Myllyharjun lukio 75 vuotta 2012 Loviisan yhteiskoulun ensimmäinen toimipaikka Mariankatu 10:ssä OPETUSSUUNNITELMA Myllyharjun lukio Loviisa
Myllyharjun lukion koulukohtainen opetussuunnitelma on päivitetty Loviisan kaupungin koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 07.03.2012.
Opetussuunnitelma Myllyharjun lukion toiminta-ajatus Myllyharjun lukio on Loviisan kaupungin suomenkielisen, vuonna 1937 alkaneen oppikouluperinteen jatkaja. Sen tehtävänä on turvata Loviisan seudun suomenkielinen lukiokoulutus. Myllyharjun lukion arvoja ovat yhteisöllisyys, yksilöllisyys ja vastuullisuus. Lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava, jatko-opintoihin valmentava ja elinikäiseen oppimiseen kannustava oppilaitos. Myllyharjun lukio on tulevaisuuteen suuntautuva ja tulevaisuutta rakentava koulu. Myllyharjun lukio Brandensteininkatu 5 PL 116, 07901 Loviisa kanslia 019-555266 fax 019-555206 email mylu@loviisa.fi 3
Sisällysluettelo OPETUSSUUNNITELMA... 3 MYLLYHARJUN LUKION TOIMINTA-AJATUS... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1 OPETUSSUUNNITELMA... 6 1.1 MITÄ OPETUSSUUNNITELMA ON?... 6 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 6 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 8 2.1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 8 2.2 MYLLYHARJUN LUKION ARVOPERUSTA... 8 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 9 3.1 OPPIMISKÄSITYS... 9 3.2 OPISKELUYMPÄRISTÖ JA MENETELMÄT... 9 3.3 TOIMINTAKULTTUURI... 9 3.4 OPINTOJEN RAKENNE... 10 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN... 11 4.1 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ... 11 4.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 11 4.3 OPISKELIJAHUOLTO... 11 4.4 OPISKELIJAN ERITYINEN TUKI... 12 4.4 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 12 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 14 5.1 OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET... 14 5.2 AIHEKOKONAISUUDET... 14 5.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 17 5.4 RUOTSI ( B1 )... 20 5.5 VIERAAT KIELET... 23 5.5.1 ENGLANTI (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKALLA 3 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ A1)... 24 5.5.2 SAKSA (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKALLA 8 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ B2)... 26 5.5.3 SAKSA / VENÄJÄ (LUKIOSSA ALKANUT OPPIMÄÄRÄ B3)... 27 5.6 MATEMATIIKKA... 28 5.6.1 PITKÄ OPPIMÄÄRÄ... 29 5.6.2 LYHYT OPPIMÄÄRÄ... 31 5.7 BIOLOGIA... 32 5.8 MAANTIEDE... 33 5.9 FYSIIKKA... 34 5.10 KEMIA... 36 5.11 USKONTO... 37 5.11.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO... 37 5.11.2 ORTODOKSINEN USKONTO... 38 5.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 39 5.13 FILOSOFIA... 40 5.14 PSYKOLOGIA... 41 5.15 HISTORIA... 42 5.16 YHTEISKUNTAOPPI... 44 4
5.17 TERVEYSTIETO...45 5.18 MUSIIKKI...46 5.19 KUVATAIDE...47 5.20 LIIKUNTA...50 5.21 OPINTO-OHJAUS...52 5.22 YRITTÄJYYSKASVATUS...45 5.23 KOTITALOUS...53 5.24 MEDIAOPINNOT...53 5.25 TEATTERI-ILMAISU...54 5.26 PROJEKTIKURSSIT 2010-11...55 6. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI...56 6.1 ARVIOINNIN TAVOITTEET...56 6.2 KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI...56 6.3 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI...60 6.4 LUKION OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI...61 6.5 TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT...61 LIITE 1. TUNTIJAKO...63 LIITE 2. KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO...64 5
1 Opetussuunnitelma 1.1 Mitä opetussuunnitelma on? Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen työsuunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen työsuunnitelman pohjalta. Näin opiskelija saa mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin opintojensa sisällöstä. Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä ja huoltajilla on mahdollisuus tutustua Myllyharjun lukion opetussuunnitelmaan koulun kotisivuilta sekä opiskelijoille jaettavan painetun version avulla. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista Loviisan kaupungin koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma eli lukuvuosisuunnitelma, jonka vahvistaa Myllyharjun lukion johtokunta. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa 6
erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetussuunnitelma sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. 7
2 Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava, jatko-opintoihin valmentava ja elinikäiseen oppimiseen kannustava oppilaitos. Lukio on tulevaisuuteen suuntautuva ja tulevaisuutta rakentava koulu. Lukiossa pyritään kasvattamaan sellaisia yksilöitä ja kulttuuriyhteisön jäseniä, jotka kykenevät vastaamaan yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin ja toimivat vastuuntuntoisina ja velvollisuuksistaan huolehtivina kansalaisina yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. 2.2 Myllyharjun lukion arvoperusta Myllyharjun lukio on Loviisan kaupungin suomenkielisen, vuonna 1937 alkaneen oppikouluperinteen jatkaja. Sen tehtävänä on turvata Loviisan seudun suomenkielinen lukiokoulutus. Myllyharjun lukion arvoja ovat yhteisöllisyys, yksilöllisyys ja vastuullisuus. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys rakentuu toimivalle vuorovaikutukselle, jonka perustana on ihmisten välinen luottamus ja avoin ilmapiiri. Avoin ja tehokas tiedottaminen kotisivujen sekä painotuotteina julkaistavien opetussuunnitelman, työsuunnitelman ja vuosikertomuksen avulla tukee yhteisöllisyyttä. Työyhteisön tulee olla turvallinen, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen. Työympäristöä ja koulun kulttuuria kunnioitetaan ja siitä pidetään huolta. Yksilöllisyys Yksilöllisyys rakentuu terveelle itsetunnolle. Keskeistä on myös omien voimavarojen tunteminen sekä kyky antaa ja ottaa vastaan palautetta. Oppimismyönteinen asenne lähtee siitä, että yksilön luovuutta ja motivaatiota tuetaan antamalla mahdollisuus yksilöllisille valinnoille ja omalle ajattelulle. Yksilöllisyys on ihmisen ainutkertaisuuden ja erilaisuuden hyväksymistä. Vastuullisuus Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys yhdistyvät vastuullisuudessa. Yhteisten sääntöjen tulee olla selkeitä ja niitä on noudatettava. Vastuullisuuteen kuuluu työn tekemisen tukeminen ja kiitoksen antaminen. Pidetään huolta muista yhteisön jäsenistä, pyritään terveisiin elämäntapoihin ja kestävään kehitykseen. Aktiivisuus koulun toiminnassa ja muussa yhteiskunnassa on vastuullisuutta. 8
3 Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perustana on oppimiskäsitys, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta hän käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Hyväksytään se, että oppilaiden erilaiset kokemusmaailmat tuottavat erilaiset lähtökohdat oppimiselle 3.2 Opiskeluympäristö ja menetelmät Myllyharjun lukion opiskeluympäristö on Loviisan keskustassa sijaitseva suomenkielinen koulukeskus opetustiloineen ja välineineen. Opiskeluympäristöön kuuluvat myös Loviisan mediateekki, museo ja teatteri sekä kaupungin urheilukentät ja luonnonympäristö. Amiston ja lukion työ järjestetään siten, että ammattioppilaitoksen opiskelijat voivat halutessaan suorittaa lukio-opintoja tähtäimenään ylioppilastutkinto. Samoin lukion opiskelijat voivat suorittaa soveltavia kursseja ammattikoulun tarjonnasta. Myllyharjun lukio on aktiivinen toimija pienten lukioiden verkostossa. Opetus järjestetään siten, että opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita suunnitellaan siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Tästä syystä opetustilanteita toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa yritysten tiloissa. Opiskelijoille järjestetään kaikkien valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvien syventävien kurssien saatavuus tarvittaessa virtuaaliopetuksena, jota hankitaan sopimuksella Otavan opistosta sekä hankejäsenenä Pienten lukioiden verkosta. 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. 9
Kun opiskelija valitsee lukion, hän samalla sitoutuu noudattamaan sen suoritus-, opiskelu- ja järjestyssääntöjä. Hän on itse vastuussa kurssivalinnoistaan ja opinnoistaan. Opiskelija osallistuu oman työyhteisönsä kehittämiseen oppilaskuntatoiminnan kautta. Lukion opiskelija työskentelee itsenäisesti ja pyrkii ohjaamaan opintojaan. Itseohjautuvuus on taito, jota opiskelijan tulee harjoitella lukiossa alusta asti. Tässä pyrkimyksessä häntä auttavat rehtori, opettajat ja opintoohjaaja. Toiminnan kehittämiseen ja arviointiin käytetään seuraavia toimenpiteitä: ( 1 ) Opetussuunnitelma tarkistetaan jokaista lukuvuotta varten sekä painetaan ja jaetaan kaikille opiskelijoille. ( 2 ) Henkilökunta ja opiskelijat arvioivat koulun toimintaa kalenterivuosittain. Rehtori ja opettajat laativat arvioon perustuvan toimintakertomuksen esitettäväksi johtokunnalle. ( 3 ) Koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää opetussuunnitelmasta ja johtokunta työsuunnitelmasta. ( 4 ) Opiskelijat jakautuvat ohjausryhmiin, joissa käsitellään ryhmänohjaajan johdolla ryhmän opiskelijoiden työskentelyn sujumista. ( 5 ) Lukion opiskelijoiden sijoittumista jatko-opintoihin sekä työelämään seurataan vuosittain. Saatua tieto käytetään hyväksi opinto-ohjauksen suunnittelussa. 