DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Samankaltaiset tiedostot
Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA > RNA > Proteiinit

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit ovat, miten ne toimivat ja miten ne tuottavat meille tuttuja elämänilmiöitä

Kehitysbiologia ja histologia

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

DNA:n informaation kulku, koostumus

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Sukupuolijutut 2 Kärpänen ja ihminen

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia

Perinnöllisyyden perusteita

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan?

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Kromosomit. 1. Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä. 2. Drosophilan sylkirauhaskromosomi. monisteen sivulta 32-

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään

Genetiikan perusteet. Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin.

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

Etunimi: Henkilötunnus:

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

The Plant Cell / Sytoskeleton

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Bioteknologian perustyökaluja

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Virkaanastujaisesitelmä Anneli Hoikkala. Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Geenitekniikan perusmenetelmät

Genetiikan perusteet 2009

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Luku 20. Biotekniikka

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

E. colin auksotrofiset mutantit

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

Sekvenssievoluutio ja fylogeniat

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Sikiönkehityksen avainmolekyylit. Sikiönkehityksen avainmolekyylit. Sikiönkehityksen avainmolekyylit. Sikiönkehityksen avainmolekyylit

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Genomin ilmentyminen

Francis Crick ja James D. Watson

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

Perinnöllisyyden perusteita

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

I.Thesleff: Hampaan kehitys ja sen säätely

FM-opiskelijan opintopolku, perinnöllisyystiede, geneettisen bioinformatiikan erikoistumislinja (vastuuopettaja Päivi Onkamo)

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

S Laskennallinen systeemibiologia

BIOTIETEIDEN PERUSTEET I (529001, 6 op) klo 10 12

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee

Transkriptio:

replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio kehitysgenetiikka Genetiikan perusteiden miellekartta

Genetiikan perusteiden kolmas jakso Miten geenitoiminnasta syntyy pätevä yksilö? Miten se pysyy/ei pysy terveenä? Mikä sitä vainoaa? CELL 22, CD:llä

Monisoluisten eliöiden kehityksen välttämättömyyksiä Hedelmöittynyt tsygootti alkaa useimmiten elämänsä yhtenä vaivaisena soluna, joka pystyy kaikkeen (omnipotentti). Haploidit solut voivat kehittyä monisoluiseksi (sammalet, levät)

Monisoluisten eliöiden kehityksen välttämättömyyksiä Solujen proliferaatio

Monisoluisten eliöiden kehityksen välttämättömyyksiä Solujen proliferaatio spesialisaatio

Monisoluisten eliöiden kehityksen välttämättömyyksiä Solujen proliferaatio spesialisaatio interaktio

Monisoluisten eliöiden kehityksen välttämättömyyksiä Solujen proliferaatio spesialisaatio interaktio liikkuminen

Monisoluisten eliöiden kehityksen välttämättömyyksiä Solujen proliferaatio spesialisaatio interaktio liikkuminen apoptoosi

Monisoluisten eliöiden kehityksen välttämättömyyksiä Solujen proliferaatio spesialisaatio interaktio liikkuminen apoptoosi Lopulta nisäkkäässä on 200-300 erilaista solutyyppiä: histologia

CELL 1306 CELL 1313

Pax6 otettuna squidista eli mustekalasta istutettuna Drosophilan jalkaan aiheuttaa ektooppisen silmän Eyeless ja Pax6 ovat homologeja CELL 466, 1306

Pax6A mrna laakamato Girardia tigrina Työn tarkoitus: Pax6 geeniperhe on kaikkien silmien kehityksen takana, olivatpa ne millaisia tahansa. Planarialla on simppeli kuppisilmä, joka aistii valon suunnan Se regeneroituu niinkuin pääkin Development March 2002 p. 1427

Yksilön kaikissa soluissa on samanlaiset geenit Niistä saadaan sopivasti säätelemällä aikaan moniosainen ja monipuolinen otus tai olio Miten ihmeessä se on mahdollista? Morfologinen kuvaus: ontogenia, histologia Kausaliteetit: kehitysbiologia, kehitysgenetiikka Meidän esimerkit: Drosophilan alkion kehitys ja aikuiselinten määräytyminen Caenorhabditiksen jakautumisen ajoitus ja apoptoosi Arabidopsiksen alkion suunnat ja kukan kehityksen ohjaus

