Selevä Paletti - Loppuraportti

2011 Selevä Paletti - Loppuraportti KAUHAJOKI, TEUVA, ISOJOKI, KARIJOKI SEKÄ SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Selevä Paletti -työtiimi Päivi Lapiolahti, Hankekoordinaattori Merja Hakola, Kehittäjätyöntekijä Kaija Kulmala, Kehittäjätyöntekijä Kauhajoen kaupunki / Varhaiskasvatus SELEVÄ PALETTI SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS 14.9.2011

2

SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. JOHDANTO 7 KASTE ohjelma Kasperi ja 11 osahanketta Selevä Paletti 2. TIIVISTELMÄ 8 3. HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI 9 3.1. Selevän Paletin hankesuunnitelma 9 3.2. Selevän Paletin arviointisuunnitelma 10 3.3. Selevän Paletin arviointi prosessina 12 3.4. Kehittämisprosessiin kohdistunut itsearviointi 12 3.4.1. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen vahvuudet 3.4.2. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen heikkoudet 3.4.3. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseita kehittämistoiminnan onnistumisia 3.4.4. Miten vastattiin itsearviointiprosessin kautta esiin nousseisiin kehittämistoiminnan uhkiin 3.4.5. Kolmannen sektorin mukana olon tukemisen kokemuksia 3.4.6. Kasperin hankerypästyöskentely arvioinnin tukena 3.5. Kehittämisprosessiin kohdistunut vertaisarviointi 16 3.5.1. Selevän Paletin ja Pirkan Perhepalvelujen vertaisarviointiprosessi 4. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 18 4.1. Suupohjan seutukunta 18 4.2. Selevä Paletti ja lapsiperhepalveluiden kehittäminen 18 4.3. Miten hanke resurssoitiin? 19 4.3.1. Hankkeen työntekijät 4.3.2. Hankkeen organisoituminen eri tasoilla 4.3.3. Hankkeen toimitilat 4.3.4. Miten huolehdittiin alueellisesta tasapainosta 4.3.4.1. Kehittämistyön periaatteet ja sisällön valinta 4.3.4.2. Ohjausryhmä 4.4. Hankkeen raportointi 21 4.5. Jatkuvaa ja monipuolista tiedottamista 22 4.6. Hyvien käytäntöjen levittämistä 23 4.6.1. Hankkeessa tuotettu Hyvä käytäntö materiaali 4.7. Miten kehittämistyö asemoitui suhteessa perustyöhön? 25 4.8. Yhteistyö maakunnan muiden kehittäjien kanssa 25 4.8.1. Pohjanmaiden lapsikaste -hankkeet 4.8.2. Pohjanmaiden sosiaalialan kehittämiskeskus SoNETBotnia 4.9. Valtakunnallisia kaikuja ja linkkejä paikalliseen kehittämistoimintaan 28 4.10. Arviointia organisoitumisesta 28 3

5. TAVOITEKOHTAINEN HANKKEEN TOTEUTUS 30 5.1. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 1: 30 PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN SEKÄ VANHEMMUUDEN JA OSALLISUUDEN TUKEMINEN Pohjautuen KASTE ohjelman tavoitteisiin: PERHEIDEN OSALLISUUS LISÄÄNTYY SEKÄ LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMINEN VÄHENEE HYVINVOINTI JA TERVEYS LISÄÄNTYVÄT, HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROT KAVENTUVAT 5.1.1. Monialaisen yhteistyön kehittäminen 31 5.1.1.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet 5.1.1.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat 5.1.1.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet 5.1.2. Osallisuuden vahvistaminen 34 5.1.2.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet 5.1.2.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat 5.1.2.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet 5.1.3. Monialaisten toimintatapojen kehittäminen 36 5.1.3.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet 5.1.3.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat 5.1.3.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet 5.1.4. Tavoitteisiin liittyvät tuotokset 38 5.1.4.1. Laajennettu perhevalmennus 39 5.1.4.1.1. Tiivistelmä 5.1.4.1.2. Miksi kehittää perhevalmennusta? 5.1.4.1.3. Miten kehittämistyö toteutettiin? 5.1.4.1.4. Suupohjan perhevalmennuksen polku 5.1.4.1.5. Arviointia ja palautetta 5.1.4.1.6. Evääksi eteenpäin 5.1.4.1.7. Uuden mallin vaikuttavuus 5.1.4.2. Kotiunikoulu 52 5.1.4.2.1. Tiivistelmä 5.1.4.2.2. Miksi kehittää kotiunikoulua? 5.1.4.2.3. Miten kehittämistyö toteutettiin? 5.1.4.2.4. Suupohjan kotiunikoulun polku 5.1.4.2.5. Arviointia ja palautetta 5.1.4.2.6. Eväitä jatkoon 5.1.4.2.7. Uuden mallin vaikuttavuus 5.1.4.3. Perhetupa Soffa 60 5.1.4.3.1. Tiivistelmä 5.1.4.3.2. Miksi kehittää avointa varhaiskasvatusta? 5.1.4.3.3. Miten kehittämistyö toteutettiin? 5.1.4.3.4. Perhetupa lapsiperheiden treffikeskus 5.1.4.3.5. Arviointia ja palautetta 5.1.4.3.6. Evääksi eteenpäin 5.1.4.3.7. Uuden mallin vaikuttavuus SIVU 4

SIVU 5.1.4.4. Neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö 66 5.1.4.4.1. Tiivistelmä 5.1.4.4.2. Miksi kehittää ennalta ehkäisevää perhetyötä? 5.1.4.4.3. Miten kehittämistyö toteutettiin? 5.1.4.4.4. Neuvolan perhetyön kuvaus 5.1.4.4.5. Arviointia ja palautetta 5.1.4.4.6. Evääksi eteenpäin 5.1.4.4.7. Uuden mallin vaikuttavuus 5.1.4.5. Esi ja alkuopetuksen nivelvaihe 70 5.1.4.5.1. Opettajien tutustumispäivät 5.1.4.5.2. Keinoja ryhmäytymiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen 5.1.4.5.3. Teuvan Kelpo-hankkeen Koulutulokkaiden vanhempainilta 5.1.4.5.4. Evääksi eteenpäin 5.1.4.6. Palautetta työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta 71 5.2. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 2: 72 LAPSIPERHEPALVELUIDEN JOHTAMINEN SEKÄ HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN Pohjautuen KASTE ohjelman tavoitteisiin: PALVELUJEN LAATU, VAIKUTTAVUUS JA SAATAVUUS PARANEVAT, ALUEELLISET EROT KAPENEVAT 5.2.1. Ennakoiva toimintatapa ja moniammatillinen lapsiperhepalveluiden johtaminen 73 5.2.1.1. Varhaiskasvatuksen johtajuus 5.2.1.2. Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma -prosessi 5.2.2. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen 76 5.2.2.1. Voimaannuttava kehittämisote & voimaannuttavat koulutuspäivät 77 5.2.2.1.1. Miksi voimaantumista tarvittiin? 5.2.2.1.2. Miten koulutukset toteutettiin? 5.2.2.1.3. Illoista iloa monille 5.2.2.1.4. Arviointia ja palautetta 5.2.2.1.5. Pohdintaa vaikutuksista 5.2.2.2. Kasvatuskumppanuus 80 5.2.2.2.1. Miksi kehittää kaskua? 5.2.2.2.2. Mitä kasvatuskumppanuus on? 5.2.2.2.3. Miten kasvatuskumppanuuskoulutusta kehitettiin? 5.2.2.2.4. Arviointia ja palautetta 5.2.2.2.5. Koulutuksen vaikutukset 5.2.2.2.6. Pohdintaa tulevaisuuteen 5.2.2.3. Toimintamallien kehittämistä tukevat koulutukset 86 6. POHDINTA 87 Ajatuksia kehittämistyöstä 87 Jatkokehittämisehdotukset 88 LÄHDELUETTELO 89 5

6

JOHDANTO KASTE ohjelma Kaste on Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Siinä määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa. Ohjelma antaa sekä kokonaiskuvan kuntiin suuntautuvasta ohjauksesta että nostaa esiin ne keskeisimmät toimenpiteet, joihin suunnataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) työterveyslaitoksen ja lääninhallituksen työpanosta sekä muita kehittämistoiminnan resursseja. Kasperi ja 11 osahanketta Kasperi -hanke muodostuu yhdestätoista osahankkeesta, joissa osallisena on viiden maakunnan alueelta yhteensä 66 kuntaa ja 4 sairaanhoitopiiriä. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki, joka ostaa hankekoordinaation ja johtamisen Pikassos Oy:ltä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,8 miljoonaa euroa, josta valtionavustusta on noin 5,1 miljoonaa euroa. Hanke sisältää neljä teema-aluetta, joihin osahankkeet voidaan jaotella: Perhepalveluverkostot Erityinen tuki peruspalveluissa Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen tarpeen kasvun vähentäminen Monialaiset palvelurakenteet ja osaamisen kehittäminen Selevä Paletti -osahanke SELEVÄ PALETTI hanke kehitti Suupohjan lapsiperhepalveluita ajalla 1.9.2009 31.10.2011. Hanketta hallinnoi Kauhajoen kaupunki / varhaiskasvatus. Työtiimin muodostivat hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti sekä kehittäjätyöntekijät Merja Hakola, Jenni Katajisto ja Kaija Kulmala. Hankekumppaneina olivat Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Mukana toimijoina olivat kaikki Suupohjan 0-10-vuotiaiden lasten kanssa töitä tekevät kuntien, liikelaitoksen ja seurakunnan työntekijät sekä lapsiperhejärjestöjen toimijat ja aktiiviset pienten lasten vanhemmat. Valtion KASTE -ohjelmarahoitusta hanke sai 292.065. Kuntien ja kuntayhtymän maksuosuus oli 97.355. SELEVÄN PALETIN VISIO Ennakoiva, joustava ja oikea-aikainen, omatoimisuutta ja elämänmyönteisyyttä vahvistava matalan kynnyksen PALVELUPALETTI lähellä perhettä ja lapsen kasvuympäristöä. 7

1. TIIVISTELMÄ Selevä Paletti kehittämässä lasten ja perheiden hyvän elämän palettia Lapsiperheiden tukiverkon maalaaminen on monisäikeistä työtä. Sopivaan sekoitukseen tarvitaan monia toimijoita, arkea kirkastavia värejä niin julkiselta puolelta kuin kolmannelta sektoriltakin. Suupohjaan luotu palvelupaletti on alle 10-vuotiaiden lasten ja perheiden palvelukokonaisuus, joka kattaa sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut. Perhekeskustoimintamallin tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja kasvatuskumppanuutta. Palvelupaletista löytyy monenlaista apua ja vertaistukea. Ajatuksena on maalata yhdessä Suupohjan lapsille iloinen alku elämälle. SELEVÄ PALETTI -hanke kehitti Suupohjan lapsiperhepalveluita ajalla 1.9.2009-31.10.2011. Kokonaistavoitteena oli mallintaa 0-10-vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden palveluista palvelupaletti (mukaan lukien varhaiskasvatus, perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut). Hankkeen aikana kehitetyistä palveluista muodostuikin yhdessä muiden ennalta ehkäisevien lapsiperhepalveluiden kanssa Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti. Kumppanuutta ja vuoropuhelua Selevän Paletin tavoitteena oli, että Suupohjan 0-10 -vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden palvelut olisivat perheiden näkökulmasta selevä palvelupaletti. Perheiden ääni tuotiinkin työssä vahvasti esille ja kehitettiin palveluita lasten, perheiden, heidän kanssaan työtä tekevien ammattilaisten sekä päättäjien yhteistyön ja vuoropuhelun keinoin. Hankkeen aikana kuultiin myös herkällä korvalla millaisia kokemuksia ja ajatuksia vanhemmilla ja muilla kasvattajilla on kumppanuudesta. Kumppanuusajattelu on levittäytynyt työtavaksi niin perheiden, toimijoiden kuin päättäjienkin yhteisessä työskentelyssä. Pysyviä jälkiä Vaikka Selevä Paletti -hanke päättyy, jäävät siinä kehitetyt toimintamallit sekä monialainen ja monitasoinen yhteistyö elämään. Suupohjan perhevalmennusmalli, kotiunikoulutoiminta, neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö sekä perhetupatoiminta ovat juurtuneet vahvasti osaksi lapsiperheiden palveluita. Kaikilla näillä tavoitteena on lasten ja perheiden hyvä elämä vanhemmuutta, parisuhdetta, vertaisuutta ja kumppanuutta tukien. 8

2. HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI 2.1. Selevän Paletin hankesuunnitelma Selevän Paletin hankesuunnitelma rakennettiin yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Sen sisältö pohjautui kentältä tulleisiin toiveisiin ja kehittämisen tarpeisiin niin perustyötä tekevien kuin toimialojen esimiestenkin näkökulmasta. Hankkeen suunnittelu pohjautui myös aikaisempaan kehittämistoimintaan, jota seutukunnalla oli tehty yli kunta- ja sektorirajojen. Toimijoilla oli työhönsä vahva kehittämisote, jonka myötä rakentui konkreettinen, lähellä perhettä oleva hankesuunnitelma. SELEVÄN PALETIN toiminta-ajatuksena oli mallintaa 0-10 -vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden palvelutarpeisiin selevä palvelupaletti varhaiskasvatus-, perusopetus- ja Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluista. Hankkeessa nivellettiin perheiden palvelut toisiinsa ylisektorisesti matalan hallinnon mallilla ja joustavilla rajapintojen arkityökäytänteillä. Kulttuurissamme arvot ja asenteet välittävät lapsille ja lapsiperheille viestiä siitä, onko yhteiskunnallinen ilmapiiri suotuisa lapsen oikeuksille, perheiden hyvinvoinnille ja niiden toteuttamiselle. SELEVÄN PALETIN ideologiana oli lasten ja perheiden hyvinvoinnin edellytysten ja palvelutarpeiden kuuleminen ja määritteleminen sekä toimintatapojen kehittäminen näiden tarpeiden pohjalta lasten, perheiden, heidän kanssaan työtä tekevien ammattilaisten sekä päättäjien yhteistyön ja vuoropuhelun keinoin. Kokonaistavoitteen mukaisesti syntyi SELEVÄ palvelupaletti, joka tukee lasten ja perheiden hyvän elämän paletin rakentamista. SELEVÄN PALETIN TOIMINNAN ARVOT HANKESUUNNITELMAN MUKAAN toimijoiden ja perheiden välinen kasvatuskumppanuus varhaisen tuen toimintatapa ja moniammatillinen johtaminen perheiden ja heidän kanssaan työtä tekevien ammattilaisten sekä päättäjien yhteistyö ja vuoropuhelu palveluiden kehittämistä ja tuottamista leimaa lapsiperheiden osallisuus / lasten ja perheiden äänen kuuleminen HANKESUUNNITELMAN MUKAAN SELEVÄN PALETIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN lisää lasten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta mahdollistaa, että lapsiperhepalvelut ovat oikein kohdentuneita mahdollistaa, että lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus parantuvat 9

PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN KONKREETTISENA TOIMENPITEENÄ PERHEKESKUS = lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuus - lapsiperheiden palveluiden kehittäminen alueelliseksi varhaisen puuttumisen ja avoimen osallistumisen palvelumalliksi ja -verkostoksi - peruspalveluliikelaitosky:n, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen palvelut ja järjestöjen toiminta saman katon alle o o laajennettu perhevalmennus lastenneuvola - varhaiskasvatuspalvelut perhetyö joustava koulunaloitus koululaisten kerhotoiminta avoin päiväkoti, perheryhmät, perhepalvelujen tukipiste, lapsiparkki, perhekahvila, kerhotoiminta yms. - kehitetään varhaisen tuen ylisektorista toimintamallia sekä lapsiperheiden palveluohjausta - määritellään perhetyön eri muodot ja perhetyön paikka / paikat o tavoitteena perhetyö asenteena myös kaikkien lapsiperhepalvelujen sisällä SUUPOHJAN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEN TOIMINNALLISENA TAVOITTEENA OLI Seutukunnalle ennakkoluuloton ja matalan kynnyksen palvelujen toimintamalli, joissa yhdistyy aikuisten läsnäolo ja kannustava kiinnostus lasten toimintaan o o hyödynnetään jo kokeiltuja hyviä käytäntöjä sekä tehdään yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa viedään malli käytäntöön lasten kehitysympäristöissä niin kodeissa, päivähoidossa, koulussa kuin perhetyön, neuvolan, seurakunnan, järjestöjen ja vapaa-ajantoiminnoissa Liitteenä Selevän Paletin hankesuunnitelma. Liite 1. 2.2. Selevän Paletin arviointisuunnitelma Kasperin ohjeistuksen mukaan jokaisen osahankkeen arvioinnin kohteena tuli olla yhteisesti sovitut, KASTE -ohjelmaan perustuvat arvioinnin kohteet. Arviointia voitiin toteuttaa monella tapaa: prosessiarviontiin perustuvana itsearviointina, vertaisarviointina pilottikuntien ja alueiden ja valtakunnallisesti samansisältöisten hankkeiden kesken sekä / tai ulkoisena arviointina. Selevän Paletin hankesuunnitelmaan kirjattiin, että hankkeessa laaditaan arviointisuunnitelma ja että arviointia toteutetaan itsearviointina ja jatkuvan arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Suunnitelmassa varauduttiin myös ulkopuolisen asiantuntijan käyttöön. Ulkopuolisena Kasperin osahankkeiden arvioijana on toiminut THL:n arviointitiimi ja sen palkkaama asiantuntija. Selevä Paletti hankkeen arvioinnin tarkoitus on ollut 1) tuottaa tietoa uusien palveluiden kehittämiseksi ja olemassa olevien palveluiden parantamiseksi, 2) tukea ja suunnata kehittämistoimintaa, 3) osoittaa mennäänkö hankkeessa oikeaan suuntaan, 4) tehdä hankkeen 10

toimenpiteet näkyväksi perheille, kehittäjätiimeille, verkostolle, päättäjille ja rahoittajille sekä 5) tarkastella hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta sekä siitä saatua hyötyä ja yleistettävyyttä. Keskeisiä vaikuttavuusarvioinnin näkökulmia Selevässä Paletissa olivat 1) Lasten ja perheiden ja heidän kanssaan työskentelevien osallisuus ja vaikuttaminen, 2) Hyvinvoinnin lisääntyminen / ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuus, 3) Palveluiden saatavuus / selkeys perheen näkökulmasta sekä 4) moniammatillisen, matalan hallinnon varhaisen tuen johtamisen toimivuus. Selevän Paletin arviointisuunnitelma on hyväksytty Robsonin kaavion pohjalta hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 13.1.2010. Siinä keskeisiksi arviointikysymyksiksi nostettiin: 1) Miten lapsiperheiden ääntä on kuultu / otettu huomioon kehittämistoiminnassa? 2) Millaisia ylisektorisia toimintatapoja ja toimijoiden yhteistyötä on syntynyt? 3) Miten hyvinvointia tukevat ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat kohdentuneet? sekä 4) Miten palveluiden saatavuus ja selkeys on lisääntynyt? Näiden kysymysten pohjalta on toteutettu niin hankkeen itsearviointia kuin vertaisarviointia yhdessä Pirkan perhepalvelut hankkeen kanssa. Selevä Paletti hankkeen ohjelmateoriana on, että 1) Suupohjan lapsiperheiden Selevässä palvelupaletissa on otettu huomioon lapsiperheiden tarpeet, toiveet ja odotukset ja se lisää lasten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta, 2) Suupohjan varhaiskasvatus-, perusopetus-, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toisiinsa kytkeytyvä kokonaisuus = palvelupaletti, jossa kaikki toimijat tuntevat toistensa palvelut sekä toimivat yhteistyössä lasten ja perheiden parhaaksi, 3) lapsiperhepalvelut ovat oikein kohdentuneita sekä 4) lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus parantuvat. Arviointisuunnitelma on ollut hankkeen toiminnan näkökulmasta riittävän selkeä ja yksinkertainen. Robsonin kaavio on hyvä tapa hahmottaa hankesuunnitelman suhdetta tavoitteisiin sekä jäsentää kehittämistyötä vaikuttavuuden näkökulmasta. Tätä helpotti se, että hankkeen tavoitteet olivat selkeät. Suunnitelman mukaisesti arviointi on toiminut oivallisesti työkaluna koko hankkeen kehittämistyön aikana. Kehittämistyöhön sisään rakennettu säännöllinen seuranta ja reflektoiva pysähtyminen kehittämisen äärelle on ollut oleellinen osa Selevä Paletti hankkeen arviointiprosessia. Jatkuva arviointi on antanut myös näkymiä ja tietoa tuotosten pidemmän aikavälin vaikutuksista. Liitteenä Selevän Paletin arviointisuunnitelma Robsonin kaavion mukaisena. Liite 2. 11

2.3. Selevän Paletin arviointi prosessina 2.4. Kehittämisprosessiin kohdistunut itsearviointi Projektityön arki on tuottanut jatkuvaa arviointimateriaalia, jonka pohjalta on ollut hyvä arvioida kehittämisprosessien kulkua ja kehittämistyön onnistumista. Projektin aikana kerääntyy monenlaisia dokumentteja, muistioita, mallinnuksia, koulutuspalautteita ja kokemustietoa niin asiakkailta kuin toimijoiltakin. Selevä Paletti hankkeen toiminnassa kantavana ideana on ollut tiedonkeruu eri tasoilta ja tahoilta koko kehittämistyön ajan. Näin arviointitieto ja palautteet ovat toimineet jatkuvana kehittämistyön välineenä ja niiden kerääminen on otettu sisäänrakennetuksi käytännöksi mallinnettuihin toimintatapoihin. Kehittämistyön aikana on kehitetty asiakaspalautekyselyjen toteuttamiseksi lomakkeita ja sovittu palautteen keräämisen käytännöistä. Näin voidaan varmistua myös kehitettyjen toimintamallien pitkäkestoisesta arvioinnista ja sen toistettavuudesta. Matkan varrella ohjausryhmä on pohtinut saatuja palautteita ja todennut, että hankkeen toiminta on linjassa niin hankkeen tavoitteisiin kuin kentältä tulleisiin palautteisiinkin nähden. Jatkuva arviointi on antanut täsmätietoa siitä miten hankkeessa on onnistuttu ja mihin sen toimintaa tulisi suunnata. Konkreettisen kehittämistyön sisältöä pysähdyttiin väliarvioinnin kautta tarkemmin pohtimaan, kun hankkeen resurssit oleellisesti muuttuivat työntekijän jäädessä sairaus- ja äitiyslomalle. Tällöinkin 12

arviointitiedot ja kyselyjen palautteet antoivat ohjausryhmälle tärkeää tietoa siitä, mihin kehittämistoiminnassa kannattaa keskittyä ja mitä voi jättää pois tai vähemmälle huomiolle. 2.4.1. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen vahvuudet Monialaisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta Hankkeella on ollut käytännön tarpeista lähtenyt hankesuunnitelma, jossa kosketuspintana olivat kaikki alle 10-vuotiaiden lasten ja heidän perheiden kanssa työskentelevät. Seutukunnassa on hyviä kokemuksia kehittämistoiminnasta yli kunta- ja sektorirajojen sekä toimijoilla on kehittämismyönteinen ote. Hankkeen ohjausryhmässä on ollut eri palveluiden ja sektorien sekä päättäjien ja vanhempien edustus. Monialaisten toimintatapojen kehittämisen näkökulmasta Hankkeen kehittämiskohteena olevat palvelut ja toimintatavat perustuvat monialaiselle toiminnalle. Seutukunnassa on innostuneet ja osaavat perhepalvelujen toimijat, joiden kehittämistyötä on luotsannut innostunut, osaava ja innostava kehittäjätyöntekijä. Osallisuuden lisäämisen näkökulmasta Hankkeessa on työskennellyt hyvä, osaava ja innokas hanketiimi. Perhepalveluiden keskijohto on hyvin sitoutunutta toimintatapojen kehittämiseen, samoin kuin eri sektorien työntekijät. Vanhempia (äitejä) on ollut mukana toimintatapojen kehittämisessä. 2.4.2. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen heikkoudet Monialaisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta Vaikkakin hanke on keskittynyt selkeästi yhdelle yhtenäiselle maantieteelliselle alueelle Suupohjan seutukunnalle, on sillä ollut laaja hankesuunnitelma. Kokonaisuuden toteuttamista haittasivat osittain rajalliset aika- ja henkilöresurssit, erityisesti pitkään jatkunut 1 henkilön työvajaus. Tämän vuoksi jouduttiin kesken hanketoiminnan tekemään tarkennuksia ja supistuksia hankesuunnitelmaan. Ylin virkamiesjohto on myös resurssien puutteesta johtuen ollut varsin etäällä KASTE kehittämistoiminnasta. Monialaisten toimintatapojen kehittämisen näkökulmasta Lyhyestä käytännön toiminta-ajasta johtuen käytännön kokeilut jäävät lyhyiksi ja siksi on vaikeaa arvioida tuotosten pitkäkestoista vaikuttavuutta. Keskeisillä hankkeen kehittämistoimijoilla eli perustyöntekijöillä on jatkuvasti kädet täynnä töitä eikä kehittämistyötä ei ole resurssoitu työaikaan. 13