3.4 Opintojen rakenne Lukion koko oppimäärä on vähintään 75 kurssia. Opetussuunnitelmassa kurssit jaetaan kolmeen eri luokkaan: Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä. Syventävät kurssit ovat valtakunnalliseen tuntijakoon merkittyjä opiskelijoille valinnaisia kursseja. Jokaisen opiskelijan pitää ottaa kurssiohjelmaansa koko lukion aikana vähintään 10 syventävää kurssia. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, menetelmäkursseja ja muita koulukohtaisia kursseja. Kurssien suoritusjärjestyksestä kerrotaan lukion opetussuunnitelman ainekohtaisissa kuvauksissa. Lukioon ilmoittautuessaan opiskelija laatii itselleen opinto-ohjelman pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Opinto-ohjelmaa on mahdollista myöhemmin tarkistaa. Muutoksista on neuvoteltava opintoohjaajan kanssa. Lukio-opinnot kestävät kahdesta neljään vuotta. Lukio tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei lukion rehtori perustellusta syystä myönnä opiskelijalle suoritusajan pidennystä. 10
4 Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Huoltajille annetaan mahdollisuus perehtyä työhön tiedottamalla heille yksityiskohtaisesti lukion toiminnasta, järjestämällä vanhempainiltoja ja tarvittaessa ottamalla vanhempiin henkilökohtaisesti yhteyttä. Näin koti saa tietoja lukio-opiskelusta ja pystyy tukemaan opiskelijaa. Lukio ottaa yhteyttä kotiin, jos opiskelijan opinnoissa, hyvinvoinnissa ja terveydessä havaitaan ongelmatilanteita. Tässä tilanteessa toimitaan yhteistyössä opiskelijan kanssa. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaukseen osallistuvat kaikki: rehtori, kaikki opettajat ja opinto-ohjaaja. Opettajat ja opinto-ohjaaja toimivat ryhmänohjaajina. Työnjako on seuraava: * Jokainen opettaja on oppiaineensa asiantuntija ja ohjaa opiskelijat aineensa opiskelutaitoihin. * Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opintosuorituksia, kurssikertymää ja ohjaa opiskelijaa opintoihin liittyvissä asioissa. * Opinto-ohjaaja vastaa jatko-opintoihin ohjauksesta sekä ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjauksesta. Opinto-ohjaaja ohjaa oppilaat tekemään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman; tähän tehtävään kuuluu myös opiskelijan ainevalintojen tarkistaminen. Myllyharjun lukiossa tieto ohjaushenkilökunnan kesken kulkee joustavasti, koska lukio on pieni. Ohjaushenkilökunta toimii tiiviissä yhteistyössä avoimuusperiaatteen mukaisesti. Rehtori ja opinto-ohjaaja hoitavat yhteistyön muiden oppilaitosten kanssa. Myllyharjun lukio on yhteistoiminnassa koulun ulkopuolisten tahojen kanssa aina, kun se on tarpeen ja palvelee oppilaiden etuja. 4.3 Opiskelijahuolto Myllyharjun lukiossa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu rehtori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja. Ryhmä käyttää asiantuntija-apua tarvittaessa. Ryhmän tavoitteena on edistää opiskelijoiden kaikinpuolista hyvinvointia ja etsiä apua heille ongelmatilanteissa. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Työsuunnitelmassa kuvataan lukuvuosittain täsmennettynä 11
- kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön periaatteet, yhteistyö huoltajien kanssa ottaen huomioon oppilaitoksessa olevat alaikäiset ja täysiikäiset opiskelijat - opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa - terveystarkastukset ja muu ennaltaehkäisevä kouluterveydenhuollon toiminta - paikalliset palvelu- ja tukiverkostot ja miten opiskelija ohjataan niiden käyttäjäksi - oppilaitoksen suunnitelma, jossa kuvataan menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. 