Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Asiakastarpeet
Asiakastarpeet, kansalaiset Koulumatkat Turvallinen, kestoltaan kohtuullinen ja viihtyisä matka Omatoiminen liikkuminen vaatii turvallisia reittejä. Kuljetusten rytmitys ja täsmällisyys korostuvat (lyhyet odotusajat, ajoissa koulussa ja heti koulun jälkeen kotimatkalle). Kouluverkko supistuu -> koulukuljetusten pituudet kasvavat ja suuntautuminen muuttuu. Työmatkat Sujuva, luotettava ja hyvin ennakoitava matka. Haja-asutusalueella tiestön huononeva kunto laskee palvelutasoa. Matkaajan ennakoitavuus korostuu. Talvihoidon taso koetaan riittämättömäksi. Kävely- ja pyöräväylästön toimivuus ja ympärivuotinen käytettävyys ovat tärkeitä. Joukkoliikenteen vuorotarjonta, reitit ja lippujen hinnat ovat tärkeitä tekijöitä. Muutoksia ei saisi tulla usein, vaan osatekijöiden pitää pysyä vakaana pitkällä aikavälillä. Joukkoliikenteen peruspalvelutasossa on puutteita erityisen paljon kesällä, työmatkavuoroissa kaupungeista ympäröiviin kuntiin sekä kuntakeskusten välillä. Etätyö ei vähennä matkoja, mutta muuttaa niiden ajankohtaa ja tarkoitusta. 2
Asiakastarpeet, kansalaiset Asiointimatkat haja-asutusalueella Haja-asutusalueella henkilöautolla tehtäviä asiointimatkoja haittaavat puutteet tiestön kunnossa ja talven hankalat kelit, matkat pystytään kuitenkin ajoittamaan päiväsaikaan. Haja-asutusalueen autottomien asiointitarve mitoittaa kuntien henkilökuljetusten palvelutasoa (suurin osa nykyisestä palvelu- ja asiointiliikenteestä ajetaan osittain tai täysin kutsuohjautuvasti). Pitkät matkat (työasiamatkat/vapaa-ajanmatkat) Henkilöautoiluissa matka-ajan ennakoitavuus korostuu, joukkoliikennevälineillä kuljettaessa ajallinen saatavuus. Matka-aika ja matkan hinta vaikuttavat matkustuspäätökseen työasiamatkoja lukuun ottamatta. Yli kolme tuntia kestävillä matkoilla matkan mukavuuden ja erilaisten oheispalveluiden saatavuus korostuvat, työasiamatkoilla mahdollisuus työskennellä matkan aikana. Mökkimatkat tehdään henkilöautolla ja pääteiltä poistuttuaan ne hajaantuvat laajalle alueelle. Pientieverkon kunto voi usein olla pitkän mökkimatkan kriittisin palvelutasotekijä. 3
Asiakastarpeet, elinkeinoelämä Metsäteollisuuden raakapuukuljetukset Kaukokuljetuksissa uitto ja rautatie ovat merkittäviä kuljetusmuotoja, mutta alkukuljetus tapahtuu aina autolla. Käytännössä kaikki raakapuu lähtee vähäliikenteiseltä tieverkolta. Puutavara-ajoneuvojen kehitys kulkee kohti 9-akselisia eli 76 tonnin yhdistelmiä. Talvikaudella raakapuuta kootaan kelirikkovarastoihin kantavien teiden varsille kevään kelirikkoaikaan kuljetettavaksi. Puunjalostuslaitoksille, rautatielastauspaikoille, uiton pudotuspaikoille ja alusten lastauspaikoille johtavat tiet ovat kovalla kuormituksella. Rautatieterminaaliverkon harventuessa kuljetusmatkat pitenevät, tämä vaikuttaa kuljetusten suuntautumiseen ja rautatiekuljetusten houkuttelevuuteen. Metsäenergia Hakkuutähteen, kantojen ja pienpuun osuus energiantuotannossa on kasvaa. Itä-Suomessa on useita hankkeita käytön lisäämiseksi nykyisissä energialaitoksissa sekä uusia metsäenergiaa käyttäviä laitoshankkeita. Energiatuotannon lisäksi energiapuuta tullaan hyödyntämään biojalostuslaitoksissa. Metsäenergian realistinen kuljetussäde on 150 km. 4
