Kuntien välinen yhteistyö teknisissä palveluissa Tapaustutkimus Lahden ja Turun seuduilla Yhteenveto pro gradu -tutkielman tuloksista KEHTO-foorumi 10.11.2011 Elli Leppisaari
Tutkielma Kirjallisuusosio Empiriinen osio Teoriat ja tutkimukset kunnallispalveluista ja yhteistyöstä Tapaustutkimus yhteistyöstä Lahden ja Turun seuduilla Tutkielmassa tarkastellaan kuntien välistä yhteistyötä teknisten palveluiden järjestämistapana
KIRJALLISUUSOSIO
Yhteistyön avulla toteutetaan kustannustehokkaita ratkaisuja palvelukohtaisesti Yhteistyö on joustava keino järjestää osa palveluista tehokkaammin ja hyödyntää mittakaavaetuja Esimerkiksi kuntaliitos johtaa kunnallisdemokratian keskittymiseen ja kuntien välisen positiivisen kilpailun vähenemiseen Kansainvälisesti yhteistyön on todettu alentaneen kustannuksia ja kasvattaneen palvelujen laatua ja tehokkuutta Kustannussäästöjen roolista yhteistyössä on vaihtelevia näkemyksiä Osa tutkijoista näkee ne merkittävimpänä syynä yhteistyölle, osa toissijaisena tekijänä Yhteistyön merkittävimmät haitat kansainvälisisten tutkimusten mukaan liittyvät asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vähenemiseen ja paikallisten tarpeiden heikentyneeseen huomioimiseen
Teknisellä sektorilla yhteistyö on merkittävä palvelujen järjestämistapa Suomessa kuntien välinen yhteistyö on ollut historiallisesti vahvaa ja paikannut alueellisen välihallintotason puuttumista Kansainvälisesti yhteistyötä esiintyy erityisesti Taloudellisesti heikoissa kunnissa Kaupunkiseutujen kunnissa Kooltaan ja ominaispiirteiltään samankaltaisissa kunnissa Kansainvälisesti on huomattu, että yhteistyötä paikallishallintojen välillä tehdään enemmän infrastruktuuripalveluissa kuin muissa julkisissa palveluissa Korkeat aloituskustannukset Pääomaintensiivisyys Suomessa teknisen sektorin yhteistyö on merkinnyt siirtymistä suurempiin tuotannon yksikkökokoihin ja markkinaehtoisempiin toimintamalleihin
Teoriat korostavat yhteistyön kustannusten ja hyötyjen punnitsemista Yhteistyön avulla voidaan kasvattaa palvelujen tarjonnan tehokkuutta. Tehokkuuden näkökulmasta yhteistyön vaikutuksia tulisi tarkastella seuraavalla neljällä osa-alueella: Organisointimalli Tilivelvollisuus Tuotannon yksikkökoko Yhteistyöteorioiden mukaan yhteistyötä ei kuitenkaan synny, mikäli sen kustannukset ovat suuremmat kuin sen hyötyt (rational choice) Rahoitustapa Taloustieteen klubiteorian mukaan kunnat perustavat yhteistyöklubin aloittaessaan yhteistyön Yhteistyön hyöty kunnille on tuotantokustannusten jakaminen Yhteistyökokoonpano kasvaa siihen saakka, kunnes uusien osapuolten mukaantulon haitat ovat suuremmat kuin sen hyödyt Tavoitteena optimaalinen yhteistyöklubi
Lähde: Mukaillen Siitonen ja Martikainen 2000 Yhteistyömallien kenttä on monipuolinen Kuntien välinen yhteistyö Epävirallinen ja hankepohjainen yhteistyö Sopimusyhteistyö Organisoitu yhteistyö Kumppanuusyhteistyö Hankintayhteistyö Ostopalvelut Kuntayhtymä Yhteinen liikelaitos Työryhmät ja toimikunnat Yhteinen työntekijä Yhteinen osakeyhtiö Yhteishankkeet Yhteinen toimielin Tilaajayhteistyö
TAPAUSTUTKIMUS
Tutkimuskohteet ja -aineisto Yhteistyötä tutkittiin kuudessa kunnassa kahdella kaupunkiseudulla Tutkimuskunnat: Lahti, Asikkala ja Nastola sekä Turku, Kaarina ja Raisio Lahden seutu Turun seutu Tutkimusaineisto koostuu erilaisista lähteistä Haastattelut (7 kpl), kirjallisuus, artikkelit, kuntien dokumentit ja muu materiaali
