Suomen talouden suuret haasteet

Suomen talouden suuret haasteet 20.5.2011 Samu Kurri Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1

Aiheet Suomen talouden lähiaikojen näkymät Viime aikojen BKT-luvut hyviä Luvut suhteutettava kuopan syvyyteen Inflaatio kiihtynyt ripeästi Suomen talouden pitkän aikavälin haasteet Kasvu tulee työvoiman ja tuottavuuden kasvusta Koettu kriisi joudutti talouden rakennemuutosta Palveluista ei vielä tavaraviennin korvaajaksi 2

Suomen talouden lähiaikojen näkymät 3

180 Suomen talous elpynyt vahvasti Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) Viitevuoden 2000 hinnoin (vasen asteikko) Mrd. euroa % 10 160 5 140 0 120-5 100 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. -10 20.5.2011 Samu Kurri 4

Kulutuksen osuus taloudesta aiempaa suurempi 170 160 150 140 130 120 110 100 Bruttokansantuote Julkinen kulutus Kiinteät bruttoinvestoinnit Indeksi, 2000 = 100 Yksityinen kulutus Tavaroiden ja palveluiden vienti 90 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 20.5.2011 Samu Kurri 5

Työllisyyden kasvu viime kuukaudet vaimeaa - työllisyysodotukset säilyneet hyvinä 6

Inflaatio kiihtynyt 3,5 %:iin myös palveluiden hinnat nousseet ennakoitua nopeammin Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi YKHI-inflaatio Pohjainflaatio 5 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 3 2 1 0-1 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Tilastokeskus. 22191@YKHI+pohja 7

Verotulot kasvaneet, mutta valtiontalouden alijäämä edelleen mittava Valtion tasapaino, kassaperusteinen 12 kuukauden liukuva summa Tulot ilman sijoituksia Menot ilman sijoituksia 55 Mrd. euroa 50 45 40 35 30 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: Valtiokonttori ja VM. 8

Suomen talouden pitkän aikavälin haasteet 9

Talouskasvun perusta -Työpanos - Pääoma Tuotantorakenne - Teknologia Julkisen talouden kestävyys 10

Ikääntyminen Talouskasvun perusta -Työpanos - Pääoma Tuotantorakenne - Teknologia Julkisen talouden kestävyys 11

Globalisaatio Ikääntyminen Talouskasvun perusta -Työpanos - Pääoma Tuotantorakenne - Teknologia Julkisen talouden kestävyys 12

Globalisaatio Ikääntyminen Talouskasvun perusta -Työpanos - Pääoma Tuotantorakenne - Teknologia Globaali taantuma Julkisen talouden kestävyys 13

Globalisaatio Ikääntyminen Talouskasvun perusta -Työpanos - Pääoma Tuotantorakenne - Teknologia Globaali taantuma Julkisen talouden kestävyys 14

Rakennemuutoksen yleiskuva Pitkässä juoksussa Suomen talouden rakennemuutos seurannut muita kehittyneitä maita Tuotannon ja työllisyyden rakenne muuttunut: alkutuotanto jalostus palvelut Taustalla tekninen kehitys, tulotason nousu, globalisaatio ym. Toimintojen ulkoistaminen osaltaan muovaa rakenteita Teollisuuden rooli pysynyt kuitenkin Suomessa merkittävänä Talouden uusteollistuminen 1990-luvun alun laman jälkeen Yksityisten palvelujen osuus monia muita maita pienempi Teollisuusvaltaisuus tukenut talouden tuottavuuden kasvua Kääntöpuolena ollut vientihintojen lasku 15

Talouden tuotantorakenne Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Markkinapalvelut Muut palvelut 100 % 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Tilastokeskus 16

Talouden tuotantorakenne Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Markkinapalvelut Muut palvelut 100 % 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Tilastokeskus 17

Talouden tuotantorakenne Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Markkinapalvelut Muut palvelut 100 % 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Tilastokeskus 18

Työllisyyden rakenne Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Markkinapalvelut Muut palvelut 100 % 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Tilastokeskus 19

Työn tuottavuuden kasvu Teollisuus Teollisuus ilman elektroniikkaa Markkinapalvelut* 12 %, 3 vuoden liukuva keskiarvo 10 8 6 4 2 0 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 Lähde: Tilastokeskus. * Ilman rahoitus- ja vakuutusalaa sekä liike-elämän palveluita 20

Taantuma nopeuttanut rakennemuutosta Globaalin taantuman myötä teollisuustuotanto ja tavaravienti supistuneet tuntuvasti Rakennemuutos hypähtänyt eteenpäin Muutokset näyttävät osin pysyviltä Etenkin metallituote- ja konepajateollisuuden tilanne kiperä Metsäteollisuus ja ICT läpikäyneet murrosvaihetta jo jonkin aikaa Ikääntyminen jatkossa lisäpulmana Kasvattaa hoiva- ja terveydenhuoltopalveluiden kysyntää 21

