopalveluiden osuus on kolmannes bruttomenoista. Palveluyksikköjä ovat aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut, lastensuojelun palvelut sekä vammaispalvelut. Henkilöstö työskentelee asiakaslähtöisesti, moniammatillisesti ja verkostoituneesti. Omassa toiminnassa tapahtuvan kehittämistoiminnan lisäksi palveluja kehitetään hankkeissa eri rahoituslähteitä hyödyntäen. Uusia toimintamalleja ideoidaan ja pilotoidaan aktiivisesti SOTE-integraation viitekehyksessä. 3.2.1 Lastensuojelu Nykytilanne Lastensuojelun palveluita ovat lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto, Mattilan perhetukikoti, lyhytaikainen perhehoito ja tuetun asumisen perheyksikkö, avopalvelujen yksikkö, sosiaalipäivystysyksikkö, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö ja Hovilan, Lotilan, Palokan ja Myllyjärven nuorisokodit sekä muut lakisääteiset omat ja ostetut lastensuojelun palvelut. Ostopalveluiden osuus bruttomenoista on noin 50 %. Sijaishuoltoyksikön ja sosiaalipäivystyksen palveluita tuotetaan myös muille Keski-Suomen kunnille. Muita palveluita myydään omien palvelutarpeiden mahdollistamissa rajoissa. Lastensuojelussa avohuollon asiakasmäärien tähän saakka jatkunutta kasvua ja esimerkiksi huostaanottojen ja sijaishuollon tarpeiden kehitystä on vaikea ennakoida vuosiksi eteenpäin. Palvelutarpeisiin heijastuvat mm. perheiden voimavarat, työllisyystilanne, sosiaaliturvan taso ja muiden palveluiden kyky tukea vanhempia ja lapsia. Vuosittain on ollut avohuollon asiakkaina noin 10 % ja sijoitettuina hieman alle 2 % 0 17 -vuotiaiden ikäluokasta. Tapionkadun sosiaaliaseman tilojen toiminnallinen riittämättömyys ja sisäilmaongelmat edellyttävät korvaavien tilojen löytymistä. Tila voi olla väliaikainen edettäessä palveluverkkoselvityksessä muodostettuun tilaratkaisuun.

12 / 43 Toiminnan muutoksen visio Lastensuojelupalvelut profiloituvat sosiaalihuollon palvelutehtäväluokituksen mukaisesti erityispalveluiksi. Lastensuojelun sosiaalityössä avo-, sijais- ja jälkihuollon sekä Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön palvelut on perusteltua tuottaa keskitetysti. Asiakaslähtöisissä ja sote-integraatiota tukevissa palveluissa yhteistyö muiden sosiaalipalveluiden, perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden, terveyspalveluiden, erikoissairaanhoidon palveluiden (esim. lasten ja nuorisopsykiatrian palvelut), sivistystoimen, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin palvelun tuottajien kanssa on keskiössä. Tämä näkyy arjen asiakastyössä. Sosiaalihuoltolain mukainen varhainen tuki taittaa osan lastensuojelun asiakkuuksien määrän kasvusta tulevina vuosina. Perheiden kotona tehtävää työtä, avopalveluita ja perhekuntoutusta lisätään omana ja ostopalveluina. Lastensuojelun monipuoliset avohuollon palvelut ehkäisevät sijaishuollon asiakkuuksien määrän kasvua. Lastensuojelun asiakkaiksi tulevat lapset ja perheet tarvitsevat yhä monipuolisempia kuntoutuspalveluita Sijaishuollon painopisteenä on lisätä perhehoitoa. Omien nykyisten lastensuojelulaitospaikkojen arvioidaan riittävän, mikäli avopalveluilla pystytään auttamaan perheitä tarpeita vastaavasti. Ostopalveluissa ammatillisia perhekotipaikkoja ja laitospaikkoja hankitaan kilpailutettuihin puitesopimuksiin perustuen. Toiminnallisesti parhaana visiona palveluverkon kehittämiseksi pidetään lastensuojelun sekä lasten ja perheiden ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistä perhetaloa, jossa lapsen ja perheiden sosiaalipalvelujen tarpeeseen vastattaisiin laajan palvelutarpeen arvion perusteella oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Perhetaloon koottaisiin myös lapsille ja perheille suunnattua järjestötoimintaa. Asiakaspalvelun näkökulmasta palvelujen sijainti keskustassa on eduksi. Sote-integraation myötä osa lastensuojelun palveluista keskittyy Jyväskylään maakunnan keskuksena. Tämä vaikuttaa henkilöstökuormitukseen ja kokoustilojen tarpeeseen. Henkilöstöä lisätään palveluihin asiakasmäärien ja kuormituksen mukaisesti. 3.2.2 Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut Nykytilanne Aikuissosiaalityön ja kuntouttavien palveluiden yksikön palveluihin sisältyvät aikuissosiaalityö, Jyväskylän nuorten aikuisten palvelukeskus (J-Nappi),

