PwC:N ASIAKASLEHTI Kestävän kasvun kumppani EERO HELIÖVAARA: MYYNTI ODOTTAA H-HETKEÄ LISTAUTUMISBUUMI HELSINGIN PÖRSSISSÄ 1 ONNISTU GLOBAALISSA JOHTAMISESSA STÉPHANE GARELLI: UUDET SÄÄNNÖT PELIIN
sisältö 6 Joko talous alkaa nousta? 16 10 KASVUUN On uskallettava tehdä koviakin ratkaisuja, se on välittämistä, sanoo toimitusjohtaja Artti Aurasmaa 3 Step IT:stä. KANNEN KUVA TOMMI TUOMI 24 Tiimi klikkauksen päässä. VALUE ON PwC:N ASIAKASLEHTI 4 Lyhyesti Kahviala pyrkii jäljittämään papujen alkuperän. 6 TEEMA Viisaasti lentoon Helsingin pörssi heräsi, kun yritykset aloittivat listautumiset. Onnistunut listautuminen vaatii paljon työtä. 10 Kasvutarina 3 Step IT on kasvanut yhdessä kumppaneiden kanssa ja toimii nykyään Hongkongissa ja Malesiassa asti. 13 Ahaa Yritysvastuuraportti selvitti, miten avoimesti yritykset raportoivat maksamistaan veroista. 14 Johtaminen Kun bisnes kansainvälistyy, johtamisessa joudutaan ottamaan esimerkiksi tasa-arvoisuus uudella tavalla huomioon. 16 Globaali-lokaali Marinetek uskoo kelluvan rakentamisen kasvuun. 19 Tapahtuma Stéphane Garelli kävi kertomassa näkemyksiään maailmantaloudesta. 20 Henkilö Eero Heliövaaran kalenterissa on aina tilaa ministeritapaamiselle. 23 Kolumni Mikko Reinikainen: Hyvää itselle, hyvää muille. 24 Trendi Miten pitkälle yritysten on selvitettävä tuotteidensa raaka-aineiden alkuperä? 26 Tullaan tutuiksi Kauko Storbacka toivoo, että syyskuussa syntynyt esikoispoika alkaisi fanittaa Ässiä. LUE VALUE VERKOSSA Valuen artikkelit myös mobiilisti, www.pwc.fi/value-lehti Hae ilmainen QR-koodin lukija App Storesta tai Android Marketista. Esimerkiksi Nokian Lumioissa se on valmiina. 2
pääkirjoitus Kasvuun megatrendeillä? ENNUSTEIDEN LAATIJAT lupailevat ensi vuodelle noin kahden prosentin kasvua. Kasvua ennakoitiin jo kuluvalle vuodelle, mutta taantuma ei ole hellittänyt. Huijataanko meitä jälleen? Pian alkavaan talouskasvuun haluaisi mielellään uskoa, mutta realistina on kysyttävä, mihin kasvuodotukset perustuvat? Joukkoirtisanomiset jatkuvat. Myös kunnat lomauttavat ja irtisanovat. Mitä enemmän on työttömiä, sitä pienempi on kotimainen kysyntä. Merkittävää kasvua voi syntyä vain viennillä. Töitä sekin teettää, sillä kilpailukyvyssä Suomi on hävinnyt esimerkiksi Saksalle ja Ruotsille. Olisiko meille apua siitä, että keskittyisimme aidosti pohtimaan, miten voisimme vastata viiteen megatrendiin, joita myös IMD:n professori Stéphane Garelli käsitteli PwC:n Capital Markets -seminaarissa Helsingissä syyskuun lopulla. Megatrendeistä ensimmäiseen, demografiseen muutokseen eli väestön ikääntymiseen, meidän kannattaa paneutua jo oman pilottiasemamme vuoksi. Voisimmeko rakentaa siitä bisnestä, joka hyödyttäisi myös vientiä? Onkohan länsimaissa kunnolla tajuttu vieläkään toista megatrendiä, eli sitä, miten nopeasti talouden veto ja voima siirtyvät kasvaville markkinoille? Kiinalaiset ovat tulleet myös länsimaihin yrityskauppoja tekemään. Me olemme menettäneet monta tilaisuutta kehittyvillä markkinoilla, mutta oivaltavalle bisnekselle on yhä oma saumansa. KONE osaa hyödyntää kolmatta megatrendiä, kaupungistumista. Maailman väestöstä puolet asuu nyt kaupungeissa, ja vuoteen 2030 mennessä luku on jo 60 prosenttia. Kaupungeissa tarvitaan nopeasti lisää kerrostaloja ja ostoskeskuksia, ja niissä hissejä. Mahdollisuuksia on runsaasti myös muille toimialoille. Ilmastonmuutos energia- ja vesivaroineen, neljäs megatrendi, on paitsi iso haaste myös mahdollisuus samoin kuin tekniset läpimurrot, viides megatrendi. Kemira on hyvä vesibisneksen esimerkki. Teknisillä innovaatioilla on puolestaan mahdollista vastata ensimmäisen megatrendin tuomiin terveydenhuollon haasteisiin. Aivan liian helposti ajattelemme, että megatrendeihin nojaava bisnes on vain suurten globaalien yritysten leipää. Yhtä lailla pieni perheyrittäjä voi tutkia tiedossa olevia muutoksia ja hakea nykyistä isomman markkinaraon tätä kautta. KUVA TOMMI TUOMI ON MEILLÄ ILMASSA onneksi myös toivoa, mistä kertoo esimerkiksi listautumisten määrän kasvu Helsingin pörssissä (sivu 6). Listautuminen voi olla yritykselle mahdollisuus kansainvälistymiseen, mutta sijoittajalle se tarjoaa joka tapauksessa mielenkiintoisen uuden kohteen. Oikotie onneen listautuminen ei ole. Kuten pääomamarkkinatransaktioiden vetäjämme Netta Mikkilä huomauttaa jutussa, lupauksista on pidettävä kiinni ja sijoittajia palveltava hyvällä viestinnällä. Olivat uutiset sitten hyviä tai huonoja. johan kronberg Päätoimittaja Julkaisija PwC Suomi (PricewaterhouseCoopers Oy), PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 Helsinki, puh. 020 787 7000, www.pwc.fi Päätoimittaja Johan Kronberg Toimituspäällikkö Kaisa Heikkinen Toimitusneuvosto Kim Karhu, Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä Paino Finepress ISSN 2323-9018 (painettu), 2323-9026 (verkkojulkaisu). Lehdessä käytetyllä paperilla on kestävän kehityksen FSC-tunnus. Osoitteenmuutokset value@dmd.fi 3