Osallisuuden lisäämisen näkökulmasta Kaikissa kunnissa ei ole ollut tasapuolisesti hanketoimintaa työntekijöiden vähyyden tai puuttuvien intressien vuoksi. Isät ovat puuttuneet kehittämistoiminnasta lähes kokonaan. 2.4.3. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseita kehittämistoiminnan onnistumisia Monialaisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta Hankkeen toiminnan aikana ja erityisesti sen kytkeytyessä Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisprosessiin löydettiin perheiden, työntekijöiden, johdon ja luottamushenkilöiden yhteinen näkymä ja visio perhepalveluiden tulevaisuudesta. Hanke on synnyttänyt / vahvistanut kumppanuutta niin toimijoiden kesken kuin toimijoiden ja vanhempienkin kesken. Monialaisten toimintatapojen kehittämisen näkökulmasta Uusien toimintatapojen kehittämisen myötä perheille on pystytty tarjoamaan entistä parempia palveluja. Ennaltaehkäiseviin ja avoimiin palveluihin satsaaminen edistää lasten ja perheiden hyvinvointia. Perhekeskusideologian ja -toiminnan eteenpäin vieminen on onnistunut ja se on saatu myös mukaan lapsiperhepalveluiden kehittämisstrategioihin Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kautta. Osallisuuden lisäämisen näkökulmasta Perheet on saatu pysyvästi mukaan perhepalveluiden kehittämiseen. Hienoimmalla tavalla tämä näkyy Suupohjan uudessa perhevalmennusmallissa. Myös osa lapsiperheiden järjestöistä on saatu pysyvästi mukaan perhepalveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen, mm. Perhetupa Soffan toiminnan kautta. 2.4.4. Miten vastattiin itsearviointiprosessin kautta esiin nousseisiin kehittämistoiminnan oletettuihin uhkiin Monialaisen yhteistyön kehittämisessä uhkana ajateltiin, että johdon ja päättäjien aika ei riitä asioihin perehtymiseen ja kehittämistyön ja hyvien yhteistyömuotojen jatkuvuutta ei voida taata perhepalveluiden toimijoille. Tämä uhka on pyritty välttämään tiedottamalla aktiivisesti hankkeen vaiheista niin johdolle kuin päättäjille kokousten, sähköpostitiedotteiden, kuntakierrosten ja lehtijuttujen kautta. Hankkeen päättyessä tehdään vielä kuntakierrokset, joissa kerrotaan saavutetuista tuloksista ja kehitetyistä toiminta-malleista. Monialaisten toimintatapojen kehittämisessä uhkana nähtiin, että hankeaika loppuu kesken, ei ehditä juurruttamaan ja sopimaan hyvin onnistuneiden kokeilujen juurruttamisesta. Hankkeen loppuvaiheessa pyrittiin jättämään mahdollisimman paljon aikaa kehitettyjen toimintamallien 14

juurtumisen varmistamiseen keskustelujen ja materiaalien avulla. Keskeisinä työvälineinä uusien toimintatapojen elämään jäämisessä ovat myös henkilökunnan saama koulutus ja muu osaaminen, vastuuhenkilöiden sopiminen sekä eri toimintamalleista tehdyt perehdyttämiskansiot. Toimintatapojen kehittämisessä uhkana nähtiin myös, että perhepalveluiden toimijat uupuvat työssään ja kehittämisinnostus siksi loppuu. Tämä uhka olikin melkoisen todellinen ja tuli vastaan heti hankkeen alkuvaiheessa. Jalkauduttaessa kentälle kuulemaan toimijoiden sen hetkistä tilannetta ja ajatuksia hankesuunnitelman sisällöistä, huomattiin kentällä olevan väen olevan uupuneita. Syitä oli varmasti monia: ampumatragedia, sikainfluenssarokotusrumba, paljon työpanoksia vaatineet isot hallinnolliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä kunnilta liikelaitoskuntayhtymään jne. Tässä kohtaa päätettiin tehdä pysähtyminen ja lähteä liikkeelle toimijoiden voimaannuttamisesta ja sitä kautta motivoinnista kehittämistyöhön. Tässä onnistuttiin hienosti ja voimaannuttava kehittämisote onkin kulkenut hankkeen toimintatapana koko hankeajan. Osallisuuden lisäämisessä uhkana nähtiin se, että perheitä ei saada pidettyä mukana toimintatapojen kehittämisessä, jos näkemyksiä ja mielipiteitä ei oteta huomioon. Perheiden kuulemisessa oleellista on, että kuulemisesta seuraa myös toimenpiteitä. Hankkeen konkreettiset kehittämisen kohteet valittiinkin sen pohjalta, millaisia tarpeita perheet ja toimijat nostivat esiin. Vanhemmat ovat olleet myös mukana kehittäjinä kaikkien uusien toimintamallien luomisessa ja malleihin on rakennettu sisään jatkuvan palautteen / arvioinnin myötä mahdollisuus jatkossakin vaikuttaa toiminnan sisältöön. Toinen osallisuuden uhka oli, että järjestöjen kanssa ei löydetä yhteistä näkemystä palveluiden tuottamisesta. Tässäkin on toimintatapana käytetty osallisuutta ja kumppanuutta niin, että järjestötoimijat ovat päässet vaikuttamaan kehitettyjen toimintojen sisältöihin sekä olemaan mukana aktiivisina osallistujina ja tekijöinä. 2.4.5. Kolmannen sektorin mukana olon tukemisen kokemuksia Niin järjestötoimijoiden kuin vanhempienkin näkökulmasta on ollut tärkeää luoda sellaiset edellytykset, että on ollut helppo osallistua hankkeen toimintaan. Tämä tarkoittaa kokoontumisaikojen miettimistä muusta näkökulmasta kuin virka-ajan ehdoilla sekä vaikkapa kokouspaikan miettimistä niin että esim. lastenhoito on helppo järjestää. On myös tärkeää mahdollistaa osallistumista muullakin tavalla kuin kokouksissa mukana olemalla, esim. antamalla mahdollisuus kommentoida asioita sähköpostitse tai käydä niitä läpi oman järjestön / toimijaryhmän palaverissa. Mukanaolon motivoinnin kannalta on tärkeää muistaa antaa positiivista palautetta osallistumisesta 15

sekä palkita osallistumista esim. kahvien tai järjestetyn lastenhoidon muodossa. Pitää muistaa, että kolmannen sektorin mukana olo on vapaaehtoistoimintaa, mutta erittäin arvokasta kokemusasiantuntijuutta. Pienikin panos on arvokas. 2.4.6. Kasperin hankerypästyöskentely arvioinnin tukena Kasperin kautta taustatukea arviointisuunnitelmien tekemiseen ja arvioinnin toteuttamiseen on tullut mm. yhteisten seminaarien, arviointityöpajojen, rypästyöskentelyn ja hankekohtaisten ohjauskäyntien muodossa. Kasperin hankerypästyöskentely toimi oman toiminnan tukena ja vertaisparina. Monialaisen yhteistyön kehittämistä on edesauttanut ja hionut myös tiivis yhteistyö ja kokemusten vaihto Kasperin muiden perhepalveluhankkeiden kanssa. Kasperin hankerypästyöskentely on ollut onnistunutta ja kehittämistoimintaa eteenpäin vievää. Se tarjosi peilin oman hankkeen kehittämistyölle. Kasperin perhepalveluryppään ansiota on hyvän vertaisarviointi- ja kehittäjäkumppanin löytyminen Pirkan Perhepalveluista. Myös yhteistyö E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeen kanssa on ollut tiivistä ja hedelmällistä. Yhteistyössä vietiin eteenpäin mm. ennaltaehkäisevän perhetyön mallintamista ja kasvatuskumppanuuskouluttaja koulutuksen järjestämistä. 2.5. Kehittämisprosessiin kohdistunut vertaisarviointi Kasperin osahankkeiden osalta sovittiin, että hankkeet tekevät keskenään vertaisarviointia hankkeen prosesseista ja kehittämistoiminnan tuloksista. Selevän Paletin vertaisarviointipariksi valittiin Pirkan Perhepalvelut -hanke. Pirkan Perhepalveluiden ja Selevän Paletin välillä tehtävän vertaisarvioinnin tavoitteiksi valittiin selvittää 1) Monialaisen yhteistyön kehittäminen, 2) Monialaisten toimintatapojen kehittäminen sekä 3) Osallisuuden lisääminen. Vertaisarviointi hankkeiden kesken käynnistyi elokuussa 2010 ja jatkui lähes hankkeen loppuun saakka. Vertaisarviointityöskentelyyn osallistuivat Selevän Paletin projektityöntekijät sekä Pirkan Perhepalveluiden hankekoordinaattori Merja Nordling, Parkanon varhaiskasvatuksen päällikkö Jenni Alppi ja Pälkäneen perhetyön ohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen. Vertaisarviointi oli vuoden kestävä ja uppoutumista vaativa, mutta antoisa prosessi. Hyvän vertaisarviointiprosessin toteutuminen edellyttää luottamusta vertaiskumppaneiden välillä ja että toimijoilla ns. synkkaa yhteen. Pahimmillaan vertaisarviointi voi olla ahdistava kokemus, mikäli vertaiskumppani keskittyy etsimään virheitä, syntyy kilpailutilanne tai molemmat eivät sitoudu prosessiin. Meille onnistunut vertaisarviointiprosessi tuotti kokemusta vertaisuudesta, vertaistukea, tsemppausta, uusia näkökulmia omaan hanketyöhön sekä uusia kehittämisideoita (mm. 16

vanhempien osallisuus tiimeissä, esi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö), uusien toimintamallien oppimista molempiin hankkeisiin (mm. Kotiunikoulutoiminta, perhetyön käytännöt), osan valmista arviointi- ja raportointimateriaalia sekä uusia näkökulmia ja keskustelun avauksia ohjausryhmätyöskentelyyn. Prosessin päätteeksi oli tarkoitus, että hankekumppani esittelee vertaisarviointiprosessin ja vertaisarvioinnin analyysit hankekumppanin ohjausryhmälle. Tämä jäi kuitenkin toteutumatta Pirkan Perhepalvelujen koordinaattorin siirtyessä toisiin tehtäviin ennen viimeistä hankesyksyä. Ohjausryhmät saivat kuitenkin palautteen ja yhteenvedon vertaisarvioinnista omilta hankekoordinaattoreiltaan. 2.5.1. Selevän Paletin ja Pirkan Perhepalveluiden vertaisarviointiprosessi HYVÄ LÄHTÖTILANNE ON TÄRKEÄ Rypästoiminta loi hyvän pohjan arviointiprosessin käynnistämiselle ja vertaisarviointiparin löytämiselle osahankkeiden / pilottien sisällöt ja työntekijät olivat tuttuja Käytännönläheinen perehdytys; vaikutusketjukortti avasi hyvin prosessia tarve panokset toimenpiteet tuotokset tulokset vaikutukset Hyvä / kattava taustamateriaali hankekumppanista auttaa asiaan perehtymisessä TAVOITTEET VERTAISARVIOINNILLE Riittävän laajat tavoitteet, joiden alle mahtuu molempien kumppaneiden toiminta Meillä yhteisinä tavoitteina: 1. Monialaisen yhteistyön kehittäminen 2. Monialaisten toimintatapojen kehittäminen 3. Osallisuuden lisääminen Tavoitteet tarkentuvat ja avautuvat arviointikysymyksillä VERTAISARVIOINNIN AIKATAULUTUS Kumppanin valinta ja tavoitteet vertaisarvioinnille (9.6.2010) Eka tapaaminen hankekumppanien kesken (24.8.2010) Tavoitteiden ja mittarien täsmentäminen, aikataulutus koko prosessille TAPAAMISTEN TOTEUTUS Ollut 4 arviointitapaamista (12.10. ja 30.11.2010 sekä 26.1. ja 15.3.2011) Itsearviointien läpikäyminen, hankekumppanin kysymyksiin vastaaminen, ideoiden ja käytännön kehittämistoimintojen jakaminen, arvioinnin tavoitteet, arviointikysymykset vs. Kasperi, riskit liittyen loppuhankeaikaan Yksi hanke / tapaamiskerta on mahdollistanut keskittymisen, käytetty aika ollut 6-7 tuntia / kerta Lopputapaaminen (10.5.2011) + Vierailut ohjausryhmissä (Huom. tämä jäi suunnitelmaksi) Prosessin yhteenveto ja palaute, vertaisarvioinnin analyysit hankekumppanin ohjausryhmälle 17

4. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 4.1. Suupohjan seutukunta Isojoki Karijoki Kauhajoki Teuva Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Suupohjan seutukunta koostuu neljästä kunnasta: Isojoesta, Karijoesta, Kauhajoesta ja Teuvasta. Seutukunnassa oli 30.10.2010 yhteensä 24.152 asukasta, joista Kauhajoella asui yli 14.000, Teuvalla hieman yli 6.000, Isojoella n. 2.500 ja Karijoella n. 1.500. Suupohjan seutukunta on yhteispintaalaltaan laaja alue. Aktiivista toimintaa on kuntakeskusten lisäksi myös pienissä kyläyhteisöissä. Suupohjan kunnat ovat kuuluneet 1.1.2009 alkaen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään. Sen perustehtävänä on Kauhajoen kaupungin sekä Teuvan, Isojoen ja Karijoen kuntien yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelujen tuottaminen alueen asukkaille. Samaan aikaan varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimen alaisuuteen ja jäi peruskuntien toiminnaksi. Suupohjassa toimii aktiivinen kolmas sektori. Kuntien vapaa-ajantoiminta kattaa laajan kirjon lasten ja nuorten ehkäisevästä päihdetyöstä taiteen perusopetukseen. Seurakunnat, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys, Äippä ry., urheiluseurat ym. yhdistykset tarjoavat monenlaisia virikkeitä ja tukea lapsille ja perheille. 4.2. Selevä Paletti ja lapsiperhepalveluiden kehittäminen Selevän Paletin kehittämisjana 18

4.3. Miten hanke resurssoitiin? 4.3.1. Hankkeen työntekijät Selevän Paletin työtiiminä toimi hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti sekä kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja Jenni Katajisto (30.8.2010 saakka) ja Kaija Kulmala (13.9.2010 alkaen). Kaija teki töitä osa-aikaisena niin, että hän oli vuorotellen kaksi viikkoa töissä ja kaksi viikkoa eläkkeellä. Hanketyöntekijöiden esimiehenä on toiminut Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti, jonka työpanosta on myöskin käytetty hankkeen toteuttamisessa. Vaikka hankkeen kehittäjätyöntekijä vaihtui kesken hankkeen kiivaimman toteutusajan, hanke pystyi jatkamaan toimintaansa hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Syksyllä 2010 ohjausryhmä piti työseminaarin, jossa tehtiin linjauksia ja valintoja siitä mihin hankkeen toiminta loppuaikana keskittyy. Resurssien vähentyessä oli välttämätöntä pysähtyä miettimään mitkä asiat ovat niitä tärkeimpiä. Neuvolan ennalta ehkäisevän perhetyön kehittämiseen hanke osti kehittäjäperhetyöntekijän työpanosta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä kolmen kuukauden ajan. Seinäjoen AMK:n sosionomiopiskelija Marjo Puska oli hallinnon harjoittelussa Selevässä Paletissa syksyllä 2010 vkot 38-39 ja 44-50. Marjon harjoitteluun kuului hankkeen hallinnointiin ja organisointiin tutustumisen lisäksi hänen opinnäytetyöhönsä (Perheiden kuuleminen ja palveluohjaus) liittyvän kyselyn suunnittelu, toteuttaminen ja yhteenvedon tekeminen. Työntekijäresurssien poikkeustilanteet hankkeen aikana * Kasvatuskumppanuuskehittäjä Kaija Kulmala tuli hankkeeseen töihin 13.9.2010 alkaen (kehittäjätyöntekijä Jenni Katajisto jäi sairauslomalla ennen äitiysloman alkamista). Kirsi Koski-Säntin työpanosta siirrettiin 25 % hankkeelle ajalla 1.9. - 31.12.2010. Kirsi oli mukana jo väliarvioinnin koostamisessa kehittäjätyöntekijä Jenni Katajiston ollessa kesästä alkaen sairauslomilla. Sivistysjohtaja Markku Viitasaari teki asiasta päätöksen: Hankkeen hallinnointiin ja väliarviointiin liittyviin tehtäviin siirretään hallinnoivan kunnan työntekijän Kirsi Koski-Säntin työpanosta Selevä Paletti -hankkeelle 25 % ajalla 1.9. - 31.12.2010. * Hankeraportointiaikana hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti oli eduskuntavaalivapaalla ajalla 21.3. 24.4.2011. Kirsi Koski-Säntin työpanosta siirrettiin 25 % hankkeelle ajalla 1.3. - 31.5.2011. Työpanoksen siirrolla vahvistettiin hankkeen hallinnointia, hankekoordinaattorin ollessa eduskuntavaaliehdokkaana kevään 2011 vaaleissa. Sivistysjohtaja Markku Viitasaari teki asiasta päätöksen: Selevä Paletti hankkeen hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti on hakenut henkilökohtaisista syistä työlomaa ajalle 21.3.-24.4.2011 väliseksi ajaksi. Hankkeen arviointi-, hallinnointi- ja raportointitehtäviin tarvitaan edellä mainituista syistä lisäresurssia. Hallinnoivan kunnan työntekijän Kirsi Koski-Säntin työpanoksesta siirrettään 25 % Selevä Paletti -hankkeelle ajalla 1.3. - 31.5.2011. 19

4.3.2. Hankkeen organisoituminen eri tasoilla 4.3.3. Hankkeen toimitilat Selevän Paletin toimitilat ovat Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatustoimistossa. Kaikki hankkeen kolme työntekijää ovat jakaneet saman työhuoneen. Työntekijöiden työalueena on ollut koko Suupohjanseutu: Kauhajoen lisäksi Isojoki, Karijoki ja Teuva. Hankkeen kokouksia on pyritty järjestämään tasapuolisesti eri kunnissa. Samaan pyrittiin tilaisuuksien ja koulutusten osalta. 4.3.4. Miten huolehdittiin alueellisesta tasapainosta? 4.3.4.1. Kehittämistyön periaatteet ja sisällön valinta Selevä Paletti hankkeen hankesuunnitelma laadittiin todellisten konkreettisten tarpeiden pohjalta yhteistyössä monialaisen työryhmän kanssa. Tasapuolisuus on ollut hankkeelle tärkeä arvo niin toiminnan suunnittelussa, seurannassa kuin arvioinnissakin. Kuntien ja kuntalaisten tasapuolisuus on huomioitu hankkeen kehittämistoiminnoissa mahdollisuuksien mukaan. Suurin osa hankkeen kehittämisen kohteena olevista palveluista on kohdennettu kaikille suupohjalaisille lapsiperheille. Kehittämiskohteita valittaessa kuultiin kaikkia seutukunnan lapsiperhepalveluiden toimijoita ja isoa joukkoa lasten vanhempia. Kaikissa hankkeen kehittämisryhmissä on ollut monialainen edustus 20

niin lapsiperhepalveluiden toimijoita kuin järjestöjen edustajia ja vanhempia. Koko hankkeen toiminnan ajan on tiedotettu aktiivisesti meneillään olevista kehittämistoimista mahdollisimman laajasti. 4.3.4.2. Ohjausryhmä Tasapuolisuudesta on pitänyt huolen myös monialainen, ylisektoraalinen ja kunnittain tasapuolinen ohjausryhmä. Selevän Paletin ohjausryhmään ovat kuuluneet: peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi (pj.), varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti (Kauhajoki), luokanopettaja, koulunjohtaja Ari-Jukka Katajisto (Kauhajoki), erityisopetuksen rehtori Arto Taipalus (Kauhajoki), varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä (Teuva), luokanopettaja, alkuopetuksen ohjaava opettaja Satu Kallio-Kujala (Teuva), rehtori Antti Oikarinen (Isojoki), esiopettaja Aino Rönnlund (Karijoki), lapsiperheiden sosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Paula Uusi-Hakala (LLKY), neuvolan osastonhoitaja Seija Haavisto / varalla Seijan virkavapaan aikana on ollut Arja Aromaa (LLKY), Anne-Mari Leppinen (Kauhajoen varhaiskasvatusjohtokunta), projektijohtaja Juha Luomala (Väli-Suomen lapset, nuoret ja perheet hanke, Kasperi), ohjelmajohtaja Riitta Viitala (STM, Kaste-ohjelma lapset, nuoret ja lapsiperheet) ja Selevä Paletti hankkeen hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti (sihteeri). Ohjausryhmän kokoukseen on kutsuttu lisäksi: Selevän Paletin kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja Jenni Katajisto / Kaija Kulmala, projektisihteeri Ulrika Kannas-Honkaniemi / Kirsi Mäkilä (Väli- Suomen lapset, nuoret ja perheet hanke, Kasperi) sekä kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi (SONetBOTNIA). Kokouksista saavat tiedot myös kuntien ja LLKY:n johtavat viranhaltijat. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 14 kertaa seuraamaan, arvioimaan ja suuntaamaan hankkeen toimintaa. Ohjausryhmälle tiedotettiin myös sähköpostilla hankkeen ajankohtaisista asioista. Aiheena olivat mm. koulutukset, kokoukset, Kasperin tiedotteet sekä hankkeen hallinnointiin liittyvät ajankohtaisasiat asiat. 4.4. Hankkeen raportointi Kasperin osahankkeet raportoivat Kasperille toiminnastaan kolme kertaa vuodessa. Samassa tahdissa hankkeet tekivät maksatushakemukset Tampereen kaupungille valtion- ja kuntaosuuksistaan. Ja samalla syklillä haettiin myös kuntaosuusmaksatukset Suupohjan kunnilta ja Suupohjan liikelaitoskuntayhtymältä. Kunnille ja liikelaitokselle lähetettiin tiedoksi myös toimintaraportit. Hankkeen raportointiin kuului myös pykälä- ja esittelytekstien tekeminen hanketta hallinnoineen Kauhajoen varhaiskasvatusjohtokunnan kokousasiakirjoihin vuosityösuunnitelmia tai osavuosikatsauksia varten. 21

Hankkeen loppuraportti Kasperille tehtiin yhtenäisellä pohjalla muiden osahankkeiden kanssa. Loppuraportista tehdään tiivistetympi versio jaettavaksi hankekuntien luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille. 4.5. Jatkuvaa ja monipuolista tiedottamista Jatkuva ja monipuolinen tiedottaminen on ollut Selevän Paletin tiedottamisen punainen lanka. Hankkeelle laadittiin tiedotussuunnitelma, joka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa. Hankkeen yleisesite ja powerpoint -esitys kertoivat lyhyesti ja ytimekkäästi sen mistä hankkeessa on kyse. Materiaali palveli niin perhepalveluiden toimijoille, hankkeen yhteistyökumppaneille kuin päättäjille tehtyjä esittelyä ja tilannekatsauksia. Esittelymateriaalia päivitettiin hankkeen etenemisen myötä, jotta ko. tahoille voitiin antaa aina ajankohtaista tietoa. Hankkeiden tärkeänä esittelyfoorumina toimivat myös nettisivut. Kaikista Kasperin osahankkeista löytyy hanke-esittely Pikassoksen nettiportaalista. Hankkeen yhteystiedot ja hankesuunnitelma löytyivät myös Kauhajoen kaupungin nettisivuilta varhaiskasvatuksen osiosta. Näille sivustoille toimitetaan myös hankkeen loppuraportti. Selevä Paletti -hankkeen tiedottamisessa keskeistä on ollut jatkuva ja suora tiedottaminen perheille, lapsiperhepalveluiden toimijoille ja päättäjille. Tässä tehokkaina välineinä ovat toimineet eri tapahtumista, tapaamisista ja koulutuksista laaditut esitteet sekä aktiivinen esillä olo paikallisissa lehdissä. Esitteitä ja kutsuja on lähetetty niin sähköpostina kuin suoraan täsmäjakeluna kohderyhmille yhteistyöverkoston kautta. Keskeinen monialaisen toimijaverkoston tiedottamisväline hankkeen toiminnasta ja tuotoksista oli Selevän Paletin oma hanketiedote. Myös Kasperi otti käytännökseen tiedottaa osahankkeille yhteisistä asioista oman tiedotteen muodossa. Tiedotteeseen saivat myös hankkeet lähettää omia kuulumisiaan muille hankkeille jaettavaksi. Hankkeesta on ollut useita lehtijuttuja niin paikallisissa lehdissä (Kauhajoen kunnallislehti, Tejuka, Suupohjan seutu ja Suupohjan Sanomat) kuin maakuntalehdessä (Ilkka) ja radiossakin (radio Pohjanmaa). Juttuja on ollut hanketoiminnasta yleensä sekä mm. kotiunikoulusta, perheiden viikoista, perheparlamenteista, hyvinvointikyselyistä, kasvatuskumppanuudesta, Perhetupa Soffasta ja perhevalmennuksesta. Hanke on tiedottanut toiminnastaan lapsiperheille, päättäjille ja lapsiperhepalveluiden toimijoille myös jalkautumalla perheiden pariin. Hanke oli mukana mm. Mll:n kirppistapahtumissa Teuvalla ja Kauhajoella, vieraili perhekerhoissa ja kahviloissa, oli järjestämässä Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman työverstaita. Keväällä 2010 järjestetyt Suupohjan Perheparlamentit, Teuvalla ja Kauhajoella, olivat hankkeen iso julkinen ulostulo, joissa mukana oli niin toimijoita, vanhempia kuin päättäjiäkin. Tilaisuuksien tavoitteena oli eri osapuolten kuuleminen, yhteisen 22

näkemyksen muodostaminen kehittämisen suunnasta sekä innostaminen mukaan hankkeen toimintaan. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja Suupohjan perhepalveluiden toimijoiden verkostoa tuotiin näkyvästi esille kaikille suupohjalaisille kaksi kertaa hankkeen aikana järjestettyjen Suupohjan Perheiden viikkojen kautta. Hanke toimi viikkojen koordinoijana ja tiedottajana. Hankkeen työntekijät tekivät hankeaikana säännöllisesti kuntakäyntejä. Kuntatapaamisiin osallistui niin työntekijöitä, esimiehiä kuin päättäjiäkin. Käynneillä käytiin läpi kuntien toiveita ja tarpeita, kehittämisen kohteena olevia toimintamalleja sekä hankkeen aikaansaamia tuloksia. Hanketta esiteltiin myös koulutus- / sivistyslautakunnissa, kunnan ja kaupunginhallituksissa, liikelaitoksen yhteistoimintalautakunnassa sekä varhaiskasvatuksen johtokunnassa. Hanke on tuottanut kehittämistään toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä niin vanhemmille kuin toimijoillekin suunnattuja käsikirjoja, opasvihkosia ja muuta materiaalia. Konkreettisena käteen jäävänä tiedonvälittäjänä toimii hankkeen tuottama Iloa perheeseen esite, jossa tuodaan esille kehitettyä Suupohjan lapsiperheiden palvelupalettia. Tämän lisäksi julkaistaan aikakauslehden muodossa oleva juttumuotoinen loppuraportti kaikkiin suupohjalaisiin koteihin jaettavaksi. 4.6. Hyvien käytäntöjen levittämistä Hankekoordinaattori osallistui THL:n Hyvä käytäntö tutorkoulutukseen Kasperin Perhepalveluryppään edustajana ja välitti näitä koulutuksen sisältöjä muille Kasperin hanketoimijoille. Hyvä käytäntö idean pohjalta kaikki Kasperin hankkeet loivat omat Hyvän käytännön KASTE abstraktit, jotka julkaistiin Kasvun kumppanit seminaarissa syksyllä 2010 nimellä Mitä KASTEessa kasvamassa (THL:n julkaisu). Pirkan Perhepalveluiden koordinaattori Merja Nordling ja Selevän Paletin hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti esittelivät Kasperin järjestämässä valtakunnallisessa Lapsikaste -seminaarissa Nokialla hankkeiden vertaisarviointiprosessia. Koordinaatorit laativat käytännön esityksen lisäksi diasarjan vertaisarvioinnista. Ko. diasarja on liitetty seminaarimateriaaleihin muidenkin hyödynnettäväksi. Selevä Paletti ja Pirkan Perhepalvelut järjestivät ennaltaehkäisevän perhetyön ja kotiunikoulutoiminnan benchmarkkaustreffit. Treffeillä Pälkäneen ennaltaehkäisevän perhetyön malli esiteltiin Suupohjan perhetyöntekijöille ja Suupohjan kotiunikoulumalli Pälkäneen perhetyöntekijöille ja terveydenhoitajille. Kasperin toimesta Suupohjan kotiunikoulumalli oli esillä teemaseminaareissa Hämeenlinnassa ja Seinäjoella, valtakunnallisten Neuvolapäivien ja Terve-SOS messujen esittelypöydässä Helsingissä ja Espoossa. Näiden tapahtumien jälkeen tuli muutama yhteydenotto 23

eri puolilta Suomea ja pyyntö lähettää vanhemmille suunnattu kotiunikouluesite pohjaksi toiminnan käyttöön ottamiselle. Kasperin perhepalveluryppään Kumppanina perhe -seminaarissa Hämeenlinnassa kehittäjätyöntekijä Merja Hakola ja hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti toteuttivat yhdessä Pirkan perhepalveluiden hankekoordinaattorin Merja Nordlingin kanssa yhden iltapäivän työpajoista teemalla Kuuluuko ja näkyykö ääni? Perheiden osallisuus palveluiden suunnittelussa. Työpajassa jaettiin hankkeiden kokemuksia lasten/nuorten ja perheiden osallisuudesta palveluiden kehittämisessä. Hankekoordinaattori ja kehittäjätyöntekijä ovat olleet kutsuttuina erilaisiin maakunnan työryhmiin (mm. perhetyöntekijöiden ja keltojen tapaamiset, kuntoutustyöryhmät) esittelemään Selevän Paletin kehittämistoimintoja. Erityisesti kiinnostusta ovat herättäneet perhevalmennusmalli, kotiunikoulu, voimauttava kehittämisote sekä ennalta ehkäisevän perhetyön ryhmätoiminta. Kasperin hankerypäspostereihin koottiin hankkeiden käytännön toimintaa ja kehitettyjä toimintamalleja. Perhepalveluryppään posterin otsikoksi tuli Monialaiset peruspalvelut arjen voimavaraksi perheille. Posterissa on kaiken kaikkiaan 12 väliotsikkoa kehittämissovelluksista tai kehitetyistä uusista palveluista. Posterit ovat hyvä tapa kuvata ja koota hanketoiminnan moninaisia saavutuksia. Hankeposterit saadaan myös hankekuntien / seutukuntien käyttöön auttamaan hankkeiden tulosten esittelyä. 4.6.1. Hankkeessa tuotettu Hyvä käytäntö -materiaali Selevä Paletti hankkeessa tuotettiin alla olevat materiaalit, joilla sekä pyritään varmistamaan kehitettyjen toimintojen käyttöönottoa että toimintojen toteuttamista. Materiaalit myös toimivat perheiden infopaketteina joko yksittäisestä toimintamallista tai koko Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletista. Iloa perheeseen esite / Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti Iloa perheeseen lehti / kehittämisvirtaa Suupohjassa Perhetupa Soffan esite Kotiunikouluesite vanhemmille Perehdyttämiskansiot kotiunikouluohjaajille / kotiunikoulumateriaali terveydenhoitajille Perehdyttämiskansiot ja materiaalipaketit perhevalmennusryhmien vetäjille Suupohjan perhevalmennuksen PP-esittely Perhevalmennuskutsu ja kortti vanhemmille Kasvatuskumppanuuskouluttajan kansio ja materiaalipaketti Selevä Paletti hankkeen esittelymateriaali (esite, pp-esitys, käyntikortit) 24

