KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys
Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja käsittely Ylisiirtopaikka, -aika ja olosuhteet Menetelmällisiä epävarmuuksia Tuloksia Klarälvenin tapaus Yhteenvetoa ja pohdintaa 2 14.6.2016
YLISIIRTOLOHIEN PYYNTI: KEMIJOKI, ISOHAARA 3 22.6.2016 Kuva: Aki Mäki-Petäys
YLISIIRTOLOHIEN PYYNTI: KEMIJOKI, ISOHAARA 4 22.6.2016 Kuva: Aki Mäki-Petäys
YLISIIRTOLOHIEN PYYNTI: KEMIJOKI, ISOHAARA Kuva: Aki Mäki-Petäys 5 22.6.2016
YLISIIRTOLOHIEN PYYNTI: OULUJOKI, MERIKOSKI Kuva: Aki Mäki-Petäys 6 22.6.2016
YLISIIRTOLOHIEN PYYNTI: OULUJOKI, MERIKOSKI 7 22.6.2016 Kuva: Aki Mäki-Petäys
YLISIIRTOLOHIEN PYYNTI: OULUJOKI 8 22.6.2016
YLISIIRTOTUTKIMUKSIA SUOMESSA Taimen OULANKAJOKI: v. 1965 alkaen Carlin-merkinnät, telemetriaseuranta 2003-2004, sähkökalastukset. LIEKSANJOKI: T-merkinnät ja DNA-näytteet. 9 22.6.2016 Kuvat Maare Marttila, Ari Huusko
Lohi ALA-KOITAJOKI: telemetriaseuranta 2013-2015, T- merkinnät, DNA-näytteet, sähkökalastukset, smolttipyynti, kutupesäkartoitus IIJOKI: telemetriaseuranta 2009-2010, sähkökalastukset KEMI-OUNASJOKI: telemetriaseuranta 2009-2011 ja 2015, nuolimerkinnät, sähkökalastukset KOKEMÄENJOKI: telemetriaseuranta 2013, nuolimerkinnät, sähkökalastukset KYMIJOKI: telemetriaseuranta 1991-1992, 2005 ja 2012, carlin- ja nuolimerkinnät, sähkökalastukset YLÄ-TUULOMA-LUTTOJOKI: telemetriaseuranta 1998 ja 2014, sähkökalastukset. Kuvat Panu Orell, Timo Kanniainen 10 21.4.2016
TULOKSIA Vaelluskäyttäytyminen Kalojen havaittu hakeutuvan lajityypillisille lisääntymisalueille ja lämpimän veden aikaan myös suvantojen syvänteisiin. Panu Orell Yleensä suurin osa pysyttelee ylisiirtojen tavoitealueella. Paikoin kalat kuitenkin haluttomia jatkamaan vaellusta ja/tai merkittävä osa laskeutuu pois tavoitellulta ylisiirtoalueelta ennen kutuaikaa. Kalat sekaisin uudessa ympäristössä? Kutupaikan etsintää? Aikainen siirto vaelluskäyttäytyminen sahaavaa ja uintimatkat pitkiä ennen kutuaikaa. Myöhäinen siirto verrattain nopea siirtyminen vapautuspaikan lähellä oleville kutualueille. Myös vapautuspaikat vaikuttavat vaellusalueen laajuuteen. 11 14.6.2016
Selviytyminen ennen kutua ja kudun jälkeen Ylisiirtojen jälkeinen välitön ja viivästynyt kuolleisuus vaihtelevaa. Kudun jälkeen suurin osa jää talvehtimaan jokialueelle. Alasvaellus keväällä. Osa voi selvitä voimalaitosten läpi takaisin mereen. Välitön turbiinikuolleisuus Kemijoen Valajaskoskella 5-10 % ja Iijoen Haapakoskella 0-28 %. Menetelmälliset epävarmuudet Ylisiirtokalojen hankinta: naaraat ja koiraat, isot ja pienet, kalojen kunto, riittävä määrä. Ympäristöolosuhteet (veden korkea lämpötila) voivat vaikeuttaa ylisiirtoja. Ilmaston lämpeneminen Kalatautitarkkailun toteutustapa sujuvammaksi. 12 14.6.2016