MISTÄ KAHVISI PAVUT TULEVAT? JÄLJITETTÄVYYDEN TAKANA on hyvin paljon työtä, huomauttaa Pauligin yritysvastuupäällikkö Leena Miettinen. Viime kädessä kyseessä ovat esimerkiksi ihmisoikeudet ja työolojen valvonta. Kahvialalla tuotantoketjun hyvinvoinnin merkitys on ymmärretty. Monissa tuottajamaissa on meneillään viljelijöille suunnattuja kehityshankkeita. Raaka-aineiden vastuullisuus on alalla monisäikeinen asia, ja alkuperämaiden toimintaympäristö sekä haasteet ovat aivan erilaiset kuin Suomessa. Paulig tuo raakakahveja noin 15 maasta eri puolilta maailmaa ja käyttää arviolta 15 000 20 000 keskikokoisen tilan tuotannon. Yritys ei kykene itse tarkistamaan jokaista tilaa, ja toiminta perustuukin alkuperämaissa toimiviin hyviin ja luotettaviin kumppaneihin. Kaikki Pauligin raakakahvitoimittajat ovat allekirjoittaneet yrityksen eettiset ostoperiaatteet. Tutut kumppanit tietävät laatuvaatimuksemme, ja heillä on kontaktit kahvinviljelijöihin. Edistämme aktiivisesti kaikkien ostamiemme raakakahvien jäljitettävyyttä, ja siinä kumppaneilla on tärkeä rooli. Jäljitettävyys tuo monia hyötyjä saatavuuden varmistamisesta laatuongelmien ratkaisemiseen. Eri maiden välillä on kuitenkin vaihtelua. Osassa maita, kuten Brasiliassa ja Väli-Amerikan maissa, jäljitettävyys on jo kohtuullisen hyvin selvitettävissä. Etiopiassa taas jäljittäminen on lähes mahdotonta maan sisäisten kaupankäyntitapojen takia. Sertifiointi takaa 100 prosentin jäljitettävyyden joko tilalle (UTZ CERTIFIED) tai tuottajayhteisöön asti (Reilu Kauppa). Pauligin ostamista raakakahveista jo hieman yli puolet voidaan jäljittää tilalle tai niitä edustaviin pienyhteisöihin asti. Tavoitteena on, että vuoteen 2018 mennessä kaiken kahvimme alkuperä on tiedossa. Lue lisää jäljitettävyydestä sivulta 24 alkaen. Esimerkiksi Etiopiassa jäljittäminen on lähes mahdotonta. 80% työvoimasta kuuluu niin sanottuun Y-sukupolveen vuoteen 2016 mennessä. Y-sukupolvella tarkoitetaan vuosina 1980 1995 syntyneitä. PwC:n 44 000 työntekijää osallistui laajaan työelämätutkimukseen, jossa selvisi muun muassa, että ikäpolvien välisissä asenteissa on vain hienoisia eroja. Lue lisää www.pwc.fi/tiedotteet SISÄISEN VALVONNAN MALLI PÄIVITTYI SISÄISEN VALVONNAN tunnetuin viitekehys on COSO, jonka uudistettu ja ajanmukaistettu versio julkaistiin viime keväänä. COSO:n (Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission) perusperiaatteet ovat säilyneet ennallaan, mutta uudistetussa COSO:ssa on otettu huomioon toimintaympäristöjen monimutkaistuminen ja teknologisoituminen. Raportoinnin kokonaisuus on laajennettu kattamaan taloudellisen raportoinnin lisäksi myös muuta raportointia (non-financial information). COSO-malli auttaa organisaatioita sisäisen valvontajärjestelmän rakentamisessa, arvioinnissa ja toimivuuden edelleen tehostamisessa. Edellisen viitekehyksen elinkaari päättyy joulukuussa 2014. Uudistettuun malliin siirtymisen konversiotyölle on aikaa noin vuosi, muistuttaa partneri Jarkko Sihvonen PwC:ltä. PwC:n COSO-koulutukset jatkuvat vielä marraskuussa. PwC auttaa asiakkaita sisäisen valvonnan nykytilan ja kehitystarpeiden arvioinnissa. Lisätiedot www.pwc.fi/cosopuzzle Pauligin ostamista raakakahveista jo hieman yli puolet voidaan jäljittää tilalle tai niitä edustaviin pienyhteisöihin asti. Kun toimintaympäristö monimutkaistuu, tarvitaan sen seuraamiseen ajan tasalla olevia malleja. 4
VAKUUTUSALA huolissaan sääntelystä UUSIEN KANSAINVÄLISTEN ja paikallisten säännösten aalto muodostaa suurimman riskin vakuutusalalle. Riski on suurin Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren alueilla. Tämä käy ilmi PwC:n ja Centre for the Study of Financial Innovationin (CSFI) vakuutusalan Insurance Banana Skins -riskitutkimuksessa. Sen mukaan vakavaraisuuden ja markkinakäyttäytymisen kaltaisia kysymyksiä ohjaavat säännökset voivat aiheuttaa alalle merkittäviä kustannusten nousupaineita. Myös hallinnon työmäärä voi kasvaa. Sääntely määritettiin vakuutusyhtiöiden suurimmaksi riskitekijäksi jo toistamiseen. On ironista, että alan suurimmat riskitekijät johtuvat sääntelystä, jonka tarkoituksena on pienentää riskejä, PwC Suomen finanssitoimialan asiantuntija Marko Lehto toteaa. Erityistä huolta aiheuttavat myös epävakaa talousympäristö ja alentuneet sijoitustuotot. Näiden haasteiden hallinta on selvästikin erittäin tärkeää vakuutusyhtiöiden johdossa. On ironista, että alan suurimmat riskitekijät johtuvat sääntelystä. SHUTTERSTOCK TUHDISTI TIETOA KUNTATALOUDESTA TARKASTUSLAUTAKUNNAT SEKÄ tarkastuksen ja arvioinnin viranhaltijat saivat tuhdin tietopaketin kuntapalveluista ja kuntataloudesta syyskuun lopussa pidetyssä kaksipäiväisessä arviointiseminaarissa Helsingissä. Oman näkemyksensä kuntataloudesta ja kuntapalveluista kertoivat muun muassa Raimo Sailas, Matti Vanhanen Perheyritysten liitosta sekä Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö. PwC toteutti ensimmäisen Vuoden Arviointikertomus -kilpailun ja seminaarin 2007. Tänä vuonna aiheena oli Kuntapalvelut ja -talous arvioinnin kohteena. Kilpailua ei tällä kertaa järjestetty, vaan seuraava kilpailu pidetään ensi vuonna. Kiristyvä kuntatalous ja palvelurakenteen muutos korostavat kuntapalvelujen tuloksellisuuden arvioinnin tarvetta. Arvioinnilla haetaan vastauksia siihen, kuinka tuloksellista toiminta on ollut ja mitä vaikutuksia verorahoilla on saatu aikaan, sanoo toimitusjohtaja Juha Huuskonen PwC Julkistarkistus Oy:stä. Tarkastuslautakunnilta edellytetään uudistuvaa osaamista, asiantuntevaa valmistelua ja tasokasta raportointia. PwC haluaa olla osaltaan tukemassa kuntien tarkastuslautakuntia arviointitoiminnan kehittämisessä ja hyvien käytäntöjen jakamisessa. Seminaareista ja kilpailusta saamamme palaute on ollut erittäin myönteistä, Huuskonen kertoo. lyhyesti Vakuutusalalla pelätään, että uudet säännökset lisäävät hallinnon työmäärää. LUE VALUE IPADILLA TAI MATKAPUHELIMELLA! TIESITKÖ, ETTÄ voit lukea Value-lehtemme myös tietokoneeltasi, ipadilta tai Android-laitteilta? TILAA SÄHKÖINEN lehtemme osoitteessa www.pwc.fi/value-tilaus. Sivulla pääset osallistumaan myös kolmen 90 euron arvoisen tuotelahjakortin arvontaan. VOIT MYÖS halutessasi klikata suoraan sähköiseen lehteemme osoitteessa www.pwc.fi/value-lehti. Kansantaloudellisesti autoverotuksen paikkaaminen EUkelpoiseksi pienissä palasissa tuli erittäin kalliiksi ja sitä se on ollut myös auton ostajille. TAX PARTNER JUHA LAITINEN PwC:N TAX EXPRESS -UUTISKIRJEESSÄ 5