4.7. Miten kehittämistyö asemoitui suhteessa perustyöhön? Selevä Paletin hankesuunnitelma laadittiin lapsiperhepalveluiden toimijoiden perustyössä esiin nousseiden kehittämistarpeiden pohjalta. Vahva kytkös perustyöhön pysyi myös yllä koko hankeprosessin ajan, koska kehitettyjen toimintatapojen kehittäjinä, kokeilijoina ja käytännön toimijoina olivat nimenomaan perustason työntekijät. Hankkeen työntekijät olivat koordinaattoreita ja kehittämistoimintaa matkaan sysääviä ja sitä saattelevia työrukkasia. Kaikki kehitetyt uudet toimintamallit toteutuvat ennalta ehkäisevissä lapsiperheiden peruspalveluissa käytännön arkityön työkaluina. 4.8. Yhteistyö maakunnan muiden kehittäjien kanssa 4.8.1. Pohjanmaiden lapsikastehankkeet Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella toimii kolme lapsikaste hanketta: Selevä Paletti, koko E-P:n alueen kattava Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet hanke sekä Pohjanmaan maakunnan kattava Pohjanmaan Perhekaste. Hankkeet tekivät yhteistyötä paitsi Kasperin koordinoimana niin myös oma-aloitteisesti seutukunnallisista ja maakunnallisista tarpeista käsin. Hankeaikana pidettiin muutamia hanketapaamisia, joissa vaihdettiin hankekuulumisia, suunniteltiin koulutuksia sekä pohdittiin raportoinnin ja arvioinnin kysymyksiä ym. ajankohtaisia asioita. Kaikilla Pohjanmaiden lapsikaste hankkeilla oli yhteisenä teemana kasvatuskumppanuus. Hankkeet järjestivät yhteistyössä kasvatuskumppanuuskoulutuksen, johon Selevän Paletin kautta osallistui 4 koulutettavaa. Selevä Paletti ja E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet hanke tekivät käytännön yhteistyötä isommassa mittakaavassa yhteisessä neuvolan ennalta ehkäisevän perhetyön pilotissa, jossa hankkeet jakoivat kehittäjäperhetyöntekijän palkka-kustannukset pilotin aikana. E-P:n hankkeen koordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari ja kehittäjätyöntekijä Auli Romppainen olivat mukana Suupohjan ennaltaehkäisevän perhetyön pilotin kehittäjäryhmässä. Perhetyön kehittämisen tiimoilta tehtiin myös yhteinen opintomatka Jyväskylään. Yksi yhteistyön muoto olivat E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet hankkeen asiantuntijatyöryhmät. Selevän Paletin kehittäjätyöntekijä oli mukana verkkopohjaisen perhekeskuksen Kersanetin kehittämistyöryhmässä. Merjan roolina oli mm. tuottaa Kersanetin sivustolle asiantuntijatietoa Kotiunikoulusta. Perheiden palveluohjauksen kehittämiseen liittyen kehittäjätyöntekijä oli 25

tekemässä käsikirjoitusta E-P:n hankkeen tuottamaan Päivähoidon aloitus videoon. Hankekoordinaattori oli jäsenenä päivähoitopilotin asiantuntijaryhmässä. Lähinnä yhteistyötä tehtiin varhaiskasvatuksen Kuvastin työkalun tuotteistamisessa sekä perhe-valmennukseen ja päivähoidon aloitukseen liittyvän palveluohjauksen suunnittelussa. 4.8.2. Pohjanmaiden sosiaalialan kehittämiskeskus SoNETBotnia Hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti on ollut jäsenenä SoNETBotnian Varhaiskasvatuksen kehittäjätyöryhmän alaisessa Kuvastin työryhmässä. Kuvastin on itse- ja vertaisarviointimenetelmä, joka tekee näkyväksi sosiaalialan työn tavoitteellista toimintaa sekä sitä ohjaavia käsityksiä ja työhön vaikuttavia reunaehtoja. Kuvastin soveltuu myös moniammatillisen työtavan kehittämiseen. SONetBOTNIAn koordinoiman varhaiskasvatuksen ylimaakunnallisesta kehittäjäryhmästä irrotettiin keväällä 2010 erityinen Kuvastin -työryhmä operoimaan / työstämään tätä lähinnä sosiaalityön työkaluna aiemmin toiminutta työkalupatteristoa varhaiskasvatuksen kielelle ja päivähoidon maailmaan soveltuvaksi. Varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden toiveena on ollut jo pitkään saada käyttöön päivähoidon organisaatioihin soveltuva toimiva arviointityökalu. Toimijoiden toiveena on kehittää Kuvastimesta työkalu, joka auttaa työntekijöitä kasvamaan ammatillisesti. Työryhmä sai hankkeen aikana varhaiskasvatuksen itse- ja vertaisarvioinnin kehittämistyökalun valmiiksi. Varhaiskasvatuksen Kuvastin -kansion prototyyppi esiteltiin varhaiskasvatuksen kehittäjäryhmälle joulukuussa 2010. Valmiin Kuvastin -työkalun esittely on syksyllä 2011. Kehittäjätyöntekijä Merja Hakola on ollut mukana SONetBOTNIAn koordinoiman varhaiskasvatuksen ylimaakunnallisessa kehittäjäryhmässä. Merja on esitellyt ryhmässä Suupohjan perhevalmennusmallia ja varhaiskasvatuksen merkitystä ja osuutta perhevalmennuksessa. SONetBOTNIA on koonnut muutenkin maakunnan kehittäjiä yhteen pohtimaan mm. alueen varhaiskasvatuksen, perhetyön ja lastensuojelun kehittämistä sekä kehittäjien verkoistoitumista. Lapsikaste hankkeet toimivat yhteistyökumppanina maakunnallisen varhaiskasvatuksen seminaaripäivän järjestelyissä. Pohjalaismaakuntien varhaiskasvattajat kokoontuivat kuulemaan varhaiskasvatuksen valtakunnallisista kehitystrendeistä ja maakuntien alueella parhaillaan tapahtuvasta kehittämistyöstä. Pohjanmaiden lapsikaste hankkeet olivat myös mukana SonetBotnian aluejohtoryhmässä kertomassa kentän näkemyksiä kehittämisestä. SONetBOTNIA kokosi seutukuntien ja hankkeiden edustajat valmistelemaan maakunnallista hanketta Kaste II rahoituksen hakemiseksi E-P:n alueelle. 26

Hankkeen näkemykset E-P:n Kasperi II valmisteluun Nykyisessä KASPERIssa on mukana 11 osahanketta. Hankkeen Väli-Suomen ohjausryhmä on esittänyt, että jatkokehittämistyössä alueelle tulisi 11 osahankkeen sijasta viisi maakunnallista hanketta (Etelä- Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Päijät-Häme). Kasperi II -kokonaishankkeen suunnitelman sekä rahoitushakemuksen kirjoittamisesta vastasi projektinjohtaja Juha Luomala Pikassos Oy:n tuella. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen osalta Anne Saarijärvelle SONet BOTNIA:sta osoitettiin hankevalmistelujen koordinoijan tehtävä. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishankkeen ja Selevä Paletti -hankkeen yhdistymisestä keskusteltiin hankkeiden ohjausryhmien edustajien välisessä kokouksessa 23.8.2010. Kokouksessa päätettiin noudattaa KASPERI -hankkeen ohjausryhmän linjausta hankkeiden yhdistymisestä. Jatkovalmistelun osalta kokoontunut maakunnallinen työryhmä toimi KASPERI II:n valmistelutyöryhmänä. Hankehautomoryhmä, jossa olivat Kaste I -osahankkeiden koordinaattorit Sirpa Tuomela-Jaskari ja Päivi Lapiolahti sekä kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi SONet BOTNIA:sta, valmisteli hankesuunnitelmaa yhteistyössä maakunnallisen työryhmän kanssa. Hankehautomoryhmä kokoontui kaksi kertaa Seinäjoella. Sen lisäksi koordinaattorit osallistuivat hankesisällön kirjalliseen tuottamiseen arviolta kolmen työpäivän verran. Hankesuunnitelma valmistui marras-joulukuun 2010 vaihteessa. Monialaisen ennaltaehkäisevän työn ylisektoraalinen johtaminen valittiin Suupohjan pilotiksi mahdollisessa tulevassa hankkeessa. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä päätti osallistua Kasperi II -osahankkeeseen 11.10.2010 tekemällään päätöksellä, joka kattaa Kauhajoen, Teuvan, Isojoen ja Karijoen kokonaismaksuosuudet. Ministeriön rahoituspäätös Kasperi II kokonaisuudelle saatiin maaliskuun 2011 lopussa. Rahoitus toteutuu puolet haettua pienempänä, joten jokainen osahanke joutui supistamaan hankkeen toteutussuunnitelmaa. E-P:n osalta tämä tarkoitti tulevan hankkeen työntekijämäärän karsiutumista sekä kehittämistoiminnan radikaalia rajausta. Hankkeen teema rajattiin koskemaan vain yhtä kehittämiskokonaisuutta, jonka otsikoksi tuli Monialaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä. Tästä muokatusta hankesuunnitelmasta rajautui pois Suupohjan valitsema ylisektoraalisen johtamisen -pilotti. 4.8.3. Muu maakunnallinen yhteistyö Maakunnan lapsikaste hankkeiden koordinaattorit olivat mukana STKL:n Pohjalaismaakuntien Järjestötoiminnan neuvottelupäivillä työpajojen ja ryhmäkeskustelujen vetäjinä. Aiheena oli järjestötoiminnan ja hankkeiden yhteistyötarpeet. Lapuan kristillisen opiston koulutussuunnittelija / hankekoordinaattori Sari Peltokangas kävi tapaamassa Selevän Paletin työntekijöitä toiveenaan kuulla Suupohjan alueellisia koulutustarpeita, 27

pohtia mahdollista tulevaa hankeyhteistyötä Kasperi II:ssa ja ideoida Lapuan Perhekansanopistotoiminnan suunnittelua. 4.9. Valtakunnallisia kaikuja kehittämistoimintaan Koska Kasteessa on kyse kansallisesta kehittämisohjelmasta, on ollut tärkeä asemoida ja kytkeä oman hankkeen kehittäminen valtakunnalliseen kehittämiseen. Kehittämistyön viitekehys on näin ollen ollut yhtä aikaa paikallinen, maakunnallinen, Väli-Suomen laajuinen ja valtakunnallinen. Valtakunnallisissa Kaste seminaareissa Turussa, Nokialla ja Helsingissä omaa kehittämistä on voinut peilata muiden Kaste -alueiden kehittämistoimintaan. Moniammatillinen yhteistyö, osallisuuden käsite ja merkitys, arviointi ja käytännön työ on paitsi saanut uusia ulottuvuuksia niin myös tehnyt näkyväksi omia kehittämistyön kärkiä ja helmiä. Ministeri Paula Risikon Lasten ja nuorten Kaste kutsuseminaarissa 5.10.2010 julkaistiin THL:n Mitä Kasteessa kasvamassa? julkaisu, jossa on esittelyt kaikista valtakunnan lasten ja nuorten Kaste-hankkeista. Julkaisusta löytyy siis myös Selevän Paletin KASTE -abstrakti. Julkaisu löytyy sähköisenä linkistä: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7a5c36bd-8978-4017-ab8f-5332ea1d2e5a Muita tärkeitä valtakunnallisia kaikuja kehittämistyöhön saatiin hankkeen aikana Lapsiasiavaltuutetun 5-vuotisjuhlaseminaarista Kuka lasta kasvattaa sekä Kuntaliiton valtakunnallista Lapsiperheiden palveluiden johtaminen seminaarista. Seminaareista saatiin hyvää materiaalia / tietoa silloin tekeillä olleeseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä johtajuuden kehittämisen miettimiseen. 4.10. Arviointia organisoitumisesta Hankkeen organisoitumisen kannalta oli hyvä, että hankkeella oli konkreettinen hankesuunnitelma, sen toimialue oli riittävän yhtenäinen ja hankkeeseen onnistuttiin rekrytoimaan hyvä kehittäjätiimi. Tiivis, yhtenäinen alue ja lähellä perheitä ja työntekijöitä toimineet kehittäjät tekivät hankkeesta helposti käytettävän työkalun Suupohjan lapsiperhepalveluiden kehittämisessä. Hanketiimin monipuolinen osaaminen toi käytännön kehittämistyöhön monia ulottuvuuksia tiedottamisesta ja markkinoinnista kouluttamiseen ja työntekijöiden mentorointiin sekä voimavaraistamiseen. Hankkeen toiminnan kannalta oli myös luontevaa olla osa Kauhajoen varhaiskasvatustoimiston työtiimiä lähellä hankkeen hallinnoinnista vastannutta varhaiskasvatuksen päällikköä. Hanke kytkeytyi oman jalkautuvan ja toimijoita kuuntelevan kehittämistoiminnan sekä hyvinvointisuunnitelmaprosessin kautta osaksi seutukunnan toimijaverkostoa. Hanke ei ollut vain hanke 28

vaan yksi lenkki palveluiden ja toimijoiden ketjussa. Hanketta osattiin käyttää työkaluna sekä oman käytännön työn kehittämisessä että seutukunnallisten strategisten linjausten luomisessa. 29

5. TAVOITEKOHTAINEN HANKKEEN TOTEUTUS 5.1. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 1: Perhekeskustoimintamallin kehittäminen sekä vanhemmuuden ja osallisuuden vahvistaminen Pohjautuen KASTE ohjelman tavoitteisiin: Perheiden osallisuus lisääntyy sekä lasten ja nuorten syrjäytyminen vähenee Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat Kasperin tavoitteet: - Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen - Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä - Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti Osatavoitteet 1: Tuetaan perheitä ja luodaan peruspalveluissa hyvinvoinnin pohjaa koko elämän ajaksi - lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi - palvelut vastaavat perheiden tarvetta Osatavoitteet 2: Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita - palvelut ovat helposti saavutettavissa - selkeä ja yksinkertainen rakenne ja joustavat käytännöt tuottaa lapsiperheiden palveluita - saumattomat ja eheät palvelukokonaisuudet hallintokunnista huolimatta - mallinnettu uudenlainen tapa tuottaa lapsiperheiden palveluja sekä edistää lasten ja perheiden hyvinvointia Vaikutukset - hyvä lapsuus ja aikuisuuden psykososiaalisten ongelmien ja laajamittaisen syrjäytymisen ehkäisy - tarve lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle vähenee - koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-vuotiaiden määrän väheneminen - asiakas- ja henkilöstöpalautteessa kerätty tyytyväisyys paranee - palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvun hillintä, mm. erityisopetuksen ja avustajien tarpeen väheneminen Suupohjan lapsiperheiden Selevässä palvelupaletissa on otettu huomioon lapsiperheiden tarpeet, toiveet ja odotukset ja se lisää lasten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta - Lapsiperhepalvelut ovat oikein kohdentuneita - Lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus parantuvat 30

Selevä Paletti -osahankkeen tavoitteena oli mallintaa 0-10-vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden palveluista SELEVÄ palvelupaletti, vanhemmuutta ja vertaisuutta tukeva Suupohjan perhekeskustoimintamalli. Toiminnan arvona ja toiminnan kehittämistä ohjaavana toimintatapana oli toimijoiden sekä toimijoiden ja perheiden välinen kasvatuskumppanuus, osaamisen ja osallisuuden lisääminen sekä vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja on uudistettu monialaisesti ja moniammattillisesti sektorirajat ylittäen. Suupohjan lapsiperheiden Selevää palvelupalettia kehitettäessä on kuultu lapsiperheiden ääntä sekä otettu huomioon tarpeet, toiveet ja odotukset. Tämä on lisännyt lasten ja perheiden osallisuutta. Palveluiden kohdentaminen tarpeita vastaavaksi vaikuttaa myös perheiden hyvinvointiin. Konkreettisena toimenpiteenä perhekeskustoimintamallin kehittämisessä ja vanhemmuuden vahvistamisessa olivat laajennettu perhevalmennus, kotiunikoulu, avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminta, neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheen tutustumispäivät käytäntö. Tuloksena syntyi ennakoiva ja moniammatillinen palvelujen tuottamisen malli, joka vahvistaa lasten ja heidän vanhempien hyvinvointia ja terveyttä. 5.1.1. Monialaisen yhteistyön kehittäminen Selevä Paletti hanke on omalta osaltaan pyrkinyt luomaan ja vahvistamaan lapsiperheiden palveluiden tuottamiseen yhteistyön rakenteita. Kehittämisareenana on ollut kaikki alle 10- vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä parissa työtä tekevät toimijat ja palvelut. Selevän Paletin punaiseksi langaksi valittu kasvatuskumppanuus on lisännyt yhteistä visiota monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsiperhepalveluiden toimijoiden kesken että toimijoiden ja vanhempien välillä. Kasvatuskumppanuus ja siihen kuuluvat arvot ovat olleet iso mahdollisuus monialaisen toiminnan kehittämiselle ja toisten tekemään työhön tutustumiselle. Kasvatuskumppanuuskoulutus on toiminut monialaisen toiminnan kehittämisen ja yhteistyön toteutumisen kantavana ja saattelevana voimana myös hankkeen jälkeiseen elämään. Kasvatuskumppanuus liittyy sekä monialaiseen yhteistyöhön että vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kehittämistyöryhmien kokoamisessa otettiin huomioon monialainen toimijoiden edustus. Vanhempien kutsuminen mukaan työryhmiin on tuonut uudenlaisen äänen kehittämistyöhön. Monialainen yhteistyö on tarjonnut tilaisuuden nähdä toisten työkenttää ja osaamista. Se helpottaa myös yhteistyön väylää arjessa tehtävään työhön. Työryhmissä toimiessa jokainen on toiminut 31

oman ammatillisen / henkilökohtaisen osaamisensa asiantuntijana ja tuonut siitä näkökulmasta tärkeät ja oleelliset seikat esille. Tätä kautta yhteistyö antoi mahdollisuuden tarkastella laajemmin palveluiden tarpeita ja toteuttamista. Käytännön kehittämistoiminnassa mukana olemisen kautta syntyi hyvä vuorovaikutus eri toimijoiden välille. Jokainen koki hyötyvänsä yhteistyöstä. Yhdessä tekeminen ja kehittäminen myös helpotti lapsiperheiden palveluiden kehittämistä ja kohdentamista. Niin toimijoiden kuin vanhempien kuulemiset avarsivat ja suuntasivat toimintaa tarpeita vastaavaksi. Vanhemmilla on ollut mahdollisuus ilmaista omat tarpeensa suhteessa palveluihin ja palvelun tuottajiin ja ne on voitu ottaa huomioon palveluiden kehittämisessä. Vanhemmat olivat aktiivisesti mukana kehittämässä palveluiden sisältöjä. Yhteistyössä heidän kanssaan kehitettiin myös palveluiden arvioinnin ja palautteen antamisen menetelmiä. Palveluiden kehittämisen ja arvioinnin lisäksi on ollut tärkeää huomioida osallisuus myös palveluprosessin aikana. Tätä välittömän, toimintaa suuntaavan palautteen antamisen mallia tullaan jatkamaan esim. perhevalmennuksen jokaisella ryhmäkerralla. Ryhmään tultaessa kerrotaan odotuksista ja ryhmän jälkeen annetaan palautetta vastasiko palvelu odotuksia / tarpeita. Perhevalmennusta toteuttavat hyödyntävät palautetta seuraavia tapaamiskertoja miettiessään. Järjestöjen ja seurakunnan vahva sitoutuminen kehittämistoimintaan (mm. perhevalmennus, avoin toiminta) loi mahdollisuudet lapsiperhepalveluiden laaja-alaiselle yhteistyölle. Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletissa pyrittiin siihen, että kunnan, liikelaitoksen, järjestöjen ja seurakuntien palvelut täydentävät toisiaan. Yhteistyön ja yhteisen palvelupaletin tuottamisen kautta voidaan paremmin koordinoida toimintoja ja saadaan myös esille puuttuvat palvelut. Vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen palveluiden kehittämisessä on edesauttanut tietoisuutta toistensa palveluista ja työtehtävistä. Muiden työstä tietoiseksi tuleminen on edellytys palveluohjauksellisen työotteen omaksumiseen. Se edesauttaa, että perheet saavat oikeaa palvelua mahdollisimman oikea-aikaisesti. Seutukunnallisuus on ollut monialaisen yhteistyön osalta paitsi haastava niin myös kiinnostava kehittämisympäristö. Monialaisen yhteistyön kehittämistä edesauttoi ja hioi myös tiivis yhteistyö ja kokemusten vaihto Väli-Suomen Lapsikaste kokonaisuuden, Kasperin, muiden perhepalveluhankkeiden kanssa. Kasperin hankerypästyöskentely oli onnistunutta ja kehittämistoimintaa eteenpäin vievää. Kasperin perhepalveluryppään ansiota on myös hyvän vertaisarviointi- ja kehittäjäkumppanin löytyminen Pirkan Perhepalveluista. Yhteistyö E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeen kanssa on ollut 32

tiivistä ja hedelmällistä. Yhteistyössä vietiin eteenpäin mm. ennaltaehkäisevän perhetyön mallintamista ja kasvatuskumppanuuskouluttaja koulutuksen järjestämistä. 5.1.1.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet Perhekeskusideologian eteenpäin vieminen Perhepalveluiden näkyväksi tekeminen, uusien palveluiden kehittäminen Selevä Paletti oli mukana Suupohjan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman tekemisessä. Hankkeen tekemillä kyselyillä tuotettiin samalla tärkeää kokemustietoa hyvinvointisuunnitelmaan. Hanke järjesti yhteistyössä Pohjanmaan LapsiKasteen ja Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet hankkeen kanssa Kasvatuskumppanuuskouluttaja koulutuksen. Selevästä Paletista osallistuvat kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja Kaija Kulmala, Teuvan varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä ja luokanopettaja Petra Niemi. Koulutettavat sitoutuivat järjestämään Suupohjan alueella kasvatuskumppanuuskoulutusta moniammatillisille ryhmille. Koulutuksia järjestettiin viidessä ryhmässä yhteensä 62 henkilölle. Tämän hetkiset kasvua ja kehitystä edistävät sekä kasvua tukevat varhaiskasvatus-, perusopetus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut koottiin hankkeen toimesta Suupohjan lapsiperheiden palvelupalettia varten. Hankkeen toimesta kerättiin myös lasten ja perheiden tilanteista sekä perheiden hyvinvoinnista kertovaa tilastotietoa, jotka jäävät seurantatiedoiksi / -indikaattoreiksi Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on ollut mukana kaikessa Selevän Paletin kehittämistoiminnassa. Toimintatapojen kehittämistä on tehty yhteistyössä kaikkien alle 10- vuotiaiden lasten ja perheiden palveluiden toimijoiden kanssa; varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveystoimi, opetustoimi ja 3. sektori. Koulumaailman hankkeet; KELPO, Oppilashuolto- ja oppilaanohjaushankkeet sekä Selevä Paletti sopivat yhteisiä kehittämisen kohteita, mm. opettajien tutustumispäivät esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa sekä toiminnallisen vanhempainillan mallintamisen lapsen ja perheen tukiverkostoista. Vanhemmat, järjestötoimijat ja seurakunnat olivat mukana mm. laajennetun perhevalmennuksen ja avoimen varhaiskasvatuksen kehittämisessä. 33

5.1.1.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat - Väli-Suomen hankekoordinaatio - Kasperin onnistunut hankerypästyöskentely, joka toi näkymiä ja vertaisuutta omaan kehittämistoimintaan - Vertaisarviointiprosessi antoi tukea ja lisäpuhtia tekemiseen - Kehittämiselle myönteinen hankeympäristö ja hankehallinnoijan kokemus hankkeista - Käytännön tarpeista lähtenyt hankesuunnitelma, jossa kosketuspintana kaikki alle 10- vuotiaiden lasten ja heidän perheiden kanssa työtä tekevät - Pohjalla jo hyviä kokemuksia kehittämistoiminnasta yli kunta- ja sektorirajojen - Myönteinen ja innostunut kehittämisen ote - Hyvä hanketiimi 5.1.1.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet Palveluohjauksellisen, neuvovan työtavan haltuun ottoon perhepalveluissa ei ole vielä ollut mahdollisuuksia. Työntekijäresurssien vajavuus oli tähän keskeisin syy. Hankkeessa oli liian paljon kehittämistoimenpiteitä todellisiin resursseihin nähden. Palveluohjauksellisen työtavan haltuunotto vaatii omia kehittämispanoksia lähitulevaisuudessa. 5.1.2. Osallisuuden vahvistaminen Toimintatapojen kehittäminen käynnistyi vanhempien ja lapsiperheiden toimijoiden kuulemisesta. Kuulemisen perusteella valittiin kehittämisen kohteeksi joitakin lapsiperhepalveluja. Suupohjan perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitetyt palvelut kuuluvat pienten lasten elämänkaaren kehitysympäristöihin. Kehitettäviä palveluja olivat laajennettu perhevalmennus, kotiunikoulu, avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminta, neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö sekä opettajien tutustumispäivät esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa. Selevä Paletti hankkeen keskeisin tavoite oli luoda 0-10 -vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden palveluista SELEVÄ palvelupaletti. Tämä edellytti sekä tietoa lapsiperheiden tarpeista ja tilanteista, että olemassa olevien palveluiden saavutettavuutta ja näkyväksi tekemistä perheiden näkökulmasta. Kyseessä on iso kokonaisuus, joka toteutuessaan on edesauttanut lapsiperheiden palveluiden kohdentamista, oikea-aikaisuutta sekä luonut välineitä ja käytäntöjä perheiden osallisuuteen ja kuulemiseen. Selevä Paletti -hankkeen lyhyehköllä hankeajalla palvelupaletin työstäminen saatiin hyvään malliin, mutta prosessit ja paletit vaativat vielä pidempijänteistä kehittämistä. Perheiden palvelupaletin on tarkoitus jatkossa sisältää vahvemmin lapsiperheille 34

kohdennetun palveluohjauksen eri muodoissaan sekä työntekijöille ja muille lapsiperhetoimijoille suunnatun työkalupakin perheiden palveluohjauksellisista työkäytännöistä. Lapsiperhepalveluiden osallisuutta ja palveluiden saavutettavuuden helppoutta tukee aktiivinen tiedottaminen siitä mistä palveluita saa. Hanke on pyrkinyt toimimaan aktiivisena tiedottajana niin vanhempiin, lapsiperhepalveluiden toimijoihin kuin päättäjiinkin päin. Tapahtumien, tapaamisten, tiedotteiden, kutsujen ja raporttien lisäksi lehtijuttuaktiivisuus toi kehitettäviä toimintoja ja toimijoita näkyville. Hankkeen tuotoksena syntyi konkreettinen printtiversio Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletista. Tämä materiaali toimitetaan myös kaikkiin perheiden kohtaamispaikkoihin sekä kuntien, liikelaitoksen kuin seutuportaalinkin nettisivustoille. Samalla luotiin ohjeistus palvelupaletin päivittämis- ja tiedottamiskäytännöistä. Hanke jättää myös jälkeensä toimijoiden työkalupakin, joka antaa välineet lapsiperheiden äänen kuulemiseen, palveluiden kohdentamiseen, kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen. Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti antaa myös suuntaa perhekeskus- ja palveluohjausmallin jatkokehittämiseksi. 5.1.2.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet Lapsiperhepalveluiden toimijoiden ja perheiden äänen kuuleminen Lasten ja perheiden kuuleminen: Lapsiperheiden tarpeita, toiveita ja odotuksia kartoitettiin hankkeen toimesta kyselyillä ja haastatteluilla. Perheiden ja perhepalveluiden toimijoiden ääntä kuultiin pikkuparlamenteissa jalkautumalla erilaisiin tilaisuuksiin ja tapaamisiin (mm. Mll:n kirpparit, seurakunnan perhekerhot, ns:n äiti-lapsi -klubi) sekä toimijoiden kokouksiin ja suunnittelupalavereihin. Laajempina kyselyinä hanke toteutti kaikille Suupohjan 4-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen suunnatun hyvinvointikyselyn (keväällä 2010) sekä 3-8-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnatun palvelukyselyn (syksyllä 2010). Kyselyllä selvitettiin Suupohjan lapsiperheiden palveluntarvetta, minkä verran vanhemmat ovat tietoisia lapsiperheille suunnattujen palveluiden kokonaisuudesta ja tarjonnasta sekä minkälaisia palveluja vanhemmat toivoisivat lapsiperheille suunnattavan. Tämän kyselyn toteutti hankkeessa hallinnon harjoittelussa ollut sosionomiopiskelija omana opinnäytetyönään. Vanhempia oli mukana hankkeen kehittämistyöryhmissä, mm. laajennetun perhevalmennuksen, kotiunikoulun ja avoimen varhaiskasvatuksen suunnitteluryhmät. Ryhmien kautta vanhemmat olivat tärkeässä roolissa kehitettävän ja kokeiltavan toiminnan arvioinnissa, mm. antamassa palautetta kotiunikouluohjauksen tai perhevalmennuksen yksittäisen illan onnistumisesta. 35