4.4 Opiskelijan erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Tällaista tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opinnot voidaan järjestää lukiolain 13 :n mukaan osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa sekä opetussuunnitelmassa määrätään. Johtokunta voi vapauttaa opiskelijan jonkin oppiaineen opinnoista, jolloin hän valitsee tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä säilyy. Oppimistilanteet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, lukio aloittaa välittömästi tukitoimien suunnittelun ja toteuttamisen. Opiskelijaa autetaan hankkimaan tarvittavat diagnoosit, joiden perusteella hän voi hankkia tarvittavan oppimateriaalin, tietokoneohjelmat sekä muuta apua. 4.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan Myllyharjun lukion opetussuunnitelmassa lähinnä maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin 12
kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. 13
5 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Sivistys Sivistys on inhimillisten kykyjen, taitojen, tietojen, asenteiden ja arvojen jatkuvaa uudistamista, kehittämistä ja jalostamista. Se on kasvatuksen tietä omaksuttua henkistä kehittyneisyyttä ja sisäistettyjä hyviä tapoja. Yksilön kannalta sivistyminen on elinikäinen prosessi. Sivistys luo pohjan kehittyvälle ihmisyydelle. Yleissivistys Yksilön yleissivistys on sivistyneisyyttä niillä tiedon aloilla, joilla hän ei ole asiantuntija. Yleissivistys on monipuolista, ihmistä, yhteiskuntaa ja luontoa koskevaa ja selittävää tietoa. Se on tietoihin, taitoihin ja arvoihin perustuvaa kykyä vastata ajan ja ympäristön haasteisiin sekä kasvamista vastuuseen niin itsestään kuin lähimmäisestä ja ympäristöstä. Yleissivistys tekee yksilölle mahdolliseksi vaikuttaa valistuneella tavalla yhteisten asioiden hoitoon. Yleissivistys tukee myös ammatin hankkimista ja ammatissa toimimista. Yleissivistävä opetus Yleissivistävän opetuksen tehtävänä on ajattelutaitojen kehittäminen. Tavoitteena on todellisuuden moninaisuuden havaitseminen, tasapaino eri tiedonalojen välillä, edellytysten luominen tietokokonaisuuksien hahmottamiseen ja oman toiminnan ohjaamiseen. Yleissivistävä opetus harjaannuttaa yksilöä epävarmuuden ja jatkuvan muutoksen kestämiseen. Se on siis myös pitkäjänteisyyden opetusta. Lukion antama yleissivistävä opetus vahvistaa myös kykyä eettiseen pohdintaan ja esteettiseen havainnointiin. Inhimillisessä kasvussa tekniset ja humanistiset arvot ovat keskenään vuorovaikutuksessa kuitenkin pitäen jatkuvasti mielessä terveyttä ja hyvinvointia edistävät elämäntavat. 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. 14
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukio haluaa tutustuttaa opiskelijansa kouluaikana monipuolisesti kansalliseen kulttuuriin ja paikalliseen historiaan. Jokaisena lukuvuotena opiskelija osallistuu ainakin yhteen kulttuuri- ja opinto-ohjausmatkaan. Ohjelmassa on vaihtelevasti näyttelyjä, koulutus- ja työpaikkakäyntejä, elokuvaa, teatteria ja oopperaa. Kaupungin kulttuuritoimen ja naapurikoulujen kanssa yhdessä toteutettavien tilaisuuksien sekä koulun perinteisiin kuuluvien tapahtumien ja juhlien järjestämiseen käytetään voimavaroja ja mielikuvitusta. Toisen asteen koulutuksen keskeisimpiä haasteita on kansainvälistyminen. Se on tärkeä osa suomalaista osaamista. Jäsenyys Euroopan unionissa sinänsä jo korostaa vaatimusta eri kulttuurien tuntemukseen ja korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. Kehitämme museoiden ja koulun yhteistyötä, moniin oppiaineisiin integroitua kulttuuriopetusta, pitkäkestoisia kansainvälisiä projekteja ja lähialueyhteistyötä. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukio kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. 15
Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään viestinnän keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Viestinnän opetuksessa eri oppiaineet toimivat yhteistyössä. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Yrittäjyys voidaan jakaa ulkoiseen yrittäjyyteen, johon kuuluu yrittäjänä toimiminen taloudellisine riskeineen, ja sisäiseen yrittäjyyteen, joka tarkoittaa yrittäjämäistä tapaa toimia ja johon ei liity taloudellista riskiä. Ulkoinen yrittäjyys taloudellisine riskeineen opetetaan taloustiedossa. Se tulee erottaa selkeästi sisäisestä yrittäjyydestä. Sisäinen yrittäjyys on henkinen tila ja ominaisuus. Se on yleissivistystä. Elämys tai kokemus on pysyvä muistijälki ihmisen aivoissa. Kokeminen ei ole oppimista, mutta se käännetään sisäisen yrittäjyyden oppimiseksi. Halusimmepa tai emme, yrittäjyys on osa jokaisen ihmisen elämää. Me olemme sisäisiä yrittäjiä omassa elämässämme toimiessamme toisen palveluksessa tai opiskellessamme. Sisäisen yrittäjän ominaisuudet: 16 työhön sitoutuminen / motivaatio aktiivisuus / ahkeruus aloitteellisuus / luovuus uskallus / vahva itsetunto rehellisyys / vastuullisuus Koulun tehtävänä on kannustaa yrittämään. Ilman sitä ei voi oppia eikä edetä elämässään. Oppiminen tapahtuu yrittämisen, epäonnistumisen ja onnistumiskokemusten kautta. Opettajan antamalla palautteella ja asenteella on suuri merkitys. Kannustusta antava opettaja tekee yrittämisen opiskelijoille helpommaksi. Sisäisen yrittäjyyden avulla saavu-
tetaan oman työn henkinen johtajuus ja hallinta. Se auttaa ihmistä auttamaan itseään. Tulevaisuus ei vain tule, vaan se myös tehdään. Se tehdään kasvamalla sisäiseen yrittäjyyteen. Aihekokonaisuus on sisäänrakennettu ainekohtaisiin opetussuunnitelmiin. Uudet oppikirjat tukevat myös aihekokonaisuutta. Toteuttaminen Myllyharjun lukio on opetusjärjestelyillään pitkän aikaa kasvattanut opiskelijoihin sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia. Näitä ovat oppilaskuntatoiminta eri muodoissaan ja osallistuminen koulun toiminnan järjestämiseen kaupungin päättäjien toiminnan seuraaminen tutustuminen kunnalliseen päätöksentekoon varjovaalit vierailut eri laitoksissa ja yrityksissä ulkopuoliset vierailijat kulttuurimatkat, joissa kohteina eri ministeriöt, yliopisto, korkeakoulut, teatteri, ooppera, erilaiset kulttuurikohteet ja tapahtumat Hyvinvointi ja turvallisuus Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tavoitteena on, että opiskelija osaa rakentavasti ilmaista tunteita ja näkemyksiä erilaisissa tilanteissa, oppii ottamaan vastuuta myös muista, oppii vaikuttamaan myönteisesti opiskeluyhteisössä, tunnistaa ongelmat ja osaa hakea apua ja oppii sietämään muutoksia ja epävarmuutta. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta on yhteisöllinen. Teknologia ja yhteiskunta Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutusta. Tavoitteena on, että opiskelija käyttää teknologiaa täydentämään omia rajallisia voimiaan, osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa, ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta teknologiaan, osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia näkökohtia, ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta ja oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 17
Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintäja vuorovaikutustilanteissa. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi 18
Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin avulla opiskelija voi rakentaa käsitystä itsestään lukijana, kirjoittajana ja puhujana. Arvioinnin tulee olla realistista ja kannustavaa. Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Opiskelija harjaantuu esittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opiskelijan käsitys kaunokirjallisudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kultuurisesta merkityksestä syvenee. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen 19
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. ÄI10 Luova kirjoittaja ja lukija Opiskelija saa kokeilla sanataiteen eri lajeja ja hioa omia tekstejään niin, että hänen taitonsa luovaan lukemiseen kehittyy. Tavoitteena on lisäksi, että oppilaan tapa ilmaista asioita kielellisesti monipuolistuu ja vuorovaikutus lukijoiden kanssa vahvistuu. 5.4 Ruotsi ( B1 ) Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena B1-ruotsin opinnoissa on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite 2) tasot seuraavasti: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla 20
osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Syventävän kurssin 6 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan käyttäen asteikkoa 4-10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Pakolliset kurssit RU1 Koulu ja vapaa-aika Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 21
RU2 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RU3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RU4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. RU5 Elinympäristömme Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. RU6 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. RU7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Harjoitellaan yo-kirjoitusten tehtäviä. Soveltavat kurssit RU8 Käytännön ruotsia 22