6
Teksti Sanna Laakkonen Kuvitus Anna-Leena Väätänen VIISAASTI lentoon Listautuminen vaatii aikaa, kovaa työtä ja runsaasti viisautta. Helsingin pörssi on tänä vuonna heräillyt uuteen eloon. Listautumisia tehdään enemmän kuin aikoihin, ja moni ennen vuosikymmenen vaihdetta aloitettu suunnittelu on toteutettu. Miksi juuri nyt, Hankenin rahoituksen professori Timo Korkeamäki? Aaltoliike on listautumisissa tyypillinen, ja nyt markkinoilla on rahaa, joka hakee parempaa tuottoa. Pienempien yritysten intoon vaikuttaa tiukentunut pankkirahoitus. Ne hakevat vaihtoehtoisia rahoituskanavia, jolloin julkiset markkinat on vaihtoehto. PwC:n transaktiopalveluiden johtaja Kauko Storbacka vahvistaa, että säpinää riittää, vaikka aalto keinahti rantaan pari vuotta odotettua myöhemmin. Odotimme, että listautumiset olisivat alkaneet Suomessa jo 2010, mutta se tapahtui vasta viime vuonna. Kansainvälisestikin tilannetta on mielenkiintoista seurata, sillä jotkut alat hakeutuvat nyt Yhdysvaltain markkinoille ja Aasia kehittyy kovaa vauhtia. Myös Euroopassa listautumisantien määrä on vuoden ensimmäisellä puoliskolla ollut kasvussa, nousua on viime vuodesta valuaatioiden eli kohdeyritysten arvostusten perusteella laskettuna 58 prosenttia. Kasvua selittävät pääomasijoittajien salkkuyhtiöt. Kymmenen suurinta antia edustivat 80 prosenttia kaikista listautumisanneista. Seitsemän kymmenestä oli pääomasijoittajien omistuksia, kertoo PwC:n IPO Watch Q2 2013 -raportti. Mistä yrityksissä sitten tiedetään, että ajankohta on juuri nyt otollinen? Yritykset käyttävät neuvonantajia ja seuraavat itse markkinakehitystä. Markkinaa pyydetään arvostamaan yritys tiettyyn arvoon listautumisprosessissa. Jos ajoitus on huono, yrityksen arvo lähtee heilahtelemaan ja erityisesti vanhat osakkeenomistajat kärsivät, Korkeamäki selvittää. Tällä hetkellä viisarit näyttävät ylöspäin, mikä suosii listautumista. 7
KYNNYSTÄ MATALAMMAKSI Helsingin pörssin viime vuosien hiljaiselo on herättänyt huolta, ja sen toimintaa on vertailtu esimerkiksi dynaamisempaan Tukholman pörssiin. Korkeamäki toivoisi listautumisen kynnyksen pienenevän, jotta markkinat pysyisivät ja vahvistuisivat. Helsingin pörssi on kotimaisten yritysten kasvualustana tärkeä, ja sen pitäisi säilyä tällaisena jatkossakin. Jotta yksityisessä omistuksessa oleva yritys pääsisi pörssiin, sen pitää järjestää listautumisanti (IPO) eli laskea markkinoille osakkeita sijoittajien ostettavaksi. Listautumiseen on useita syitä, joista tyypillisin on lisärahoituksen hakeminen. Suomessa yritystoimintaa on historiallisesti rahoitettu melko vahvasti pankkien velkarahalla, ja kulttuuri on vasta muuttumassa. Listautuminen toimii julkisena lähteenä lisärahoituksen hankkimiselle, Korkeamäki sanoo. Pörssiyhtiön status toimii sertifikaattina muille rahoittajille ja myös muun rahoituksen saamisessa paremmin ehdoin. Samalla luodaan likvidi markkinapaikka esimerkiksi yrityksen työntekijöille ja mahdollistetaan osakeperusteiset palkkiojärjestelmät. Likviditeetin myötä osaketta voi käyttää maksuvälineenä muun muassa yrityskaupoissa. Listautuminen voi myös edesauttaa omistajarakenteen monipuolistumista ja mahdollista kansainvälistymistä, muistuttaa PwC:n pääomamarkkinatransaktioiden vetäjä Netta Mikkilä. Kovakätinen osinkoverotus on vähentänyt suomalaisyritysten listautumisintoa, mutta siihen tehtyjen muutosten jälkeen kynnys on madaltumassa. Mikkilän toiveena on, että listautumispäätöksiä tuettaisiin verotuksen keinoilla edelleen. Jokainen uusi listautuva yritys tarjoaa nykyisille ja uusille mahdollisille sijoittajille mielenkiintoisia sijoituskohteita. Suomessa pääomasijoittajat ovat viime vuosina lähinnä myyneet omistuksiaan, ja usein kaupat tehdään pääomasijoittajien välillä. Olisiko sijoituskohteiden listaus vaihtoehto, jolloin omistajapohjaa myös laajennettaisiin? Mikkilä pohtii. KUSTANNUKSET JA HYÖDYT PUNTARIIN Yritykselle listautuminen on myös kustannuskysymys. Listautumisen valmisteluun liittyvien välittömien kustannusten lisäksi jatkuvia kustannuksia koituu tiedonantovelvollisuuksien täyttämisestä ja hallitusten jäsenten palkkioista. Myös henkilöstökustannusten nousuun kannattaa varautua. Jo listautumiseen liittyvät kiinteät kustannukset karsivat pienimmät yritykset. Jos liiketoiminta on pientä, listautumisen edut ja markkinasta saatu hyöty eivät vastaa siihen tehtyä panostusta, Korkeamäki sanoo. Listautumisen kannattavuuden raja on Storbackan mukaan kulkenut noin 100 miljoonan markkina-arvossa. Sitä pienemmille yhtiöille LISÄÄ KANNATTAVUUTTA JAKAUTUMALLA Kaksi uutta osaketta tuottaa paremmin kuin yksi vanha. YKSI NYKYISISTÄ ilmiöistä on listattujen yhtiöiden jakautuminen, ja trendin uskotaan jatkuvan, kertoo PwC:n Kauko Storbacka. Jakautumisen syynä on yleensä paremman kannattavuuden hakeminen tilanteessa, jossa yhteenliittymä ei enää tuota tarpeeksi synergiaa kokonaisuuden kannalta. Silloin yhtiöt voivat erilleen jakautuessaan olla arvokkaampia osakkeenomistajille, mikä mahdollistaa myös osakevaihdon kautta kasvamisen. Storbackan mukaan tilastot kymmenen viime vuoden ajalta osoittavat, että jakautuminen kannattaa. Absoluuttisesti matematiikalla katsottuna kaksi uutta osaketta tuottaa paremmin kuin yksi vanha. Mutta muitakin tekijöitä pitää muistaa tarkastella ja tarkastelun aikaväliä puntaroida. Hankenin Timo Korkeamäki vahvistaa, että automaattinen oikotie onneen jakautuminen ei ole. Muutenhan sitä tapahtuisi arvoa maksimoivissa yrityksissä jatkuvasti. Mutta kyllä markkinat tykkäävät yrityksistä, joilla on ymmärrettävä fokus ja strategia, ja juuri sitä jakautumisella haetaan. Markkinoille pitää tarjota helppotajuista pakettia, joka kertoo, että me olemme maailman parhaita tässä asiassa. 8