Selevän Paletin kehittämistoimista oli useita lehtijuttuja kaikissa paikallisissa sanomalehdissä sekä maakuntalehdissä Ilkassa ja Pohjalaisessa. Monet sanoivatkin saaneensa ensimmäisen kontaktin hankkeeseen lehtijuttujen kautta. Päättäjät saivat hanketietoa tiedotteiden ja lehtijuttujen kautta. Heitä oli myös mukana Suupohjan perheparlamenteissa Teuvalla ja Kauhajoella. Hanke kävi kertomassa matkan varrella kuulumisia Kauhajoen varhaiskasvatusjohtokunnalle, Teuvan sivistyslautakunnalle, Suupohjan peruspalveluliikelaitos ky:n yhteistoimintalautakunnalle, Isojoen koulutuslautakunnalle ja Karijoen kunnanhallitukselle. 5.1.2.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat - Hyvän vuorovaikutusyhteyden löytyminen järjestötoimijoiden ja vanhempien kanssa jalkautumalla erilaisiin tilaisuuksiin ja mielipiteiden kuuleminen - Lapsiperhepalveluiden toimijoiden pariin jalkautuminen, toiveiden ja huolien kuuleminen 5.1.2.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet Päätöksenteon tason kanssa käytävä vuoropuhelu jäi suunniteltua vähäisemmäksi. Hankkeesta riippumattomista syistä johtuen, hanke ei päässyt riittävästi esittäytymään luottamushenkilöjohdolle. Päättäjät ovat kuitenkin saaneet hanketietoa tiedotteiden, tapahtumien ja lehtijuttujen kautta ja hankkeen kautta esiin tuotu perheiden ääni on päässyt näkyviin Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. 5.1.3. Monialaisten toimintatapojen kehittäminen Kaikki Suupohjan perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitetyt palvelut ja toimintatavat ovat monialaisesti toteutettavia: laajennettu perhevalmennus, kotiunikoulu, perhetupatoiminta, neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö sekä opettajien tutustumispäivät esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa. Niiden kehittämisessä oli mukana monialainen lapsiperhepalveluiden toimijajoukko sekä vanhempia. Kehitetyt toimintatavat on esitelty tämän osion jälkeen, kohdassa 5.1.4. 5.1.3.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet Suupohjan perhekeskustoimintamallin luominen Vanhempien ja lapsiperhepalveluiden toimijoiden kuulemisen perusteella valittiin Suupohjan perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitettäviksi palveluiksi: - laajennetun perhevalmennuksen mallintaminen 36

- kotiunikoulutoiminta - avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminta - neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö. - neuvolan perhetyön lisäksi pilotoidaan konsultoivaa perhetyötä varhaiskasvatuksessa - esiopettajien ja opettajien tutustumispäivät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheessa Toimijoiden osaamista kehittämisen kohteiksi valittujen palveluiden osalta vahvistettiin osallistumalla Väli-Suomen Kasperin perhepalveluiden rypästoimintaan, järjestämällä bench marking matkoja sekä aihealueisiin liittyvää koulutusta. Opintomatkoilla Ylöjärvelle, Nokialle, Forssaan ja Heinolaan tutustuttiin perhepalveluiden sisältöihin ja kehittämiseen laajennetusta perhevalmennuksesta alakoulun kerhotoimintaan. Painopisteenä bench marking kohteiden valinnassa oli vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen. Toimijoiden osaamista on vahvistettu lisäksi käynnistämällä henkilöstön mentorointi- ja muutosprosessit moniammatillisella voimaannuttavalla koulutuksella ja järjestämällä kehittämisosioihin liittyviä omia koulutuksia, kuten Kotiunikoulun ohjaajakoulutus, Tunnekuohuisen asiakkaan kohtaaminen koulutus terveydenhoitajille, Laajennetun perhevalmennuksen merkitys koulutus koko suunnitteluryhmälle. Hanke myös mahdollisti työntekijöiden osallistumisen muiden järjestämiin koulutuksiin, jotka liittyivät kehittämisen kohteena oleviin toimintatapoihin, mm. perhevalmennukseen liittyen Parisuhde, haasteena kolmas koulutus. 5.1.3.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat - Kehittämiselle myönteinen ja innostunut toimijakenttä - Käytännön tarpeista lähtenyt hankesuunnitelma, jossa kosketuspintana kaikki alle 10- vuotiaiden lasten ja heidän perheiden kanssa työtä tekevät - Pohjalla oli jo hyviä kokemuksia kehittämistoiminnasta yli kunta- ja sektorirajojen - Hyvä hanketiimi 5.1.3.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet Helposti käytettävien työkalujen löytyminen ja luominen Suupohjan perhekeskus- ja palveluohjausmallin jatkuvan kehityksen ja seurannan välineeksi ja lapsiperheiden äänen kuulemiseksi jäi kesken. Hankkeesta riippumattomista syistä johtuen kuulemiseen, osallisuuteen ja arviointiin käytettävistä työkalu (Webropol-ohjelma) saatiin hankittua seutukunnan kuntien käyttöön viimeisen hankevuoden aikana eikä hankkeen loppuvaiheessa ollut enää resursseja sen käyttöönottoon. 37

Ennakoivan varhaisen tuen toimintatavan ja moniammatillisen lapsiperhepalveluiden johtamisen kokonaisuus on niin laaja, että ohjausryhmässä todettiin tämän vaativan oman hankkeen. Tästä aiheesta Selevän Paletin kehittäjätiimi aikoo jättää lausunnon, joka kannustaa resurssoimaan tulevaa kehittämistä ko. aihealueelle. 5.1.4. Tavoitteisiin liittyvät tuotokset KASVATUSKUMPPANUUDEN JA PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN IDEOLOGIAN MUKAISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN LAPSIPERHEIDEN JA LAPSIPERHEPALVELUIDEN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMASTA Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti tukee vanhemmuutta ja vertaisuutta VANHEMMUUDEN JA VERTAISUUDEN TUKEMINEN Avoimen varhaiskasvatuksen, vanhempien vertaistuen sekä vanhemmuuden tukemisen tarve nousi hankkeen tekemissä kyselyissä esiin yhtenä toivotuimpana ja tärkeimpänä kehittämisen kohteena sekä vanhemmille että toimijoille tehdyissä kyselyissä. Vertaistukea toivottiin vanhemmille tehdyissä kyselyissä 25 %:ssa vastauksista. Toiveena olivat mm. perhe- ja avoimet kerhot saman ikäisten lasten vanhempien kanssa, vertaistuki neuvola-ajan jälkeenkin, muualta muuttaneille toivottiin tukea sosiaalisen verkoston luomiseen sekä yhteistä tekemistä lapsille ja vanhemmille. Vanhemmuuden tukemisen tarvetta osoittavina kysymyksinä nostettiin esiin mm. Olenko ainoa joka väsyy? Miten huoltaa parisuhdetta?. Vanhempien vertaisryhmätoiminnan mahdollistaminen nähdään tärkeänä niin Suupohjan laajennetussa perhevalmennuksessa, avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminnassa kuin neuvolan ennalta ehkäisevässä perhetyössä. Hanke järjesti laajennetun perhevalmennuksen ja neuvolan perhetyön toimijoille sekä vertaisryhmien vetämisestä kiinnostuneille vanhemmille ja kolmannen sektorin toimijoille Ohjausta vertaisryhmien vetämiseen koulutuksen keväällä 2010. Vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen liittyy oleellisesti kaikkiin Selevän Paletin toimintakokonaisuuksiin. Niistä keskeisimmät toimintamuodot: Suupohjan laajennetun perhevalmennuksen ja kotiunikoulutoiminnan mallit, avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminta sekä neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö esitellään jokainen erikseen. 38

5.1.4.1. Laajennettu perhevalmennus Suupohjan perhevalmennuksen toimintamalli 5.1.4.1.1. Tiivistelmä Suupohjaan on Selevä Paletti hankkeen tuella luotu oma laajennettu perhevalmennusmalli. Perhevalmennus on aikaisemmin ollut 5 illan paketti, joka nyt on kehitetty noin vuoden mittaiseksi yhdeksän kerran kokonaisuudeksi. On syntynyt valmennusmalli, joka rakentuu kahdesta osasta, toinen on suunnattu esikoistaan odottaville ja toinen nonstop-luentoina toteutettava osuus on tarkoitettu kaikille lasta odottaville. Valmennukseen on lisätty vuorovaikutuksellisuutta, vanhemmuuden herättelyä, vanhempana olemisen tukemista sekä ajatuksena on synnytyksenvalmennuksen lisäksi tarjota mahdollisuus vertaisuuden löytymiseen. Tavoitteena on ollut monialainen kokonaisuus, jossa kunkin osa-alueen vetäjä toimii oman alansa asiantuntijana. Suupohjan perhevalmennusmallista on tehty opaskirja perhevalmennusohjaajille. Oppaassa annetaan vinkkejä mm. keskustelujen käynnistämiseen, eri sisältöalueiden käsittelyyn jne. Opaskirjan on tarkoitus rohkaista vuorovaikutuksellisen toimintatavan käyttöön ottoa. Opaskirja toimii myös uusien neuvolan terveydenhoitajien ja muiden perhevalmennukseen osallistuvien perehdytyksenä perhevalmennusmalliin. 5.1.4.1.2. Miksi kehittää perhevalmennusta? Perhevalmennus on osa lapsiperheiden ydinpalveluita. Se on myös osa neuvolan perustoimintaa. Perhevalmennus on Suomessa alkanut äitiysvoimistelusta ja laajentunut siitä käsittämään synnytystä, kivunlievitystä, vauvanhoitoa ja imetystä. Jo 1990 luvun alussa Vappu Taipale on tuonut esille, että perhevalmennusta tulisi laajentaa koskemaan myös vanhemmuutta ja näin kehittää ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Perhevalmennuksen tavoitteena on valmentaa tulevia vanhempia odotukseen, synnytykseen ja elämän muutokseen, jossa kaiken keskiössä on täysin vanhemmistaan riippuvainen vauva. Odotusaikana vanhemmat ovat hyvin vastaanottavaisia uuden tiedon suhteen. He vertauskuvallisesti imevät uutta tietoa ja elävät ikään kuin joulun aikaa, odottavat milloin lahjapaketin saa avata. Ajankohtansa takia perhevalmennuksen merkitys vanhemmuuden syntymiseen ja vauvan hoidon ja huolenpidon tiedostamiseen on hyvin otollinen. 39

Perhevalmennus on jatkuvasti kehitettävä toimintamuoto, jonka ilmentää vallitsevaa aikaa ja kulttuuria ja vaatii sen vuoksi aika ajoin päivitystä niin toimintatapoihin kuin ohjelmasisältöihinkin. Suupohjan alueella perhevalmennusta on aiemmin pidetty ensisynnyttäjille kahdella paikkakunnalla. Teuvalla kokoontuivat Teuvan ja Karijoen odottavat perheet, Kauhajoella Kauhajoen ja Isojoen odottavat perheet. Molemmilla paikkakunnilla on toteutettu omaa valmennusohjelmaansa. Kuntien terveyspalveluiden siirtyminen yhteiseen peruspalveluiden liikelaitoskuntayhtymään asetti paineita yhtenäistää myös neuvolapalveluita. Perhevalmennuksen osalta yhtenäistäminen antoi mahdollisuuden kehittämiseen ja uudelleen tarkasteluun sekä toisaalta myös edellytti valmennusohjelman yhtenäistämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa omalta osaltaan neuvolatoiminnan kehittämistä. Mm. uusi neuvola-asetus antoi suuntaa uuden valmennusohjelman sisällön ja rakenteen suunnittelussa. Asetuksessa korostetaan, että neuvolan tuki suunnataan koko perheelle, huomiota kiinnitetään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, johon olennaisena osana kuuluu isän rooli ja vastuu vanhempana sekä, että ainakin ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta. Asetus perustuu oppaisiin ja suosituksiin (STM 2004, 2007) sekä uusiin tutkimustuloksiin. Keskeisenä linjauksena on koko perhe huomioiminen sekä laaja näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin, jossa huomioidaan mielenterveys, kehitysympäristöt, sosiaalinen tuki ja elintavat. Asetuksessa nousee keskeisesti esille myös asiakkaiden näkökulma. Nämä em. asiat on otettu vahvasti huomioon Suupohjan uudessa laajennetussa perhevalmennusmallissa. Tavoitteena on ollut lisätä vuorovaikutuksellisuutta sekä monialaisuutta, jossa kunkin osa-alueen vetäjä toimii oman alansa asiantuntijana. Se, että asiakkaan mielipiteet, huolet, voimavarat sekä yksilölliset tarpeet ja osallisuus tulevat osaksi ohjelman rakennetta, on yksi suuri muutos vanhaan ohjelmarakenteeseen. Neuvola-asetuksessa linjataan myös terveysseurannan ja neuvonnan jatkumoa odotusajalta työelämän kynnykselle saakka. Tätä linjausta todentamaan voisi kuvata perhevalmennuksen jatkumisen siihen saakka kun lapsi on noin 8 kk ikäinen sekä vertaistuen jatkuminen myös sen jälkeen. Nämä perhevalmennuksen synnytyksen jälkeiset kerrat kohdennettiin tukemaan perheiden omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä vanhemmuuden, parisuhteen ja elämänmuutokseen tarvittavien tietojen ja taitojen vahvistamista. Perusteita nimenomaan parisuhteen ja vanhemmuuden vahvistamiselle löytyy myös tutkimuksista; vanhempien lämmin ja läheinen parisuhde edistää lapsen kehitystä ja hyvinvointia ja näin koko perheen hyvinvointia. Repokarin tutkimusten mukaan 40

parisuhdetyytyväisyys useimmiten heikkenee lapsen syntymän jälkeen (Repokari, L. 2008, Belsky ym. 1991), joten vanhemmuuden ja parisuhteen teemojen käsittely sekä ennen lapsen syntymää että vauvan syntymän jälkeen lienee tarpeen. Tavoitteena oli kehittää Suupohjan alueelle yhtenäinen perhevalmennusmalli, jossa asuinkunnasta riippumatta odottavat perheet saavat yhtenäistä ja tasavertaista palvelua. Tavoitteena oli myös mallintaa kokonaisuus, jossa vanhempien tarpeet ja toiveet sekä toimijoiden kokemus, osaaminen ja resurssien tuomat haasteet on otettu huomioon. Perhevalmennuksen kehittämistyössä arvoina kulkevat kunnioittava ja arvostava kohtaaminen. 5.1.4.1.3. Miten kehittämistyö toteutettiin? Suupohjan alueella lähdettiin kehittämään perhevalmennusta toimijoiden ja vanhempien tarpeista käsin. Tavoitteena oli päivittää ohjelmaa niin, että se vastaisi mahdollisimman hyvin alueen lapsiperheiden tarpeita ja yleisesti valtakunnassa esiin tulleita vanhemmuuden tarpeita. Luonnollisesti suunnittelutyössä oli vahvasti esillä myös THL:n suositukset sekä uusi neuvolaasetus. Kehittämisprosessin eteneminen Perhevalmennuksen suunnittelutyö käynnistyi tarpeiden ja toiveiden selvityksellä. Selevä Paletti - hanke teki useita kyselyitä lapsiperhepalveluista alueen vanhemmille kiertäen perhekerhoissa, 41

Mll:n kirpputoreilla, perhekahviloissa ym. tilaisuuksissa missä lapsiperheet kohtasivat. Suupohjassa järjestettyjen Perheparlamentin palautteista, Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman työverstaiden muistioista, 4-luokkalaisten vanhemmille suunnatusta hyvinvointikyselystä sekä mm. Äippä ry:n antamasta palautteesta saimme hyvää materiaalia perhevalmennuksen suunnitteluun ja työstämiseen. Perhevalmennuksen kehittämistyöhön koottiin työryhmä, joka toimi suunnittelun tukena. Työryhmään kutsuttiin vanhempien edustajia nuorten äitien Äippä ry:n, Suupohjan Mll:n paikallisosastojen sekä eri perhekerhojen kautta. Toimijoiden edustajiksi kutsuttiin Suupohjan perheneuvolan edustaja, perheterapeutti, neuvolan terveydenhoitajia, kätilöitä, osastonhoitaja, neuvolan kehittäjäperhetyöntekijä, varhaiskasvatuksen edustaja, fysioterapeutti sekä lapsiperheiden johtava sosiaalityöntekijä. Lisäksi rakenteen vahvistuttua koottiin kunkin sisällön suunnitteluun oma pieni asiantuntijatyöryhmä, joka valmisteli oman illan sisältöä. Prosessin aikana päivitettiin myös ohjelman sisältöön liittyvä materiaali. Aiemmista piirtoheitinkalvoista päästiin ppesityksiin ja vhs-videoista dvd -levyihin. Työryhmätyöskentelyn prosessia; Liikkeelle lähdettiin nykyisen tilanteen kartoituksesta sekä uuden mallin mielikuvien, toiveiden ja odotusten esiin nostamisesta. Ensimmäisten tapaamisten aikana käytiin läpi Suupohjassa toteutettavien nykyisten valmennusohjelmien mallit sekä THL:n antama ohjeistus sekä uusi neuvola-asetus. Teuvalla oli toteutettu viiden illan ohjelmaa, jossa teemoina olivat synnytys, kivunlievitys, imetys, lastenhoito ja psykologin luento vanhemmuudesta ja äidin mielialan muutoksista. Myös Kauhajoella oli noudatettu viiden illan ohjelmaa, jossa teemoina myöskin synnytys, kivunlievitys, imetys, lastenhoito sekä parisuhdeluennot / isäryhmä. Molemmat viimeksi mainituista toimivat satunnaisesti ja olivat loppuneet vetäjän puutteen vuoksi. Työryhmässä kartoitettiin unelmatyöskentelyllä toimijoiden mielikuvia, odotuksia ja tarpeita uudelle valmennusohjelmalle sekä tutkittiin SeleväPaletti hankkeen kautta saatujen kyselyjen tuloksia. Mielikuvien, toiveiden ja tarpeiden purkaminen sanoiksi on tärkeää, sillä se auttoi meitä luomaan yhteisen näkemyksen ja työmallin uudelle tulevalle ohjelmalle. Yhteisten toiveiden ja unelmien keskusteluun nostamisen ja sanoittamisen kautta saimme myös yhteistä termistöä, sillä ammattitermistö ei välttämättä ole tuttua kaikille. Näin vältimme varmasti useita väärinymmärryksiä. Tarkastelimme myös millaisia erilaisia malleja Suomessa on käytössä, vertasimme niitä meidän tarpeisiimme ja odotuksiimme. Sen pohjalta syntyi ensimmäinen ehdotelma uudesta perhevalmennusmallista. Se sisälsi 10 kokoontumista, joissa vanhemmuus, parisuhde, perhetilanteen muutos sekä varhainen vuorovaikutus saivat enemmän jalansijaa. Ohjelma muuttui kokoontumisten myötä useamminkin kerran ja sai lopullisen muotonsa loppuvuodesta 2010. Tässä uudessa kahdesta osasta muodostuvassa perhevalmennus- 42

ohjelmassa vanhempien ääni on vahvasti esillä. Erityisesti maininnan arvoista on vanhempien ilmaisema vahva tarve saada perhevalmennusta myös uudelleensynnyttäjille. Uusioperheitä on paljon, mutta myös perheitä joissa lasten ikäero on suuri ja edellisestä valmennuksesta paljon aikaa. Näin ollen vanhemmuuden ja parisuhteen haasteet, sen tukeminen ja hoitamisen tärkeys nousevat myös heillä esille. Suupohjan perhevalmennusmalli kaavio liitteenä. Liite 3. Perhevalmennuskertojen ohjelma liitteenä. Liite 4. PP-esitys Suupohjan perhevalmennusmallista liitteenä. Liite 5. Uuden toimintamallin käyttöönottamiseksi laadittiin perhevalmennuksen ohjaajan / vetäjän opas, jossa käydään läpi ryhmänohjaamiseen liittyviä kysymyksiä ja pohdintoja, tilannekuvauksia ja vertaisryhmän merkitystä sekä annetaan lisäksi vinkkejä mm. keskustelujen käynnistämiseen, eri sisältöalueiden käsittelyyn jne. Opaskirjan on tarkoitus rohkaista vuorovaikutuksellisen toimintatavan käyttöönottoa. Opaskirja toimii myös uusien neuvolan terveydenhoitajien ja muiden perhevalmennukseen osallistuvien perehdyttämiskansiona. Näin myös täysin uusi työntekijä saa tarvittavan perehdytyksen uuden valmennusohjelman työkäytäntöön. Tarvittavan tuen ja toimenpiteiden kartoittaminen uuden mallin käyttöön ottamiseksi kartoitettiin vetäjiä. Työryhmässä olleet tulevat perhevalmennuksen vetäjät miettivät millaista kannattelevaa toimintaa, koulutusta tai tukea he kokevat tarvitsevansa ennen kokeiluvaiheen käynnistymistä. Esille tuli uuden toimintamallin (reflektoivan työmenetelmän, ryhmäytymistä huomioivan ja osallisuuden ja vaikuttamisen ulottuvuutta vahvistavan työmenetelmän) haasteellisuus ja siihen tarvittava koulutuksellinen tuki. Myös parisuhteen ja vanhemmuuden esiin ottaminen valmennuksessa koettiin haasteelliseksi. Hanke järjesti koulutusta em. haasteiden osa-alueille seuraavasti: Perhevalmennuksen merkitys koulutuksen piti th. Hilkka Luomaranta Seinäjoelta. Koulutus toimi neuvolan henkilöstölle käynnistävänä innoittajana ja motivointina tulevaan muutokseen. Haasteena kolmas -koulutustilaisuus Helsingissä keskittyi parisuhteen moninaisuuteen, mm. kolmiosuhteeseen; miten parisuhde muuttuu kun vauva syntyy. Koulutukseen osallistui 2 terveydenhoitajaa. Kaikille halukkaille järjestettiin Parisuhde perhevalmennuksessa koulutus, jossa kouluttajina olivat Väestöliiton kouluttajat Keijo Markova ja Lotta Heiskanen. Koulutus keskittyi valmentamaan ryhmän vetäjää ottamaan parisuhteen asiat esille niin ryhmässä kuin yksilökäynneilläkin. 43

Kaikille halukkaille järjestettiin Tunnekuohuisen asiakkaan kohtaaminen koulutus, jossa kouluttajana toimi kehittäjätyöntekijä Merja Hakola. Koulutusiltapäivä keskittyi tunteiden käsittelyyn ja kohtaamiseen hankalissa asiakastilanteissa / ryhmätilanteissa. Ryhmän ohjaamiseen ohjaava koulutus järjestettiin kaikille perhevalmennusta ohjaaville. Kouluttajana lehtori Pirjo Rantonen Seinäjoelta. Keväällä 2011 perhevalmennusta pitäville järjestettiin työnohjauksellinen tapaaminen, jossa oli mahdollisuus keskustella kokemuksesta vetää uudella mallilla perhevalmennusta. Heiltä pyydettiin myös kirjallista palautetta uudesta valmennusmallista. Osallisuuden ja vaikuttamisen näkökulma otettiin huomioon niin yksittäisen perhevalmennusillan rakenteen suunnittelussa kuin koko ohjelmarakenteen suunnittelussakin. Asiakkailta saatavaa palaute- ja arviointimenetelmää päivitettiin niin, että perinteiset käytössä olleet ruutupaperipalautelaput jätettiin pois ja arviointi rakennettiin iltojen sisään jatkuvaksi palautteeksi, jossa vanhemmat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan ohjelman sisältöön ja rakenteeseen jatkuvasti. Lisäksi jokaisen illan jälkeen kerätään kirjallisena palautetta. Vuosittain tehtävät palautekoosteet mahdollistavat perhevalmennusiltojen säännöllisen päivittämisen osallistujien toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Rakenteellisilla muutoksilla ja toiminnallisilla menetelmillä luotiin edellytyksiä vertaistuelliselle toiminnalle, joka voisi jatkua myös valmennuksen jälkeen. Vertaisryhmän kautta saatava tuki toteutuu, kun perheet saavat mahdollisuuden tutustua, vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Tämä tarve nousi vahvasti esille hankkeen kyselyissä. Suupohjan alueella kyselyjen mukaan vertaistuelle on havaittavissa selkeä tarve, toive ja tilaus. Vaikka nykyvanhemmat käyttävät paljon tietokonetta ja nettipalveluita hyödykseen, se ei korvaa vastatusten käytyä keskustelua ja ajatustenvaihtoa. Moni nuori perhe elää irrallaan tai kaukana sukuyhteisöstään, eikä heillä ole valmista verkostoa, josta arkipäivän apua olisi saatavilla. Tätä taustaa vasten pehevalmennusohjelmaan liitettiin vahvasti vertaistuellinen ulottuvuus. Tämä uusi vertaisuutta vahvistava työskentelymalli vaatii ohjaajalta uudenlaista valmistautumista ja pohdintaa ; miten luoda turvallinen ilmapiiri tutustumiselle, miten viedä keskustelua eteenpäin niin, että kukin ryhmän jäsen voi ja uskaltaa ottaa mieltä askarruttavia asioita puheeksi sekä miten antaa riittävästi tilaa vanhemmille, että heidän asiantuntijuutensa pääsee esille. Kun aikaisemmin vanhemmat tulivat valmennukseen ikään kuin potilaan roolissa kuuntelemaan mitä sanottavaa asiantuntijalla on, pyritään valmennuksessa nyt lähtemään konstruktiivisesta oppimiskäsityksestä jossa ihmisen ajatellaan rakentavan uutta tietoa vanhan pohjalle. Valmennuksessa korostetaan oppijan oman aktiivisuuden sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä muutosprosesissa. Useissa 44

tutkimuksissa todetaan, että oman kokemuksen kautta rakennetut käsitykset ovat vahvempia ja pysyvämpiä kuin ulkopuolisen (ohjaajan tai kirjan) välittämä suora tieto. Uusi valmennusmalli vaatii ymmärrystä siitä, miksi vertaistuki on tärkeää, samalla se vaatii kypsyttelyä uudenlaiseen ohjaajan rooliin, sillä vuorovaikutteisessa mallissa tilanteet ja kysymykset voivat vaihtua ja yllättää. Joskus tilanteet voivat vaatia ohjaajalta kykyä sietää epämiellyttäviä tunteita tai epätietoisuuden sietämistä, toisinaan ohjaajalta vaaditaan myös tilannetajua milloin olla hiljaa ja milloin äänessä sekä taitoa olla kokonaisena läsnä, luonteva ja herkkä kuulemaan ja kysymään. Uudesta Suupohjan mallista muodostui kokonaisuus, jossa yhdistyvät kokemukset, ajatukset ja uusi tieto. Perhevalmennusillat ovat informaatiota, neuvontaa, ohjausta ja ennen kaikkea vuoropuhelua, jossa osallistujat voivat halutessaan vaikuttaa illan kulkuun. Ohjaaja tuo illan aikana oman ammatillisen osaamisensa kaikkien käyttöön ja osallistujia rohkaistaan tuomaan ryhmässä esiin omia toiveitaan ja odotuksiaan sekä omaa kokemusta, näkökulmaa ja kysymyksiä. Vuoropuhelussa vetäjällä on keskeinen rooli toimia vastuun jakajana huomioimalla vanhempia ja ottamalla heidät mukaan illan teeman rakentamiseen kuuntelemalla, kyselemällä ja olemalla lempeän utelias. Tämä työskentelymuoto edellyttää kyselevää ja tutkivaa suhtautumista, tilannetajua, joustavuutta sekä kykyä ja uskallusta toimia spontaanisti. 5.1.4.1.4. Suupohjan perhevalmennuksen polku Terveydenhoitaja kertoo äitiysneuvolassa ensimmäisten neuvolakäyntien yhteydessä perhevalmennuksen rakenteen ja tulevat tapaamiset. Lisäksi kaikille odottaville lähetetään kotiin kutsu perhevalmennukseen sekä annetaan perhevalmennuksen tueksi ja muistutukseksi äitiyskortti, johon voidaan lisätä perhevalmennuskertojen aikataulut. Kokonaisuudessaan uusi laajennettu perhevalmennusmalli koostuu kahdesta osasta; 1) kaikille odottaville pareille tarkoitetuista nk. non-stop -illoista, joihin raskaana olevat voivat oman aikataulunsa mukaisesti osallistua sekä 2) ensisynnyttäjille tarkoitetuista ryhmäytymistä korostavista valmennusilloista. Kaikille odottaville pareille tarjotaan kolme non-stop luentoa. Ensimmäinen keskittyy fyysisen hyvinvoinnin asioihin, toisessa keskitytään vanhemmuuden ja parisuhteen asioihin ja kolmannessa vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteeseen sekä alueen lapsiperhepalveluiden esittelyyn. Tavoitteena on tukea vanhempia, olivatpa he tulossa ensimmäistä tai neljättä kertaa vanhemmiksi. Kun perhetilanne muuttuu, asettaa se omat haasteensa niin parisuhteelle, sisarussuhteille kuin vanhemmuudellekin. Non Stop iltojen ryhmä muodostuu siis erilaisissa elämäntilanteissa olevista perheistä. Erilaisten kokemusten huomioon ottaminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa näitä 45