13 / 43 nuorisovastaanotto, toimeentulotuki, sosiaalinen luototus, sosiaalinen isännöinti, Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta, Keski-Suomen sovittelutoimisto, Keski- Suomen tulkkikeskus (siirtyy Monetra Oy:lle 1.2.2016), kotoutumispalvelut, Sallaajärven palvelukoti sekä ostetut sosiaalihuoltolain mukaiset kuntouttavat asumispalvelut. Poislukien toimeentuloturvaa palveluista hankitaan noin kolmannes ostopalveluina. Ostopalvelut painottuvat sosiaalihuoltolain mukaisiin asumispalveluihin. Palvelutarpeiden ja asiakasmäärien kehitystä on vaikea arvioida vuosiksi eteenpäin. Palvelutarpeisiin heijastuu mm. asiakkaiden voimavarat, työllisyystilanne, vuokraasuntojen saatavuus, sosiaaliturvan taso, muiden palveluiden kyky tukea asukkaiden arjessa selviytymistä. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden saapuminen ja määrät eivät ole ennakoitavissa. Osa heistä tulee kotoutumispalveluiden ja myöhemmin aikuissosiaalityön asiakkaiksi. Aikuissosiaalityö profiloituu sosiaalihuollon palvelutehtäväluokituksen mukaisesti sosiaalihuollon peruspalveluksi. Toiminnan muutoksen visio Palveluissa painotetaan asiakkaiden osallistamista, aktivointia ja tuetaan heitä voimavarojen löytämisessä arjessa selviytymiseksi. Asumispalveluita järjestetään ensisijaisesti asiakkaiden koteihin erillisten asumisyksiköiden sijaan. Kotiin annettavia palveluita lisätään lähivuosina. Kaupungin omat vuonna 2016 käyttöönotettavat Lahjaharjuntien palvelukoti ja Kynnystien palvelukoti ja tukiasunnot vastaavat päihdekuntoutujien palveluasumisen tarpeisiin yhdessä ostopalveluiden kanssa. Sosiaalityö ja siihen liittyvät palvelut tuotetaan keskitetysti yhdestä toimipisteestä, Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Perinteisen virastoasioinnin rinnalle vakiinnutetaan uusia työmuotoja, joissa sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tapaavat asiakkaita myös eri toimintaympäristöissä. Keskitetystä toimipisteestä voidaan järjestää vastaanottoja esimerkiksi terveysasemilla SOTE-integraation mukaisesti. Toimeentulotuen palvelut siirtyvät KELA:lle vuoden 2017 alussa (noin 20 henkilötyövuotta). Sosiaaliasemalle jää kuitenkin osa toimeentulotuen palveluista, kuten täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Välitystilipalvelun tarve saattaa kasvaa. Sosiaalihuoltolaki tuo uusia palveluvelvoitteita, mikä lisää sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja velvoitteita. Palveluita lisätään ja kehitetään hankkeiden avulla. Henkilöstömäärää joudutaan lisäämään kotoutumispalveluissa suhteuttaen oleskeluluvan saaviin ja Jyväskylään jääviin turvapaikanhakijoihin ja

14 / 43 kiintiöpakolaisiin. Henkilöstölisäys kotoutumispalveluissa voi olla 10-20 työntekijää vuoteen 2025 mennessä ja aikuissosiaalityössä 5-10 työntekijää. Aikuissosiaalityön ja kuntouttavien palvelujen kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan pysyvän nykytasolla, kun huomioidaan toimeentulotuen palveluiden henkilöstömäärän vähennys. 3.2.3 Vammaispalvelut Nykytilanne Vammaispalvelujen tehtävänä on järjestää vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaiset palvelut ja tukitoimet. Niillä tuetaan vammaisten itsenäistä, omatoimista ja toimintakykyistä elämää. Vammaispalvelulain mukaisesti asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan palveluja ja tukitoimia järjestettäessä. Lakiuudistus saattaa lisätä yksilöllisiä palvelutarpeita. Vammaispalvelut profiloituvat keskitetyiksi sosiaalihuollon erityspalveluiksi sosiaalihuollon palvelutehtäväluokituksen mukaisesti. Vammaispalveluiden palveluyksikön palveluihin sisältyvät omina palveluina vammaispalveluiden sosiaalityö, kehitysvammaisten palveluohjaus, henkilökohtaisen avun palveluohjaus, vammaispalvelujen toimistotyö, kehitysvammaneuvola, autetun asumisen yksiköt (Ahokoti, Harjukoti, Kortteeri, Kotikartano, Nevakoti, Niittykumpu, Norolan Toukola ja Jukola, Ritoniitty, Ritorinne, Torppa), ohjatun asumisen yksiköt (Aittokoti, Peltola, Norolan Onnela, Kämppä) sekä kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan yksiköt (Päivätupa, Kortetupa, Korpilahden toimintakeskus, Passelin toimintakeskus, Kortepohjan toimintakeskus, Kätevä, Vaajaharjun toimintakeskus, Retro, Ritorinne). Lisäksi ostetaan yksilöllisiä palveluita mm. asiakkaiden asumiseen, henkilökohtaiseen apuun ja kotiin annettaviin tukipalveluihin. Vammaispalveluiden sosiaalityö, palveluohjaus ja toimistotyö tarvitsevat uudet toimitilat (noin 20 hlö). Toiminnan muutoksen visio Asumispalveluissa sekä päivä- ja työtoiminnassa palvelutarpeet kasvavat lähivuosina. Kehitysvammaisten asumispalvelut tuotetaan ryhmämuotoisesti omana toimintana sekä ostopalveluina. Ostetut asumispalvelut kilpailutetaan vuoden 2016 aikana. Niiden kokonaiskustannus on vuositasolla noin 4,6 M. Kehitysvammaisten asumisen palveluita lisätään myös omana toimintana. Kehitysvammaisten Ahokodin ryhmäkodille valmistuu korvaavat tilat, 12-