Onnistuneen listautumisen edellytykset 1 Kiinnostava bisnes 2 Omistajien sitoutuminen 3 Oikea ajoitus 4 Hyvät neuvonantajat 5 Viestintävalmiudet kunnossa First North Finland voi olla sopivampi markkinapaikka. Se on räätälöity nimenomaan uusille, pienille ja kasvaville yhtiöille. Toisaalta, jos yritys pystyy listautumisen kautta rahoittamaan kasvua ja kasvamaan, raja voi olla alempanakin. Tuloslaskelma ei siis välttämättä ratkaise, vaan oleellista on yhtiön toiminta-ajatuksen toimivuus. Bisneksen pitää olla kiinnostava, jotta se kiinnostaa instituutioita, jotka tuovat suurimmat rahat. Toiseksi sen pitäisi kiinnostaa yleisöä eli kotitalouksia, jotka tuovat likvidiyden. Silloin hyvä tarina, eteenpäin menemisen meininki ja tuotto-odotus vaikuttavat, Storbacka sanoo. Myös muita hyötyjä on punnittava. Esimerkiksi kiinalaisille on todella tärkeää, että yritys on listattu. Yhteistyö Kiinan kanssa tuo yleensä mukanaan kasvun. NEUVONANTAJIEN YHTEISPELIÄ Tärkeä osa listautumista on viestintävalmiuksien kehittäminen. Resursseja syövä johdon tarpeita palveleva raportointi, sisäpiirisäännöt ja jatkuva tiedonantovelvollisuus muuttavat yrityksen arkea. Korkeamäki painottaa, että yrityksellä tulee olla valmius todelliseen avoimuuteen. Listautumiseen liittyvä regulaatio edellyttää, että kaikki päätöksenteko ja kommunikaatio tapahtuvat puhtaalla pöydällä, corporate governancen pitää toisin sanoen kestää päivänvalo. Normaaliin liiketoimintaan liittyvien päivittäisten tapahtumien osalta pitää osata arvioida niiden merkityksellisyyttä sijoittajien kannalta ja tiedottaa tarpeen mukaan markkinoille aikaisemmin ehkä arkaluonteiselta tuntuneita seikkoja. Myös tiedonkulku yrityksen sisällä muuttuu, eikä kaikista asioista enää voi keskustella yhtä avoimesti kuin ennen. Ylipäänsä listautumiseen liittyvät kotiläksyt on syytä tehdä huolella. Markkina- ja kilpailuaseman selvitykset, listautumisen motiivit, pääoman käyttösuunnitelmat ja johdon vastuunjaon määrittely vievät aikaa. Toisaalta ne antavat valmiuksia vastata tulevien sijoittajien kysymyksiin. Neuvonantajista keskeinen rooli on pääjärjestäjänä toimivalla investointipankilla, jonka tehtävänä on asettaa hintalappu oikeaan kohtaan. Lisäksi tarvitaan lainopillisia neuvonantajia ja tilintarkastajia. Laadukas ja vaatimukset täyttävä listalleottoesite on oleellinen väline. Avainihmiset ovat aina yrityksen sisällä, ja heidän tulee olla projektiin vahvasti sitoutuneita. Toimialan, markkinan ja muiden yrityksen arvonmääritykseen liittyvien asioiden tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, joten neuvonantajien valintaan kannattaa panostaa. Jos homma ei ole hallussa, taipaleesta tulee kivinen, Storbacka neuvoo. Vaikka listautumista pidetään monimutkaisena, kalliina ja työläänä, se tehostaa sisäisiä prosesseja ja päätöksentekoa. Kun raportointi, budjetointi ja hallintotapa hiotaan, johdolle jää enemmän aikaa liiketoiminnan harjoittamiseen. Ja kun päätökset tehdään luotettavamman aineiston perusteella, yritys voi hyötyä monella tavalla, Netta Mikkilä sanoo. Elämä ei lopu listautumiseen. Tehdyt lupaukset on pidettävä ja sijoittajien odotuksia hallinnoitava hyvällä viestinnällä. Niin hyvät kuin huonot uutiset pitää osata kertoa, ja vielä oikea-aikaisesti, hän muistuttaa. 9
kasvutarina Käytettyjen tietokoneiden jälkimarkkinat tasoittavat yrityksen tulosta, kun maailman talous keinahtelee, Artti Aurasmaa sanoo. 10
Teksti Marianna Salin Kuvat Ari Heinonen IT-murroksen SELÄTTÄJÄ 3 Step IT:n liiketoiminta perustuu kumppanuuksiin ja jatkuviin asiakassuhteisiin. Näin kasvuyritys on pystynyt huolehtimaan myös kannattavuudesta. Olemme ehkä suurimmassa IT-alan murroksessa 30 vuoteen. Laitekirjo laajenee mobiliteetin lisääntyessä, ja käyttäjät vaativat työnantajiltaan yksilöllisiä ratkaisuja, sanoo 3 Step IT:n toimitusjohtaja Artti Aurasmaa. Hän uskoo, että yritykset tarvitsevat yhä enemmän apua laitteiden rahoittamiseen, hallinnointiin ja uusimiseen. Näitä palveluja tarjoaa 3 Step IT. Emme ole kuitenkaan rahoitusyhtiö vaan myymme kaikki vuokrasopimukset edelleen jälleenrahoittajille, jotka ovat läheisiä kumppaneitamme, Aurasmaa tarkentaa. Hän arvelee, että 1997 perustettu 3 Step IT olisi saattanut pärjätä alkuvuodet jopa ilman omaa pääomasijoittajaa. Toisaalta pääomasijoittajan avulla uskalsimme ottaa enemmän riskiä. HYVÄSTÄ KAKKOSESTA YKKÖSEKSI Vuoteen 2005 mennessä 3 Step IT toimi jo kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltiassa. Saimme oppia osin kantapään kautta, että tunnettuus ja brändi ovat tärkeitä myös b-to-b-markkinoilla, etenkin lähimarkkinoiden ulkopuolella. Jos soittaa tuntemattomana yritykseen ja nimikin kuulostaa tanssistudiolta, on epätodennäköistä, että pääsee tapaamaan päättäjiä, Aurasmaa nauraa. Hän tietää, että tapaamisen jälkeenkin pieni ja vieras jää helposti hyväksi kakkoseksi. Tunnettu kumppani voi auttaa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa pankkijätti HSBC on avannut yritykselle ovia. He haluavat erottautua asiakkaittensa edessä tarjoamalla rahoituksen lisäksi laajempaa konseptia, Aurasmaa sanoo. Hän huomauttaa, että tavallisesti tilanne on päinvastainen. 3 Step IT käy myymässä ja tuo asiakkaita rahoittajakumppaneilleen. Joskus hedelmällisin yhteistyö syntyy yritysten kanssa, joille asiakkaat ulkoistavat tietohallintoaan. Teemme palvelusopimuksen kuitenkin aina loppuasiakkaan kanssa. MENESTYSTÄ JA KASVUKIPUJA Aikansa steppailtuaan 3 Step IT otti jättiloikan. Yritys osti vuonna 2010 BNP Paribas Lease -konsernin tytäryhtiöt Ruotsissa ja Norjassa ja liiketoiminnot Tanskassa. Yrityskauppa tarjosi meille erittäin hyvän perustan liiketoiminnan kasvulle Skandinaviassa. Samoihin aikoihin kun yritykset hieroivat kauppoja, myyjän Aasian-yksikkö lähti omille teilleen. 3 Step IT etsi ydintiimin käsiinsä ja perusti näiden kanssa yhtiön, jossa paikallisella johdolla on vähemmistöosuus. Tällä kokoonpanolla 3 Step IT toimii nyt Hongkongissa, Singaporessa ja Malesiassa. Kasvupyrähdyksen keskellä suomalaisyhtiö lähti myös Yhdysvaltoihin ja Venäjälle mutta otti pian muutaman askeleen takaisin. Jouduimme repeämään yhtä aikaa liian moneen suuntaan. Uusi markkina-alue vie voimia, vaikka siellä odottaisi muualta 11