tapaamisia. Näin ryhmä voi vahvistaa ja jakaa kokemustaan sekä olla moniäänisenä mukana keskustelussa. Ensisynnyttäjien ohjelma koostuu kuudesta tapaamisesta, jossa kaksi ensimmäistä keskittyy synnytykseen valmistautumiseen, kaksi vauvan hoitoon ja kaksi viimeistä vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Perhevalmennuskutsu ja vanhempien kortti liitteinä. Liitteet 6. ja 7. Kaiken kaikkiaan Suupohjan uusi perhevalmennus on ryhmämuotoista, vuorovaikutuksellista ja voimavaralähtöistä valmennusta, jossa vanhemmuuden tukemisella ja vertaisuuden vahvistamisella on merkittävä rooli. Valmennuksen toteutuksesta vastaavat neuvola, varhaiskasvatus, perheneuvola, perhetyö sekä terveyskeskuksen fysioterapia. Myös muut lapsiperhetoimijat ovat mukana tarvittaessa. 5.1.4.1.5. Arviointia ja palautetta Niin kokemuksen kuin kyselyjenkin valossa voisi sanoa, että tietous ja kokemus osallisuuden, vaikuttamisen ja vertaistuen merkityksestä osana perhevalmennusta on lisääntynyt. Kehittämistyö on luonut uuden työmenetelmän, joka antaa enemmän tilaa osallisuudelle luomalla vanhemmille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa niin yksittäisen illan kuin koko valmennusohjelman rakenteeseen ja sisältöön. Vertaistuesta on sanottu, että yhteisyyden kokemus ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Uudessa valmennusmallissa uskotaan, että muiden kokemukset ja ajatukset tarjoavat peilin oman vanhemmuuden kehittymiselle. Samalla se voi myös hälventää omaa epävarmuuden ja avuttomuuden tunnetta. Uutta perhevalmennusohjelmaa ehdittiin toteuttaa synnytyksen ja lastenhoidon osioiden sekä nonstop -kertojen osalta, mutta synnytyksen jälkeiset kerrat sijoittuivat syys- ja lokakuulle eli hankkeen loppuraportin kirjoittamisen aikaan niitä ei oltu vielä käyty. Lienee selvää, että valmennusohjelma tulee muotoutumaan vielä, sillä kokeiluaika jäi lyhyeksi ja palautteet kokonaisuudesta näin ollen vaillinaiseksi. Saimme kuitenkin mallinnettua toimivan ja uudenlaisen juuri Suupohjan alueelle kohdennetun yhtenäisen, vanhempien tarpeita ja toimijoita palvelevan perhevalmennusmallin, jota toivottavasti kehitetään edelleen. Toivottavaa olisi, että se säilyttäisi osallisuutta ja vertaisuutta vahvistavan 46

sekä kokemusasiantuntijuutta arvostavan asenteensa. Uskomme sen antavan myös perheelle taitoja ja valmiuksia kohdata elämänmuutokset ja sitä kautta luoda vauvalle hyvä kasvualusta tyytyväiseen ja myrskyjäkin kestävään onnelliseen lapsuuteen, nuoruusaikaan ja aikuisuuteen. Vuorovaikutuksellinen perhevalmennusprosessi voimauttaa vanhemmuuteen jo ennen lapsen syntymää kun vanhemmat voivat olla itse mukana määrittelemässä itseään kiinnostavia tai huolestuttavia teemoja sekä osallistua keskusteluun niin omien voimavarojensa kuin pelkojensakin kautta. Valmennuskertoihin ehti osallistua yhteensä 291 vanhempaa. Osallistujamäärä jakautuivat niin, että non-stop -osioihin osallistui yhteensä 94 vanhempaa ja ensisynnyttäjien osuuteen 197 vanhempaa. Erityismaininnan ansaitsevat ne työryhmissä toimineet vapaaehtoiset vanhemmat, äidit, jotka sinnikkäästi olivat valmiita järjestämään lastenhoidon että pääsivät kulkemaan kokouksiimme. Äippä ry:n äideille suurkiitos mukana olosta ja kommentoinnista perhevalmennusmallin suunnittelun etenemisessä. Näin saimme arvokasta tietoa vanhempien tarpeista, toiveista ja odotuksista perhevalmennukselle. Koko prosessin ajan kulkenut moniammatillinen työryhmätyöskentely oli antoisaa ja mielenkiintoista, siitä kiitos innostuneelle ja sitoutuneelle ryhmälle ja uusille ajatuksille avoimelle keskijohdolle. Työryhmän innostuneisuus, idearikkaus ja sinnikkyys jatkaa eteenpäin, ovat olleet kantava ja motivoiva seikka valmennusohjelman onnistumiselle. Kuten työryhmätyöskentelyn luonteeseen kuuluu, välillä on ollut hankala löytää sopivia kokousaikoja, löytää ratkaisuja miten resurssit saadaan riittämään ja sovitella miten kaikkien ääni tulisi riittävästi kuulluksi. Osallistujien ja toimijoiden arviointia ja palautetta perhevalmennusohjelmasta: Asiakkaiden kokemus perhevalmennuksesta oli myönteinen ja antaa uskoa, että kehittämistyö on ollut oikean suuntainen ja toimiva, mutta myös vanhempien tarpeisiin vastaava. Vanhempien palautteissa korostui ryhmän keskustelevuus, materiaalit sekä riittävä ja asiantunteva sisällöllinen tieto. Toimijoiden palautteena erityisesti nousi esille rennompi, perhelähtöisempi malli, jossa on keskustelua ja ryhmässä työskentelyä enemmän. Uusi malli koettiin hyvänä ja toimivana. Malli tuo vanhemmat itse enemmän valmennuksen keskiöön ja heidän on helpompi kertoa tuntemuksistaan ja mielipiteistään mm. kun ollaan välillä pienemmissä ryhmissä. Vetäjät kokivat hankalana, kun joutuu organisoimaan ja lähettämään kahdet kutsut (uudelleen synnyttäjille ja ensi synnyttäjille). Uusi malli koettiin myös aluksi jännittävänä ja haasteellisena, 47

koska tässä mallissa toimitaan eri tavalla kuin aiemmin. Mutta sitä ei silti koettu hankalana. Myös se, ettei ole sitovia ilmoittautumisia, koettiin haasteelliseksi, kun ei voinut tietää montako henkilöä iltaan osallistuu. Toisaalta koettiin, että illan pitäminen on helpottunut, kun on voinut jättää vanhan materiaalin, mm. piirtoheitinkalvot pois ja saanut uudet ajanmukaiset materiaalit käyttöönsä. Myös vanhempien myönteinen palaute on koettu motivoivana tekijänä. Fysioterapian osuuksissa selkeä osallistujamäärien kasvu on koettu myönteisenä, myös muissa non-stop -luennoissa on ilolla otettu vastaan uudelleensynnyttäjien osuus valmennuksessa. On koettu, että kokemusten vaihto sekä illan ohjelman keskusteluun ohjaavuus on helpottanut ryhmäytymistä. Valmennuksen rakenteesta vetäjän näkökulmasta todettiin, että valmennusohjelma on monipuolinen ja antaa valinnanvapautta enemmän ryhmäläisille. Valmennuksen rytmitys tuo selkeyttä ja tavoittaa juuri ne perheet, joita kukin valmennuskerta koskee. Kokonaispalautteissa mainittiin myös tyytyväisyys siihen, että saatiin uusi malli perhevalmennuksen vetämiseen. Arvosanat toimijoiden näkökulmasta valmennusohjelmalle olivat kiitettävät (asteikolla 5 erinomainen 1 en osaa sanoa). Viimeisessä arviointipalaverissa (9.9.2011) toimijoiden kanssa uskoa mallin jatkumiseen vuoden päästä oli vahvasti ilmassa. Kommentit vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta: Hieno monialainen kehittäjäjoukko! Asiakkaiden mukaan ottaminen toimintakonseptin kehittelyyn on mahdollistanut aitoa osallisuutta. Haasteita Teuvalla haasteita aiheutti pienet ryhmäkoot. Niinpä mm. parisuhdeosio yhdistettiin Kauhajoella pidettävään ryhmään. Myös muissa osioissa pienten ryhmäkokojen takia ryhmiin jako on ollut haasteellista tai jopa mahdotonta. Tästä seuraa kysymys miten motivoida vanhempia osallistumaan jokaiseen perhevalmennukseen ja miten huomioida ne vanhemmat, jotka eivät syystä tai toisesta osallistu lainkaan mihinkään valmennusosioon? Kehittämisajatuksena edelliseen kysymykseen nousee voisiko valmennusohjelmasta tehdä kokonaistietopaketin jaettavaksi niille vanhemmille, jotka eivät osallistu lainkaan valmennukseen? Vastakysymyksenä nousee, viekö valmis materiaali asiakkaita pois ja pelkkä tieto paperilla ei tarjoa vertaistuellista ja keskustelullista ulottuvuutta, joka uudessa valmennuksessa nousee tärkeään rooliin. Yksi tärkeä kysymys, joka nousee mieleen, on miten huomioida lisätuen tarve vetäjille, jos uuden mallin toteuttaminen tuntuu työläältä ja motivoituminen nykyiseen työskentelymalliin hiipuu. Voisiko 48

apu ja tuki olla esim. työnohjauksellinen ryhmätoiminta tai ryhmänohjaamiseen motivoiva jatkokoulutus? 5.1.4.1.6. Evääksi eteenpäin Perhevalmennusmallin kehittämistyö toteutettiin työryhmissä. Kokosimme yhteen eri osa-alueilta osaajat suunnittelemaan yksittäisiä iltoja sekä yhden ison työryhmän, joka kommentoi ja arvioi koko suunnitelmaa. Toivottavaa olisi, että työryhmä kokoontuisi hankkeen jälkeenkin vuosittain tarkastelemaan ja arvioimaan saatuja kokemuksia ja palautetta sekä pohtimaan palautteiden pohjalta tarvittavia kehittämiskohteita. Myös palautteiden kautta tulleet kysymykset ja muutosehdotukset on syytä ottaa esille joko neuvolan omassa työpalaverissa tai suuremmassa työryhmässä. Esiin nousi myös seuraavia kehittämisideoita perhevalmennuksen jatkoksi: järjestettäisiin eri ikäisten lasten vanhemmille teema-iltoja jossa on mahdollisuus käydä ikäkauteen liittyvien kysymysten käsittelyä ja pohdintaa Asiakasraatityöskentelyn kehittäminen arvioinnin ja palautteiden käsittelyyn Ryhmäneuvolakäyntien kehittäminen osaksi neuvolatyötä tai perhevalmennusta esim. äitiysneuvola-käynnit tai 3 kk:n neuvolakäynti. Näiden avulla voitaisiin saada resurssien säästöä ja samalla ylläpitää tai lisätä vertaistuellista ulottuvuutta. Perhetyöntekijän / diakonin kotikäynti synnytyksen jälkeen niin uudelleen kuin ensisynnyttäjienkin luona Palveluohjauksellisen neuvonnan jatkokehittäminen osaksi perhevalmennusta. 5.1.4.1.7. Uuden mallin vaikuttavuus Uuden perhevalmennusohjelman vaikuttavuutta voisi tarkastella nostamalla valokeilaan kaksi ratkaisevaa muuttunutta tekijää valmennuksessa; työmenetelmän muutos sekä rakenteiden ja sisällön muutokset. Perhevalmennusohjelman vaikutuksia voi myös tarkastella niin vanhempien kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Työmenetelmän muutokset liittyvät uudenlaiseen toimintakulttuuriin ja reflektoivaan, vuorovaikutteisempaan ryhmän ohjaamiseen, jossa vanhemmilla on aktiivinen ja merkittävä rooli. Myös vertaistuen nostaminen esille ja sen merkityksen ymmärtäminen ovat oleellinen osa työtavan sisäistä muutosta. 49

Kun vanhemmalle tarjotaan myönteinen kokemus äänen kuulemisesta sekä osallisuuden ja vaikuttamisen kokemus kunnioittavan ja arvostavan kohtelun kautta, sen oletetaan lisäävän oman toiminnan ohjausta, havahtumista oman toiminnan merkityksestä ja vaikutuksesta lapsen ja itsen sekä koko perheen hyvinvointiin. Oman roolin vaikutuksen ja merkityksen tunnistaminen lienee yksi vanhemmuuden perustehtävistä. Harjoittelemalla valmennuskerroilla omien tarpeiden, odotusten ja toiveiden löytämistä / ilmaisua, se antaa mahdollisuuden kantaa vastuuta illasta ja samalla laajemmin ja pidemmällä aikavälillä antaa myös konkreettisia välineitä vuorovaikutustilanteisiin omassa perheessä ja omassa vanhemmuudessa. Näin voimavarakeskeinen työtapa ohjaa myös vanhempia toimimaan enemmän tarpeista kuin ongelmista käsin. Työntekijän näkökulmasta perinteisen asiantuntijan roolista siirtyminen, kutsuttakoon sitä vaikkapa valmentajan rooliin, tuo ryhmän ohjaajalle haasteita mutta myös monimuotoista, vaihtelevaa ja työhön motivoivaa ulottuvuutta. Vanhempien myönteisen palautteen kautta oman työn arvostus, mielekkyys ja merkitys lisääntyy. Vertaistuen syntymisen merkitystä vanhemmuutta vahvistavana, yksinäisyyttä ennalta ehkäisevänä sekä syrjäytymistä vähentävänä tekijänä on helppo ymmärtää. Pitkäaikaisista vaikutuksista voi olettaa, että luottamuksellisen ryhmän synnyttyä, se voi jatkaa kokoontumisiaan vuosikausia ja onnistuessaan toimia pitkäaikaisena peilinä omalle vanhemmuudelle, ajatuksille ja odotuksille. Sen kautta voi saada elinpiiriinsä merkittäviä arkea auttavia ihmisiä, kuulla tarinoita, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia, jotka parhaimmillaan lisäävät perheen hyvinvointia vanhemmuuden vahvistamisen ja oman epävarmuuden hälventymisen kautta. Vaikuttavuudeltaan merkittävin sisällön muutos lienee se, että perhevalmennukseen on sisällytetty vanhemmuuden ja parisuhteen asioiden käsittelyä sekä palveluohjauksellinen ulottuvuus. Tutkimusten mukaan pienten lasten vanhemmat johtavat erotilastoja. Mikäli pikkulasten vanhempien parisuhteen vahvistamiseen löydetään keinoja, se edesauttaa koko perheen hyvinvointia. Ero on aina iso kriisi niin vanhemmille kuin lapsillekin. Kun vanhemmuudesta ja parisuhteen muutoksista puhutaan jo ennen vauvan syntymää, on vanhemmilla mahdollisuus ennakoida tulevaa ja toisaalta tiedostaa riskit ja löytää keinoja ja välineitä toimia hankalissa tilanteissa. Ennakoiva asenne, riittävä tieto ja asioiden voimavarakeskeinen yhdessä pohtiminen antavat mahdollisuuden peilata omaa tilannetta, löytää tarvittaessa tukea ja selvitä perheen haasteista. Myös perhevalmennuksessa tehtävät ja kotiin annettavat pohdiskelutehtävät ohjaavat oman vanhemmuuden ja parisuhteen tilanteen tarkasteluun. 50

Kun valmennusta tarjotaan myös uudelleen synnyttäjille, laajentunut näkökulma tuo uutta ulottuvuutta vanhemmuuteen ja sen läpikäymiseen ryhmässä. Voidaan olettaa, että moniääninen joukko keskustelemassa samasta aiheesta laajentaa näkökulmaa sekä antaa konkreettista tietoa, mutta myös rohkaisevaa näkökulmaa arjen moninaisiin tilanteisiin. Ystävystyminen ryhmässä eri-ikäisten lasten vanhempiin omalla alueella tarjoaa vertaistuen mahdollisuutta ja voi parhaimmillaan yhteisöllisenä toimintana auttaa lasta ja perhettä selviämään myös murrosiän tuomiin haasteisiin. Yhteisöllisyys ja yhdessä toimiminen sekä vertaistuellisuus ovat myös hyvä malli lapsille yhdessä toimimisesta ja yhteisvastuullisuudesta. Alueen lapsiperhepalveluiden esittely yhtenä osana perhevalmennusta toimii palveluohjauksellisena osiona. Kun vanhemmat tietävät alueen lapsiperhepalvelut heidän on helpompi löytää itselleen ja perheelleen tarvittavat palvelut. Palveluiden tutuksi tuleminen jo perhevalmennuksessa madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tästä voisi mainita mm. ennalta ehkäisevän perhetyön. Työntekijän näkökulmasta moniammattillisuus perhevalmennuksessa on tuonut vastuun jakamista useammalle toimijalle ja samalla siirtänyt terveydenhoitajien resursseja itse neuvolatyöhön. Kun eri alan ammattilaiset valmentavat perhettä vanhemmuuden ja perheelämän eri alueille, haasteisiin ja palvelureitteihin, helpottuu mm. vaikeiden asioiden esille ottaminen neuvolakäynneillä. Loppulauselmana voisi sanoa, että ryhmämuotoinen, voimavarakeskeinen ja vuorovaikutteinen työskentelytapa, jossa myös vanhemmat ovat aktiivisia toimijoita, luo pohjaa yhteisen ymmärryksen syntymiselle, antaa mahdollisuuden tutustumiselle ja vertaisuudelle, oman näkökulman laajentumiselle ja sitä kautta tiedon sisäistämiselle. Tämä johtaa koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin huomioimiseen ja ylläpitämiseen, jopa parantumiseen. Vertaisuuden vahvistaminen tarjoaa perheille, joilla ei ole suku tai ystäväverkostoa, väylän saada arjen asioihin tukea ja hyvinvointia. Kun perheiden hyvinvointi lisääntyy, erityispalveluiden tarve vähenee ja resursseja vapautuu peruspalveluiden tuottamiseen. Mallissa toteutuu osallisuuden ja vaikuttamisen lisääntynyt ulottuvuus sekä palveluiden laajentaminen koskemaan kaikkia odottavia perheitä, näin voidaan todeta että alueella raskaana olevien hyvinvoinnin ja terveyden erot kaventuvat. 51

5.1.4.2. Kotiunikoulu - työmenetelmä unipulmien kanssa kipuilevien vauvaperheiden auttamiseksi 5.1.4.2.1. Tiivistelmä Selevä Paletti hankkeen avulla luotu ja kokeiltu Suupohjan kotiunikoulun toimintamalli on jäänyt pysyväksi toimintamalliksi ja toimii nyt yhtenä seutukunnan neuvoloiden ja perhetyöntekijöiden vanhemmuuden vahvistamisen ja tukemisen työkaluna. Toiminta on alkanut hyvin onnistuneilla uniohjauksilla. Perhetyöntekijät sekä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat kouluttautuneet uniohjaajiksi. Kotiunikoulusta on tehty vanhemmille suunnattu esite sekä omat toimintaohjeet niin uniohjaajina toimiville perhetyöntekijöille kuin neuvolan terveydenhoitajille. Kotiunikoulumalliin tuotettiin myös arvioinnin ja palautteen antamisen väylä (kyselylomakkeet), jotka antavat arvokasta tietoa toiminnan onnistumisesta sekä eväitä sen kehittämiselle ja päivittämiselle. Unikoulutoiminnan kehittämisen tarve nousi esiin kuultaessa toimijoita ja vanhempia hankkeen käynnistyessä. Kehitetyssä kotiunikoulumallissa vanhemman osallisuutta vahvistetaan ja lisätään neuvolan ja perhetyön tuella. Kotiunikoulussa terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä sekä itse perhe toimivat tiiviissä yhteistyössä. Vanhemman osallisuuden vahvistaminen tuetusti vaikeassa elämän tilanteessa on aina samalla myös vanhemman omien toimintaresurssien vahvistamista. Vanhemmalle tulee onnistumisen kokemuksia toimimisesta oman lapsen kanssa ja tämä todennäköisesti vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä kiintymystä ja vuorovaikutusta. Kotiunikouluesite vanhemmille. Liite 8. 5.1.4.2.2. Miksi kotiunikoulua? Haasteellisten tilanteiden kohtaaminen ja niistä selviäminen, on merkittävä osa vahvan vanhemmuuden kokemisessa. Vauvaperheiden arkea ovat lasten erilaiset yöheräilyt ja nukahtamiseen liittyvät häiriöt ja hankaluudet. Usein ne ovat ohimeneviä ja liittyvät lapsen kehitysvaiheisiin, mutta toisinaan perhe tarvitsee lisäapua vauvan uni-valverytmin muutokseen. Pitkittyneisiin unipulmiin on hyvä tarttua heti, etteivät perheen voimavarat ehdi ehtyä. On havaittu, että lapset joilla on unihäiriöitä joutuvat helpommin alttiiksi kaltoinkohtelulle. Pitkittyneet unipulmat voivat myös lisätä äidin masennusta. Unen merkitystä on tutkittu paljon, lapsella unen merkitys kasvuun ja kehitykseen on merkittävä, se vaikuttaa aivojen toimintaan, keskittymiskykyyn ja mielialaan, myös aikuisilla. Uniohjauksen saaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on todettu lisäävän vanhempien jaksamista ja näin ollen koko vauvaperheen hyvinvointia. Kun 52

voimaantuminen lisääntyy esim. väsymyksen vähentymisen myötä, omat resurssit lisääntyvät ja kokemus selviämisestä auttaa jaksamaan myös uusien pulmien kanssa. Tarve päivittää unikoulun toteutusta Suupohjan alueella syntyi lisääntyneestä uniohjauksen tarpeesta sekä tarpeesta kohdistaa varhaiskasvatuksen resursseja perustyöhön. Myös tieto uusista toimintamalleista antoi aihetta tarkastella käytäntöjä uudelleen. Suupohjan alueella unihäiriöistä kärsivien lasten unikoulua oli aiemmin toteutettu varhaiskasvatuksessa tai ohjattu perhe erikoissairaanhoidon puolelle. Kauhajoen varhaiskasvatuksen vuorohoitopäiväkodissa Unituulessa uniohjausta sai vuosittain noin 10 perhettä. Keskimääräinen hoitojakso oli 6 yötä ja maksoi noin 1.400 / lapsi (palkkakustannukset). Perhe maksoi tästä 15 / pv eli yhteensä 90. Keskussairaalassa toteutettavaa uniohjausta sai vuosittain 5-6 kauhajokista perhettä. Keskimääräinen hoitojakso kesti noin 4-5 vrk / lapsi. Uniohjauksen hinta keskussairaalassa on n. 600 /vrk eli 2.373 / lapsi / jakso. Tarve toiminnan uudelleen tarkasteluun nousi esille hankkeen alkumetreillä ja siihen päätettiin tarttua koska se liittyi oleellisesti hankkeen tavoitteisiin vahvistaa vanhemmuutta. Suunnittelutyön johtotähtenä oli pyrkiä vähentämään laitoksessa järjestettävää uniohjausta ja lisäämään vanhempien vastuuta sekä viemään toiminta lapselle tuttuun kehitysympäristöön omaan kotiin. 5.1.4.2.3. Miten kehittämistyö toteutettiin? Vauvaperheiden kotiunikoulua mallinnettiin Suupohjassa reilun vuoden verran. Syksyllä 2009 perustettiin työryhmä selvittämään uniohjauksen tilaa ja tarvetta. Varsinainen kotiunikoulukokeilu lähti käyntiin syyskuussa 2010. Mukana suunnittelussa on ollut moniammatillinen tiimi, johon on kuulunut peruspalvelujohtaja, Kauhajoen varhaiskasvatuksen päällikkö, Suupohjan lapsiperheiden sosiaalipalvelujen esimies, ennaltaehkäisevän perhetyön perhetyöntekijä, neuvolan osastonhoitaja, terveydenhoitajia, E-P:n ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja sekä Selevä Paletti hankkeen kehittäjätyöntekijä. Myös Suupohjan peruspalveluliikelaitos ky:n toimitusjohtaja ja Kauhajoen sivistystoimenjohtaja ovat olleet kutsuttuina sekä sähköpostikeskusteluiden ja muistioiden kautta mukana suunnittelussa. 53

Kotiunikoulun kehittämistyöryhmän toiminnan eteneminen Aluksi hankkeessa tehtiin kartoitusta erilaisista tavoista auttaa unihäiriöisiä perheitä. Unihäiriöiden hoidosta käytetään yleisesti nimitystä unikoulu. Suomessa on käytössä monia menetelmiä, joissa kaikissa on tavoitteena totuttaa lapsi ehdollisen oppimisen kautta siihen, että yö ja päivä erottuvat selkeästi toisistaan. Mallit eroavat toisistaan siinä, miten paljon apua lapselle annetaan uuteen rytmiin sopeutumisessa, kuka uniohjauksen toteuttaa ja missä ympäristössä se tehdään. Unikoulun tavoitteena on löytää vauvalle sopiva unirytmi ja turvata vanhemmille riittävä lepohetki yöaikaan. Espoossa, Seinäjoella ja Kyrönmaalla on toteutettu kotiunikoulua, hiukan eri tavoin joka kunnassa, mutta kipinä Kotiunikoulu menetelmään saatiin sieltä. Suupohjan oma malli kotiunikoulun toteuttamisesta syntyi työryhmän tuotoksena keväällä 2010. Yhteensä 23 perhetyön ammattilaista kävi uniohjaajakoulutuksen. Koulutusta olivat pitämässä Laihialta MLL:n Äyskäri hankkeesta Kirsi Kilpeläinen ja Suvi Tuomi. Laihialla on tuotettu MLL:n hankkeen toimesta erittäin hyvä ohjaajan kansio, jota myös Suupohjassa käytetään. Kotiunikoulusta on myös tehty oma esite, jota on jaettu vanhemmille niin neuvoloiden, perhekerhojen ja perhetuvan kautta sekä muissa paikoissa, joissa vanhemmat kokoontuvat. Kotiunikoulu on ollut myös esillä paikallisissa lehdissä. Näin idea ja ajatus uniohjauksesta kotona omien vanhempien toteuttamana on saanut paljon hyvää julkisuutta. Kotiunikoulu Kotiunikoulussa korostetaan lapsen, mutta myös vanhemman tarvetta ja mahdollisuutta oppia uutta. Kotiunikoulu on menetelmä, jonka psykologi Katja Rintala on tuonut Suomeen. Malli on kehitetty Klaus Minden uniohjausmallista. Siinä on tavoitteena ohjata ja auttaa lapsi rauhoittumaan yöunille sopivana ajankohtana sekä vieroittaa lapsi yöheräilyä ylläpitävistä tottumuksista. Ohjelma on tarkoitettu yli puolivuotiaille. Vasta silloin vauva on kehittynyt neurologisesti unirytmin muutokseen. 54

