TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMA 1 JOHDON SITOUTUMINEN Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on yhteisen kirkkoneuvoston 9.1. hyväksymä ympäristöpolitiikka. Ympäristöpolitiikan hyväksymällä johto on osoittanut sitoutumisensa ympäristöasioiden hoidon parantamiseen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristöpolitiikka: 1. Seurakuntayhtymän toiminnan perustana on kristillinen usko Jumalaan Luojana ja pelastajana. Tähän uskoon kuuluu luomakunnan ymmärtäminen Jumalan tekona ja ihmisen vastuullisen toiminnan alueena. Seurakuntayhtymä organisaationa ja jokainen sen työntekijä on sitoutunut luomakunnan varjelemiseen ja vastuulliseen käyttöön. 2. Ympäristökysymysten huomioonottaminen on jokaisen paikallisseurakunnan ja kunkin osaston johdon vastuulla. Ympäristökysymykset otetaan huomioon suunnittelussa, taloudessa ja toiminnassa osana normaalia päätöksentekoa. Yhteinen kirkkoneuvosto huolehtii koordinoinnista ja seurannasta ja voi asettaa tähän toimikuntia ja työryhmiä. 3. Ympäristökuormituksen minimoimiseen ja luonnonvarojen säästämiseen pyritään hankintojen, kulutuksen, jätehuollon sekä omaisuuden hoidon ja sijoittamisen yhteydessä. 4. Julistus- ja kasvatustyössä herätetään seurakuntalaisten vastuuta luomakunnasta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Korostetaan, että luomakunnan huomioon ottava elämäntapa nousee kristillisestä uskosta eikä ole rasite vaan normaali ja oikea lähtökohta. 5. Koko henkilökunnalle annetaan suunnitelmallisesti koulutusta ympäristötietoisuuteen. 1
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto tarkastaa vuosittain ympäristötavoitteiden toteutumisen sekä arvioi asetettujen tavoitteiden riittävyyden ja realistisuuden. Samassa yhteydessä yhteinen kirkkoneuvosto käy läpi seurakuntayhtymän ympäristöpolitiikan, joka päivitetään tarvittaessa. Ylin johto varaa ympäristöpolitiikan toteuttamiseen riittävät resurssit. 2 YMPÄRISTÖOHJELMAN TAVOITTEET Aluksi ympäristöohjelman tavoitteena on saavuttaa Kirkon ympäristödiplomin vaateiden edellyttämä ympäristöasioiden hoidon minimitaso. Tavoitteiden asettelun pohjana on seurakuntayhtymässä tehty sisäinen ympäristökatselmus ja siinä havaitut puutteet ympäristöasioiden hoidossa. Jatkossa tavoitteet asetetaan vuosittain yhdessä niiden toteutumisesta vastaavien työntekijöiden kanssa. Tavoitteilla pyritään ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Tulevaisuudessa pyritään myös asettamaan määrällisiä ja yksityiskohtaisempia tavoitteita kuin mihin tässä vaiheessa on mahdollista. 3 YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUS Ympäristöasioiden hoito on koko seurakuntayhtymän henkilökunnan yhteinen asia. Jokainen on omassa työssään vastuullinen toimimaan ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksittäisten tavoitteiden toteutumisesta vastaavat niihin nimetyt henkilöt tai yhteisöt. Ympäristöohjelman merkityksestä ja tavoitteista tiedotetaan henkilökunnalle. Henkilökunnalle kerrotaan ohjelman tuomista muutoksista ja annetaan työtehtävien mukaan räätälöityä ympäristökoulutusta. Seurakuntayhtymä tiedottaa toimintansa ympäristövaikutuksista sidosryhmille. Sidosryhmiä ovat mm. viranomaiset, tavaran toimittajat ja alihankkijat sekä seurakuntalaiset. Seurakunnat ja toimintaosastot asettavat toimintasuunnitelmassaan talousarvion laatimisen yhteydessä tavoitteet ympäristön huomioimisesta. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan toimintakertomuksessa vuosittain. 2
