Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1
2
Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140 130 Kehittyvät maat 130 120 110 Maailma 120 110 100 100 90 Kehittyneet maat 90 80 03 04 05 06 07 08 09 80 3
Elpymisen tahti vaihtelee Kehittyvillä markkinoillakin on monta tarinaa. Kiina jo pyrkii hillitsemään kehitystä. Venäjällä ja Itäisessä Euroopassa talous vasta ponnahtamassa montusta. Yhdysvalloissa käydään läpi finanssikuplan jälkimaininkeja vielä pitkään sen talous on kuitenkin joustava, sopeutuminen nopeaa ja pidemmän ajan näkymät vanhaa Eurooppaa paremmat. Euroalueella talous elpyy vähitellen vientivetoisesti kasvulukujen valossa elpyminen suurelta osin samankaltaista, mutta joka maalla omat tarinansa. Kreikan ongelmat vaikeita, mutta euroalueen yleiseen kehitykseen vaikuttaa enemmän Espanjan pitkäaikaisesti hitaampi kasvu. 4
EKP:n koronnostoon vielä aikaa, mutta markkinoilla tilanne alkaa kiristyä kesällä 5,5 % % 5,0 4,5 3 kk:n euribor 4,0 3,5 3,0 2,5 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 EKP, ohjauskorko 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 2,0 1,5 1,0 0,5 5
Rahoitusmarkkinoilla ongelmia nyt eräillä velkaantuneilla mailla 9,0 % Joukkolainojen korkoja % 9,0 8,0 8,0 7,0 6,0 Yritykset, AA, euroalue, 5 V Kreikka, valtio, 5 V 7,0 6,0 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 3,0 2,0 1,0 Saksa, valtio, 5 V 2,0 1,0 0,0 07 08 09 10 0,0 6
Vuoden 2009 romahdus perustui Suomessa aivan eri tekijöille kuin 1990-luvun lama 10,0 %-yks. Vaikutus kokonaiskysyntään %-yks. 7,5 5,0 2,5 0,0 10,0 7,5 5,0 2,5 0,0-2,5-5,0 Investoinnit Kulutus Varastojen muutos -2,5-5,0-7,5-7,5-10,0-12,5 Vienti -10,0-12,5-15,0 Huom: BKT saadaan vähentämällä tuonti ja lisäämällä tilastollinen ero 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08-15,0 7
Kotimaan kauppa elpyy kohtalaisesti 25 20 Saldo Kuluttajien luottamus Indeksi 115,0 112,5 15 110,0 10 5 0 Vähittäismyynti, oik. aks. 107,5 105,0 102,5 100,0-5 97,5-10 05 06 07 08 09 10 95,0 8
9 Asuinrakentaminen piristyy
Rakentaminen kokonaisuutenakin kääntymässä 120 Indeksi, 2005=100 Indeksi, 2005=100 110 100 Rakennusinvestoinnit, määrä 90 80 70 60 Rakennusluvat 50 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 10
BKT kohtuulliseen kasvuun 2006 Määrän muutos, % mrd. EUR 2007 2008 2009 2010E 2011E Yksityinen kulutus 86 3,4 1,7-2,1 1,2 1,7 Julkinen kulutus 37 1,1 2,7 0,7 0,5 0,0 Investoinnit 33 10,1-0,2-13,4-2,4 4,0 - Kone- ja laiteinvestoinnit*) 11 13,1 1,7-9,8-8,0 3,0 - Rakennusinvestoinnit 22 9,1-1,4-15,7 2,0 5,0 Varastojen muutos **) 2-0,3-0,9-0,7 0,6 0,0 Vienti 75 7,9 6,5-24,3 7,0 6,0 Tuonti 68 6,0 6,6-22,3 4,2 5,8 BKT 165,6 4,9 1,2-7,8 2,7 2,5 *) Sisältää myös erän muut investoinnit **) Vaikutus kokonaiskysyntään, sisältää tilastovirheen 11
Työttömyys laskuun vuoden 2010 loppupuolella 20,0 % Työttömyysaste % 20,0 17,5 17,5 15,0 12,5 Työttömyysasteen kausitasattu trendi tummansinisellä 15,0 12,5 10,0 10,0 7,5 7,5 5,0 5,0 2,5 2,5 0,0 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 0,0 12
Suomen inflaatio pomppaa loppuvuona selvästi plussalle 5 %, v/v % Inflaatio 4 3 2 1 0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1 -2 Inflaatio pl. energia, ruoka, korot 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11-1,0-2,0 13
Työttömyyden nousu taittuu kesällä 2007 2008 2009E 2010E 2011E Työttömyysaste, % 6,9 6,4 8,2 9,8 9,4 Inflaatio, % 2,5 4,1 0,0 1,0 2,5 Ansiotaso, % 3,3 5,6 4,0 2,7 2,0 Vaihtotase, % BKT:sta 4,2 3,0 1,6 2,4 2,4 Julkisen sektorin ylijäämä, - % BKT:sta 5,2 4,4-2,2-3,0-2,5 14
Taloudet pääosin kasvussa vuonna 2010 2009 2010 2011 BKT:n kasvu, % Maailma -1,3 3,6 3,4 USA -2,5 2,2 2,0 Euroalue -3,9 1,7 1,5 -Saksa -5,0 2,0 1,5 Japani -5,2 1,6 1,2 Iso-Britannia -4,6 1,9 1,6 Kiina 8,7 10,1 9,6 Venäjä -8,5 2,8 4,2 Intia 5,8 7,6 8,3 Suomi -7,8 2,7 2,5 Ruotsi -4,7 3,2 2,4 Viro -15,0-0,5 4,0 15
Talous pysyy kasvussa epäilyistä huolimatta Todennäköisesti käännettä tukevat voimat (elvytys, korot, varastosykli, kehittyvät markkinat ) ovat riittäviä sysäämään talouden myönteiseen kierteeseen. Seuraava etappi useimmille maille on käänne parempaan myös työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden elpyessä huomio siirtyy talouspolitiikan normalisointiin korkojen nousuun ja valtioiden talouksien tasapainottamiseen, joihin liittyy myös suurimmat riskit talouden elpymisen kestävyydestä. Kuinka hyvin talouspolitiikan normalisointi onnistuu selviää 3-4 vuodessa.. 16
Vastuunrajoitus Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank Danmark A/S:n Marketstoimintojen yhteinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tämä asiakirja ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä, eikä sitä tulisi pitää sellaisena tai käyttää ilman vastaanottajan omaa harkintaa. Oheisia tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Ennen sijoitustai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa. 17
18 Extrat