Mallissa molemmat vanhemmat vastuutetaan muutokseen. Siinä luodaan selkeä vuorokausirytmi, jossa päiväsaikaan on runsaasti aktiivista vuorovaikutusta. Menetelmässä käytetään kosketusta, nk. tassuttelua, sillä tuntoaisti on yhteydessä lapsen stressikeskukseen. Yöaikaan aistiärsykkeiden ja palveluiden määrä pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. 5.1.4.2.4. Suupohjan kotiunikoulupolku Suupohjassa toteutettavassa Kotiunikoulussa toteutetaan kevyttä alkuohjausta, jossa avainhenkilöinä toimivat lastenneuvolan terveydenhoitajat. Kun vanhempi kertoo vauvan ja perheen unipulmasta, terveydenhoitaja tarkistaa, ettei pulmaan ole syynä terveydelliset, fyysiset tai ympäristön aiheuttamat häiriöt. Ne tarkistettuaan, hän antaa uniohjaukseen tarkoitetun kirjallisen ohjeistuksen sekä ohjeistaa vanhempaa kokeilemaan omatoimisesti uniohjausta kotona. Mikäli vauvan unirytmi ei muutu ja unipulmat jatkuvat, vanhempia pyydetään olemaan uudelleen yhteydessä terveydenhoitajaan, joka tekee lähetteen perhetyöntekijöille. Lähetteen saavuttua perhetyöhön, perhetyöntekijä ottaa yhteyttä puhelimitse perheeseen ja tekee alkuhaastattelun. Samalla hän sopii kotikäynnin, jossa kartoitetaan tilanne, sovitaan pelisäännöt ja vanhemmat saavat ohjeistuksen unikouluun. Ensikäynti kestää tunnista kahteen. Perhetyöntekijä 55

pitää perheeseen kiinteästi yhteyttä koko unikoulun ajan puhelimitse (puheluiden kesto on ollut noin 10-15 min / päivä). Suupohjassa kotiunikoulu on alkuvaiheessa toteutettu parityönä, jolloin on ollut mahdollista yhteyden pitäminen molempiin vanhempiin erikseen. Se on ollut hyvin merkittävää, sillä vanhempien kokemukset ja pelisääntöjen noudattaminen sekä motivointi unikoulun rytmissä pysymiseen on hyvin haasteellista ja vaatii säännöllistä ulkopuolisen tukea. Kotiunikoulu kestää 4-6 vuorokautta, jonka jälkeen perhetyöntekijä on vielä yhteydessä perheeseen noin reilu viikko unikoulun lopettamisen jälkeen ns. seuranta- ja arviointisoitolla. Kotiunikouluprosessin päätyttyä perhetyöntekijä lähettää tiedon unikoulun päättymisestä ja onnistumisesta neuvolan terveydenhoitajille. 5.1.4.2.5. Arviointia ja palautetta Kotiunikoulun käyttöönoton edut on selkeästi tiedostettu. Varhainen puuttuminen auttaa pääsemään nopeammin kiinni unipulmaan ja muuttamaan univalverytmiä kevyemmillä keinoilla. Kun tuttu terveydenhoitaja on herkkä kuulemaan perheen unipulmat, perhe saa jo hyvin varhaisessa vaiheessa tietoa unipulmien kanssa selviämisestä. Tarvittaessa perhe saa avun perhetyöntekijöiden rinnalla kulkemisen kautta, eikä tarvita kallista sairaalahoitoa ja lapsi voi olla tutussa ympäristössä, omassa kotonaan koko unikouluprosessin ajan. Uniohjaajana toimivat lapselle tutut ihmiset, omat vanhemmat, eikä lasta tarvitse irrottaa kotoa korjattavaksi ammattilaisten käsiin. Vanhemmat toimivat muutoksessa aktiivisina toimijoina (myötäilee kiintymyssuhdeteoriaa). Kun vanhempien väsymys helpottaa ja voimavarat lisääntyvät yhdessä työskentelyn kautta, vanhempien välinen luottamus syvenee ja perheen hyvinvointi lisääntyy. Kotiunikoulu antaa vanhemmille myös selkeän mallin toimia tulevissakin muutostilanteissa esim. jos unirytmi myöhemmin muuttuu sairastelun, matkustelun tms. muuttuvien tilanteiden myötä. Vanhemmille tarkoitetun kotiunikouluesitteen lisäksi hanke tuotti arviointi- ja palautelomakkeet, joiden avulla pyrittiin kokeiluaikana selvittämään kotiunikoulun hyötyä ja vaikuttavuutta eli nukkumisessa tapahtunutta muutosta perheiden kokemusta menetelmästä vanhempien voimavarojen tilaa ja siinä tapahtuvaa mahdollista muutosta materiaalin ja lisäohjauksen tarvetta, merkitystä ja vaikutusta kustannuksia verrattuna laitoksessa toteutettuun unikouluun 56

Selevä Paletin -hankkeen rooli oli toimia kehittävänä, kokoavana ja käynnistävänä tahona. Nyt mallin kokeilun ja käyttöönoton jälkeen, toiminta on lähtenyt käyntiin ja elää itsenäisesti yhtenä ennaltaehkäisevän perhetyön työmuotona. Kotiunikoulussa oli kokeiluaikana mukana 5 perhettä. Samana aikana yhtään perhettä ei ole tarvinnut lähettää erikoissairaanhoitoon eikä Unituulen päiväkotiin. Voitaneen siis sanoa että Kotiunikoulu on ollut kaiken kaikkiaan toimiva ja resursseja säästävä toimintamalli, jolla on ollut oleellinen rooli unihäiriöistä kärsivien perheiden auttamisessa. Yksi merkittävä onnistumisen edellytys on ollut terveydenhoitajien ja perhetyöntekijöiden innostus ja kiinnostunut asenne ottaa uusi toimintamalli käyttöön. Myös terveydenhoitajien kevyellä uniohjauksella sekä kotiunikoulumateriaalin jakamisella suoraan vanhemmille on varmasti ollut suuri merkitys ohjatun unikoulun vähentymiselle. Näyttäisi siltä, että vanhemmat ovat tulleet tietoiseksi uudesta menetelmästä ja ovat voineet toteuttaa unikoulua itsenäisesti kotona. Suupohjan Kotiunikoulumallin syntyminen on yksi hankkeen ennakoimaton tulos ja toimintamuoto, jossa tarjoamalla selkeä toimintamalli vastattiin niin perheiden kuin toimijoidenkin tarpeeseen auttaa vauvaperheitä heidän arjessaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vanhemmuutta tukien. Aiemmin unikoulun toimintamalli oli Suupohjassa laitospainotteinen. Nyt kehitetyssä kotiunikoulumallissa vanhemman osallisuutta vahvistetaan ja lisätään neuvolan ja perhetyön tuella. Kotiunikoulussa terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä sekä itse perhe toimivat tiiviissä yhteistyössä. Vanhemman osallisuuden vahvistaminen tuetusti vaikeassa elämäntilanteessa on aina samalla myös vanhemman omien toimintaresurssien vahvistamisesta. Vanhempien ja työntekijöiden kokemukset ovat olleet tehtyjen kyselyjen perusteella rohkaisevia. Perhetyöntekijöiden palautteista voisi mainita, että työ kotiunikouluohjaajana on ollut palkitsevaa, koska perheen hyvinvoinnin muutoksen voi huomata nopeasti, vanhemmat ovat olleet motivoituneita muutokseen ja valmiita yhteistyöhön. Terveydenhoitajien palautteissa korostuu hyvä työmuoto ja toimintamalli sekä ohjevihkosen ja ohjeistuksen käytännöllisyys. Kotiunikoulu menetelmänä on koettu mielekkäänä ja palkitsevana. Siitä kertonee myös se, että vanhempien tyytyväisyys tuli esille molempien toimijoiden palautteissa. Kun vanhemmat ovat tyytyväisiä ja kokevat saavansa apua, työntekijän kokemus työssä onnistumissa kasvaa. Työ, jossa näkee työnsä tuloksen, voimaannuttaa ja lisää työn merkitystä ja mielekkyyttä. Vanhempien palautteista nousi esille, että kotiunikoulu toimintamallina koettiin nopeana tapana saada muutos lapsen univalverytmiin. Tehdyn palautekeskustelun jälkeen kaikki kotiunikouluohjausta saaneet lapset nukkuivat 2 vkon kuluttua uniohjauksesta omassa sängyssään ja unirytmi oli vanhempien mukaan muuttunut paremmaksi. Merkittävimmiksi muutoksiksi vanhemmat kokivat 57

sen, ettei heidän tarvitse enää heräillä yöllä, vauvan ruokahalu oli parantunut sekä itku- ja raivokohtaukset vähentyneet. Näiden muutosten myötä vanhemmat kokivat voimavarojensa lisääntyneen. Palautekeskustelussa kaikki perheet olivat valmiita käyttämään uudelleen samaa menetelmää, jos lapsen unirytmi häiriintyy sairastelun tms. takia. Kaikki haastatellut olivat myös valmiita suosittelemaan menetelmää muille perheille. Em. palaute kuvastanee tyytyväisyyttä menetelmällä saavutettuun tulokseen. Voitaneen sanoa, että uuden menetelmän käyttöön ottamisella Suupohjassa on säästetty niin voimavaroja kuin selvää rahaakin. Kotiunikoulu toimii mitä suurenmassa määrin ennaltaehkäisevänä työmuotona, jossa voidaan auttaa perhettä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Uskomme että ennalta ehkäisevän perhetyön työntekijöiden toimiessa kotiunikouluohjaajina myös ennalta ehkäisevä perhetyö on kirkastanut omaa profiiliaan matalan kynnyksen palveluna. Kommentit vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta: PIRKAN perhepalvelut osahankkeesta Pälkäneen kunnan toimijat olivat tutustumassa suupohjalaiseen kotiunikoulutoimintaan syksyllä 2010. Tämän tuotoksena Pälkäneelle on syntynyt oma, hyvin samantyyppinen tapa kotiunikoulun toteuttamiseen. Hyvä käytäntö on siirtynyt näin myös Pirkanmaalle. 5.1.4.2.6. Eväitä jatkoon Toivottavaa olisi, että työmuoto voisi jatkua samanlaisena joko yhden tai kahden perhetyöntekijän työmuotona ennaltaehkäisevässä perhetyössä. Tärkeää on myös jatkaa palautteen ja arvioinnin keräämistä uudesta toimintamallista. Näin voidaan nopeasti ja helposti päästä kiinni muutoskohtiin. Myös palautekysymyksiä on syytä tarkastella aika ajoin. 5.1.4.2.7. Vaikutuksia ja odotettavissa olevia pitkäaikaisia vaikutuksia Nukkumisen ja nukahtamisen häiriöt ovat yleisiä lapsiperheen arjen pulmia. Liian usein unipulmien kanssa tuskaillaan niin kauan, että koko perhe väsyy. Unen merkitys on niin vauvan kuin vanhemmankin hyvinvoinnille merkittävä, sillä riittävän unen saaminen vaikuttaa erityisesti lapsen kehitykseen ja aivojen toimintaan, keskittymiskykyyn ja mielialaan, mutta myös aikuisen mielialaan ja kykyyn selvitä arjen pettymyksistä. Hankkeen kautta kehitetyllä polulla unihäiriöiden hoitoon puututaan varhaisessa vaiheessa. Unihäiriöiden hoitaminen varhaisessa vaiheessa vähentää äitien masennusta, ehkäisee vauvan riskiä joutua kaltoin kohdelluksi ja parantaa perheen sisäistä vuorovaikutusta. Uniohjauksella pyritään löytämään vauvalle sopiva unirytmi ja näin turvataan vanhemmalle riittävä lepohetki yöaikaan. 58

Menetelmänä kotiunikoulun odotetaan vahvistavan vanhemmuutta ja onnistumisen kokemusta selvitä hankalassa tilanteessa. Se valmentaa myös tuleviin pulmatilanteisiin ja antaa selkeitä välineitä toimia sinnikkäästi ja suunnitelmallisesti tuloksia tuottaen. Menetelmän voidaan todeta lisäävän perheen sisäistä vuorovaikutusta, luottamusta vanhempien välillä ja varmuutta omasta vanhemmuudesta. Joskus vanhemmille riittää kevyempi ohjaus tai pelkkä tieto siitä, että vauvan unirytmi on erilainen kuin aikuisen ja ettei vauva tahallaan herätä vanhempaa juuri syvimmän unen hetkellä. Tiedon lisääntyminen lisää myös vanhempien ymmärrystä normaaliin vauvan univalverytmiin sekä tietoisuutta siitä, milloin on hyvä aloittaa muutosprosessi uni-valverytmin muuttamiseksi. Tämä varhainen tietämys auttaa vanhempia hakemaan apua riittävän ajoissa. Vauvalle / lapselle kotona annettu uniohjaus tuttujen ja turvallisten aikuisten ohjaamana lisää turvallisuuden kokemusta muutostilanteessa, se lisää myös kiintymyssuhteen syntymistä omaan vanhempaan. Kiintymyssuhteen syntyminen ja vauvan tarpeisiin vastaaminen oikea aikaisesti on nykyisen tietämyksen mukaan lapsen hyvän kasvun ja kehityksen edellytys. Työntekijän näkökulmasta kevyt ennalta ehkäisevä työmenetelmä vapauttaa resursseja tiiviimpää tukemista tarvittaviin asiakastilanteisiin. Samalla unihäiriöiden hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisee vahvempien toimenpiteiden tarvetta esim. lastensuojelussa. Kotiunikoulun pidempiaikaista vaikuttavuutta kuvastaa jo nyt esiin tulleet tulokset vanhempien kokemuksesta voimavaroja lisäävänä menetelmänä vauvan unihäiriötilanteessa. Kun vanhemmat saavat varhaisessa vaiheessa apua ja tukea unihäiriöisen lapsen kanssa toimimiseen, he jaksavat paremmin arjessa. Suupohjan alueella kotiunikoulumenetelmästä on kokeiluaikana tiedotettu monella taholla, näin kymmenet perheet ovat voineet tutustua ja kokeilla itsenäisesti uniohjausta kotona. Viisi kotiunikouluohjauksessa ollutta perhettä on saanut avun unihäiriöisen vauvan nukkumisrytmiin eikä yhtään lähetettä erikoissairaanhoitoon ole tehty koeaikana, myöskään Unituulen palveluita ei ole kokeiluaikana tarvittu. Tulokset ovat lupaavia ja rohkaisevia. Kotiunikoulu menetelmänä on siis ollut merkittävä Suupohjan alueen lapsiperheiden auttamisessa ja sen jatkuessa voidaan olettaa, että erikoissairaanhoidon palveluiden käyttäminen unihäiriöiden hoidossa vähenee entisestään. Toivottavaa olisi, että unipulmiin päästään puuttumaan kehitetyllä menetelmällä niin ajoissa ettei jatkossa tarvita lainkaan erikoissairaanhoidon palveluita. Kotiunikoulussa toteutuvat hankkeen yleiset tavoitteet, jossa vanhempien osallisuutta ja vastuuta lisätään, palvelut tuodaan suoraan lapsen kehitysympäristöön, ne ovat helposti saatavilla ja näin ollen voidaan olettaa että vauvaperheiden hyvinvointi alueella lisääntyy. 59

5.1.4.3. Perhetupa Soffa - perheiden avoin kohtaamispaikka Kauhajoella 5.1.4.3.1. Tiivistelmä Avoimen varhaiskasvatuksen ja vanhempien vertaistuen kehittämisen tarve nousi esiin sekä vanhemmille että toimijoille tehdyissä kyselyissä. Erinomainen keino tukea pikkulapsiperheiden vertaisuutta ja samalla tarjota mahdollisuutta saada ammattilaisen tukea vanhemmuuteen, on järjestää kaikille avoimia kohtaamisen ja kokoontumisen paikkoja. Sekä Kauhajoella että Teuvalla varhaiskasvatuspalvelut ovat tarttuneet tähän ja tarjonneet syksystä 2010 lähtien perheille ja lapsille kohtaamispaikan. Teuvan avoin päiväkoti käynnisti toimintansa syyskuussa ja Kauhajoen Perhetupa Soffa avasi ovensa marraskuussa. Syksystä 2011 lähtien myös Teuvan varhaiskasvatuksen avoimesta toiminnasta käytetään perhetupa nimitystä. Kauhajoen avoimen toiminnan käynnistämisessä Selevä Paletti hanke on toiminut yhteistyökumppaneita kokoavana tahona sekä rukkasina suunnitelmallisen toiminnan luomisessa. Perhetuvan toiminnassa ovat kaupungin varhaiskasvatuksen ja Selevä Paletti hankkeen lisäksi mukana neuvolan perhetyö, Kauhajoen seurakunnan lapsityö, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys, Mll:n Kauhajoen osasto sekä Äippä ry. Toiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä mukana on lupautunut olemaan myös koulutuskuntayhtymä Sedun Kauhajoen yksikkö. Asiasta innostunut toimijajoukko, vanhemmat mukaan lukien, ovat saaneet toiminnan käynnistymään lennokkaasti. Johtoajatuksena on ollut antaa vanhemmille ja lapsille mahdollisuus olla mukana kehittämässä toimintaa juuri heidän tarpeitaan palvelevaan suuntaan. Paikallisella lehdistöllä on ollut merkittävä rooli sekä perheiden innostamisessa että toiminnan markkinoinnissa. Kauhajoen Perhetupa toimii osoitteessa Yrjöntie 5A 101. Perhetupa on avoinna päivittäin. Toiminnan sisältö vaihtelee perhekahvilasta muksuparkkiin ja ryhmätoimintaan erillisen viikkoohjelman mukaan. Perhetuvalla on omat nettisivut osoitteessa: http://perhetupakauhajoki.nettisivu.org/ Perhetuvan viikko-ohjelma löytyy myös Kauhajoen kaupungin nettisivuilta osoitteesta: www.kauhajoki.fi/varhaiskasvatus. 5.1.4.3.2. Miksi kehittää avointa varhaiskasvatusta? Kuntien avoimista varhaiskasvatuspalveluista on seutukunnassa puhuttu jo pitkään. Kauhajoella on jo vuonna 2007 tehty aloite avoimen päiväkodin perustamisesta. Asia on jäänyt kuitenkin uinumaan resurssien puutteen vuoksi. Kaikissa kunnissa avoimia varhaiskasvatuspalvelua ovat jo kauan tarjonneet seurakuntien perhekerhot ja lasten päiväkerhot. Lisäksi Teuvalla, Isojoella ja Karijoella toimii Mll:n perhekahvila kerran tai pari kuukaudessa. Näitä täydentämään on kuitenkin 60

kaivattu avoimen päiväkodin tyyppistä toimintaa, johon kaikilla kotona lapsiaan hoitavilla olisi mahdollisuus tulla useampana päivänä viikossa ja johon olisi matala kynnys. Avointen varhaiskasvatuspalvelujen arvo on nostettu vahvasti esiin myös valtakunnan tasolla, mm. jo Matti Vanhasen hallitusohjelmassa. Alilan ja Portellin mukaan varhaiskasvatusta tulisi kehittää monimuotoisemmaksi lisäämällä avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja vakiinnuttamalla ne osaksi varhaiskasvatustoimintaa (Alila ja Portel, 2008). Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat ohjattua ja vapaata toimintaa kotihoidossa oleville lapsille ja heidän perheilleen. Tavoitteena on tukea perheitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa silloin kun perheellä ei ole tarvetta kokopäivähoidolle. Selevän Paletin hankesuunnitelmaan ja tavoitteisiin kirjattiinkin yhdeksi tärkeäksi toimintamuodoksi avointen varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen. Myös Selevän Paletin vanhemmille tehdyissä kyselyissä avointen varhaiskasvatuspalvelujen tarve nousi vahvasti esille koko seutukunnassa. Kyselyt lapsiperhepalveluista toteutettiin kiertäen perhekerhoissa, Mll:n kirpputoreilla, perhekahviloissa ym. tilaisuuksissa missä lapsiperheet kohtaavat. Avointen palveluiden järjestämisessä nousi esiin seuraavia tarpeita, toiveita ja ideoita: vertaistuen merkitys vanhemmuuden tukemisessa, ammatillinen kasvatuksellinen tukeminen lastaan kotona hoitaville vanhemmille, vanhemmat toivovat myös palvelua, jossa olisi mahdollisuus jättää lapsi hoitoon muutamaksi tunniksi kerrallaan. 5.1.4.3.3. Miten kehittämistyötä toteutettiin? Teuvan avointen varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseksi kehittäjätyöntekijä on käynyt sähköposti- ja puhelinkeskusteluja Teuvan varhaiskasvatusjohtajan kanssa. Yhdessä hankkeen kanssa järjestettiin myös tutustumismatka Seinäjoen avoimeen päiväkotiin. Muuten Teuvan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja on kehitetty itsenäisesti ilman hankkeen tukea. Kauhajoen varhaiskasvatuksen vastuualueen vuoden 2010 tuloskortin ja käyttösuunnitelman tavoitteiden mukaisesti avoimia varhaiskasvatuspalveluja tulisi kehittää nykyisten päivähoitopalveluiden rinnalle. Ote Varhaiskasvatusjohtokunnan kokouspöytäkirjasta 8.11.2010, valmistelijana varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti. Selevä Paletti -hankkeen johdolla Kauhajoen varhaiskasvatuspalvelut yhteistyössä Kauhajoen seurakunnan lapsityön, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kauhajoen yhdistyksen, Etelä- Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistyksen, Äippä ry:n, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän perhetyön ja koulutuskeskus Sedun kanssa lähti suunnittelemaan ja käynnistämään avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Kehittämistyö aloitettiin ideointikokouksella keväällä 2010 sekä päivittämällä seutukunnan avointen palveluiden nykyhetki. Toimintaa suunniteltaessa on tutustuttu 61

eri kuntien avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin, tutustuttu benchmarking reissuilla Nokian, Forssan, Heinolan ja Seinäjoen tapaan tuottaa avoimia varhaiskasvatuspalveluita ja järjestää perhetupatoimintaa. Varsinaiseen perhetupatoiminnan sisällön ideointiin päästiin käsiksi syksyllä, kun toiminnalle vapautui sopiva paikka Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistyksen toimitiloista. Perhetuvan avajaiset pidettiin marraskuussa 2010. Avoimen nimikilpailun kautta perhetuvan nimeksi tuli Perhetupa Soffa. Soffa on Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa sohvaa. Soffalle on tuvan keskipiste ja lepopaikka, johon on helppo istahtaa. Soffalle voi tulla vain oleilemaan ja katselemaan toimintaa tai sitten siirtyä sieltä halutessaan keskelle lattiaa ja ottaa osaa toimintaan. Vanhemmat ovat olleet aktiivisesti koko kehittämistoiminnan ajan mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa perhetuvan toimintaa ja viikko-ohjelmia. Sen lisäksi perhetuvalle on laitettu myös aloitelaatikko, johon kuka tahansa kävijä voi esittää toivomuksia ja palautteita toiminnasta. Näitä palautteita käydään aika ajoin läpi toiminnan suuntaamiseksi halutun laiseksi. Toiminnan suunnittelua helpottamaan on laadittu myös perhetupatoiminnan vuosikello. Perhetupa on ollut toivottu ja odotettu paikka, sillä käyttäjiä on riittänyt alusta asti. Ns. puskaradion lisäksi perhetupaa on markkinoitu niin Kauhajoen varhaiskasvatuksen kuin perhetuvan omillakin kotisivuilla. Myös paikallinen lehdistö on ollut aktiivinen tekemään juttuja uudesta toiminnasta. Perhetuvan kotisivuja päivittää vapaaehtoisena yksi aktiivinen perhetuvan suunnittelussa ja käynnistämisessä mukana ollut ja silloin kehittäjäperhetyöntekijänä toiminut kahden pienen lapsen äiti. Perhetupa Soffan yhteistyökaavio 62

5.1.4.3.4. Perhetupa lapsiperheiden treffikeskus Kehitettyä avointa varhaiskasvatustoimintaa kutsutaan Kauhajoella perhetupatoiminnaksi. Perhetupa Soffassa lapsiperheet tapaavat toisiaan, tutustuvat keskenään ja verkostoituvat jakaakseen arjen kokemuksia ja tukeakseen toisiaan kasvatuksellisissa kysymyksissä. Lisäksi perhetupa tarjoaa monipuolista toimintaa lapsille ja vanhemmille. Ajatuksena on, että perhetupa on matalan kynnyksen paikka, jonne on helppo tulla. Perhetuvassa järjestetään avoimen toiminnan lisäksi ohjattua toimintaa ja muksuparkkia. Muksuparkkia lukuun ottamatta perhetupatoimintaan lapset osallistuvat yhdessä vanhemman tai muun huoltajan kanssa ja lapsesta vastaa lapsen vanhempi. Perhetupa kokoaa samalla myös alueella olevat perheiden palvelut toimijaverkostoksi. Perhetuvan vakituisena työntekijänä toimii varhaiskasvatuksen vastuualueen työntekijä ja hänen työparinaan toiminnasta riippuen seurakunnan lastenohjaaja, neuvolan perhetyöntekijä, E-P:n ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja, koulutuskeskus Sedun lähihoitajaopiskelijat tai eri järjestöjen vapaaehtoiset toimijat. Muksuparkin tavoitteena on tarjota vanhemmille mahdollisuus omien asioiden hoitoon. Niin muksuparkin kuin koko perhetupatoiminnan yhtenä tavoitteena on, että lapset voivat saada lapsiseuraa ja viriketoimintaa ilman että heitä sijoitetaan päivähoitoon. Näin päivähoidossa lapsiseuran vuoksi olevat lapset vapauttavat päivähoitopaikkoja työhön tai opiskeluun perustuvaan päivähoidon tarpeeseen. Muksuparkki on tarkoitettu 1-5-vuotiaille lapsille ja sitä järjestetään kolmena päivänä viikossa. Perhetupa on 74,5m2 huoneistossa, jossa toimii myös Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys. Samaa huoneistoa käytetään myös peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ylläpitämänä turva-asuntona. Huoneiston kustannukset jakautuvat E-P:n ensi- ja turvakotiyhdistyksen, Kauhajoen varhaiskasvatuspalvelujen ja Suupohjan peruspalveluliikelaitos ky:n kesken. Ensi- ja turvakotiyhdistys on vastannut toimitilan kalustamisesta ja toimintavälineistä aloitusvaiheessa. Paikallisen LC-Katrillin, Kauhajoen yrittäjänaisten ja kalustefirman lahjoitusvaroin perhetuvalle saatiin uusi soffa. Perhetuvan emäntänä toimii aiemmin ryhmäperhepäivähoitajana toiminut varhaiskasvatuksen työntekijä. Hän toimii toiminnan vastuullisena järjestäjänä. Avoimen varhaiskasvatuksen työryhmän tehtävänä on suunnitella, seurata ja arvioida toimintaa ja olla perhetuvan toimijoiden tukena. Toimintaa ohjaa varhaiskasvatuksen alue-esimies ja varhaiskasvatuksen johtokunta toimii päättävänä elimenä hallinnollisissa kysymyksissä. Perhetupa Soffan esite liitteenä. Liite 9. 63