15 / 43 paikkainen palvelukoti Kaijanlammentielle, vuoden 2017 alussa. Samasta kiinteistöstä vuokrataan 6 tukiasuntoa vammaispalvelun käyttöön. Muilta osin tarpeisiin vastataan ostopalveluilla. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaa lisätään omissa palveluissa. Tavoitteena on käynnistää vuoden 2016 aikana uusi päivä- ja työtoiminnan yksikkö omana toimintana. Vuoden 2016 aikana laaditaan selvitys, jossa arvioidaan nykyisten päiväja työtoiminnan tilojen tehokkuus ja toimivuus sekä mahdollisuus toimintojen keskittämiseen. Samoin arvioidaan oman palvelutuotannon tehostamisen mahdollisuudet. Vaikeavammaisten asumispalvelut hankitaan ostopalveluina. Vuonna 2016 ostettujen asumispalveluiden kustannus on n. 3,5 M. Ostopalvelut kilpailutetaan vuoden 2016 keväällä. Vuoteen 2025 mennessä henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan noin 10-15 työntekijällä. 3.3 Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut palvelualue vastaa ennaltaehkäisevästi lasten, nuorten ja perheiden yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen terveyden edistämisestä ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja tukemisesta. Palvelualueella on kaksi palveluyksikköä: psykososiaaliset palvelut sekä neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Toiminnan tavoitteena on vaikuttava ja monipuolinen palveluketju perheen ja yksilön elämänkaaren eri vaiheissa. Palvelualueen toimivissa työkäytännöissä yhdistetään sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaslähtöinen yhteistyö, tuen varhainen tunnistaminen, hoito ja hoitoonohjaus sekä työntekijöiden verkostoituva työote. Neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on käsitelty Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen 8.5.2015 selvityksessä. Tilojen sijoittamisen näkökulmasta osaa em. palveluista on käsitelty myös tässä selvityksessä (kohta 4.1.4). Tavoitteena perheiden ennaltaehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa on nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen.

16 / 43 3.3.1 Psykososiaaliset palvelut Nykytila Psykososiaalisilla palveluilla tarkoitetaan lapsioikeudellisia palveluita, seudullisia kasvatus- ja perheneuvonnan palveluita, aikuisten ja lasten psykologipalveluita ja varhaisen tuen palveluita (neuvolan perhetyö ja kotipalvelu). Palveluyksikön perustehtävä on asukkaiden selviytymisen tukeminen ja henkisen hyvinvoinnin palauttaminen elämän muutos- ja ongelmatilanteissa. Lasten, nuorten, perheiden sekä aikuisväestön terveen psyykkisen kasvun ja kehityksen tukeminen tapahtuu asiakkaan omia voimavaroja vahvistaen ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi psykososiaalisissa palveluissa on seutukunnallisia sopimuksia lasten, perheiden ja aikuisten palvelujen järjestämisestä. Toiminnan muutoksen visio Palvelualueen tavoitteena on uudistaa lasten, nuorten, aikuisten sekä lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena siten, että perustason palveluiden vahva osaaminen nivotaan yhteen kehitystä tukeviin, ongelmia ja häiriöitä ehkäiseviin ja korjaaviin palveluihin yli sektorirajojen. Tavoitteena on, että peruspalvelujen toiminta on oikeaaikaista ja asiakkaiden tarpeet huomioivaa. Erityispalvelut tukevat näin peruspalveluja erilaisin toimintavaihtoehdoin ja niiden yhteys lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehitysympäristöihin (kotiin, kouluun, varhaiskasvatukseen) toteutuu. Käynnistetty Perhekeskusverkosto - toimintamalli on koonnut alueellisesti lapsiperhepalveluja ja -toimintoja yhteen. Perhekeskusverkostossa on myös kehitetty sähköinen palveluohjauksen väline, Perhekompassi. Perhekompassi kokoaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin lapsiperhepalvelut yhteen ja tukee asukkaalle ja työntekijöille suunnattua tiedottamista ja palveluohjausta. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on luotu toimivia kumppanuuksia esim. vertaisryhmätoimintaa ja perheiden kohtaamispaikkoja. Peruspalveluja on vahvistettu niin, että lapsen ja nuoren lisätuen tarve tunnistettaisiin ja tukea tarjottaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perhekeskus on lapsiperheille tarkoitettu ennalta ehkäisevä ja huolenaiheisiin puuttuva ajattelu- ja toimintatapa, jonka päämääränä on löytää myönteisyyttä ja toimivia ratkaisuja lapsiperheiden tärkeinä pitämiin asioihin. Lisäksi perhekeskus on keskeinen paikka kasvokkain tapahtuville tapaamisille. Perhekeskus-käsite on ymmärrettävä käsitteellisenä välineenä, jonka avulla ideoidaan ja edistetään perhepalveluita. Perhekeskus on kumppanuuteen pohjautuva toimintamalli, jonka avulla on mahdollista koota perheiden palvelut toimijaverkostoksi.