Yhteistyö Lahden seudun kohdekunnissa Vesihuolto Joukkoliikenteen lupaviranomaistehtävät Hankintatoimirengas Energiahuolto Jätehuolto Rakennusvalvonnan työryhmä Pelastustoimi Paikkatietojärjestelmä Ympäristösuojelun työryhmä Ympäristösuojelu Kuntatekniikka Rakennusvalvonta Asumisen viranomaistehtävät Yhdyskuntasuunnittelun työryhmä
Yhteistyö Turun seudun kohdekunnissa Energiahuolto Pelastustoimi Hankintayhteistyö Paikkatietojärjestelmä Jätehuolto Teknisen sektorin koordinointiryhmä Vesihuolto Ympäristösuojelu
Yhteistyömallit kohdekunnissa eriteltyinä Lahden seutu Turun seutu Organisointimuoto Aloitus- /perustami s-vuosi Lahti Energia Oy osakeyhtiö 1990 Lahti, Nastola, Hollola, osittain Iitti, Hämeenkoski ja Asikkala (sähkö- ja lämpöverkoston toimialue) Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos seudullinen osakeyhtiö 1993 Lahti, Nastola, Asikkala, Hollola, Orimattila, Hämeenkoski, Kärkölä, Heinola, Padasjoki, Sysmä, Pukkila, Myrskylä kuntayhtymä 2004 Lahti, Nastola, Asikkala, Hollola, Hartola, Orimattila, Hämeenkoski, Kärkölä, Heinola, Padasjoki, Sysmä (Päijät-Häme) Yhteistyökokoonpano Liikevaihto (M ) 180,0 (2010) 10,0 (2009) - Lisätietoja Lahdella 100 % omistus yhtiöllä 9 perustajakuntaa. Orimattila osakkaaksi 1994, Myrskylä ja Pukkila 1995, Sysmä 1996, Nastola 2001 Turun Seudun Kaukolämpö Oy Turun Seudun Vesi Oy Turun Seudun Jätehuolto Oy seudullinen osakeyhtiö seudullinen osakeyhtiö seudullinen osakeyhtiö Organisointimuoto Aloitus- /perustami s-vuosi Yhteistyökokoonpano 1979 Turku, Kaarina, Raisio, Naantali 1974 Turku, Kaarina, Lieto, Paimio, Länsi-Turunmaa sekä Raisio, Naantali 2004 Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Parainen, Lieto (perustajakunnat), Aura, Länsi-Turunmaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Tarvasjoki Liikevaihto (M ) 1,7 (2010) - uuden 21,4 (2010) Lisätietoja vedenottamon toiminta alkoi 2011 yhtiö syntyi Turun ja Paraisten jätelaitosten sekä Lounaisrannikon jätehuollon kuntayhtymän fuusiona, loput kunnat osakkaiksi 2005 Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy Joukkoliikenteen lupaviranomaistehtävät seudullinen osakeyhtiö isäntäkunta + yhteislautakunta 2004 Lahden, Nastolan, Asikkalan, Hollola, Orimattilan 2004 Lahti, Nastola, Asikkala, Hollola, Hartola, Orimattila, Hämeenkoski, Kärkölä, Heinola, Padasjoki, Sysmä (Päijät-Häme) 26,6 (2010) seudullinen liikelaitos 2004, seudullinen osakeyhtiö 2009 - seudullinen joukkoliikennelautakunta 2009 Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Turun Seudun Puhdistamo Oy isäntäkunta + seudullinen lautakunta seudullinen osakeyhtiö 2004 Varsinais-Suomen maakunnan kunnat 2009 Turku, Kaarina, Raisio, (toiminta Naantali, Lieto, Paimio, käynnistyi) Masku, Mynämäki, - 14,1 (2010) yhtiö perustettu 2002, Raisio osakkaaksi vasta Ympäristönsuojelu isäntäkunta + yhteislautakunta Lahti Aqua Oy sopimusyhteistyö (operointimalli) + osakeyhtiö 2006 Lahti (isäntäkunta), Nastola, Hollola 2008 (yhteistyö Hollolan kanssa) Lahti, Hollola (vesihuoltopalvelut), Nastola, Orimattila, Kärkölä (verkostot) - 27,1 (2010) Lahdella 100 % omistus yhtiö perustettu 1994, viiden kunnan seudulliset verkostot 2010 2011 Nousiainen, Rusko Ympäristönsuojelu ostopalvelut 2009 Raisio (isäntäkunta), Masku, Mynämäki, Nousiainen, Rusko - 2009 Rakennusvalvonta isäntäkunta + yhteislautakunta Asuntotoimen viranomaisvalmistelu 2009 Lahti (isäntäkunta), Nastola, Kärkölä isäntäkunta 2009 Lahti (isäntäkunta), Nastola, Asikkala, Hollola - -