5.1.4.3.5. Arviointia toiminnasta Pitkän kehittelytyön tuloksena perhetuvan toiminta on käynnistynyt vauhdikkaasti ja se on löytänyt hyvin paikkansa alueen perheiden treffikeskuksena. Eri yhteistyötahot ovat kiitettävästi ottaneet vastuuta suunnitelmien toteutuksesta. Käyttöön otetut toimintamuodot ovat monipuolisia: muksuparkki, kasvattajakahvilat, aamupalatreffit, parisuhdeiltoja, lastenvaate-esittelyä perhekahvilan yhteydessä ja laskiaisriehaa sekä toiminnallisia ryhmiä kuten Theraplay - leikkikerhot, värikylvyt vauvoille ja taaperoille, musatunnit, voimaannuttava terapeuttinen taideryhmä äideille, paapan tarinatuokiot sekä yhteistyö viereisen vanhusten kodin kanssa. Perhetuvan toimintamalleja on välitetty myös alueen muille toimijoille ja yhteistyötä mm. Teuvan srk:n perhekerhojen kanssa on tehty värikylpytuokioiden tuottamisen muodossa. Monipuolisen, avoimen toiminnan kautta perhetuvalla tehdään tärkeää ennalta ehkäisevää työtä. Vanhempien tarpeeseen saada myös kasvatuksellista tukea on vastattu kasvattajakahviloiden muodossa. Teemoja ovat olleet: Sosiaaliset taidot syntyvät sylissä (Selevä Paletti), Tunnekuohuinen lapsi (Selevä Paletti) ja Kotiunikoulu (Perhetyö). Mukana näissä on ollut 4-6 äitiä lapsineen. Kaiken kaikkiaan perhetupa on ottanut ja saanut vankan jalansijan varhaiskasvatuspalveluiden joukossa. Perheet ovat löytäneet tuvalle ja nykyiset tilat ovat jäämässä liian pieniksi. Esimerkiksi avoimessa perhekahvilassa on ollut 14-29, pääasiassa äitejä alle 2- vuotiaine lapsineen. Kesän aikana onkin tutkittu erilaisia vaihtoehtoja uusiksi tiloiksi, mutta toistaiseksi sopivia tiloja ei ole löytynyt. Muksuparkin päiväkäyttö on ollut hyvää (keskim. 3 lasta / päivä). Vanhemmille tehdyn suullisen kyselyn kautta näyttäisi siltä, että päivähoidolle olisi enemmänkin käyttöä, mikäli voitaisiin luvata säännöllistä hoitoa. Tämä tarkoittaisi sitä, että perhetuvan muksuparkkipäiviä tulisi lisätä ainakin yhdellä päivällä. Ja näillä tila- ja henkilöresursseilla se olisi pois avoimesta toiminnasta. Iltahoidolle on vain satunnaista kysyntää. Perhetupa on ollut myös tärkeä toimintapaikka ennaltaehkäisevän perhetyön kannalta. Perhetyöntekijät ovat pitäneet perhetuvalla suljettua äitien ryhmää, johon he kutsuivat mukaan ienten lasten äitejä, joilta puuttui tukiverkostot. Samalla äidit ovat tutustuneet perhetuvan tiloihin ja emäntään ja heidän on ollut helppo ajan myötä tulla mukaan muuhunkin toimintaan. Perhetyöstä toivottiinkin, että kesätauko perhetuvalla ei olisi kovin pitkä. Sillä nämä heidän asiakkaanaan olevat äidit tarvitsisivat paikan, johon on helppo tulla ja tavata muita äitejä ja lapsia. Se auttaa heitä myös arjessa kiinni pysymisessä. Ison toimijajoukon monialaiseen yhteistyöhön oltiin hyvin tyytyväisiä. Srk:n lapsityö, perhetyö, mll ja Äippä ry ovat edelleen luvanneet olla mukana varhaiskasvatuksen ja ensi- ja turvakotiyhdistyksen 64

kumppanina niin toiminnan järjestämisessä kuin avoimen varhaiskasvatuksen työryhmässäkin. Yhteistyötä koulutuskuntayhtymä Sedun kanssa pyritään lisäämään. Vaikka Selevä Paletti- hanke on ollut vahvassa roolissa koko perhetupatoiminnan kehittämisprosessin onnistumisessa, voi hanke hyvillä mielillä väistyä syrjään. Eri yhteistyötahojen kanssa toiminnan suunnittelu on ollut antoisaa. Se on tutustuttanut toimijoita toisiinsa, poistanut turhia ennakkoluuloja ja antanut intoa niin yhteiseen tekemiseen kuin omaankin työhön. Kaikki ovat myös sitoutuneet jatkamaan toiminnassa jatkossakin. Kehittämisryhmässä toimiminen on ollut kaiken kaikkiaan rikastava kokemus. Kaikki yhteistyötahot ovat asiasta samaa mieltä. Perhetupa Soffan toiminnasta tehdyistä kyselyistä paistoi tyytyväisyys toimintaan ja perhetuvan olemassa olon tarpeellisuus. Vastauksissa todettiin, että on hienoa jotta perheet ovat ottaneet Soffan omakseen. Perhetuvan emäntä Anita sai kovasti kiitosta siitä, että ottaa perheet lämpimästi vastaan. Toimintaan mukaan tulemista helpottaa se, että paikalla on aina sama, tuttu ihminen, edes se yksi jonka joukosta tunnistaa. Vakituinen toiminnan organisaattori, emäntä, on siis tärkeä, että kynnys tulla perhetuvalle on matala. Äidit, jotka ovat käyttäneet perhetuvan palveluita, ovat olleet kovin innoissaan tästä uudesta palvelumuodosta Kauhajoella. Vanhempien palautelaatikosta poimittua: Kiitos aamupalatreffien valmiista pöydästä ja mahdollisuudesta tavata perhetuvalla muita perheitä, Kiitos muksuparkista, Perhetuvan emäntä Anita on ihana ja turvallinen sekä Perhetuvan tilat käyvät pieneksi. Uskon, että vuoden päästä Perhetupa Soffa elää ja sitä kehitetään edelleen kommentoitiin yhdessä palautteessa. Perhetupa Soffalla on siis vahva jalansija Kauhajoen avoimissa vahaiskasvatuspalveluissa. Kehitystyö jatkukoon edelleen. 5.1.4.3.6. Evääksi eteenpäin Perhetuvan toimintamuodot elävät jatkossakin käyttäjien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ideoina ja toiveina on esitetty mm. imetystukiryhmän käynnistämistä, vyöhyketerapiaa koliikkivauvoille sekä maahanmuuttajien huomiointia toiminnan sisällöissä. Perhetupa voisi olla linkkinä erilaisista kulttuuritaustoista tulevien yhteistyössä sekä maahanmuuttajille paikka tutustua paikalliseen kulttuuriin. Monikulttuurisuusajatuksen eteenpäin viemiseksi kutsuttiin Arja Håkansson Pohjanmaan Perhekasteesta esittelemään monikulttuurisen perhetyön palvelukokonaisuuden kehittämistä kohtaamispaikka Helmessä Vaasassa. 65

5.1.4.3.7. Uuden toimintamuodon vaikuttavuus Perhetupatoiminnan yhtenä tavoitteena on, että lapset voivat saada lapsiseuraa ja viriketoimintaa ilman että heitä sijoitetaan päivähoitoon. Näin päivähoidossa lapsiseuran vuoksi olevat lapset vapauttavat päivähoitopaikkoja työhön tai opiskeluun perustuvaan päivähoidon tarpeeseen. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut edistävät yhteisöllisyyttä ja perheiden kiinnittymistä asuinpaikkakunnalleen tarjoamalla ajan ja paikan tutustua samalla paikkakunnalla oleviin perheisiin. Perhetuvan toiminta-ajatuksena on pyrkiä edistämään koko perheen hyvinvointia luomalla tilaa äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistumiselle. Lapset ja vanhemmat saavat uusia sosiaalisia kontakteja ja pääsevät tiiviisti osallistumaan toiminnan suunnitteluun. Lisäksi vanhemmat saavat kasvatuksellista tukea, voimavaroja ja keinoja joustavaan arjen hallintaan. Taustalla on ajatus, että tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Perhetupa on vahva palveluja yhdistävä linkki ennalta ehkäisevässä työssä. 5.1.4.4. Neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö 5.1.4.4.1. Tiivistelmä Neuvolan ennaltaehkäisevää perhetyötä mallinnettiin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet ja Selevä Paletti hankkeiden sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän yhteisen pilotin turvin. Pilottiin palkattiin kehittäjäperhetyöntekijäksi Leena Huhtamäki. Neuvolan perhetyö käynnistyi joulukuussa 2010 kahden työntekijän voimin Kauhajoella. Työntekijät toimivat neuvolasta käsin, mutta kuuluvat työnjohdollisesti lastensuojelun alaisuuteen. Syksyllä 2011 käynnistetään ennalta ehkäisevää perhetyötä myös muissa Suupohjan kunnissa, kun Suupohjan peruspalvelujen liikelaitoskuntayhtymään palkataan kiertävä perhetyöntekijä. Näin myös Teuva, Karijoki ja Isojoki saavat työntekijäresurssia ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Neuvolan perhetyön tavoitteena on tukea ja vahvistaa perheen omia voimavaroja ja asiantuntijuutta. Ohjauksen perhetyöhön tekee äitiys- tai lastenneuvolan terveydenhoitaja. Neuvolan perhetyön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja avoimen toiminnan kanssa on rakentumassa mm. ryhmätoiminnan kautta. 66

5.1.4.4.2. Miksi kehittää ennalta ehkäisevää perhetyötä? Selevä Paletti hankkeen hankesuunnitelmaan kirjattiin ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen ja siihen liittyen varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön mallintaminen Suupohjassa. Tämän kehittämistyön tarve nousi esiin lastensuojelun perhetyön toimijoiden sekä vanhemmille tehtyjen kyselyjen kautta. Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittäminen on ollut pitkään esillä myös valtakunnallisesti. On havahduttu huomaamaan, että tarvitaan matalan kynnyksen palvelua perheille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita vaan tulevat autetuksi kevyemmällä palvelulla. Ennaltaehkäisevän perhetyön mallintamisen tavoitteena on saada ennaltaehkäisevää perhetyötä peruspalveluihin, jotta korjaavan perhetyön (lastensuojelun perhetyön) tarve tulevaisuudessa vähenisi. 5.1.4.4.3. Miten kehittämistyö toteutettiin? Suupohjan ennaltaehkäisevän perhetyön kehittämistä tehtiin yhteistyössä E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeen kanssa. Kehittäjäperhetyöntekijän palkkakustannuksista vastasi E-P:n hanke 8.9. 31.12.2010 välisen ajan. Kehittämistyö jatkui ajalla 1.1. 7.3.2011 Suupohjan LLKY:n ja Selevän Paletin välisen ostopalvelusopimuksen puitteissa. Toimintaa kehittämään palkattiin puoleksi vuodeksi kehittäjäperhetyöntekijäksi sosionomi (AMK) Leena Huhtamäki. Neuvolan perhetyö käynnistyi aluksi kahden työntekijän voimin Kauhajoella. Työntekijät toimivat neuvolasta käsin, mutta kuuluvat työnjohdollisesti lastensuojelun alaisuuteen. Ennaltaehkäisevän perhetyön pilottien kehittämistyön tukena toimi paikallinen pilottiryhmä. Paikalliseen pilottiryhmään kuuluivat Kauhajoen varhaiskasvatusjohtaja ja alue-esimies, LLKY:n lapsiperhepalveluiden johtava sosiaalityöntekijä, neuvolan osastonhoitaja, terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, perhetyön sosiaaliohjaaja sekä E-P:n hankkeen ja Selevän Paletin hanketyöntekijät. Suupohjan kehittäjäperhetyöntekijä ja neuvolan ennalta ehkäisevän perhetyön työntekijät osallistuivat E-P:n hankkeen Perhetyön kehittäjämentorien tapaamisiin sekä kuuluvat alueen perhetyöntekijöiden verkostoon. Hanke osti kehittäjäperhetyöntekijän Leena Huhtamäen palvelua myös varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön kehittämiseen. Tehtävänä oli mallintaa konsultoivaa perhetyötä varhaiskasvatuksessa. Pilottiin valittiin kolme päiväkotia Kauhajoelta: Aron, Filppulan ja Unituulen päiväkodit. Valinta tehtiin siksi, että kokeiluaika on lyhyt ja Kauhajoella on jo perhetyön resursseja 67

ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Tavoitteena on kuitenkin levittää toimintamalli perhepäivähoitoon ja ryhmäperhepäivähoitoon sekä koko seutukuntaan, kun pilotin tulokset ovat käytettävissä ja kiertävä perhetyöntekijä aloittaa tehtävässään. Perhetyöntekijä on kumppani ja työpari varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Työnsä kautta perhetyöntekijää pidettiin luontevampana yhteistyökumppanina silloin, kun keskustellaan myös koti- ja vapaa-ajan asioista. Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön mallin työstäminen aloitettiin toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa pyydettiin myös miettimään perheitä, joille he voisivat perhetyötä tarjota. Näin mallia päästiin kokeilemaan mahdollisimman pian. Kehittäjäperhetyöntekijä hoiti varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön mallintamisen ja mallia testataan edelleen yhdessä perhetyöntekijöiden ja päiväkotien henkilökunnan kanssa. Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön kehittäminen jatkuu varhaiskasvatuksen ja perhetyön yhteistyönä, vaikka kehittäjäperhetyöntekijä Leena Huhtamäki jäikin äitiyslomalle maaliskuussa 2011 ja Selevä Paletti hanke päättyy. Vielä ennen hankkeen päättymistä Nokia perhetyöntekijä Marja Olli oli kertomassa hyviä käytäntöjä perhetyöstä varhaiskasvatuksessa. Hän korosi sitä, että varhaiskasvatus on tärkeä ennaltaehkäisevän perhetyön työmuoto. Perhetyöntekijä voi olla varhaiskasvatuksen työntekijöiden tukena esim. olemalla kumppanina vasu-keskusteluissa ja mukana lapsiryhmän arjen suunnittelussa tai vanhempainilloissa sekä konsultoimassa perustyötä haastavammissa tilanteissa kun tilannetta arvioidaan, huolta otetaan puheeksi tai mietitään lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön kehittämisryhmään kuuluvat Kauhajoen varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti, varhaiskasvatuksen alue-esimies Salme Vesala, lastentarhanopettajat Saija Uusitalo, Raija Marttila ja Leena Kittilä, kelto Jaana Mäkelä, Kauhajoen perhetyöntekijät Pia Mattinen ja Miia Andersson, Teuvan perhetyöntekijä Tiina Rajakaski, Teuvan varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä, Isojoen päivähoidon ohjaaja Päivi Dahlgren, perhepäivähoidon ohjaaja Teija Paananen Karijoelta ja Isojoen perhetyöntekijä Marika Uusitalo sekä kehittäjäperhetyöntekijä Leena Huhtamäki, Selevän Paletin kehittäjätyöntekijä Merja Hakola ja hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti hankekauden / pilottikokeilun ajan. Ennaltaehkäisevän perhetyön pilotteihin liittyi olennaisesti kokeiltujen toimintatapojen vaikuttavuuden arviointi sekä mallinnettujen pilottien raportointi Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet ja Selevä Paletti kehittämishankkeille sekä paikalliselle pilottiryhmälle. Raportti Neuvolan perhetyöstä liitteenä. Liite 10. 68

5.1.4.4.4. Neuvolan perhetyön kuvaus Ennaltaehkäisevä perhetyö on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten ja perheiden arjen pulmia mahdollisimman varhain. Tavoitteena on keskustelemalla, ohjaamalla ja yhdessä tekemällä, perheen omien voimavarojen avulla, edistää perheen arjessa selviytymistä sekä lapsen hyvää kasvua ja kehitystä. Ennaltaehkäisevä perhetyö on lyhytkestoista, tavoitteellista ja suunnitelmallista tukea perheelle perheen kotona tai vertaisryhmissä. Yhdessä perheen kanssa tehdään palvelusuunnitelma, jossa sovitaan työn tavoitteista ja toimintatavoista. Palvelu on perheille maksutonta. Ennaltaehkäisevää perhetyötä voidaan tarjota mm. tilanteissa, joissa - vuorovaikutus lapseen on vaarantunut (hoitoon tai tarpeiden tunnistamiseen tarvitaan apua) - vanhemman (etenkin äidin) uupumus/ lievä masennus - arjen sujumattomuus (mm. rajojen asettaminen, arjen organisointi ja pyörittäminen) - perhettä tukeva verkosto vähäinen tai puuttuu - erityinen, kuormittava perhetilanne (perhe johon syntyneet kaksoset tai lapset pienellä ikäerolla, alaikäiset vanhemmat tai yksinhuoltajuuden tai uusperhe) Neuvolan perhetyön tavoitteena on tukea ja vahvistaa perheen omia voimavaroja ja asiantuntijuutta. Ohjauksen perhetyöhön tekee äitiys- tai lastenneuvolan terveydenhoitaja. 5.1.4.4.5. Arviointia ja palautetta Neuvolan perhetyön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja avoimen toiminnan kanssa on rakentumassa mm. perhetyön ryhmätoiminnan kautta. Perhetyöntekijät ovat pitäneet suljettua äiti-lapsi ryhmää Perhetupa Soffalla. Samalla äidit, joilla ei ole ollut turvaverkostoa ympärillään, ovat saaneet toisistaan tukea ja ystäviä. Tutustuminen perhetupaan ja sen emäntään suljetun ryhmän kautta on madaltanut kynnystä osallistua muuhunkin perhetuvan toimintaan. Näin ollen äidit ja lapset saavat uusia tuttavia. Ryhmään tai perhetuvalle tuleminen rytmittää arkea ja auttaa myös arjessa jaksamista. 5.1.4.4.6. Evääksi eteenpäin Ennaltaehkäisevään perhetyöhön kytkeytyy vahvasti monialaisten tiimien toiminta. Tavoitteena olisi nyt toiminnassa olevien päällekkäisten tiimien karsiminen. Samalla luotaisiin tiimin / tiimien toiminnalle selkeä rakenne: Kuinka usein tiimi kokoontuu? Ketä tiimiin kuuluu? Milloin puhutaan pikkulasten asioista? Milloin isompien lasten / nuorten asioista? Kuka johtaa tiimin toimintaa? 69

5.1.4.4.7. Neuvolan perhetyön vaikuttavuus Arjen pulmissa perheet tarvitsevat matalan kynnyksen palvelua. Neuvolan ennalta ehkäisevän perhetyön kautta perheet tulevat autetuiksi riittävän ajoissa eikä pulmista pääse syntymään isoja vanhemmuuden, parisuhteen tai jaksamisen ongelmia, jotka sitten usein johtavat lastensuojelun asiakkuuteen. Neuvolan perhetyön vähentää korjaavan perhetyön (lastensuojelun perhetyön) tarvetta tulevaisuudessa. 5.1.4.5. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe Tämän kehittämiskokonaisuuden osalta hankkeen ohjausryhmä joutui kevään 2010 aikana toteamaan, etteivät asetetut tavoitteet toteudu. Ko kehittämisestä vastannut kehittäjätyöntekijä oli ensin useaan otteeseen sairauslomalla ja jäi lopulta äitiyslomalle. Syksyllä jouduttiinkin pysähtymään kehittämisen äärelle ja ohjausryhmässä tehtiin ratkaisu, että tähän kokonaisuuteen kuuluvat toimenpiteet voidaan jättää toteuttamatta resurssien puutteessa. Äitiyslomalle jääneen kehittäjätyöntekijän tilalle saatiin uusi osa-aikainen kehittäjätyöntekijä, mutta hänen resurssit päätettiin suunnata kasvatuskumppanuuteen sekä perhetupatoimintaan. 5.1.4.5.1. Opettajien tutustumispäivät Koulumaailman hankkeet Suupohjassa; KELPO, Oppilashuolto- ja oppilaanohjaushanke sekä Selevä Paletti sopivat yhteiseksi kehittämisen kohteeksi mm. opettajien tutustumispäivät esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa. Tähän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheeseen mallinnettiin Selevän Paletin kehittäjätyöntekijän toimesta Esi- ja alkuopettajien Tutustumispäivät käytäntö. Ajatuksena on kaksi tutustumispäivää, joista toisena esiopettaja menee kouluun alkuopettajan työpariksi seuraamaan opettajan ja koulun toimintamalleja ja vastaavasti alkuopettaja siirtyy toisena päivänä esiopettajan työpariksi varhaiskasvatukseen. Ko. kehittämisestä vastanneen kehittäjätyöntekijän jäädessä ensin sairauslomalle ja sitten äitiyslomalle, ei kokeilua voitu vähäisten kehittämisresurssien vuoksi toteuttaa. 5.1.4.5.2. Keinoja ryhmäytymiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Kehittäjätyöntekijän laatima koululaisten ryhmäyttäminen -työkalu ja tietopaketti jaettiin Isojoen, Karijoen ja Teuvan kouluille syksyllä 2010. Tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvänä koulutuksena hanke järjesti seutukunnan esi- ja alkuopettajille sekä Lions Quest koulutuksen että Positiivinen vuorovaikutus työyhteisössä koulutuksen. 70

5.1.4.5.3. Teuvan Kelpo-hankkeen Koulutulokkaiden vanhempainilta Yhtenä hankkeen toiminnallisena tavoitteena oli mallintaa vanhempainilta teemalla Perheen ja lapsen tukiverkostot. Tämä työ jäi hankkeelta kesken ko. kehittämisestä vastanneen kehittäjätyöntekijän jäädessä sairaus- ja äitiyslomalle. Hanke osallistuikin lähinnä tiedottamiskumppanina Teuvan Kelpo -hankkeen Koulutulokkaiden vanhempainillan suunnitteluun ja toteuttamiseen. 5.1.4.5.4. Evääksi eteenpäin Kommentti vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta: Parkanossa on onnistuttu syksyllä 2010 luomaan hyvää yhteistyötä esi- ja alkuopettajien välille. Kannattaa pohtia voiko seutukunnalla hyödyntää Parkanon hyviä kokemuksia. 5.1.4.6. Palautetta Selevän Paletin Laajennetun perhevalmennuksen ja Perhetupa Soffan työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta Työryhmässä työskennelleistä 12 palautti arviointikaavakkeen. Yhteenvetona saatujen palautteiden myötä voisi sanoa, että yhteistyö Selevä Paletti hankkeen kanssa on koettu myönteisenä, tehokkaana ja toimivana ja siinä on otettu vanhempien ääni huomioon. Työryhmätyöskentelyä kuvattiin myös konkreettisen avun, työhön saadun lisätuen ja innostuksen sekä työhyvinvoinnin lisääntymisenä. Työryhmätyöskentelyssä nostettiin esiin tasa-arvoisuus, jokaisen työtä kunnioittava ote, topakkuus työryhmän vetämisessä, kuulemisen kokemus sekä työskentelyn mielekkyys. Myönteisenä koettiin myös se, että on pysynyt mukana työryhmän työskentelystä, vaikkei ole päässyt paikalle. Sillä yhteyttä on pidetty myös väliajoilla ja tapahtuneista, päätettävistä asioista on informoitu. Mainittiin mm. että kokousmuistiot ovat olleet selkeät. Joku mainitsi tekstissään lauseen Ootte olleet ihmisiä ihmisille se kuvannee tasa-arvoisuutta, arvostusta ja kunnioitusta työryhmässä työskenteleviä kohtaan. Kuulluksi tulemisen sekä vaikuttamisen kokemuksesta työryhmätyöskentelijät antoivat palautteessa arvosanan erittäin hyvin ja hyvin. ( 10 kpl 4 /erittäin hyvin ja 2 kappaletta 3/hyvin ) Palautetta Selevän Paletin työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta liitteessä. Liite 11. 71

5.2. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 2 Lapsiperhepalveluiden johtaminen sekä henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen Pohjautuen KASTE -ohjelman tavoitteisiin: Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Kasperin tavoitteet: Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamista Osatavoitteet 1. Puututaan varhain - tunne-elämän, käyttäytymisen ja opillisten ongelmien ehkäisy konkretisoituu joka tasolla, varhainen tuki ja häiriöiden hyvä hoito on eheä kokonaisuus - varhainen puuttuminen on pysyvä osa johtamis- ja yhteistyörakenteita sekä koko kunnan / liikelaitoksen toimintoja ja päätöksentekoa - avoimia varhaiskasvatus- ja perhepalveluja sekä matalan kynnyksen osallistumisen muotoja tarjolla kaikille tarvitsijoille - yhteisöllisyyden vahvistaminen Osatavoitteet 2. Tuetaan lasten kehitystä ja parannetaan palveluja - lasten kehitystä tuetaan kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa - uudet ennakkoluulottomat ratkaisut perheiden ja lasten palveluissa - asiakkaan kannalta aidosti yhtenäinen palvelukokonaisuus Osatavoitteet 3. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen - työntekijät / työyhteisöt sitoutuneita uuteen toimintamalliin - muutosjohtajuus ja ennakointi ovat osa johtamiskulttuuria Vaikutukset - hyvä lapsuus ja aikuisuuden psykososiaalisten ongelmien ja laajamittaisen syrjäytymisen ehkäisy - tarve lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle vähenee - koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-vuotiaiden määrän väheneminen - asiakas- ja henkilöstöpalautteessa kerätty tyytyväisyys paranee - palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvun hillintä, mm. erityisopetuksen ja avustajien tarpeen väheneminen Lapsiperhepalvelut ovat oikein kohdentuneita Lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus parantuvat 72

5.2.1. Ennakoivan toimintatavan ja moniammatillisten lapsiperhepalveluiden johtaminen Selevässä Paletissa kehitettyjä palveluita leimaa ennakoiva varhaisen tuen toimintatapa sekä lapsiperhepalveluiden moniammatillinen ja monialainen yhteistyö. Yhteisen johtamiskulttuurin rakentaminen koskemaan ylisektorisesti kaikkia lapsiperhepalveluita on tärkeä ja oleellinen seuraava askel perhepalveluiden kehittämisessä. Ennakoivan varhaisen tuen toimintatavan ja moniammatillisen lapsiperhepalveluiden johtamisen kokonaisuus on niin laaja, että Selevän Paletin ohjausryhmässä on todettu tämän vaativan ihan oman hankkeen. Tulevaan Kasperi II:n Etelä- Pohjanmaan hankkeen Suupohjan alueen pilotiksi valittiinkin Monialaisen ennaltaehkäisevän työn ylisektoraalinen johtaminen. Tämä pilotti ei nyt budjetin merkittävästä pienentymisestä johtuvan hankesuunnitelman rajauksen vuoksi voi toteutua. Mahdollisesti joitain osioita monialaisesta johtajuudesta saadaan kuitenkin tulevaan E-P:n Kasperi II:een. 5.2.1.1. Varhaiskasvatuksen johtajuus Selevässä Paletissa pienten lasten palveluiden johtamisen osaamisen vahvistamiseen on paneuduttu varhaiskasvatuksessa johtajuusseminaarin ja kouluttautumisten kautta. Kauhajoen varhaiskasvatuksen johtajuus seminaaripäivillä pohjustettiin ennakoivaa ja varhaiseen tukeen rakentuvaa johtajuutta. Alueen varhaiskasvatuksen johtoa osallistui Pedagogiikan johtaminen ja toimiva arki koulutukseen Nokialla. Kouluttajina toimivat Lapselle hyvä päivä - tänään kirjan tekijät LTO, työnohjaaja Kirsi Nivalainen ja LTO, työnohjaaja, päivähoitoyksikön esimies Petteri Mikkola. Työtiimien itseohjautuvuuden lisääntyessä ja esimiestyön painottuessa yhä suurempien yksiköiden hallinnolliseen johtamiseen, haasteeksi on muodostunut pedagogisen työn laatu ja kehittäminen. Päivittäisjohtaminen on ja pysyy esimiestyön keskeisimpänä haasteena. Varhaiskasvatussuunnitelmiin kirjattujen periaatteiden ja pedagogisten painopisteiden vieminen toimiviksi arjen käytännöiksi ei synny itsestään vaan edellyttää esimieheltä vankkaa pedagogista tietoisuutta ja kykyä asettaa rajat ja raamit arjen työlle. Varhaiskasvatuksen esimiehille järjestettiin hankkeen toimesta myös Toimiva vuorovaikutuskoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä yhteistyötaitoja ja vahvistaa näkemystä oman toiminnan vaikutuksista erilaisissa tilanteissa. Kouluttajana toimivat Markus Talvio ja Minna Mannert Helsingistä. Mukana oli 10 varhaiskasvatuksen esimiestä kaikista Suupohjan kunnista sekä Kauhajoen seurakunnasta. Kouluttautumisten lisäksi Suupohjan lapsiperhepalveluiden johto on sitoutunut Selevän Paletin ennakoiviin ja monialaisiin kehittämistoimenpiteisiin ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Myös ylintä 73

johtoa ja luottamushenkilöitä on pidetty ajan tasalla kehittämisen taustoista ja tavoitteista. Näiden kautta ymmärrys ja osaaminen ennakoivaan ja monialaiseen toimintaan on lisääntynyt. 5.2.1.2. Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma -prosessi Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain 2 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Lastensuojelusuunnitelman tulee kattaa kunnan eri hallintokunnat. Suunnitelman tekeminen toimii myös välineenä eri hallintokuntien välisen yhteistyön kehittämisessä. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä päätti kokouksessaan 2.11.2009 159, että liikelaitoskuntayhtymän alueelle Isojoelle, Karijoelle, Kauhajoelle ja Teuvalle laaditaan yhteinen lastensuojelusuunnitelma ja suunnitelmaa valmistelemaan nimettiin ohjausryhmä. Suunnitelma nimettiin Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Hyvinvointisuunnitelman visioksi on kirjattu Suupohjan lapset ja nuoret elävät turvallisen ja hyvän lapsuuden ja nuoruuden. Hyvinvointisuunnitelman ohjausryhmään kuuluivat: Suupohjan LLKY:n sosiaalipalvelujohtaja Pekka Rahkonen (puheenjohtaja), lapsiperheiden sosiaalityön johtava sosiaali-työntekijä Paula Uusi- Hakala (sihteeri), neuvolan osastonhoitaja Seija Haavisto, perheneuvolan sosiaalityöntekijä Saija Soinila, perhetyön ohjaaja Anna-Liisa Kaukola-Risku, perheneuvolan psykologi Marja Virolainen, LLKY:n johtokunnan jäsen Teijo Toivonen, LLKY:n johtokunnan jäsen Marketta Nummijärvi, peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi (yhteistoimintalautakunnan edustaja), varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti (Kauhajoen sivistyslautakunnan edustaja), erityisluokanopettaja Jaana Volanto- Salo (Kauhajoen sivistyslautakunnan edustaja), varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä (Teuvan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan edustaja), erityisopettaja Heidi Herrala (Isojoen sivistyslautakunnan edustaja), perhepäivähoidon ohjaaja Teija Paananen (Karijoen kunnan kasvatus- ja opetuslautakunnan edustaja), Selevä Paletti -hankkeen projektikoordinaattori Päivi Lapiolahti (ohjausryhmän kutsuma asiantuntijajäsen) Hyvinvointisuunnitelman käytännön valmistelusta vastaavaan työrukkas työryhmään kuuluivat ohjausryhmän jäsenistä: Marketta Nummijärvi, Arja Aromaa, Marja Virolainen, Päivi lapiolahti ja Paula Uusi-Hakala 74