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käytännön työelämän ruotsia. Kurssi valmentaa ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään puhuttua ruotsia ja käyttämään itse aktiivisesti kieltä suullisesti kaksikielisessä ympäristössä. Kurssin sisällöt liittyvät erityisesti nuorten kesätyöpaikkoihin ja niissä kohdattaviin käytännön tilanteisiin esim. palvelualalla tai teollisuuden piirissä. 5.5 Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite 2) tasot seuraavasti: Kielten osaamistasot Kieli oppimäärä ja Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Muut B2 Muut B3 kielet kielet Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 A2.1 - A2.2 A2.2 - B1.1 A2.1 - A2.2 A2.1 - A2.2 A2.1 A2.1 - A2.2 A1.3 - A2.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi 23
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. A-oppimäärän syventävän kurssin 8 arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kurssista saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssit Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja: ENA1 = englannin kieli, A1-oppimäärä ESB3 = espanjan kieli, B3-oppimäärä SAA2 = saksan kieli, B2-oppimäärä SAB3 = saksan kieli, B3-oppimäärä VEB3= venäjän kieli, B3-oppimäärä 5.5.1 Englanti (perusopetuksen vuosiluokalla 3 alkanut oppimäärä A1) 24
Pakolliset kurssit ENA1.1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. ENA1.2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. ENA1.3 Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. ENA1.4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. ENA1.5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. ENA1.6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit 25
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. ENA1.7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. ENA1.8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. ENA1.9 Pre-Matriculation Course Lukiokurssien kertausta ja valmennusta ja harjoitusta päättökoetta varten. 5.5.2 Saksa (perusopetuksen 8 lk:lla alkanut oppimäärä B2) Syventävät kurssit SAB2.1 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB2.2 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB2.3 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB2.4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SAB2.5 Kulttuuri 26
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SAB2.6 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB2.7 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. SAB2.8 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 5.5.3 Saksa / venäjä / espanja (lukiossa alk. oppimäärä B3) ESB3.1/SAB3.1/VEB3.1 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. ESB3.2/SAB3.2/VEB3.2 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. ESB3.3/SAB3.3/VEB3.3 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 27
ESB3.4/SAB3.4/VEB3.4 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. ESB3.5/SAB3.5/VEB3.5 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. ESB3.6/SAB3.6/VEB3.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. ESB3.7/SAB3.7/VEB3.7 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. ESB3.8/SAB3.8/VEB3.8 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen 28
kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä. Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen. Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MA1 MB1, MA2 - MB3, MA3 MB2, MA6 MB5, MA7 MB4 ja MA8 MB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. 5.6.1 Pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Pakolliset kurssit MA1 Funktiot ja yhtälöt Kurssilla vahvistetaan yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitoja. Syvennetään verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistä. Tutkitaan potenssi- ja eksponenttifunktioita. MA2 Polynomifunktiot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita. Erityisesti perehdytään toisen asteen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemiseen. MA3 Geometria Ohjataan havaitsemaan, luokittelemaan ja täsmällisesti perustelemaan tasokuvioiden geometrisiä ominaisuuksia. Ratkaistaan geometrisia on- 29