3 Step IT vuokraa ja hallinnoi IT-laitteita perustettu 1997 nimellä Computer Rental työllistää 224 ihmistä teki 444 miljoonan euron liikevaihdon 2012 toimii 14 maassa kasvutarina tuttu asiakas. Palvelupaketti on saatava istumaan paikallisesti muun muassa rahoituksen ja käytettyjen laitteiden käsittelyn osalta. Se on pois kannattavuudesta ja tarjonnan kehittämisestä olemassa olevilla markkinoilla. Mikä sitten on optimaalinen kansainvälistymisen nopeus? Vaikea kysymys. JÄLKIMARKKINOISTA TASAPAINOA 3 Step IT:llä on Suomessa ja Ruotsissa omat käsittelylaitokset laitteille, jotka palautuvat Itämeren ympäriltä. Muualla toimivat kumppanit. Tietoturvakäsittelyn ja huollon jälkeen 3 Step IT myy käytetyt laitteet eteenpäin. Pohjoisessa painopiste on julkisessa sektorissa, erityisesti kouluissa. Suomessa käytettyjen tietokoneiden markkinat eivät ole kovin kehittyneet, mutta Ruotsissa ollaan jo ihan eri tasolla. Toinen, erittäin suuri markkina-alue on kehittyvät kansantaloudet, Aurasmaa kertoo. Hänen mukaansa laitteiden jälkimarkkinat tasoittavat jo yhtiön kulkua maailmantalouden keinahdellessa. 3 Step IT:n toimintamalli joustaa myös uusien laitteiden osalta. Kun lama jarrutti vanhojen asiakkaiden investointeja 2008, laitevuokraus alkoi kiinnostaa uusia asiakkaita. Ihmiset hakivat vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ja kustannussäästöjä. Sama on ollut nähtävissä viimeisen vuoden aikana. Aurasmaa painottaa, että kannattava kasvu on joka tapauksessa nojannut ja nojaa vastakin pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Hän arvioi, että 3 Step IT on selvä markkinajohtaja Suomessa. Tarkan markkinaosuuden arviointia vaikeuttaa se, että valtaosa yrityksen kilpailijoista toimii palvelupaketin eri osa-alueilla. On rahoittajia, IT-omaisuuden hallintaratkaisujen tarjoajia sekä käytettyjen laitteiden käsittelijöitä. Kaikki nämä kolme tahoa ovat myös meidän kumppaneitamme. MÄDÄT OMENAT POIS KORISTA Kansainväliseen kasvuun ajaa pienten kotimarkkinoiden ohella asiakkaiden tarve saada yhteinen konsepti kansainvälisiin organisaatioihinsa. 3 Step IT on levittäytynyt asiakkaiden mukana myös uusille toimialoille muihin laitteisiin ja jopa kalusteisiin. Yhtiö on testannut rajojaan toimistotiloissa, kouluissa, kaupoissa sekä sairaaloissa. Aurasmaa uskoo, että laajentuminen ei revi 3 Step IT:tä juuriltaan. Eihän yhtiö ole ennenkään puuttunut laitteiden valintaan eikä käyttöön. Toimitusjohtaja odottaa uusien toimialojen kasvua, mutta tunnistaa rönsyilyn riskit. Kannattavuus kärsii, jos tarjoaa kaiken, mitä asiakas keksii pyytää. Kannattavan kasvun nopeutta ei määrittele viime kädessä asiakas vaan työntekijöiden kyky kasvaa yksilöinä. Jos työ tuntuu merkitykselliseltä ja asenne on kohdallaan, työntekijä tarjoaa asiakkaallekin lisäarvoa, Aurasmaa sanoo. Hän korostaa päivittäisen johtamisen merkitystä ja arvelee, että huonovointisissa työyhteisöissä mätä omena on jätetty punaposkisten koriin. On uskallettava tehdä koviakin ratkaisuja, se on välittämistä. 3 Step IT:ssä odotetaan ihmisiltä paljon. Toisaalta lupaamme hyvän työpaikan, jossa jokaisella on oikeus saada osakseen hyvää johtamista. Tällä reseptillä toimitusjohtaja aikoo houkutella tulevaisuuden työntekijöitä. Toimitusjohtaja tunnistaa rönsyilyn riskit. 12
UUSIA JULKAISUJA Insurance Banana Skins 2013 Vakuutusalan suurin riski tulee uusista kansainvälisistä ja paikallisista säännöksistä. Riski on suurin Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Otsikko otsikko xxxxxxxxx Tyynenmeren alueilla. Tutkimus perustuu 54 eri maasta olevien 662 vastaajan näkemyksiin seuraavan kahden kolmen vuoden aikana. Breakthrough innovation and growth Luvassa on hurjaa kasvua, sillä innovatiivisimmat yritykset odottavat yli 60 prosentin kasvua viiden seuraavan vuoden aikana. Fokus on siirtynyt tuotteiden kehittämisestä uusien palveluiden kehittämiseen, uusiin liiketoimintamalleihin ja kumppaneiden kanssa tarjottaviin ratkaisuihin sekä asiakaskokemuksen tuottamiseen. NOSTO XXXX NOSTO Shifting the balance from direct to indirect taxes Yrityksillä on edessään uusia haasteita, kun globaali painotus siirtyy välittömistä veroista välillisiin. Osa haasteista on teknisiä ja verojen sekä riskien hallintaan liittyviä, osa puhtaasti liiketaloudellisia. Tutustu julkaisuihin osoitteessa www.pwc.fi/julkaisut 12 VAIN yritystä raportoi tiedot maittain tiedot maittain raportoi yritystä 12 Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx UNDISCLOSED LTD Suomessa on ensimmäistä kertaa selvitetty, miten avoimesti yritykset raportoivat maksamistaan veroista. VERORAPORTOINTIIN kaivataan lisää läpinäkyvyyttä TUOREINTA PwC:N YRITYSVASTUUBAROMETRIÄ varten tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa, kuinka läpinäkyvästi yritykset raportoivat