17 / 43 Perhekeskustoiminnan ydin ja tärkein tavoite on lasten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta ja vahvistamalla perheiden osallisuutta ja sosiaalisia verkostoja. Ongelmien syntymistä on mahdollista ehkäistä muuttamalla peruspalvelujen toimintakulttuuria sekä tukemalla paikallisten toimijoiden kumppanuutta ja yhteistoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Toiminnan lähtökohtana ovat perheiden tarpeet sekä paikallinen moniammatillinen asiantuntemus. Toimintojen yhteensovittamisen mahdollisuuksia tavoitteleva toimintatapa näkyy ja korostuu palveluiden tarjonnassa. Tavoitteena on, että paikallinen perhekeskustoiminta realisoi kunnan lapsipoliittista ohjelmaa ja vie eteenpäin laadittuja lapsipoliittisia linjauksia suunnitelmallisesti. Pietilä-Hella, R. 2006. Perhekeskus kohtaamisen tila ja paikka. Teoksessa J. Helminen (toim.) Elämä koettelee, tuki kannattelee. Sosiaali- ja terveysalan työ monimuotoisissa perhesuhteissa. Jyväskylä: PS-kustannus, 63 78. Lapsiperheille on tarve luoda eri palvelut läpäisevä palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointi malli, jonka avulla lisätään varhaista tukea ja oikea-aikaista auttamista. Tavoitteena on myös kehittää perhekeskuspalvelukokonaisuutta, johon voi kuulua sosiaali- ja terveydenhuollon lapsiperhepalveluja, avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa, kolmannen sektorin toimijoita ja yksityisiä palveluntuottajia. Näiden palvelujen tai ainakin osan niistä edellytetään sijaitsevan fyysisesti samassa palvelukeskuksessa tai toimitiloissa. Toimiva näiden palvelujen yhdistelmä mahdollistaa palvelutarvearvioinnin ja palveluiden tarkoituksenmukaisen yhteistyön. Digitalisaatio on tulossa lapsiperheiden palveluihin ainakin kahdesta suunnasta, uusina tuen ja kohtaamisen menetelminä ja tehokkaampana tiedolla johtamisena. Yhteistyötä perus- ja erityistason palvelujen välillä on lisätty lasten ja aikuisten asiakkaiden hoito- ja palvelupolkujen selkiyttämisellä. Palvelukokonaisuuden sujuva toiminta vähentää kalliiden korjaavia palvelujen käyttöä. Erityisen tuen palveluja on kuitenkin ollut tarve uudistaa tuomaan nopeaa ja riittävän pitkäkestoista apua jo hankaliksi muuttuneissa ongelmissa. Mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaille on tarve rakentaa toimintamalli yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteena on, että asiakkaiden hoitopolut ja palveluketjut kuvataan ja selvennetään eri toimijoiden roolit ja vastuut. nuorten aikuisten mielenterveyttä tukeva itsehoito-malli on otettu käyttöön. Läheissuhdeväkivaltatyön toimenpidesuunnitelma tullaan ottamaan käyttöön. Toimenpidesuunnitelman avulla muodostetaan Jyväskylän alueellinen

18 / 43 lähisuhdeväkivaltatyön toimintamalli yhteistyössä perusturvapalvelujen ja muiden toimialojen sekä kolmannen sektorin kanssa. Uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) vaikutukset tulevat näkyviin perhepalvelujen muutoksina ja henkilöresurssien kasvuna. Perhetyö vaatii arvioidusti vähintään 10 perhetyöntekijää. Lapsiperheiden kotipalvelun palvelu on järjestetty palvelusetelituottajien kautta. Palvelutarpeen kasvun myötä tulee lisätä sekä palvelusetelituotantoa että omaa toimintaa, arvioidusti 5-8 kotipalvelutyöntekijää. Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta ym. toteutuu tulevaisuudessakin pääosin järjestötoimijoiden kautta, mutta palveluohjaus ja koordinaatio vaatii 2 työntekijää. Lapsioikeudellisten palveluiden tarve tulee kasvamaan, lisäys palveluihin on arvioidusti 4 työntekijää. Perheneuvolapalvelujen järjestäminen arvioidaan alueellisessa sote-uudistustyössä mahdollisena maakunnallisena palveluna. 