Poikastuotanto Ala-Koitajoki: Kutupesiä löydetty useilta koskilta. Jokipoikastiheydet kasvaneet. Luttojoki: 1999-2000 sähkökalastuksissa löydettiin luonnonpoikasia. Iijoen vesistö ja Kemi-Ounasjoki: Lisääntyminen onnistuu, mutta 0+ poikasia niukasti. Ounasjoki 2015 Laajamittaisen poikastuotannon käynnistäminen edellyttää verraten suuria emokalamääriä. Smolttien alasvaelluksen turvaaminen! 13 Kuvat Panu Orell
YLISIIRROT KLARÄLVENILLÄ 1930-luku Pyynti Forshagan voimalaitoksella 25 km jokisuusta Laajat istutukset 1970-luvulta eteenpäin Nykyisin >1000 lohta Taimenia edelleen heikosti < 5 % 1800-luvun alun kalamäärästä Villejä lohia 2012 asti myös viljeltyjä Vapautus 8. padon yläpuolelle, jossa 140 km vapaata virtaa Maare Marttila 14 22.6.2016 Maare Marttila
Klarälvenin kokemuksia, tuloksia, päätelmiä Pyyntilaitteen teho riippuu virtaamasta Villien ja viljeltyjen käyttäytyminen eroaa merkittävästi Valuminen voimalaitoksen alapuolelle: 50 % istukkaista vs. 12 % villeistä vaikutus lisääntymismenestykseen Yksikään alasvaellukselle lähtenyt kutenut lohi ei selvinnyt elossa kaikkien voimalaitosten ohi Sähkökalastuksissa suhteellisen pieniä poikasmääriä Smolttien alasvaellustappioiden pienentäminen keskeistä lohipopulaation kehitykselle 15 14.6.2016 Hedenskog et al.2015.
Klarälvenin kokemuksia, tuloksia, päätelmiä (Hedenskog ym. 2015. Vänerlaxens fria gång) Kutukantatavoite koko vesistöalueella joen nykytilassa 10 000 lohta kunnostusten ja ympäristövirtaaman jälkeen 12 000 lohta Raportin (Hedenskog ym. 2015) mukaan ylisiirrot vain väliaikaisratkaisu Pitkällä aikavälillä tarvitaan molempiin suuntiin toimivat vaellusreitit Muutoin ei päästä VPD:n edellyttämään hyvään ekologiseen tilaan ja suotuisan suojeluntasolle Vaikutukset vaelluskäyttäytymiseen ja genetiikkaan Stressivaikutukset: kasvu, lisääntymismenestys ja kuolleisuus Muiden kalalajien vaelluksen mahdollistaminen? 16 14.6.2016
Klarälvenin kokemuksia, tuloksia, päätelmiä Epävarmat tiedot lohen elinkierron vaiheista (Bergman ym. 2014) Nousukalojen määrä (kiinniottolaitteen pyyntitehokkuus?) Jokipoikas- ja smolttituotanto Klarälvenin tilanteesta eriäviä näkemyksiä? Lohikannan varmistamiseksi tarvitaan jatkossa Piccolo ym. (2012): Tuki-istutuksia, ylisiirtoja ja vaellusyhteydet ylä- ja alavirtaan Norrgård (2014): Jokiyhteyden varmistaminen molempiin suuntiin Nyqvist ym. (2015): Toimenpiteitä, joilla parannetaan kudulta palaavien aikuisten kalojen selvitymistä alasvaelluksella Hagelin ym. (2015): Luonnontuotannon tukeminen kutualueiden kunnostuksilla, kiinniottolaitteen parantamisella, toimivilla kalateillä ja kalastusrajoituksilla 17 14.6.2016
YLISIIRROT YHTEENVETOA JA POHDINTAA Luonnonpoikastuotanto voidaan käynnistää Yksi mahdollinen ja tärkeä tukitoimi muiden joukossa lohijoen status ja elvytyshankkeiden uskottavuus Vain osa ylisiirtolohista pysyy toivotulla alueella Laajamittainen poikastuotanto edellyttää Verraten suuria emokalamääriä Smolttien alasvaelluksen turvaamista Mietittävä jokikohtaiset tavoitteet? Luonnontuotanto Kalastus Muuta