Taantuma nopeuttanut rakennemuutosta Globaalin taantuman myötä teollisuustuotanto ja tavaravienti supistuneet tuntuvasti Rakennemuutos hypähtänyt eteenpäin Muutokset näyttävät osin pysyviltä Etenkin metallituote- ja konepajateollisuuden tilanne kiperä Metsäteollisuus ja ICT läpikäyneet murrosvaihetta jo jonkin aikaa Uhka: korkean tuottavuuskasvun/arvonlisäyksen alojen osuus laskee Ikääntyminen jatkossa lisäpulmana Kasvattaa hoiva- ja terveydenhuoltopalveluiden kysyntää Uhka: matalan tuottavuuskasvun/arvonlisäyksen alojen osuus kasvaa 22

Mistä löytyvät uudet kasvun lähteet? Uuden Nokia-klusterin synnyn varaan ei voida laskea Olennaista on yritys-, toimipaikka- ja tehtävärakenteiden muutokset olemassa olevilla toimialoilla ( luova tuho ) Miten uusia yrityksiä syntyy ja vanhoja kuolee? Miten resurssit siirtyvät taantuvista yksiköistä menestyviin? Miten yritysten sisäiset tehtävärakenteet muuttuvat? Yritys- ja toimipaikkarakenteen muutoksilla voidaan nostaa tuottavuutta mm. monissa markkinapalveluissa Tehtävärakenteiden muuttuminen kohti korkean osaamistason/arvonlisäyksen työpaikkoja tavoiteltavaa Yleensä erilaisia tietointensiivisiä palvelutehtäviä 23

Onko palveluviennin kasvu merkki muutoksesta? Palveluvienti kasvanut 2000-luvulla reippaasti Korkean osaamisen palvelujen osuus noin 75 % (n. 10 % bkt:stä) Myös palvelutuonti kasvanut reippaasti Palvelutase liki tasapainossa Tarkempi tilastojen perkaus tuottaa yllätyksiä Palveluviennin kasvu pitkälti yhden toimialan varassa Muiden toimialojen palveluvienti suhteellisen vähäistä Palveluviennin tuoterakenne yllättävä Puolet palveluviennistä ns. välityskauppaa Liittynee bränditulojen kotiuttamiseen T&K-vienti vähäistä (tai se piiloutuu muiden nimekkeiden alle) 24

Tavara- ja palveluviennin kehitys Tavaranvienti Tavarantuonti Palveluvienti Palvelutuonti 40 % BKT:stä 35 30 25 20 15 10 5 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 25

Muiden palveluiden* vienti toimialoittain Radio-, TV- ja tietoliikennevälineiden valmistus Muu teollisuus Muut toimialat kuin teollisuus 14 Mrd. euroa 12 10 8 6 4 2 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 *Palvelut ilman kuljetus- ja matkailupalveluita. Lähde: Tilastokeskus. 26

Muiden palveluiden vienti palvelutyypeittäin 8 000 Milj. euroa Välityskauppa Tietojenkäsittelypalvelut Rojaltit ja lisenssimaksut Konsernien sisäiset palvelut, muualla erittelemättömät 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki 27

Miten Nokian N95-kännykän arvo jakautui? Prosessorit 31 EUR Muistit 15 EUR Muut integroidut piirit 31 EUR Näyttö 21 EUR Kamera 15 EUR Muut osat 59 EUR Lisenssimaksut 21 EUR Komponenttivalmistajat 172 Teknologiankehittäjät 21 Nokia (ilman valmistusta) 266 EUR Brändinomistaja 275 Valmistus (Nokia) 9 EUR Tukkukauppa 19 EUR Vähittäiskauppa 60 EUR HINTA KULUTTAJALLE 547 EUR (+ ALV) Kauppa 79 Nokia N95: hinta v. 2007: 547 (+ alv) Lähde: Ali-Yrkkö (2010) 28 Lähde: Ali-Yrkkö (2010)

Palveluista ei vielä tavaraviennin korvaajaksi Palveluiden vienti kapealla pohjalla Muutaman suuryrityksen pääkonttorien siirtyminen pois Suomesta leikkaisi ison osan palvelutuloista Globalisaatio luo mahdollisuuksia lisätä palveluvientiä Pääkonttoripalvelut tärkeitä tulonlähteitä ( bränditulot ) Huoltopalvelut ym. tuotetaan usein paikallisin voimin, ei Suomessa Voi näkyä voittojen kotiutuksina (osinkoina ym.) Ruotsalaiset yritykset näyttäneet mallia Tuntuva ylijäämä palvelukaupassa Paljon korkean osaamisen palveluvientiä Runsaat tuotot suorista sijoituksista ulkomailta 29

Kiitos! 30