3.4 Vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden osalta tässä raportissa on kuvattu lyhyesti pääkohdat sekä nykytilanteesta että toiminnan muutoksen visiosta. Esitys vanhuspalvelujen kehittämistavoitteista on kuvattu tarkemmin Nordic Healthcare Group Oy:n syksyn 2015 aikana toteuttaman selvityksen loppuraportissa. Suunnitelmissa on huomioitu Keski-Suomen sote 2020 hankkeen suunnitelmat ja linjaukset. Jyväskylän vanhuspalveluihin tulevaisuudessa kohdistuvat haasteet johtuvat paljolti väestön ikääntymisestä, sillä väestön ikääntyessä palveluiden kysyntä kasvaa todennäköisesti nopeammin kuin käytettävissä olevat voimavarat. Hoitohenkilökunnan saatavuus on jo pidemmän aikaa ollut haastavaa ja mahdollisuudet lisätä absoluuttista henkilöstön määrää ovat rajalliset. Lisäksi haasteena on kustannusten kasvun hillitseminen. Jyväskylässä 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoden 2014:sta noin 9 500 henkilöstä lähes 15 000 henkilöön vuoteen 2025 mennessä ( 1. Mikäli palveluissa pyritään säilyttämään niiden nykyinen peittävyystaso ja resursointi sidotaan peittävyyksiin, tarkoittaisi 50% asiakasnousu noin 500 työntekijän lisäystä ikääntyvien palveluihin. 1 Tilastokeskuksen väestöennuste

19 / 43 Kuva 2. Jyväskylän vanhuspalvelurakenne vuonna 2025 Tulevaisuudessa nykyisillä resursseilla tulisi kyetä hoitamaan yhä suurempaa asiakasmäärää. Tämä on mahdollista vain, mikäli tuottavuus ja vaikuttavuus palvelutuotannossa nousee. Palveluntuotannon kehittämisen tavoitteena on siten kohdentaa käytettävissä olevat voimavarat niin, että nykyresursseilla kyetään vastaamaan mahdollisimman hyvin ikääntyneiden kasvavaan palvelutarpeeseen myös tulevaisuudessa. Jyväskylässä tavoitteeksi on asetettu, että 93% 75-vuotta täyttäneistä asuisi kotona tai kodinomaisessa asunnossa vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden osuus on 89,5%. Vuoteen 2030 mennessä 75 vuotta täyttäneiden kotona tai kodin omaisessa ympäristössä asuvien osuuden odotetaan nousevan 95 %:iin Keski-Suomen sote 2020-hankkeen tavoitteen mukaisesti. NHG:n selvitystyön aikana Jyväskylän vanhuspalveluille luotiin alla olevan kuvan mukainen strategia vuosille 2015-2025.

20 / 43 Kuva 3. Ehdotus Jyväskylän vanhuspalveluiden strategiaksi vuosille 2015-2025 Strategian mukaisesti palveluiden visioksi määriteltiin Vahvasti omaan pärjäämiseensä luottava ikääntynyt asukas. Ikääntyneiden omaehtoista elämää tukeva ympäristö (koti). Niin ikään palveluiden missioksi määriteltiin Riittävien ja vaikuttavien palveluiden, tukitoimien tarjoaminen ja vaikuttaminen ympäristöön ja rakenteisiin, jotta ikääntyneet voivat elää omaehtoista elämää. Strategiaa tukevat konkreettiset kehittämistoimenpiteet on kuvattu tarkemmin seuraavassa. 3.4.1 Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen Ikääntyneiden palveluohjaus ja neuvonta on keskitetty nykyisin Keljon A-talossa sijaitsevaan OIVA-keskukseen. Keskuksesta saa tietoa ikääntyneiden palveluista Jyväskylässä. OIVA-keskuksen nykyinen toimintakonsepti soveltuu hyvin palveluohjaukseen ja palvelutarpeen arviointiin, mutta varsinainen matalan kynnyksen neuvontapiste vielä puuttuu. Neuvonta ja palveluohjaus on monessa kunnassa yhdistetty menestyksekkäästi yhdeksi toimintapisteeksi ja tuotu lähelle asiakkaita fyysisen neuvontapisteen ja lähipisteiden muodossa. Näin on parannettu

21 / 43 palveluiden saavutettavuutta, ennaltaehkäisyä ja oikea-aikaista kohdentumista ikääntyneiden yksilöllisiin tarpeisiin. OIVA- keskuksessa työskentelee ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä ja lisäksi sinne on keskitetty pääosa vanhuspalveluita koskevasta päätöksenteosta. Tulevaisuudessa OIVAn palveluohjaajien roolia ikääntyneiden case managerina tullaan vahvistamaan entisestään. Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti kaikki päätökset vanhuspalveluista pyrittäisiin keskittämään OIVAn palveluohjaajille. Arviointi päätöksenteon keskittämisen osalta tehdään mm. seuraavien palveluiden osalta: ¾ Kotihoito ja tukipalvelut ¾ Omaishoidon tuki ¾ Kotona asumista tukeva lyhytaikaishoito (ns. LAH-jaksot) ¾ Kuntoutuspalvelut (lyhytaikaiset kuntoutusjaksot ja kotikuntoutus) ja päiväkeskustoiminta ¾ Apuvälineet ja asunnonmuutostyöt ¾ Sotainvalidien ja veteraanien palvelut ¾ Kuljetuspalvelut (SHL)Palvelusetelit ¾ Muut Jyväskylän vanhuspalvelut Palveluiden piirissä jo olevien kotihoidon asiakkaiden osalta arvioidaan