Isäntäkuntamalli ja seudullinen osakeyhtiö suosituimmat yhteistyömallit Isäntäkuntamalli Erityisesti viranomaisyhteistyön toimintamuoto Mahdollistaa erikoistumisen ja korkeamman osaamisen tason myös pienille kunnille Haasteena päätöksenteko, sen läpinäkyvyys ja lautakuntatyöskentely Kuntayhtymä Alhaiset vaikutusmahdollisuudet, ei kannustimia toimia tehokkaasti Ei nähdä mielekkäänä toimintamuotona kunnissa Seudullinen liikelaitos Harjoitteluvaihe ennen osakeyhtiötä, erona avoin tiedonsaanti osakeyhtiöön Yhteistyömuoto ei käytössä kohdekunnissa tällä hetkellä Seudullinen osakeyhtiö Suurempi vapausaste, mahdollisuus investoida ja kehittää toimintaa Tilaajatehtäviin keskittyminen, kohentunut neuvotteluasema Alhaisempi läpinäkyvyys ja vaikeampi tiedonsaanti Tilaajayhteistyö Pitää sisällään potentiaalia - pienten kuntien näkökulmasta haasteita Yhteistyömuodosta hyvin vähän kokemuksia
Yhteistyön onnistumiseen vaikuttaa moni tekijä Yhteistyön alkuvaihe Alussa tärkeää riittävät resurssit, selkeät vastuut ja runsas tiedottaminen Alun kokemukset ja asenteet heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen Kuntien kokoerot Kunnan koko vaikuttaa sen yhteistyöhalukkuuteen Erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomiointi yhteistyömalleissa voi silottaa yhteistyön tekemistä Kuntien samankaltaisuus Kuntien samankaltaisuus (kaupunki- vs. maaseutumaisuus) vähentää kitkaa yhteistyössä Yhteistyöosapuolten määrä Mitä suurempi yhteistyökokoonpano, sitä enemmän on soviteltavia näkemyksiä Alueellisesti ja lukumäärällisesti sopivien kokoonpanojen luominen
Yhteistyön myötä kunnissa on saavutettu monia toiminnallisia hyötyjä Asiantuntemuksen kasvu Taloudelliset hyödyt Osaavan henkilöstön talossa pitäminen Kevyemmät kunnalliset palveluvelvoitteet Palvelutuotannon vakaus Korkeampi laatu Palveluvarmuus
Yhteistyön haasteet liittyvät usein yhteistyöosapuolten erilaisuuteen Lisääntynyt hallinnointi ja monimutkaisuus Näkemyserot seudullisen oy:n roolista Kuntien erilaiset palvelutarpeet Markkinaehtoiset yhteistyömuodot Heikentynyt kontrolli palvelutuotannosta
Kuntatekninen yhteistyö Lahden seudulla: Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy Perustettu 2004 seudullisena liikelaitoksena Tavoitteena ammattimaisen henkilöstön turvaaminen ja taloudellisten hyötyjen saaminen Osakeyhtiöksi 2009 - ei suuria mullistuksia tilaajien näkökulmasta Kunnissa ei enää tarvetta suunnitella sitä, mistä voitto syntyy Suurimmalla omistajalla erilainen valta-asema muihin verrattuna Mahdollisuus pitää oma organisaatio pienenä Näkemykset yhtiön asemasta markkinoilla vaihtelevat Yhtiöllä omaa tuotantoa asiantuntemus, joka suojaa urakoitsijoiden kanssa toimiessa Ulospäin tiedottamisen toivottaisiin olevan runsaampaa Kasvattanut teiden ja alueiden hallinnan tasoa Asiakastyytyväisyys korkeampaa LSKT:n kuin yksityisten toimijoiden alueilla
Yhteistyön kannattavuuden tekijöistä kunnissa erilaisia näkemyksiä Yhteistyö nähdään kannattavana: Lainsäädännön määritellessä palvelutuotantoa Mittakaavaetujen esiintyessä Käyttäjämaksulla rahoitettavissa palveluissa Kuntarajojen haitatessa palvelutuotantoa
Yhteistyö on keino säilyttää vallitseva palvelutaso talouden tiukentuessa Kaupunkiseudun teknisissä palveluissa on järkevää tehdä yhteistyötä Yhteistyön avulla on onnistuttu säilyttämään nykytila kunnan talousraamin tiukentuessa Mittakaavaedut toteutuvat yhteistyössä palvelu- ja tapauskohtaisesti Kuntien välisen yhteistyön vaikutusten mittaaminen on haasteellista
Tulevaisuuden teknisen sektorin yhteistyö kohdekunnissa Erikokoisten kuntien tarpeiden huomiointi Yhteistyön virtaviivaistaminen Yhteistyökokoonpanojen harmonisointi Seudullisen organisoinnin vahvistuminen Osakeyhtiömallin yleistyminen Tilaajayhteistyö Kuntaliitokset
Kiitos!