Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski
Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet Hankkeen toteutus ja aikataulu Kohdealueiden esittely Sivu 2 30.10.2012
Ojien luonnonmukainen peruskunnostus Luonnonmukainen peruskunnostus = Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden soveltamista maa- ja metsätalouden ojien kunnossapidossa Tavoitteita: - Peltojen ja metsien kuivatustila paranee/säilyy - Ojien kunnossapidossa otetaan huomioon uomien ekologia ja uomien tarjoamat elinympäristöt - Ojien peruskunnostuksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vesistöihin minimoidaan - Ojien virtaama pitää uomat auki, jolloin kunnossapidon ja uusintaperkausten tarve vähenee Sivu 3 30.10.2012
Miksi OPET-hanke käynnistettiin? Suurin osa metsä- ja pelto-ojitushankkeista tehty 1950-70-luvulla - tarve vanhojen ojitusten peruskunnostukseen Lainsäädäntö, tukipolitiikka ja valtakunnalliset linjaukset (mm. Vesitalousstrategia 2011-2020) kannustavat luonnonmukaisen peruskunnostuksen menetelmien käyttöön ojien kunnossapidossa - Tarve viedä periaatteet käytännön toimintaan Vesilaki 2012 - Käytännön kokemuksia uudistuneesta lainsäädännöstä Sivu 4 30.10.2012
Miksi OPET-hanke käynnistettiin? EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesienhoitosuunnitelmien tavoitteena vesien hyvä tila - maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen Kokemuksia valuma-aluetarkastelusta ojien kunnossapidossa Maanomistajien sekä ojitusten suunnittelijoiden ja toteuttajien ammattitaidon lisääminen koulutuksen ja tiedotuksen avulla Hämeeseen ojien luonnonmukaisen peruskunnostuksen mallikohteita Sivu 5 30.10.2012
Yleistä OPET-hankkeesta Toteutusaika: 1.1.2012-30.4.2014 Rahoitus: - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 - tuen myöntäjä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Kokonaisbudjetti 218 574 Toteutusvastuu: Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus (Evon yksikkö) Hankealueena Kanta- ja Päijät-Häme Sivu 6 30.10.2012
Hankkeen organisointi Projektipäällikkö 1.4.2012 30.4.2014 Hanketyöntekijät (vuonna 2012 yhteensä 10 kk, vuonna 2013 yhteensä 8 kk) Ohjausryhmä - Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa - Edustettuna MTK Häme, Hämeen ELY-keskus, Suomen metsäkeskus (Häme-Uusimaa), Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset, Helsingin yliopisto (Lammin biologinen asema), Etelä-Suomen salaojakeskus ja kaksi maanrakennusyrittäjää Projektiryhmä Sivu 7 30.10.2012
Hankkeen tulokset Ojitusten luonnonmukaisen peruskunnostuksen koulutuspaketti - Kohderyhmänä hankkeiden toteuttajat (maanomistajat, suunnittelijat, urakoitsijat) Perustetaan Hämeeseen kaksi luonnonmukaisen peruskunnostuksen kokeilu- ja mallialuetta koulutuksen tueksi Hankkeen loppupuolella järjestetään kaksi koulutustilaisuutta (Kanta- ja Päijät-Hämeessä) Paikallisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia hankkeen aikana Sivu 8 30.10.2012
Toteutus (2012) Valitaan kaksi kohdevaluma-aluetta Valuma-alueiden alustava tarkastelu Valuma-alueiden ojien inventointi - Selvitetään valuma-alueiden uomien tila ja kunnostustarve Kunnostussuunnitelmat kunnostustarpeessa oleville uomille - Käytetään luonnonmukaisen peruskunnostuksen menetelmiä Valitaan hankkeessa toteutettavat kunnostuksen mallikohteet Aloitetaan ojavesien laadun seuranta kohdevaluma-alueilla Ojien luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10. Hämeenlinnassa (aloitusseminaari) Sivu 9 30.10.2012
Toteutus (2013-14) Mallikohteiden toteutus - Toteutetaan kunnostussuunnitelman mukaiset toimet mallikohteilla - Mallikohteiden kunnostuksesta video koulutusmateriaaliin Ojavesien laadun seuranta Koulutuspaketti luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta - Laaditaan kunnostussuunnitelmien ja mallikohteiden avulla - Esitteitä, PowerPoint-esityksiä, esittelyvideo Kaksi koulutustilaisuutta syksyllä 2013 (Kanta- ja Päijät-Häme) - Kohderyhmänä maa- ja metsätalousyrittäjät, ojitusten suunnittelijat ja toteuttajat - esitellään luonnonmukaisen peruskunnostuksen menetelmiä hankkeessa tuotetun materiaalin ja kokemusten avulla Sivu 10 30.10.2012
Kohdevaluma-alueiden valinta Tavoitteena löytää mallialueet Kanta- ja Päijät- Hämeestä - Valuma-alueella ojitettua metsää ja peltoa - Alueiden sijainti koulutuksen kannalta - Tarve ojien kunnostamiseen (kuivatuksen parantaminen, eroosion hallinta jne.) Alueet valittiin Tammelasta ja Padasjoelta - Kirje ja kysely hankkeeseen osallistumista valuma-alueen ojanvarsien maanomistajille heinäkuussa - Maanomistajat suhtautuvat hankkeeseen pääosin myönteisesti Sivu 11 30.10.2012
Riuskanojan valuma-alue, Tammela Valintaperusteita: - hyvä sijainti koulutuksen kannalta - maanomistajien pieni määrä (n. 20 maanomistajaa) - HAMK (Mustiala) ja valtio merkittäviä maanomistajia - valuma-alueen monipuolinen maankäyttö - valuma-alueen koko Pinta-ala n. 6,6 km 2 ojien pituus n. 28 km, josta 2-5 m leveää on noin 3,2 km Peltoa 27 % Sivu 12 30.10.2012
Sivu 13 30.10.2012
Hahjärven laskuojan valuma-alue, Padasjoki Valintaperusteita - sijainti lähellä Evoa (metsätalouden koulutus) (n. 30 km) - valuma-alueen monipuolisuus - tarve kuivatuksen parantamiseen - maanomistajien pieni määrä (25 kpl) sekä keskeisten maanomistajien myönteinen suhtautuminen Pinta-ala 8,0 km 2. Järvisyys on 7,8 % Peltopinta-ala noin 57 ha ja peltoprosentti 7,1 %. Ojien pituus valuma-alueella noin 37,2 km, josta 2,8 km on 2-5 m leveää uomaa. Sivu 14 30.10.2012
Sivu 15 30.10.2012
Kiitos! Nettisivut: www.hamk.fi/opet Petra Korkiakoski, projektipäällikkö puh. 03 6465319 sähköposti: petra.korkiakoski@hamk.fi Sivu 16 30.10.2012