mahdollisuutta keskittää myös toimintakyvyn muutosten yhteydessä tehtävät uudelleenarvioinnit OIVAan. Perusteena on arvioinnin yhdenmukaisuuden varmistaminen suhteessa ostopalveluihin, joiden osalta päätöksenteko on jo keskitetty OIVAan. Sen sijaan kotihoito tekee tällä hetkellä itseään koskevat päätökset palvelutarpeiden muuttuessa. Palveluohjaus tulee tulevaisuudessa osallistumaan myös kuntoutustarpeen arviointiin ja tavoitteiden asettamiseen sekä kotiutuksiin vastaten laaja-alaisesta palvelutarpeen selvittämisestä. Kotiutusten osalta yhteistyötä kehitetään mm. kotiuttavien osastojen ja päivystyksen hoitajien kanssa tavoitteena tunnistaa paljon terveyspalveluita käyttävät ikääntyneet ja vastata asiakkaan tuen ja palveluiden tarpeeseen muiden palveluiden keinoin. Jo nykyisin palveluohjaajien viikkoaikatauluun on varattu akuuttiaikoja kotiutuvien palvelutarpeen arviointeja varten. Uudessa palveluverkossa neuvontaa ja palveluohjausta tullaan tarjoamaan yhden keskitetyn yksikön lisäksi kolmessa alueellisessa lähiyksikössä, joiden yhteyteen sijoitetaan myös muita toimintoja mm. päiväkeskukset ja alueelliset kotihoitokeskukset. Lisäksi niihin voidaan yhdistää vapaaehtoistoiminnan koordinointia, ruoka- ja kahvilapalvelun tuottamista, erilaista aktivoivaa ja yhteisöllisyyttä edistävää ryhmätoimintaa (tarjoajina sekä yhdistykset että

22 / 43 kaupungin liikuntatoimi) ja myös saunapalvelua erillisellä maksulla. Yhteistyötä voidaan kehittää myös mm. päiväkotien kanssa. Jatkovalmistelussa tullaan tarkentamaan alueellisten yksiköiden toimintaprofiilia siten, että ne vastaavat oman alueensa palvelutarpeisiin ja tukevat parhaiten alueen muita palveluita. Alueellinen neuvonta ja palveluohjaus on tulevaisuudessa mahdollista myös kilpailuttaa mahdollisten kotihoidon kilpailutusten yhteydessä. OIVAssa tehtyjen kotikäyntien määrä on hieman korkeampi kuin monessa muussa kunnassa. Jatkossakin palveluohjaajat tulevat jalkautumaan entistä enemmän ikääntyneiden koteihin hyödyntämällä mobiililaitteita asioiden selvittämiseksi jo asiakkaan kotona. Keskeisenä kehityskohteena neuvonnan ja palveluohjauksen osalta on OIVAn roolin vahvistaminen osana vanhuspalveluita. Palveluneuvonnassa ja ohjauksessa tullaan hyödyntämään nykyistä vahvemmin yksityisten palveluntuottajien tai 3. sektorin tarjontaa, jolloin laajan palveluvalikoiman avulla on mahdollista löytää asiakkaille keskitetysti soveltuvin palvelumuoto. OIVAn nykyinen sijainti Keljossa on hieman syrjässä eikä se siten houkuttele ikääntyneitä matalan kynnyksen neuvontapisteenä. Kotihoidossa siirrytään vuoden 2016 alusta kolmeen suureen alueeseen, jonka tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia liikutella resursseja pieniä alueita joustavammin kysynnän vaihteluiden mukaan alueilta toiselle. Muutos tarjoaa mahdollisuuden palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämiselle. Kullekin kotihoidon alueelle tulee yksi kotihoitokeskus, jonne keskitetään kokous, tiimipalaveri yms. toimistotoiminnot. Kotihoidon henkilöstön sosiaalitilat, ruokailu jne. tullaan järjestämään päiväkeskusten yhteyteen. Tuottavuuden nousua tavoitellaan mm. nostamalla kotihoidon välitöntä työaikaa, joka vaikuttaa tehokkuuden lisääntymiseen ja vaikuttaa myös asiakkaan kokemaan palvelun laatuun parantavasti. Kun suurempi osa työajasta kuluu asiakkaan luona, luodaan edellytykset asiakaslähtöiselle laadukkaalle palvelulle: asiakas kohdataan paremmin ja hoitajat voivat rauhassa tehdä työnsä kuntouttavalla työotteella. Yleiseksi välittömän työajan tavoitteeksi on Jyväskylän kotihoidossa asetettu lähi- ja perushoitajien välittömän työajan nosto 65% ja sairaanhoitajien osalta 45-50% seuraavien viiden vuoden kuluessa. Kuten Jyväskylässä sairaanhoitajien osuuden ollessa suuri on perusteltua, että he tekevät sairaanhoidollisen työn lisäksi myös perustyötä. Sairaanhoitajien osalta välittömän työajan osuutta tullaan tarkentamaan työnkuvien tarkentamisen yhteydessä ja tarvittaessa nostamaan heille asetetun välittömän työajan tavoitetta.