maksamistaan veroista. Sidosryhmät odottavat läpinäkyvää raportointia, mutta tarkastelussa mukana olleista suomalaisyrityksestä vain 12 on raportoinut tiedot maittain. Yritysvastuujohtaja Sirpa Juutinen PwC:ltä uskoo kuitenkin, että moni harkitsee verojalanjäljen tietojen julkaisemista, vaikkei yhteistä raportointimallia ole vielä olemassa. Rohkaisemme yhä useampia harkitsemaan tietojen julkaisemista siitäkin huolimatta, että tietoja on haasteellista kerätä. Verojalanjälki kuitenkin antaa hyödyllistä informaatiota yhtiön sisäiseen käyttöön ja sidosryhmille, Juutinen sanoo. PwC:N YRITYSVASTUUBAROMETRI julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Siinä tarkastellaan yritysvastuuta strategisen yritysvastuun, yritysvastuun johtamisen ja yritysvastuuraportoinnin näkökulmista. Tutkimuksessa selvisi, että yritykset raportoivat aiempaa tasapainoisemmin tietoja taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueista. Yli kymmenen uutta yritystä on vuoden aikana alkanut raportoida yritysvastuun tietoja. Parhaiten oli kehittynyt strategisen yritysvastuun raportointi. Juutinen huomauttaakin, että yritysvastuu on nousemassa liiketoiminnasta erillisestä asemasta lähemmäksi sen ydintä. LÄHEMMÄKSI LIIKETOIMINTAA PwC:n yritysvastuubarometri 2013 -raporttia varten arvioitiin yhteensä 568 suomalaista yritystä. Selvityksessä käytiin läpi kaikki vuoden 2012 Talouselämä 500 -listan yritykset. Tämän lisäksi otettiin huomioon 68 muuta yritysvastuun tietoja julkaisevaa yritystä tai julkista organisaatiota. Tarkemmin analysoitiin yritysvastuun tietoja julkaisevat 157 suomalaista yritystä ja organisaatiota, joista 119 on Talouselämä 500 -listalta ja 38 listan ulkopuolelta. Yritysvastuubarometri löytyy osoitteesta www.pwc.fi/yritysvastuubarometri Artikkeli verojalanjäljestä www.pwc.fi/value-lehti > Avoimin askelin Verojalanjälki antaa hyödyllistä informaatiota sidosryhmille. KUVA TOMMI TUOMI ahaa! KUVITUS ARI HIRVONEN 13
ETULINJASSA GLOBAALISTI Pomot joutuvat opettelemaan uudenlaisen tavan johtaa, kun tiimit kansain välistyvät ja nuoret sukupolvet tulevat yhä vahvemmin työelämään. Pekka Viljakainen kehitti omat oppinsa saatuaan rankkaa palautetta alaisiltaan. Kun Pekka Viljakainen veti pientä suomalaista tiimiä, hän sai henkilöstöanalyysissä esimiestaidoistaan huippupisteet. Kun porukka alkoi kasvaa ja kansainvälistyä, tulokset olivat vähemmän mairittelevia. Pistemäärä lopulta putosi 27:ään 100:sta mahdollisesta. Silloin oli pakko toimia. Lisäpontta tuli ulkopuoliselta asiantuntijalta, jonka palautteen Viljakainen tulkitsi tarkoittavan sitä, että hän oli kouluja käymätön ja sivistymätön juntti. Suomalainen aksenttikin oli kuulemma niin vahva, ettei hänestä olisi kansainvälisiin hommiin. Viljakainen toimii nykyään venäläisen Skolkovo-hankkeen neuvonantajana ja kiertää ympäri maailmaa puhumassa, kuinka Siperia opetti, miten piti kehittyä johtajana. ILMAN LUOTTOSUHTEITA EI SELVITÄ Viljakaisen ura alkoi jo teini-iässä, kun hän perusti uusteknologiayritys Visual Systemsin. Hän myi yrityksensä myöhemmin TietoEnatorille ja toimi yhtiössä johtajana. Kun hän lopetti Tiedolla, alaisia oli parikymmentätuhatta 24 maassa. Johtamiseen liittyvät kysymykset olivat akuutteja. Viljakainen nimeää opiksi numero yksi luottosuhteiden rakentamisen: mitä kansainvälisemmäksi johtaminen muuttuu, sitä tärkeämpiä luottosuhteet ovat. Luottosuhteet on luotava, olivat alaiset sitten seuraavassa huoneessa, Oulussa tai Intiassa. Iso ja tärkeä kysymys on, miten pienen webbikameran kautta näitä suhteita voi rakentaa. Nimensä mukaisesti luottosuhteet tarkoittavat sitä, että ihmisiin luotetaan ja että he myös ymmärtävät tämän. Viljakainen pyrkii tapaamaan ihmisiä kasvotusten niin paljon kuin mahdollista. Hänellä on myös tapana kutsua ihmisiä luokseen maalle, jotta heihin voisi tutustua paremmin. Kun pitää ratkaista isoja ongelmia, hän kokoaa 20 30 ihmisen tiimin. Nuo tiimit ovat aina hyvin heterogeenisiä, sillä mukana on eri-ikäisiä ihmisiä eri puolilta maapalloa. Mitään kiintiöitä niissä ei kuitenkaan ole, vaan mukana ovat parhaat osaajat. Kansainvälisten tiimien luomisessa on kieli- ja kulttuurimuureja, mutta globaalissa maailmassa ne kaadetaan. Johtajan tehtävä on rakentaa täydellisen läpinäkyvä ja kahteen suuntaan kulkeva arvontuottamisen kulttuuri. Aidat kaadetaan myös divisioonien, maiden ja tulosyksiköiden väliltä. Isoissa organisaatioissa ei tietenkään ole mahdollista tuntea kaikkia. Ihmisillä pitäisi kuitenkin säilyä tunne, että he voivat tarvittaessa ottaa yhtiössään yhteyttä vaikka aivan ylimpään johtoon ilman välikäsiä. Minulle on tärkeää, että jos joku vaikka toisella puolella maapalloa töitä tekevä huomaa esittelymateriaalissani kirjoitusvirheen, hän voi lähettää siitä minulle suoraan viestin. Välittömyyden tunne ei synny, elleivät esimiehet ole kartalla siitä, millaisista asioista firman sisällä keskustellaan. Ahkera 14
