Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden

ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET

Pyhäjärven hoitokalastus

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Tiedote Julkaisuvapaa klo Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Tiedote, julkaisuvapaa klo 14. Pyhäjärven suojelija 2019

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Karhijärven kalaston nykytila

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta. Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

RAPU. Pyhäjärven kala- ja raputalouden ekologiset ja ekonomiset haasteet muuttuvassa ilmastossa

Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana. Pia HögmanderH

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi Taustatiedot

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa

Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Lapinlahden Savonjärvi

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Vanajavesi Hämeen helmi

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Transkriptio:

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1

1. Pyhäjärven perustietoja Valuma-alue 615 km 2 Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys 5,4 m Suurin syvyys 26 m Rantaviivaa 80 km Matala! Herkempi lämpötilan muutoksille, eliöillä ei pakopaikkaa kuumalla pohjan lähteet? 2

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee 3

Maksimilämpötila Muikun vuosiluokka Jeppesen et al. 2012 -julkaisu 4

Muikun vuosiluokkavaihtelu SW Pyhäjärvi 1971-2010 Vuosiluokan vahvuus (milj. kalaa) 30 20 10 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Sarvala 2013 5

Jääpeitteisen ajan pituus Keskiarvo 141 vrk 6

Säkylän Pyhäjärvi Muikun poikaslaskennat Kuoriutuneet muikut Kuoriutuneet siiat Karjalainen 2012 7

Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa 8

Pyhäjärven ekosysteemin keskeisiä osia 1. Ravinnepitoisuus (fosfori, typpi) määrittelee rehevyystason (klorofylli a pitoisuus) Ulkoinen ravinnekuormitus (Teija) Järven sisäinen ravinteiden kierto ja kuormitus 2. Ravintoverkon rakenne Kala eläinplankton - kasviplankton 9

Karut vedet: < 10 ug/l Köyliönjärvi: 100-240 ug/l 10

Karut vedet: < 4 ug/l Köyliönjärvi: 60-100 ug/l 11

Ravintoverkon rakenne 12

13

RAVINTEET KASVIPLANKTON LEVÄ ELÄINPLANKTON VESIKIRPPU IHMINEN PETOKALA HAUKI PLANKTIVORIKALA MUIKKU

Kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, vähenevät Levien määrä (kasviplankton) lisääntyy kun vesikirput eivät kontrolloi 15

16

Kasviplankton ilmastonmuutoksessa Pyhäjärven kasviplanktonmallinnus (Pätynen et al. 2013): Simulaatioissa sinilevät kasvoivat selvästi paremmin lämpimämmässä vedessä, erityisesti kesällä Vaikka fosfori- ja typpikuormitus pysyisi samana ja klorofyllipitoisuus ei olennaisesti muuttuisi, suurempi osuus kasviplanktonista olisi sinileviä 17

Huippupedot

Pyhäjärven hoitokalastus = Kaupallinen muikun ja siian pyynti + Vähempiarvoisen kalan tuettu pyynti Kiiski Särki Kuore Pieni ahven 19

Biomanipulation, total catch 1995-2012 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 20

1. Muikku: Kalat ilmaston muuttuessa skenaariot vuoteen 2038 Kylmän veden kalana muikku kärsii maksimilämpötilan noususta. Muikku voi olla jatkossa vuosikausia kokonaan poissa, mutta suotuisana vuonna populaatio voi hetkellisesti elpyä. Muikun väheneminen vähentää eläinplanktoniin kohdistuvaa saalistusta ja voi vaikuttaa positiivisesti veden laatuun Muita vaikuttavia tekijöitä: aikainen jäänlähtö lisää epäonnistuneen lisääntymisen riskiä muikulla, 2 viikkoa jäänlähdön jälkeen kriittistä aikaa poikasille ahven peto muikulle, ahvenkannan koko vaikuttaa vähäisessä määrin rapukannan koko jääpeitteen lyheneminen vaikeuttaa talvinuottausta 21

2. Ahven Lämpimän veden kalana ahven hyötyy veden lämpötilan noususta. Ahvenkanta vahvistuu. Ahven on sekä peto että planktivori, vaikutus vedenlaatuun kahdensuuntainen. Muita vaikuttavia tekijöitä: kannan sisäinen säätely ja saalistus vaikuttavat runsauteen jääpeitteen lyheneminen voi vaikeuttaa talvikalastusta 22

3. Täplärapu Lämpötila on olennainen tekijä täpläravun lisääntymisen onnistumisessa. Erityisesti syksyn lämpötilojen arvaamattomuus voi aiheuttaa vaihtelua lisääntymisen onnistumisessa. Muita vaikuttavia tekijöitä: Ravustus säätelee Saalistus (ahven, hauki) 23

Muita näkökulmia: muita hyötyjiä: särki, lahna lämpeneminen lisää tulokaslajien ja tautien riskiä istutus- ja kalastuspolitiikka vaikuttaa Ammattikalastuksen tulevaisuus! luonnonkalan ja sisävesikalojen menekin kehittyminen (erityisesti särki ym muut nyt vähempiarvoiset) kuha?? edellyttäisi voimakasta kalastuksen säätelyä suuri taloudellinen arvo potentiaalinen konfliktitilanne ammatti- ja virkistyskalastuksen välillä (rajoitukset ) Skenaariotyö käynnissä Pyhäjärvi-instituutin Rapu-hankkeessa, etenee ja valmistuu vuonna 2013 24

Lopuksi. Erityisen varmaa on se, että ääritilanteet ja ennalta-arvaamattomuus lisääntyvät Vanhan tiedon perusteella EI voi aina ennustaa tulevaa, koska mekanismit muuttuvat Ekosysteemitason muutokset mahdollisia eivät palaudu Suuria haasteita tiedossa, niihin valmistautuminen käynnissä jo 25

Kiitos! 26