23 / 43 Keskeinen osa välittömän työajan osuuden lisäämistä on välillisiin tehtäviin tarvittavan ajan vähentäminen, jolloin välittömään asiakastyöhön jää enemmän aikaa. Edellytyksenä välittömän työajan tavoitteiden toteutumiselle on mm. mobiilitoiminnan ohjausjärjestelmän ja sähkölukkojen käyttöönotto. Nämä vaikuttavat myös kotihoitokeskusten tilatarpeisiin, sillä niiden käyttöönotto mahdollistaa mm. asioiden kirjaamisen hoitamisen asiakkaiden kotona tiimitupien sijaan. Kotihoitokeskukset integroidaan osaksi muita toimintoja, ne eivät jatkossa toimi enää omina erillisinä yksiköinään. Kotihoidon henkilöstön käyttöön tarvittavat neuvotteluhuoneet ja työpisteet ym. ovat kaikkien muiden ko. toimipistettä käyttävien kanssa yhteisiä. Kotihoidon tueksi tullaan ottamaan käyttöön kotikuntoutuksen toimintamalli, jollaisesta on saatu hyviä tuloksia mm. Eksotesta. Kotihoidossa määritetään asiakkaille jo tällä hetkellä viiden viikon arviointijakso uusille asiakkaille, mutta jatkossa tätä tullaan hyödyntämään nykyistä vahvemmin arviointi- ja kuntoutusjaksona, jonka aikana tavoitellaan parannusta ikääntyneen toimintakyvyssä siten, että tämä pärjää jakson jälkeen kotonaan ilman palveluita tai vähäisempien palveluiden turvin kuin ilman arviointi- ja kuntoutusjaksoa. Kotikuntoutusmallin tueksi kehitetään lyhytaikaisia kuntouttavia hoitojaksoja osastolla. Näiden avulla pyritään viivyttämään siirtymää raskaampiin palvelumuotoihin. Keskeisintä on kuntouttavan työotteen juurtuminen osaksi päivittäistä perustyötä. Kotikuntoutus aloitetaan laajamittaisesti kesällä 2016, kun pitkäaikaishoivasta vapautuu resursseja (12 htv). Resursoinnin osalta pohdittavia vaihtoehtoja ovat avautuvien paikkojen kohdentaminen kotikuntoutukseen tai kolmen keskitettyyn yksikköön siirretyn fysioterapeutin siirto takaisin kotihoitoon. Tätä ennen kotikuntoutusta tullaan pilotoimaan pienemmällä alueella siten, että pilotin suunnittelu ja asiakassegmentointi tehdään loppuvuoden 2015-alkuvuoden 2016 aikana. Laajamittainen käyttöönotto ja toiminnan muutos vie n 1-2 vuotta, jonka aikana kotikuntoutukseen kohdistetaan enemmän kouluttavaa resurssia. Osaamisen kehittymisen myötä tarve erityisosaajille vähenee ja kuntoutus juurtuu osaksi päivittäistä hoitotyötä. Kotikuntoutuksen lisäksi otetaan käyttöön kuntouttavat arviointijaksot ennen säännöllistä kotihoitoa sekä kuntouttavat jaksot osastolla. Henkilöstön työnkuvia, tehtäviä ja vastuita tullaan jatkovalmisteluissa tarkastelemaan ja selkeyttämään työn tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi tullaan kiinnittämään huomiota kirjaamisen ja RAIarviointien systemaattisuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Kotihoidossa tarkastellaan myös mahdollisuutta ja tarvetta palkita ja/tai vertailla valittuja tuottavuus- ja vaikuttavuusmittareita eri alueiden välillä (esim. välitön työaika, RAI:n peittävyys,

24 / 43 jne.). Kotihoidossa tullaan ottamaan käyttöön ennustustyökalu, joka auttaa tunnistamaan säännöllisessä kotihoidossa olevien asiakkaiden riskin siirtyä ympärivuorokautiseen hoivaan ja jota tullaan hyödyntämään päätöksenteon tukena. Lisäksi kotihoidon tueksi kehitetään kotisairaalatoimintaa sekä kotilääkäripalveluita. Tulevaisuudessa julkisten palveluiden rinnalla tullaan painottamaan myös omaisten ja yhteisöjen sekä vapaaehtoisten roolia ja osallistumisen merkitystä. Omaishoidon kehittämisen osalta soveltamisohjeiden uudistaminen on jo käynnissä. Omaishoidon tuen palveluohjaus voidaan yhdistää OIVAan. Tämä tukee henkilöstön osaamista ja mahdollistaa palvelusta kertomisen asiakkaille sekä moniammatillisen osaamisen hyödyntämisen arvioinneissa. Omaishoidossa on tarve kehittää ratkaisuja omaishoitajien jaksamisen seurantaan ja keinoja tilanteeseen reagoimiseksi mm. huomioimalla omaishoitajien ja hoidettavien (huomioiden myös ne, joilla ei ole virallista omaishoitajan