teksti Kirsi Riipinen kuva Shutterstock twiittaus ei tee pomosta sosiaalista, sillä sosiaalisuuteen kuuluu myös aito muiden ajatusten seuraaminen. Lisähaasteensa tuovat nuoret sukupolvet, joita Viljakainen kutsuu PlayStation-sukupolveksi ja digicowboyksi. He ovat globaaleissa digiverkostoissa kuin kotonaan ja kyseenalaistavat rankasti perinteisen johtamiskulttuurin. Haaste on niin mittava, että Viljakainen kokosi sen ymmärtämiseksi ja auttamiseksi kirjan No fear Johtaja kohtaa digicowboyt (WSOY pro, 2011). EI VAHTIKOIRA VAAN SUUNNANNÄYTTÄJÄ Viljakainen korostaa erityisen paljon tasavertaisuutta. Kahviautomaatin vieressä on helppo hoitaa asioita tutussa porukassa. Tekniikka on kuitenkin niin kehittynyttä, että asiat voidaan selvittää tasavertaisesti paikasta riippumatta. Viljakainen on oppinut olemaan tarkka siitä, että vaikkapa Kiinassa oleva kumppani tuntee tulevansa kohdelluksi samoin kuin samassa rakennuksessa oleva. Hänen tapanaan on pitää kansainväliset palaverit kaikkien kanssa tietokoneelta siis vaikka osa porukasta olisi toimistolla. On tasa-arvoisempaa, kun kaikki kertovat näkemyksiään webbikameran kautta kuin että osa istuu saman pöydän ääressä. Kirjassaan Viljakainen kertoo samanlaisen esimerkin Shellistä: yhtiön sääntö on, että jos yksikin kokoukseen osallistuja on toisaalla, kaikki osallistuvat kokoukseen omalta tietokoneeltaan. Luottamus ja tasavertainen kohtelu tarkoittavat myös sitä, että töitä voi tehdä missä vain. Viljakainen kehottaa esimiehiä pohtimaan, onko heille tärkeämpää vahtia ja valvoa työntekijöitä vai auttaa heitä löytämään oikea suunta. Jos valitsee vahtijan roolin, tiedossa on hiton kovia aikoja. Eikö kannattaisi miettiä, mikä auttaisi ihmisiä motivoitumaan? Miten ihmiset saisivat työhönsä yrittäjämäisen otteen? Totta kai siihen liittyy riskejä, mutta kannustan ottamaan ihmisiin liittyviä riskejä. Niitä minäkin otan, vaikken koskaan tekisi talouden puolella harakiri-investointeja. TIETO ON ARVOKASTA VASTA JAETTUNA Viljakainen varottaa mieltämästä verkostoitumista ulkoistuksina ja alihankintoina, sillä alihankintana saa vain massatuotteita. Esimiehen työhön kuuluu oman verkoston ja sen keskeisten ihmisten valmentaminen. Ihmisiä on opittava tuntemaan sekä luotava heidän kanssaan yhteisiä tavoitteita ja tapoja tehdä töitä. Toimivaan verkostoon kuuluu myös avoin tiedon jako. Verkoston jokaisen jäsenen olisi kyettävä oppimaan asiat nopeammin kuin kilpailijat, eikä tämä onnistu, jos tietoa pimitetään. Globaalissa digimaailmassa tiedosta tulee arvokasta vasta kun sitä jaetaan. PlayStation-sukupolvi ymmärtää verkoston arvon hyvin ja osaa hakea informaatiota epätyypillisistä paikoista ja uudella tavalla. Yksi esimiesten tehtävistä on varmistaa, että heillä on kunnolliset työkalut tätä varten. Viljakainen haluaa listata johtajan tärkeiden asioiden listaan myös jatkuvan joukkojen edessä seisomisen. Johtajaa tarvitaan etulinjaan tulkiksi, välittäjäksi ja näkyväksi vastuunkantajaksi. Näkyvällä etulinjassa ololla varmistetaan se, että joukot haluavat seurata johtajaansa. Viljakainen täsmentää: Etulinjaa ei rakenneta niin, että käväistään tapaamassa ihmisiä ja jaksetaan olla pikkujouluissa puolille öin tai jopa pikkutunneille. Etulinjassa ihmisten mielipiteistä ollaan ihan oikeasti kiinnostuneita ja ohitetaan hierarkiat. Sekä ollaan siellä, missä taistelut käydään, oli se sitten joukkojen, asiakkaiden tai kilpailijoiden puristuksessa. 15
KELLUMALLA MAAILMALLE Marinetekissä uskotaan, että seuraava megatrendi on kelluva asuminen. Satamat viedään pois kaupunkien keskustoista, ja tilalle tulee asuntoja. Marinetekin uutta tekniikkaa on käytetty muun muassa Palm Jumeirahissa Dubaissa. globaali-lokaali 16
teksti Ilkka Ranta-aho kuvat Marinetek ja Skoy Marinetek on sikäli onnistunut nimi yritykselle, että se kuulostaa suurelta ja kansainväliseltä jo ennen kuin ensimmäistäkään venesatamaa tai laituria on myyty. Tuon nimen ja orastavan kansainvälistymisvision kanssa rakennusinsinöörit Ilkka Seppälä ja Markku Rantanen lähtivät alan messuille Amsterdamiin syksyllä 1994. Siellä myytiin yksi projekti Hollantiin, sitten yksi hanke Saksaan ja seuraavaksi Englantiin. Vasta seuraavana vuonna tehtiin ensimmäinen kauppa Suomeen. Parin vuoden päästä oltiin markkinaykkösiä täällä, Ilkka Seppälä kertoo. Hän on sekä Marinetek Finlandin että Marinetek Group -konsernin toimitusjohtaja. Kansainvälistyminen oli selkeä päätös alusta pitäen: kun ollaan vahvoja ulkomailla, pärjätään myös kotimarkkinoilla. 19 vuodessa Marinetek on levittäytynyt Eurooppaan, Lähi-itään, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Maailmanlaajuisesti tunnettuja Marinetek-hankkeita ovat muun muassa Palm Jumeirahin Anchor Marinas Dubaissa, West Palm Beachin Palm Harbor Marina Floridassa ja Monacon Port Hercule. Tuollaiset referenssit ovat äärettömän arvokkaita neuvoteltaessa uusista kaupoista. Kun käy selväksi, että nuo kolme hanketta ovat tekemiämme, ei tarvitse enää keskustella osaamisesta. Silloin siirrytään suoraan hintaneuvotteluihin, Seppälä naurahtaa. TURPAANKIN TULI Seppälä ei selitä yhtiön vaikuttavaa kehitystä ylivertaisella visiolla ja osaamisella, sillä maailmalle on menty yrityksen ja erehdyksen kautta. Menestystä syntyy, kun yritystä on paljon ja erehdyksistä opitaan. Jossain vaiheessa tuntui siltä, että hitto vie, tässähän onnistuu kaikki, ollaan varsinaisia sateentekijöitä. Jälkeenpäin ymmärrettiin, että tuolloin iski vauhtisokeus. Jos joku soitti ja kertoi voivansa edustaa yhtiötä Saksassa, Marinetekissä nyökättiin että okei, hyvä homma. Nimet sopimukseen ja kaasu pohjaan. Ei siis ole mikään ihme, että kaikki hankkeet eivät onnistuneet. Välillä on tullut turpaan, on valittu väärät kumppanit. Näistä on otettu opiksi. Nykyään Marinetekillä on millimetrintarkka tytäryhtiöraportointi. Kun yritys lähtee uusille markkinoille, se käy hyvin huolellisesti mahdolliset kumppanit läpi, samoin markkinatutkimusten teettämiset ja sopimukset. HYÖDYNNÄ PAIKALLISTA OSAAMISTA Marinetek aloitti kansainvälisen toimintansa perinteisellä tavalla. Suunniteltiin hyvä tuote, käytiin myymässä se, valmistettiin tuote tehtaalla ja laivattiin määränpäähän. Mutta kun tilaukset kasvoivat ja markkinat eriytyivät, vaatimukset muuttuivat. Nykyään mallisto räätälöidään maa- ja markkinakohtaisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on vanha, vahva venesatamaperinne. Ei sinne mennä muuttamaan markkinoita omiin tuotteisiin sopiviksi. Siellä pitää sopeutua markkinoiden odotuksiin. 04_Teksti Tanska, Florida ja Abu Dhabi. Marinetek on levittäytynyt venesatamineen ympäri maapalloa. 17