Spemann 1938 Historiallisesti sammakoilla ja vesiliskoilla oli keskeinen rooli ontogenian selvittämisessä. CELL 1311

Ensimmäinen esimerkki: Drosophilan kehitys: - munan jakaminen erilaisiin kohtaloihin - aikuiselinten syntyminen Syy: geneettisenä esimerkkieliönä Drosophilasta ruvettiin ensimmäisenä saamaan selville geenitason asioita kehityksestä. Selkärankaisen kehitys on tietysti morfologisesti erilaista, mutta geenien keskinäisen toiminnan mallit tarvitaan senkin ymmärtämiseksi

Drosophilan alkion kehitys alkaa oogeneesista (eli munan synnystä): neljä mitoosia ja vasta sitten meioosi, jommassa kummassa kahdesta keskeisestä solusta Näin syntyy munasolu ja sen 15 täyssisarusta, syöttösolut eli nursesolut Curr.Op.Gen.Dev. 1999, 9:396-

Hong et al. (2003) The p27 cip/kip ortholog dacapo maintains the Drosophila oocyte in prophase of meiosis I. Development 130: 1235-1242 Sykliini-riippuvainen-kinaasi-inhibiittori estää oosyytin tuman etenemisen, kun nursesolujen tumat suorittavat vielä muutaman replikaatiosyklin (ilman tuman jakautumista > polytenisaatio > geenien amplifikaatio) TIG March 1996 p. 103 Asia on hiukan erikoinen, sillä solulima on kaikilla yhteinen!

vihreä: sytoskeleton punainen: nurse-solujen tumat

CELL 1333

Drosophilan alkionkehitys muna blastula gastrulaatio Lawrence, PA (1992) Making a fly. Blackwell Scientific CELL 1331

Tumasukkuloita Drosophilan embryossa ennen soluseinien syntymistä CELL 1331

Varhain 1970-luvulla Eric Wieschaus ja Christiane Nüsslein- Volhard rupesivat tutkimaan Drosophilan varhaiskehitystä Koska varhaisvaiheen mutaatiot ovat usein alkiolle kohtalokkaita, niitä etsitään tarkastelemalla näennäisesti steriilejä naaraita Mutaatiotiheyttä kasvatetaan EMS-käsittelyllä Miten letaali mutaatio siepataan? Käytetään balansoivia mutaatioita ja inversion sulkemia kromosomeja TIETOISKU Yksi erikoisen laaja mutation hunt on julkaistu 1991 GENETICSlehdessä Nobelpalkinto 1995

Tutkittiin 18 782 kakkoskromosomia EMS:in jäljiltä Löydettiin 528 naarassteriiliä linjaa Schüpbach & Wieschaus 1991 Genetics

Tutkittiin 18 782 mutatoitua kakkoskromosomia - 528 linjaa olivat näennäisesti naarassteriilejä - 62 linjaa: varhainen oogeneesi vialla, ei munia - 333 linjaa: oogeneesi etenee vaiheeseen 8, sitten vikoja munissa - 133 linjaa: munat näyttävät normaaleilta, mutta eivät kehity - Yhteensä 140 lokusta eli geeniä kakkosessa vaikuttaa - Kaikki eivät ole spesifisiä oogeneesille - 13 varsin varhais-oogeneesi -spesifistä - 70 tarvitaan keski- ja loppuvaiheen oogeneesissa - 30 maternaaliefekti -letaaleja (= embryo kuolee)

a villi eli normaali b anterior-vika (bicoid) c posterior-vika (oskar) d terminal-vika (torso-like) e dorsalisoitu (dorsal) f ventralisoitu (cactus) Cell 68:203 (1992)

Alkion pääakselit dorsaalinen anteriorinen ventraalinen posteriorinen kaudaalinen terminaalinen terminaalinen

ETUPÄÄ bicoid on ensimmäinen etupäätä merkitsevä viesti tsygootin tumille bicoidin tuottavat nursesolut ja pitävät sopivasti sijoittuneena follikkelisolut: maternaalista kaikki

mutantti bicoid on etupäätä määräävän geenin (bicoid + ) mutantti, jolla on kaksi peräpäätä (merkkinä hengitysputken aukko, spiracle) Jos villityypin munan etupäästä otetaan jotakin, mutantti paranee hiukan Jos jotakin pannaan mutantin keskelle, pään aihelmia havaitaan keskellä

Injektoimalla bicoid-mrna munan molempiin päihin saadaan kaksipäinen embryo ja toukka [Sille käy huonosti: syö molemmista päistä ja halkeaa.]