statusta) tukimuotojen monimuotoistaminen ja kehittäminen kotihoidossa, kotikuntoutuksessa, intervallijaksoilla ja päiväkeskustoiminnassa. Omaishoidosta tiedottamista lisätään ja siten parannetaan asiakkaiden tietoisuutta. Kuntouttavaa toimintaa kohdistetaan paitsi omaishoidettaville myös omaishoitajille, jolloin kuntouttavaa päivätoimintaa on suunniteltu kohdennettavaksi myös omaishoitajille. Kotiin vietävän tuen lisääminen omaishoidettavan kotona jaksohoidon sijaan on vaihtoehtoinen toimintamalli, joka edellyttää lisäselvityksiä. Muita kehittämiskohteita ovat sähköisten palveluiden käyttöönotto (mm. sähköinen alusta yhteydenpitoon ja vertaistukeen sekä kouluttamiseen), systemaattisten terveystarkastusten käyttöönoton tarpeen arviointi (Tavoitekattavuus 6-7% / 75+) sekä muistisairaille kohdennetut palvelut, kuten muistipoli- ja koordinaattoritoiminnan kehittäminen sekä muistikuntoutuksen lisääminen. Jyväskylään on suunniteltu kahta uutta muistipäiväkeskusta 2016-2018. 3.4.2 Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon osalta Jyväskylässä on onnistuttu vähentämään pitkäishoidon laitoshoitopaikkoja ja laitospaikkojen purku jatkuu vielä vuoteen 2016 saakka. Laitospaikkojen purku on tullut mahdolliseksi kun tehostetun palveluasumisen paikkoja on lisätty. Rakenteilla on vielä Huhtasuon toimintayksikkö, joka otetaan käyttöön kesällä 2016. Suunnitteilla olevat Kankaan toimintayksikkö, jonka käyttöönotto on loppuvuodesta 2017 ja Vaajakosken toimintayksikkö, jonka käyttöönotto on vuonna 2018, ovat nykyisten tehostetun palveluasumisen yksiköiden tiloja korvaavia hankkeita. Näiden tilojen valmistuminen mahdollistaa Kyllikinkadun tontin kehittämisen ja Väkkärän

25 / 43 palvelutalon toiminnallisen kehittämisen. Lisäksi voimassa on puitesopimusjärjestely yksityisten toimijoiden kanssa. Senioriasumista on suunniteltu mm. Kankaalle, Kuokkalaan, Kortepohjaan, Palokkaan, Vaajakoskelle ja Tikkalaan. Jyväskylän palvelurakenteessa korostuu tehostetun ympärivuorokautisen hoidon määrä kotona asumista tukevien palveluiden kustannuksella, mm. ns. tavallisissa asumispalveluissa tarjolla olevien vaihtoehtojen määrä on hyvin suppea ja perhehoitoa ei ole juurikaan saatavilla. Omaishoidon ja kotona-asumisen tueksi tarkoitettuja lyhytaikaishoidon paikkoja on tällä hetkellä Akseli- ja Elina kodissa 50 paikkaa. Monimuotoiset lyhytaikaishoidon paikat ja tuetun asumisen vaihtoehdot puuttuvat. Tehostettuun palveluasumiseen jonottaa jatkuvasti keskimäärin 30-40 henkilöä, jotka kuormittavat lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon paikkoja. Vaikka yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 5 500 henkilöllä, ei laitos- ja ympärivuorokautisen hoivan paikkoja tarvita lisää nykyisestä. Tämä on mahdollista, kun tavoitetaso (93%) kotona asuvien osuudessa tullaan saavuttamaan. Tulevaisuudessa ikääntyviä tulisi kannustaa muuttamaan riittävän aikaisessa vaiheessa alueille, joissa palveluita on saatavilla. Uusissa asumismuodoissa kotona asumista tukevia palveluita olisi saatavilla joustavasti muuttuviin tarpeisiin mitoitettuna. Apuvälinepalveluiden ja asunnonmuutostöiden avulla on mahdollista asua pitkään myös muissa kuin senioriasunnoissa. Nykyistä palvelurakennetta tullaankin keventämään panostamalla omaehtoista kotona asumista tukevien kevyempien palveluiden ja tukitoimien sekä asumisratkaisuiden kehittämiseen ja vähentämällä siten raskaampien asumis- ja laitospalveluiden tarvetta. Keskeisimmät keinot vaikuttaa ikääntyneiden palvelurakenteeseen ovat: ikääntyneen väestön osallisuuden, tiedon ja taitojen lisääminen, yhteisöllisyyden edistäminen sekä asumismuotojen kehittäminen monimuotoisemmiksi. Nämä asiat korostuvat tämän raportin kehittämissuosituksissa koskien neuvonnan ja palveluohjauksen, kotona asumista tukevien palveluiden sekä osastohoidon ja asumispalveluiden kehittämistä.