"Nyt jaetaan markkinaosuuksia. Laman takia monet kilpailijat ovat joko sulkeneet ovensa tai painaneet reippaasti jarrua", Ilkka Seppälä sanoo. globaali-lokaali Kelluvassa Villa Helmessä on kahden makuuhuoneen lisäksi muun muassa sauna ja neljä terassia. Marinetek Euroopan suurin venesatama- ja laiturivalmistaja. Yhdysvalloissa neljänneksi suurin. Perustettu 1994 15 tytäryhtiötä Toimii 40 maassa, tuotantoa 12 maassa 2012 liikevaihto 22 miljoonaa euroa, 2013 ennuste 32 miljoonaa euroa Henkilöstö 110 ihmistä Pääomistajat Ilkka Seppälä (63 %) ja Markku Rantanen (12,5 %) Alan messuilla käynti on usein tuloksellista tunnustelua, mutta kun uusille markkinoille lähdetään tosimielellä, tarvitaan aina paikallista osaamista. Bisneksen käytännötkin vaihtelevat. Esimerkiksi Itä-Euroopassa ja Aasiassa lähtökohdat ovat toisenlaiset kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Siellä ei ole Amerikan tapaista vanhaa ja vahvaa alan osaamista. Siellä ei tehdä tarjouspyyntöjä. Asiakas sanoo, että tuohon halutaan 500 veneen satama, suunnitelkaa ja tehkää. Tällainen on meille kaikkein paras hanke, koska voimme käyttää vakiotuotteita. Maailmanlaajuista bisnestä tekevä yritys joutuu sopeuttamaan toimensa erilaisten markkinoiden lisäksi monenlaisiin lainsäädäntömalleihin, viranomaiskäytäntöihin ja bisnesetiikan tulkintoihin. Esimerkiksi Kiinassa on tuontitullit, samoin Venäjällä, ja silloin valmistusta joudutaan siirtämään noihin maihin. SATAMAPALVELUJA KAIKILLE Seppälän mukaan alan nopeimmin kasvava markkina on kelluva rakentaminen. Marinetekin kiinnostus tähän erikoisrakentamiseen syntyi luontevasti venesatamien palvelutoimintoja kehitettäessä. Idea on nimeltään Integrated Marinas. Venesataman yhteydessä on kaikelle kansalle kelluva ravintola, leikkipuisto ja uimala. On helpompi saada lupa venesatamalle, jos se tarjoaa palveluja myös ihmisille, jotka eivät veneile. Ja tietysti kelluvia asuntoja. Esimerkiksi Helsingissä Kipparlahden ja Kalasataman kelluvaa asumista sisältävät asemakaavat ovat Seppälän mukaan toteutumassa. Se on megatrendi. Kun satamat viedään pois kaupunkien keskustojen tuntumasta, tilalle tulee asuntoja. Helsingistä on lähtenyt seitsemän satamaa Vuosaareen. Seppälä osoittaa näkymää Marinetekin pääkonttorin ikkunasta Helsingin Lauttasaaressa. Tuohonkin tehdään konttisataman paikalle asuinalue. Ja mukaan tulee venesatama ja muita kelluvia rakennuksia. Ei Marinetek sentään rupea taloja rakentamaan. Mutta kelluva tontti- ja katuverkosto hoituu alusta loppuun. Seppälälle tässä on kysymys jalostusasteen kasvattamisesta: Kun veteen pannaan kaksi ponttonia ja niihin neljä venettä kiinni, siitä saa tonnin vuodessa. Mutta jos rakentaa talon ponttonien päälle, siitä saa tonnin viikonlopulta. 18
Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx Garellin vauhdikas esitys nauratti yleisöä useaan otteeseen. paikalla 09_ Kuvateksti Professori Matti Keloharju sivusi omassa puheenvuorossaan käyttäytymisten muutoksia. Uusi maailmantalous, uudet säännöt IMD:N PROFESSORI Stéphane Garellin mukaan maailmantalous on pirstoutunut, eikä entiseen ole paluuta. Yritysten on opittava pelaamaan uusilla säännöillä. Karkeasti sanottuna maailmantalous on jakautunut kahtia: länsimaissa eletään toisenlaisessa todellisuudessa kuin BRIC-maissa. "Länsimaat taistelevat budjettivajeiden, julkisen velan ja työttömyyden kanssa. Nämä ongelmat tulevat vaivaamaan pitkään. Yrityksillä menee kuitenkin suhteellisen hyvin. Tosin voi olla, että niiden on vaikeampaa saada rahoitusta", professori Stéphane Garelli IMD:sta pohtii. Maailmankuulu kilpailukyvyn asiantuntija puhui PwC:n Capital Markets -seminaarissa Helsingissä syyskuun lopulla. Yksi länsimaa erottuu joukosta kilpailukyvyllään, nimittäin Yhdysvallat. Sen taloutta vauhdittavat liuskekaasu- ja liuskeöljylöydökset. "On arvioitu, että jo vuonna 2015 Yhdysvallat tuottaa enemmän kaasua kuin Venäjä ja siitä viiden vuoden päästä enemmän öljyä kuin Saudi-Arabia." Professori Stéphane Garelli kertoi näkemyksiään siitä, mitkä seikat vaikuttavat kilpailukykyyn nyt ja tulevaisuudessa. KETKÄ OVAT KILPAILIJOITA? BRIC-maissa uusia yrityksiä ja brändejä tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Länsimaisilla yrityksillä onkin täysi työ pysyä ajan tasalla siitä, ketkä ovatkaan niiden kilpailijoita. "Uusia kiinalaisyrityksiä syntyy hyvinkin nopeasti valtiokapitalismin avulla. Jos otetaan suurimmat 22 kiinalaisyritystä, vain yksi niistä on yksityisesti rahoitettu." Yrityksille uusi maailma YRITYKSILLE UUSI MAAILMA NÄYTTÄYTYY ENTISTÄ MONI- MUTKAISEMPANA. Nokian ja F-Securen hallitusten Risto Siilasmaa toi tilaisuuteen yritysten hallitusten näkökulmia. näyttäytyy entistä monimutkaisempana. Jos aikoo menestyä, uusi asenne auttaa. "Kuten Robert Kennedy aikanaan sanoi, "jotkut ihmiset näkevät asiat niin kuin ne ovat ja kysyvät miksi, kun toiset unelmoivat asioista, joita ei ole ollut ja kysyvät miksi ei". Tulevaisuuden voittajat toimivat juuri näin. Nämä yritykset sietävät epävarmuutta ja kriisejä. Ne tekevät nopeita päätöksiä ja sopeuttavat liiketoimintamalliaan, kun taloudellinen ympäristö muuttuu", Garelli kertoo. KUVA TOMMI TUOMI TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT TOMMI TUOMI 19
Esimerkiksi Altia, Destia, Ekokem ja Raskone odottavat, että hetki on valtion kannalta oikea. xxxxxxxxxxxx henkilö 20