Asiakastarpeet, elinkeinoelämä Energiaturve Turpeella on vanhastaan Itä-Suomessa suuri merkitys erityisesti taajamien kaukolämpötuotannossa. Itä-Suomessa on runsaat 80 aktiivikäytössä olevaa turvetuotantoaluetta. Turvetta käyttävien lämpölaitosten tarve on saada oikea-aikaiseesti ja oikealaatuiset turvekuljetukset voimalaitoksiin pienin logistisin kustannuksin. Itä-Suomessa turvekuljetukset ovat kaikki autokuljetuksia. Turvekuljetukset ovat painavia, ympärivuotisia ja usein myös ympärivuorokautisia. Turvekuljetuksissa siirryttäneen pitkällä aikavälillä 68 tonnia painaviin yhdistelmiin. 5
Asiakastarpeet, elinkeinoelämä Maatalouden kuljetukset Maatilat ovat teollisuusyrityksiä, joiden kuljetukset tehdään suurilla ja raskailla ajoneuvoilla, ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden. Tilojen määrä vähenee, mutta tilakoot kasvavat. Suurin merkitys tiestölle on maitokuljetuksilla ja liete- ja rehukuljetuksilla. Maitokuljetusten mitat ja massat kasvavat. Lihakarja viedään teurastettavaksi pitkän matkan päähän. Maatilojen sisäisten kuljetusten määrät ja etäisyydet kasvavat ja niitä tehdään entistä suuremmalla ja raskaammalla kalustolla Kaivannaiskuljetukset Itä-Suomen alueella on toistakymmentä erityyppistä ja erikokoista kaivosta. Lisäksi lähistöllä sijaitsevat Talvivaaran ja Pyhäsalmen kaivosten kuljetukset käyttävät alueen tie- ja rataverkkoa. Metallimalmin louhinnan arvioidaan Suomessa kaksinkertaistuvan vuosikymmenen loppuun mennessä, painopiste Pohjois- ja Itä-Suomessa. Ala on hyvin suhdanneherkkä. Syrjäisiltä alueilta louhittavien raaka-aineiden kuljetukset markkinoille jatkojalostukseen edellyttävät panostuksia infrastruktuuriin. Kaivostoiminnan kannalta toimivat kuljetusyhteydet ovat avainasemassa. 6
Asiakastarpeet, matkailu Matkailun taloudellinen merkitys on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana. Merkitys on laaja-alainen: henkilöliikennepalvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut, matkatoimistopalvelut ja vapaa-ajanpalvelut, polttoaineen myynti ja autonvuokraus, vähittäiskauppa Itä-Suomessa on joitakin suuria matkailukeskus, jonkun verran muita matkailukeskuksia, mutta muuten matkailuyritykset ovat pääsääntöisesti pieniä ja sijaitsevat hajallaan. Itä-Suomen matkailulle on luonteenomaista runsas mökkitarjonta. Matkailun kehityksen kannalta on tärkeää varmistaa sujuvat tie- ja ratayhteydet. Toimiva opastus ja liikenneinformaatio tukevat matkailukohteiden saavutettavuutta. Matkailuliikenteen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että eri liikennemuodot toimivat hyvin yhteen. Asemien ja terminaalien tulee olla korkeatasoisia ja helposti löydettävissä. Matkailu Venäjältä Suomeen on ollut viime vuosien aikana selkeässä kasvussa, kasvun taustalla on Venäjän talouden myönteinen kehitys ja keskiluokan vaurastuminen. Tällä hetkellä on vaikea ennustaa miten matkailumäärät kehittyvät tulevaisuudessa. 7