Geenimanipulaatiota Morfogeneettinen gradientti

CELL 1318

bicoid -mrna:n sijainnin stabilointi munassa ja blastulassa riippuu muiden geenien toiminnasta nursesoluissa ja follikkelisoluissa

TAKAPÄÄ Takapään säätelyssä follikkelisolujen staufen sitoo oskar-ja nanos-lähettirna:n paikoilleen hunchback knirps giant ovat jo gap-geenejä

TERMINAALI Terminal eli ääripäät on kolmas pääakseli Osallistuu gastrulaation säätelyyn eli alkion kerrosten syntyyn, ja ituradan solujen määritykseen Osallistuu myös äärimmäisten aikuisosien säätelyyn

Dorsoventraalisuunta Alkiokerrokset - ektodermi - endodermi - mesodermi -Tietysti myös selkäpuoli/mahapuoli

Cell November 2002

Vasemmassa sarjassa näytetään, miten eräiden geenien lähetti- RNA on sijoittunut embryossa normaalisti (WT = wild type). Oikea sarake kuvaa sitä, miten ne samat mrna:t eivät noudata oikeaa mahanpuoleista (ventraalista) jakautumaa silloin kun Toll-geeni on viallinen. Kahdessa alimmassa kuvaparissa on dorsaalisesti sijoittuvat mrna:t, joiden sijoittumisesta (ekspressiosta) päättää pipegeeni: pipe viallinen, geeniekspressio väärässä paikassa. Cell November 2002

Moottorimolekyylit hoitelevat säätelytuotteiden siirtoja ja sijainteja solussa, pitkin mikrotubulusten ja aktiinijuosteiden muodostamia siltoja, teitä ja pitkospuita [Se, että ne ovat muurahaisia, havaittiin vasta äskettäin.] TIG 12 Dec 2002 Moottorit: CELL 1010-1025

dorsal-gradientti CELL 1334-5

Drosophila-embryon neljä pääakselia määräytyvät maternaalisesti Vasen/oikea ei ole hyönteisillä mikään akseli, mutta selkärankaisilla on (sydän, aivojen tehtävistö) Selkärankaisilla dorsoventraaliakseli on kääntynyt ylösalaisin selkärangattomiin verrattuna

CELL 1331

CELL 1335

Mesodermi syntyy soluista joissa ekspressoituu Twist CELL 1336

Kehitysbiologian peruskurssi, huippuhyvä http://www.ucalgary.ca/uofc/eduweb/virtualembryo/dydev_at_glance.html FlyMove: hyvin hienoja motion pictureita kärpäsen alkion kehityksestä http://flymove.uni-muenster.de

Sulo Toivonen Suomen kehitysbiologian suurmies oli professori Sulo Toivonen. Kuusikymmenluvulla yritettiin ratkoa induktion ongelmaa sammakon (vesiliskon) alkion ylähuulella, joka pystyi indusoimaan hermostoputken aloituksen Linkki yhteen Toivosen ja Saxénin artikkeliin Paljon tutkittiin ns. heterologista induktiota: kokeiltiin vierasaineilla, ja induktiotehoa löytyi mm. "etanolissa säilötystä kyykäärmeen maksasta" Tämä ns. Spemann's Organizer joka keksittiin kauan sitten on selvitetty molekyylitasolla vasta äskettäin

Sulo Toivonen

Sulo Toivonen

Hans Spemann sai Nobelin 1935 LINKKI HISTORIAAN

Hilde Mangold taisi tehdä työstä ison osan

Nobel 1995 Tshekkoslovakia, Zinkovy, 1976