Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1
Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus ja mitä sillä tavoitellaan? 2. Makrovakausanalyysi päätöksenteon pohjana: mitä ilmiöitä seurataan? 2
1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus ja mitä sillä tavoitellaan? 3
Mitä on makrovakaus? Makrovakaudella tarkoitetaan tilannetta, jossa rahoituksen välittyminen taloudessa on häiriötöntä ja rahoitusjärjestelmä on vakaa. Rahoitusjärjestelmä on vakaa, kun se pysyy toimintakykyisenä siihen kohdistuvista shokeista huolimatta ja kun se ei itse synnytä / edistä kriisejä. Miksi vakaa rahoitusjärjestelmä on tärkeä? Rahoituksen tehokas kohdentuminen ja rahoitusjärjestelmän vakaus edesauttavat taloudellista kasvua ja hyvinvointia. 4
Finanssikriisi toi esiin reaalitalouden ja rahoitusmarkkinoiden kytkökset 125 Yhdysvallat Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 I = 100 120 115 110 Trendi 2000 2005 105 100 95 90 85 80 75 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 26658 5
Makrovakautta edistetään makrovakauspolitiikalla Makrovakauspolitiikalla pyritään pienentämään finanssikriisien vakavuutta. Samoin pyrkimyksenä on pienentää finanssikriisien todennäköisyyttä puuttumalla ajoissa haavoittuvuuksiin, jotka voisivat käynnistää järjestelmäriskejä. Politiikka toteutetaan käyttämällä erityisiä viranomaistoimia eli makrovakausvälineitä. Politiikkapäätöksillä on kaksi päämäärää: 1) vahvistetaan rahoitusjärjestelmän keskeisten toimijoiden riskinsietokykyä ja 2) torjutaan ja lievennetään rahoitusjärjestelmän järjestelmäriskejä 6
Esimerkki: luottosuhdanteeseen vaikuttaminen makrovakauspolitiikalla Puskurin asettaminen Puskurin purkaminen Luottosuhdanne: vastasyklinen puskuri on ensisijaisesti vahvistanut pankkijärjestelmän luotonantokykyä mutta on myös hillinnyt suhdannetta Aika Luottosuhdanne: ilman vastasyklisen puskurin käyttöä 7
2. Makrovakausanalyysi päätöksenteon pohjana: mitä ilmiöitä seurataan? 8
Makrovakauspolitiikan vaiheet iv. arviointi iii. politiikkatoimet ja päätöksenteko i. vakausanalyysi ii. välineiden valinta ja mitoitus 9
Päämääränä makrovakaus; laajuuden takia kehitystä seurataan välitavoitteiden kautta Vaarallisten kehitysten syntyä välitavoitteiden alueella seurataan erilaisia indikaattoreita käyttäen. Välitavoitteet Liiallinen luotonannon kasvu ja velkarahoitus Liialliset maturiteettiepätasapainot ja markkinoiden epälikvidiys Riskien keskittyminen Vääristyneet kannustinvaikutukset Luottokanta/ BKT -suhteen poikkeama Järjestelmäriskiindikaattorit Asuntoluotot, asuntohinnat Rajoitukset rakenteellisille rahoituslähteille (esim. pysyvän varainhankinnan vaatimus), lyhyen aikavälin likviditeettistressiindikaattorit Suurten riskien indikaattorit, pankkien väliset sidonnaisuudet, hintatartunnat Systeemisesti merkittävien rahoituslaitosten koko, monimutkaisuus, palvelujen korvattavuus ja sidonnaisuudet 10
Miksi asunto- ja kiinteistömarkkinat ovat makrovakauspolitiikan kohteena? Finanssikriisien taustalla usein velkarahalla rahoitettu hintakupla Globaalin finanssikriisin paljastamia virheitä ei tule toistaa vaan historiasta on opittava Pahimmat taloudelliset taantumat tapahtuvat silloin, kun kotitalouksien velkaantuneisuuden ja velkojen kasvu on voimakasta edeltävinä vuosina Asunnot suurin erä kotitalouksien omaisuudessa Asuntolainat suurin erä pankkien lainanannossa Asuntohintojen kehityksellä taipumus itseään vahvistavaan kierteeseen kiinteistöjen käyttö vakuutena Osto rahoitetaan usein velkavivulla Suurella velkaantuneisuudella on vaikutus reaalitalouteen kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen kautta Rahoitusmarkkinat (ja reaalitalous) siten haavoittuvat asuntomarkkinoiden mahdollisten häiriöiden suhteen 11
Esimerkki: Luottosykliä arvioitaessa tärkeä mittari 40 BKT:hen suhteutetun luottokannan trendipoikkeama yksityisellä sektorilla Suomessa (ensisijainen riskimittari) Yksityisen sektorin luottokanta BKT-suhteen trendipoikkeama 1990-luvun Yksityisen sektorin alun pankki- luottokanta/bkt-suhteen ja asuntomarkkinakriisi trendipoikkeama, ennuste Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen kynnysarvot Prosenttiyksikköä 30 20 10 0 10 20 30 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Indikaattori on laskettu Baselin komitean (2010) suositusten mukaisesti yksipuolisella Hodrick Prescott-suotimella (lambda = 400 000). Lähteet: Kansainvälinen järjestelypankki (BIS), Tilastokeskus sekä Suomen Pankin laskelmat. 12
Esimerkki: Asuntojen suhteelliset hinnat Suomessa 250 Asuntojen suhteelliset hinnat Suomessa Asuntojen hinnat suhteessa kuluttajahintoihin Asuntojen hinnat suhteessa vuokriin Tarkasteluajanjakson keskiarvo Asuntojen hinnat suhteessa palkansaajien ansiotasoon Tarkasteluajanjakson keskiarvo 1990-luvun alun pankki- ja asuntomarkkinakriisi Indeksi, 1981/I = 100 200 150 100 50 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 13
Esimerkki: Kotitalouksien velkaantumisaste ja korkorasitus Suomessa 140 Kotitalouksien velkaantumisaste ja korkorasitus Suomessa Kotitalouksien velka, % käytettävissä olevasta tulosta Kotitalouksien korkomenot, % käytettävissä olevasta tulosta (oikea asteikko) 1990-luvun alun pankki- ja asuntomarkkinakriisi % % 14 120 100 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 12 10 8 6 4 2 0 14
Esimerkki: Pankkisektorin lainojen ja talletusten suhde Suomessa* Pankkisektorin lainojen ja talletusten suhde Suomessa* 160 % 150 140 130 120 110 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Vuoden lopun tilanne. Lähde: Finanssivalvonta. 15