Selevän Paletin toimesta tuotettiin raporttiin tausta-aineistoa, mm. lähtötilannetietoa varhaiskasvatuksesta, opetuksesta ja lapsiperheiden kanssa työskentelevistä ammattilaisista, kokemuksellista tietoa pienten lasten vanhemmilta, 4-luokkalaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä asiantuntijuuteen liittyvää hyvinvointitietoa. Lisäksi hankekoordinaattori osallistui sisällöllisen tekstin tuottamiseen ja suunnitelman ulko- ja tekstiasun muokkaukseen. Suunnitelma on valmis ja sen toimenpide-ehdotukset ovat mukana tulvien vuosien taloussuunnittelussa. Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma liitteenä. Liite 12. 5.2.1.2.1. Arviointia ja pohdintaa Perhepalveluiden näkökulmasta tavoitteena on saada eri sektoreiden johtajien, päättäjien, työntekijöiden ja perheiden kesken yhteinen näkemys tulevaisuuden suunnasta ja käytännön toimintatavoista. Hankkeen näkökulmasta keskijohto on ollut hyvin sitoutunutta toimintatapojen kehittämiseen, samoin kuin eri sektorien työntekijät. Ylemmälle johdolle tulee paljon asioita käsittelyyn ja monenlaista strategia- ja linjatyötä on käynnissä yhtä aikaa. Siksi ei voidakaan edellyttää tietämystä ja perehtymistä kaikkiin asioihin ilman erityistä asioiden esille nostamista. Tässä täytyy toimijoiden ja hankkeen olla itse aktiivinen. Hanke onkin pyrkinyt olemaan aktiivinen tiedottaja ja sanansaattaja koko hanketoiminnan ajan. Saumattomat ja eheät palvelukokonaisuudet ovat riippuvaisia kuntien / liikelaitoksen strategioista ja johtajuuden käytännöistä. Hankkeen osalta voidaan olla tyytyväisiä että, hankkeen tekemät kyselyt niin toimijoille kuin vanhemmille on hyödynnetty paitsi hankkeen omassa toiminnassa niin myös Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöskentelyssä. Hankekoordinaattori on lisäksi ollut asiantuntijajäsenenä mukana Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tuottamisessa. Suunnitelmassa näkyy vahvasti ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palveluiden merkitys. Kehitetty varhaiskasvatuksen Kuvastin työkalu kannattaa ottaa käyttöön oman työn ja työyhteisön kehittämisvälineeksi. Kommentit vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta: Seleväpalettilaiset ovat olleet aktiivisia johdon suuntaan. Tämä on mahdollistanut mm. kyselyjen tulosten hyödyntämisen strategiatyössä. 75

5.2.2. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen Selevän Paletin toiminnan arvona ja kehittämistä ohjaavana toimintatapana on ollut sekä toimijoiden että toimijoiden ja perheiden välinen kasvatuskumppanuus. Toimintatapojen kehittäminen käynnistyi vanhempien ja lapsiperheiden toimijoiden kuulemisesta. Vanhempien ja lapsiperhepalveluiden toimijoiden kuulemisen perusteella valittiin kehittämisen kohteeksi joitakin lapsiperhepalveluja. Suupohjan perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitetyt palvelut liittyvät pienten lasten elämänkaareen kuuluviin kehitysympäristöihin. Kehitettyjä palveluja olivat laajennettu perhevalmennus, kotiunikoulu, perhetupatoiminta ja neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö. Kehittämistyöryhmien kokoamisessa on otettu huomioon monialainen toimijoiden sekä vanhempien edustus. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen keskittyi asiakkaan kohtaamiseen, kunnioittavaan ja arvostavaan vuorovaikutukseen sekä ammatillisen osaamisen vahvistamiseen niissä työtavoissa ja toiminnoissa, jotka olivat hankkeen kehittämistyön kohteena. Työtapojen uudistamisen kehittämisalueet ja koulutuskokonaisuudet valittiin toimijalähtöisesti. Kasvatuskumppanuuskoulutus on tarjonnut vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen taitoja ammatillisen työn tueksi. Se toimii monialaisen toiminnan kehittämisen ja yhteistyön toteutumisen kantavana ja saattelevana voimana myös hankkeen jälkeiseen elämään. Myös toimijoiden jaksamisesta huolehtiminen on ollut tärkeää kaikkien osapuolten ja monialaisten palveluiden toteutumisen kannalta. Toimijoiden osallisuuden vahvistaminen ja sen merkitys kehittämistyössä otettiin huomioon voimauttavassa koulutuksessa sekä henkilöstön mentorointi- ja muutosprosessikokonaisuudessa. Tarkoituksena oli herättää toimijoita huomaamaan oman osallisuuden ja vaikuttamisen merkitys ja väylät. Eväitä tulevaisuuteen Koulutuksissa tarkasteltiin myös oman hyvinvoinnin ja erityisesti työhyvinvoinnin merkitystä ja vaikutusta ammatillisen kasvuun; yhteistyöhön, työmotivaatioon ja kaiken kaikkiaan laadukkaaseen työotteeseen. Mentorointisysteemin luominen monialaisen työyhteisön toimintatavaksi voisi parhaimmillaan lisätä henkilöstön hyvinvointia huomattavasti. Toiminnalle vain on annettava aikaa ja luotava selkeä toimintasysteemi (mm. vaitiolo, kannustus jne). Kommentti vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta: Parkanossa on käytetty Learning Cafe ja Open Space menetelmiä mahdollistamaan monialaisten toimijoiden keskustelua arkityöhön liittyvistä yhteisistä teemoista. 76

5.2.2.1. Voimaannuttava kehittämisote & voimaannuttavat kehittämispäivät 5.2.2.1.1. Miksi voimaantumista tarviittiin? Pelkkä tieto yhteisöön tuotuna ei muuta toimintaa. Ulkoa tuleva ohje siitä mitä pitäisi kehittää, ei muuta käytänteitä. Työkäytänteiden muuttaminen lähtee siitä, että yhteisö tunnistaa itse dialogisessa prosessissa kehittämisen tarpeensa ja ryhtyy etsimään siihen tarvitsemaansa tietoa ja sen osaamista (Liisa Heinämäkeä siteeraten) Tähän ajatukseen pohjaten hanke lähti tekemään kuntakierroksia ja tapaamaan toimijoita. Heidän äänen kuuleminen oli yksi hankkeen arvoista, sillä asiakkaan (joksi toimijat voidaan myös laskea) äänen kuuleminen, osallisuus ja vaikuttaminen olivat ohjenuora ja työskentelytapa myös meille toimijoille. Vaikka hankesuunnitelman tavoitteita olivat olleet luomassa myös toimijat, niin mahdollisen muutosvastarinnan kuuleminen ja tiedostaminen uuden hankkeen alussa auttaa motivoimaan ihmisiä yhteiseen tavoitteeseen. Hankkeen kuulemiskierroksella havaittiin, että toimijakunta on Kauhajoella tapahtuneen tragedian, sikainfluenssarokotusrumban ja peruspalvelujen liikelaitoskuntayhtymän myötä tulleiden muutosten jälkeen vielä väsymystilassa. Hanketoimijat pysähtyivät tämän asian äärelle ja todettiin, että tarvitaan voimauttavaa toimintaa ennen uuden aloittamista. 5.2.2.1.2. Miten koulutukset toteutettiin? Se mikä tulee sisältä päin, ei väsytä. Kuulemiskierroksen kautta saatujen johtopäätösten perusteella järjestimme joka kunnassa moniammatillisen voimauttavan sekä samalla virkistävän ja yhteistyöhön motivoivan iltapäivän. Tavoitteena oli kuulla hankesuunnitelmaan peilaten mitä tarpeita, odotuksia ja toiveita toimijoilla on hankkeelle, millaisia työmenetelmiä, tavoitteita ja mahdollisuuksia he näkevät. Yhtälailla kartoitettiin myös uhkakuvia ja tämän hetkisiä käytössä olevia resursseja. Tavoitteena oli voimavaraistaa toimijoita sisältäpäin. Kääntyen katsomaan ympärille mutta myös sisälle itseen, miten itse voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa omassa työssään. Voimaantuminen edellyttää aina pysähtymistä. On oltava aika ja paikka miettiä omaa tilannetta niin yksin kuin yhdessäkin. Se on prosessi, jossa kukaan ulkopuolinen ei voi ikään kuin tiputtaa toiselle voimavaroja, vaan omat voimavarat on löydettävä itse. Kuitenkin toisten apu on merkittävä, esimerkiksi silloin kun omien arvojen ja itselle merkityksellisten asioiden pohtiminen yhdessä muiden kanssa avaa tietoisuutta mihin haluaa suunnata voimavaransa. 77

Illan tavoitteena oli myös käynnistää moniammatillista yhteistyötä. Illassa eri alan ammattilaiset kohtasivat, tutustuivat ja kuulivat mitä ajatuksia, toiveita ja odotuksia kullakin on. Näin syntyi uusia tuttavuuksia, uusia ideoita ja ajatuksia ja yhteinen henki lähteä työskentelemään hankkeen eteen käynnistyi. Etuna oli se, että aiemman Helminauha -hankkeen kautta moni oli jo tietoinen toisistaan. Nyt ryhmäytyminen ja tutustuminen kävivät nopeammin. Hankkeen työntekijät saivat tärkeää tietoa niistä haasteista ja uhkakuvista, joita toimijoilla oli ja toisaalta mahdollisuuden luoda yhteisiä unelmia ja tavoitteita hankkeelle. Yhdessä työskentelyn kautta saatiin myös aikaan yhteistä orientaatiota ja visiota tulevasta lapsiperheiden palveluita kehittävästä hankkeesta. Kun tehdään yhdessä, myös alkutyö, motivointi ja sitoutuminen on vahvempaa ja toimijat ovat mukana paremmin. Sen voi sanoa onnistuneen ainakin perhevalmennuksen, perhetupatoiminnan sekä ennalta ehkäisevän perhetyön osalta, joihin myös hankkeemme toiminnat keskittyivät. Toisaalta etumme ehdottomasti oli, että alueella oli totuttu hanketyöskentelyyn. Muutosvastarintaa ei ollut nähtävissä niin suuressa määrin kuin voisi olettaa. 5.2.2.1.3. Illoista iloa monille Voimaannuttavien koulutusiltojen kohderyhmänä olivat neuvolan, varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen sekä perhetyön väki, myös perheneuvolan, sosiaalityön ja 3. sektorin toimijat oli kutsuttu mukaan. Koulutuksiin Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja Kauhajoella osallistui yhteensä 209 eri alan ammattilaista (25 Teuvalla, n.140 Kauhajoella, 22 Karijoella, 25 Isojoella). Illan ohjelma myötäili hankkeen tavoitteita toiminnallisia ja ryhmämenetelmiä käyttäen. Me - näkökulman synnyttämiseen käytettiin unelmointia. Tavoitteiden luomista ja sitouttamisen pohdintaa käytiin yksilö- ja ryhmätyöskentelynä; Miten itse voin vaikuttaa että päästään parhaimpaan tulokseen. Arvopohdintaa omassa työssä hyödynnettiin yksiötehtävällä, jossa kukin joutui miettimään omaa arvomaailmaansa ja miten se näkyy muille. Myönteisen palautteen kautta nostettiin esille omaa jaksamista sekä osallisuuden ja vaikuttamisen merkitystä omaan työhön ja hyvinvointiin. 5.2.2.1.4. Arviointia ja pohdintaa Koska nykyaikana vanhempien (asiakkaiden) haasteet ja tarpeet ovat moninaisia ja vaativat työntekijältä monenlaista osaamista, on hyvä että yhteistyössä eri ammattikuntien kanssa voitiin sopia työkäytännöistä, luoda uusia malleja ja toimintatapoja sekä hyväksyä erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia. Löysimme yhteistä visiota sekä pääsimme käsittelemään seikkoja, jotka edistävät yhteistyötä lapsiperhepalveluiden kehittämistyössä. Hyvin onnistuessaan yhteistyö tuo uutta näkökulmaa niin asiakkaalle kuin työntekijällekin. Vuoropuhelu ja toisiltaan oppiminen saa aikaan 78

myös voimavarojen lisääntymistä. Yhteistyön käynnistyminen sekä sitouttaminen hankkeen tavoitteisiin onnistui koulutusten ja pysähtymisen kautta. Alkuopettajien osallistumisen olisi toivonut olevan runsaampaa. Heidän osaltaan työaikakäytännöt sanelivat innostumista iltapäivän ja illan ohjelmaan. Omien arvojen ja asenteiden löytäminen vaatii itsensä kuuntelemista. Sen kautta kokemus kuulluksi tulosta auttaa myös kuulemaan asiakasta ja ymmärtämään arvostavan työotteen merkityksen asiakaskontaktissa niin perhevalmennuksessa kuin muissakin kohtaamisissa, oli kyseessä sitten yksilö tai ryhmä. Hankkeen aikana pääsimme erinomaiseen innovatiiviseen vuoropuheluun toimijoiden ja hanketyöntekijöiden välillä. Palautteiden perusteella toimijat kokivat illat oman työn / oman hyvinvoinnin kannalta hyödyllisenä puolet osallistujista piti iltaa erittäin hyödyllisenä Hyödyn ajateltiin olevan sitä, että on saanut uusia ideoita ja ajatuksia sai potkua yhteisötyöhön, ilta oli avoimuutta edistävä ja positiivista asennetta levittävä oivalsi oman itsen vaikuttamisen työssä jaksamiseen ryhmätöiden ja yhdessä keskustelun koettiin olevan hyödyllistä myös vertaistuen saaminen koettiin hyödyllisenä sai mahdollisuuden itsen tutkiskeluun, sai oman jaksamisen lisääviä tekijöitä ja sai uutta näkökulmaa käytiin arvopohdintaa 5.2.2.1.5. Pohdintaa vaikutuksista Thomas Gordon, amerikkalainen psykologi, sanoi osuvasti esitellessään täydenkupin teoriaa: Mikäli kuppini on tyhjä, minun on vaikea kaataa siitä muille, joten minun on ensin syytä täyttää kuppini niin voin ja jaksan ammentaa siitä muille. Työelämään ja erityisesti hankeyhteistyöhön tämä sopii vallan hyvin. Voidaksemme palvella tai kehittää jotakin uutta riittävän hyvin, meidän on voitava riittävän hyvin. Oma työhyvinvointi lähtee oman sisäisen voimaantumisen tunteen vahvistumisesta. Yksi tärkeimmistä askeleista hyvinvointiin, on omien tarpeiden, toiveiden ja resurssien tunnistaminen. Toiseksi tärkeintä on uskaltautua kertomaan niistä muille. Jotta voimaantuminen olisi työssä mahdollista, meidän on hyvä tutkiskella omia arvojamme, tarpeitamme, voimavarojamme ja olla tietoisia siitä, mikä meitä palkitsee ja auttaa jaksamaan. Vastuuta omasta hyvinvoinnista kun ei voi ulkoistaa ja sysätä muille, vaan meidän on jokaisen muistettava pitää huolta itsestämme. Jokainen voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Tunne siitä, 79

että voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, omaan elämäänsä ja omaan työhönsä, on merkittävä voimaantumisen kokemuksessa. Palautteiden pohjalta voidaan todeta, että tämän tapaiset koulutukset ovat tarpeellisia. Nimenomaan pysähtymisen, ideoimisen, voimavaraistamisen ja yhteistyön synnyttämisen kannalta. Tässä lienee hyvä myös todeta, että tarve tämän tyyppisille päiville on olemassa. Aika ajoin olisi hyvä pysähtyä miettimään omaa työtä, hyvinvointia ja jaksamista, myös arvioimaan yhteistä toimintaa ja sen tulevaa suuntaa. Arvostus, luottamus ja kunnioitus yhdessä työskenteleviä toimijoita kohtaan on rakentunut jäsentyneemmin ja näkynyt konkreettisemmin, kun aloitimme hanketyön rauhallisesti yhdessä visioiden. Yhteinen työskentely-ympyrämme sulkeutuu, kun hanke päättyy yhteiseen koulutusiltaan. Se toimii yhtenä osana arviointia, tavoitteiden, toiveiden ja työskentelyn merkityksen pohdintana. Näin saamme arvokasta palautetta ja yhtälailla hyvän kokemuksen yhdessäolosta ja mahdollisuuden palkita ja kiittää yhteistyökumppaneita yhteisestä työskentelystä lapsiperheiden parhaaksi. 5.2.2.2. Kasvatuskumppanuus 5.2.2.2.1. Miksi kehittää kaskua? Hankkeen alkuvaiheessa Selevä Paletti teki kyselyn Suupohjan alueen varhaiskasvatusyksiköiden toimijoille kartoittaakseen mitä tarpeita, toiveita ja odotuksia hankkeen tavoitteisiin nähden heillä on. Kyselyissä nousi vahvasti esiin tarve vahvistaa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Se vaatii työntekijältä monenlaista tietoa ja taitoa, sillä lapsiperheiden elämä ei ole nykyään helppoa monenlaisten vaatimusten keskellä. Työntekijältä vaaditaan joustavuutta ja kykyä tarkastella omia työtapojaan ja asenteitaan näkökulmaa laajentaen. Yhteistyön kehittämistarpeisiin vastataksemme lähdettiin selvittelemään saatavilla olevia erilaisia koulutuksia ja työmuotoja. Muiden Kaste - hankkeiden kautta saimme tietoa kasvatuskumppanuuskoulutuksesta, jota niin Oulussa kuin Hämeenlinnassakin oli jo toteutettu hyvällä menestyksellä. Heidän hyviin kokemuksiinsa pohjautuen päätettiin vahvistaa toimijoiden yhteistyötaitoja hankkimalla kasvatuskumppanuuden osaamista seutukunnalle. Kasvatuskumppanuus on kirjattu myös varhaiskasvatuksen perusteisiin (vasu), laatua kodin ja koulun yhteistyöhön laatusuosituksiin sekä opetusministeriön perusopetuksen laatukriteereihin. Näiden kirjausten tavoitteena on saada vanhemmat ja ammattilaiset tiiviimpään yhteistyöhön lapsen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voinemme todeta, että vanhemmat ovat yhä enemmän sysäämässä / tarjoamassa kasvatusvastuuta heille ja kuitenkin 80

lapsen kasvatuksen päävastuun tulee olla vanhemmilla. Jotta vanhemmuutta tukevaa toimintaa voidaan edistää, henkilöstön vastuulla on luoda sisällölliset ja rakenteelliset edellytykset vanhempien tukemiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen lapsensa asioissa niin varhaiskasvatuksessa kuin esiopetuksessakin. Tarjoamalla koulutusta ja lisäämällä toimijoiden tietoisuutta yhdessä työskentelystä (niin vanhempien kuin yhteistyökumppaneidenkin kanssa), voimme lisätä innostusta ja mahdollisuuksia työskennellä tuota tavoitetta kohden. Kasvatuskumppanuuskouluttaja -koulutus toteutettiin kuuden päivän kokonaisuutena Vaasassa ja Seinäjoella yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeen sekä Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen kanssa. Kouluttajina toimivat Aini Ronkainen ja Taisto Lehtinen. Kouluttajakoulutukseen osallistuivat Selevä Paletin kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja Kaija Kulmala, Teuvan varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä sekä Karijoen Myrkyn koulun johtajaopettaja Petra Niemi. Kasvatuskumppanuusajatuksen ja toimintamallin jalkauttaminen Suupohjan seutukunnalle toteutettiin ko. kouluttajien toimesta. 5.2.2.2.2. Mitä kasvatuskumppanuus on? Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Siinä on kyse kuulemisen, kunnioituksen, dialogisuuden ja luottamuksen periaatteesta molemmin puolin. Kasvatuskumppanuus syntyy tietoisen toiminnan tuloksena ja syvenee vähitellen. Dialogisuuden kautta rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja luottamuksellista keskusteluilmapiiriä vanhempien ja henkilöstön välille (myös henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kesken). Kasvatuskumppanuus on luottamusta ja huolen jakamista arjen kasvatuskysymyksissä vastavuoroisesti sekä jaettua kasvatusvastuuta, jossa erilaiset näkökulmat hyväksytään ja uskalletaan ottaa esille. Kasvatuskumppanuuden kautta ammattikasvattaja saa tukea ja arvostavaa suhtautumista omaan tehtäväänsä ja vanhempaa autetaan ylläpitämään ja vahvistamaan suhdettaan lapseen. - Marjatta Kekkonen- Kasvatuskumppanuuskoulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujille työvälineitä kasvatusyhteistyöhön niin perheiden, vanhempien kuin lasten ja lapsiperhepalvelujen ammattilaisten kanssa. Koulutuspäivien aikana käydään läpi vanhemmuuden, lapsuuden, kasvattajuuden ja kumppanuusperusteisen asiakastyön teemoja kokemuksellisen oppimisen ja tiedollisen lähdeaineiston avulla. 5.2.2.2.3. Miten kasvatuskumppanuuskoulutusta kehitettiin? Kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutuksen saanut neljän hengen porukka toimi kasvatuskumppanuus-koulutuksen kehittäjätyöryhmänä. Työryhmä arvioi, suunnitteli ja kehitti 81

alueen omaa kasku- koulutusohjelmaa kuulleen mm. alueen varhaiskasvatuksen esimiesten toiveita ja tarpeita. Työryhmä toimi myös työnohjauksellisena ryhmänä itselleen, saaden tukea kouluttajana toimimiseen. Keskusteluja toisen kouluttajan kanssa käytettiin myös itsearviointina jokaisen koulutuksen jälkeen. Tavoitteena oli miettiä omaa toimintaa kouluttajana sekä illan toimivuutta, onnistumista ja haasteita. Koulutuksen sisällöt huomioon ottaen ohjelma muotoutui ryhmän tarpeita vastaavaksi niin, että valtakunnallista koulutuksen rakennetta muutettiin vastaamaan paremmin alueen koulutustarvetta. Mm. huolen puheeksi ottamisen osuutta jätettiin vähemmälle käsittelylle, sillä alueella on ollut pari vuotta sitten laaja ja tiivis Huolen puheeksi otto koulutus. Myös vasun kehittämistyö on seutukunnalla saatu juuri päätökseen, joten kevensimme myös sen aihealueen käsittelyä. Lisäksi työryhmä päätti, että perhepäivähoitajien koulutuksessa keskityttiin käytännönläheiseen teoriankäsittelyyn lisäten harjoitusten, demonstraatioiden ja esimerkkien määrää. Koska kohderyhmät olivat erilaisia, myös sisältöjen suunnittelun tuli vastata osallistujien tarpeita. Koulutusrytmitys suunniteltiin vastaamaan kohderyhmän tarpeita sekä mahdollisuutta osallistua mahdollisimman joustavasti koulutukseen. Niinpä päädyimme perhepäivähoitajien ryhmän kanssa 7 kerran ilta- ja lauantaikoulutukseen ja muiden ryhmien osalta 5 päivän päiväkoulutukseen. Koulutuspaikat valittiin toimivuuden ja kurssin asettamien vaatimusten pohjalta, niin että ne mahdollistivat ryhmätöiden ja harjoitusten tekemisen. Työryhmä huomioi sisällön suunnittelussa myös kouluttajien omaa asiantuntemusta eri aihealueilla. Kehittäjätyöntekijä Kaija Kulmala toi kurssilaisille tutuksi aivojumpan metodeja ylläpitämään vireystasoa ja jaksamista. Leena Kittilän asiantuntemus varhaiskasvatuksen esimiehenä rikasti kurssilaisten varhaiskasvatuksen tietotaitoa. Petra Niemellä, koulun johtajana, on taas vahva asiantuntemus koulupuolen asioihin, hän vahvisti joukkoa monialaisilla näkökulmillaan. Lisäksi Petra Niemi on tehnyt Koulu matkalla kasvatuskumppanuuteen proseminaaritutkimuksen, joka mahdollisti syvempää tietoutta kasvatuskumppanuuden käsittelyyn. Kehittäjätyöntekijä Merja Hakolan asiantuntemus tunne- ja vuorovaikutussektorilla otettiin huomioon painotettaessa kurssin sisältöjä ja materiaaleja. Huumorilla oli keskeinen osa niin kehittämistyötä kuin koulutuskokonaisuuksiakin. Luonnollisesti myös koulutukseen osallistujien asiantuntemusta ja erityisosaamisia huomioitiin. Kasvatuskumppanuuden kehittämistä tukeva messumatka Ouluun varhaiskasvatusmessuille tehtiin marraskuussa 2010. Mukana oli yhteensä 19 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Merja Hakola osallistui Vanhempien voimavarakeskeinen ohjaus ja neuvonta -koulutukseen syventääkseen yhdessä työskentelyn teemaa. Kasvatuskumppanuuskouluttajat Petra Niemi, Leena Kittilä sekä kasvatuskumppanuuskoulutuksessa olleet Sari Tumelius ja Jaana Mäkelä 82

osallistuivat Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuuden jatkokoulutuspäivään Seinäjoella. Selevä Paletti tarjosi kasvatuskumppanuuskoulutusta koko Suupohjan alueen lapsiperhetoimijoille. Vuoden 2011 aikana toteutettiin neljä koulutuskokonaisuutta, kaksi Kauhajoella ja kaksi Teuvalla. Kolme koulutusta kohdistettiin pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja yksi järjestettiin moniammatillisena koulutuksena. Koulutuksiin osallistui yhteensä 62 lapsiperheiden toimijaa (33 Kauhajoelta, 4 Karijoelta, 3 Isojoelta sekä 22 Teuvalta). Hankkeen työntekijät kokosivat Kasvatuskumppanuuteen liittyvän kansion ja materiaalipaketin, jossa on koottuna ja esiteltynä kaikki kaskukoulutukset sisältöineen, koosteineen ja tarvittavine lisämateriaaleineen. Myös aiheeseen liittyvä kirjallisuusluettelo, Petra Niemen proseminaarityö Koulu matkalla kasvatuskumppanuuteen, sekä perhevalmennukseen kehitetty ohjaajan käsikirja ovat mukana kansiossa. Kansiot ovat jatkossa kaikkien kasvatuskumppanuus-koulutuksen käyneiden kouluttajien vapaassa käytössä. 5.2.2.2.4. Arviointia ja palautteita Koulutuksen käyneiden palautteissa kiitosta sai uudenlainen malli kouluttaa. Tehtävien, harjoitusten ja demonstraatioiden merkitys kokemuksellisessa oppimisessa koettiin hyvänä ja vaikuttavana. Kaiken kaikkiaan koulutusta pidettiin tärkeänä oman ammatillisuuden kehittymisen kannalta; koulutuksessa joutui ja sai pohtia omia työmenetelmiään yhdessä turvallisen ryhmän kanssa. Palautteissa mainittiin myös omien vuorovaikutustaitojen lisääntyneen koulutuksen myötä. 83