4 TALOUS JA TOIMINTA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmassa asetetaan seuraavan vuoden ympäristötavoitteet ja varataan niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tavanomaisen vuosiraportoinnin yhteydessä. Seurakuntayhtymän maankäyttösuunnitelma valmistuu vuoden aikana. Rakentamisen ja maankäytön suunnittelussa noudatetaan ympäristölainsäädännön asettamia vaatimuksia. Rakentamisen ja maankäytön ympäristövaikutukset huomioidaan ja arvioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Myös kulttuurihistorian kannalta tärkeät näkökohdat huomioidaan. Seurakuntayhtymälle laaditaan hankintaohje, jossa annetaan suosituksia ympäristön kannalta parhaiden tuotteiden hankinnasta. Tarjouskilpailuissa huomioidaan ympäristöominaisuudet Seurakuntayhtymän varojen sijoittamisessa noudatetaan kirkkovaltuuston hyväksymiä sijoitusohjeen eettisiä arvoja. Sijoitussalkut täyttävät sijoitusohjeiden eettiset kriteerit. Varainhallintayhtiön hallinnoimissa salkuissa 61,1 prosenttia osakkeista on mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä. Seurakuntayhtymän budjettivaroista kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön on ohjattu 2 % jo usean vuoden ajan. Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Seurakuntayhtymä pyrkii parantamaan omaa ympäristökäyttäytymistään. Toimintasuunnitelmassa on ympäristötavoitteet. Tavoitteid en toteuttamiseen varataan riittävät resurssit Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan., Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkkoherrat Toimialojen johtajat Ympäristövastaava 3
2) Rakentamisesta ja maankäytöstä aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset minimoidaan. Maankäyttösuunnitelmassa otetaan huomioon ympäristövaikutukset. Suunnittelijoilta edellytetään kykyä arvioida rakentamisesta ja rakennuksen käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kulttuuriarvojen säilyminen varmistetaan museovirastolta, Kiinteistöjohtaja Ylipuutarhuri Museoasiainhoitaja 3 Hankinnoissa huomioidaan ympäristövaikutukset. Seurakuntayhtymälle laaditaan hankintaohje, missä kehotetaan suosimaan ympäristömerkittyjä ja ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita. Talous- ja suunnittelujohtaja Kiinteistöjohtaja 5 YMPÄRISTÖKASVATUS Seurakuntien ympäristökasvatus perustuu kristilliseen luomisuskoon. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on ympäristömyönteisen elämäntavan etsiminen ja toteuttaminen. Ympäristökasvatusta voi toteuttaa kaikissa työmuodossa. Kirkon ympäristödiplomissa todetaan, että seurakunnan toteuttama ympäristökasvatus voi olla ihmisen luontosuhteen pohdintaa käskyjen ja opetusten valossa, elintapojemme punnintaa raamatun opetusten valossa, oikeudenmukaisuuden ja jakamisen opettelua ja henkisen hyvinvoinnin etsimistä luonnon kauneuden ja pyhyyden kokemuksesta. Ympäristökasvatuksen tulisi olla myös konkreettisia tekoja paremman ympäristön puolesta. Hyvässä ympäristökasvatuksessa yhdistyvät tieto, tunne ja toiminta. Parhaimmillaan ympäristökasvatus toteutuu läpäisyperiaatteella kaikessa seurakunnan toiminnassa. Rippikoulusuunnitelman 2001 mukaan luonnon suojelemiseen ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä käsitellään osana perusjaksoa Nuoren elämä. Rippikouluissa pyritään lisäksi toteuttamaan ympäristökasvatusta läpäisyperiaatteella. Yhteistyötä koulujen ympäristökasvatuksen kanssa jatketaan. Turun ala-asteen oppilaille on järjestetty vuosittainen seikkailuviikko Kunstenniemessä. Myös ammattikoulujenoppilaille on järjestetty luontopainotteisia työhön motivoimispäiviä. 4
Ympäristökasvatuksen toteuttamista auttaa hyvän ympäristökasvatusmateriaalin saatavuus materiaalilainaamosta. Materiaalilainaamoon hankitaan ympäristökasvatusmateriaalia. Kotisivuilla on ympäristöasiaa ja sinne voidaan lisätä linkkejä hyödyllisille sivustoille. Ympäristökasvatuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää myös koulutuksen järjestämistä. Ympäristökasvatuskoulutusta järjestävät tahot kartoitetaan Turun seudulla ja tarpeen mukaan laajemmallakin alueella. Ruissalon luontokoulu Tammenterho pystyy järjestämään työntekijöille ympäristökasvatuskoulutusta ja voi auttaa materiaalin etsimisessä. Lapsityö on jo suunnitellut pitävänsä ympäristökasvatuskoulutuspäivän elokuussa. Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Luomisuskon perusteet ja ympäristökysymykset ovat esillä hartaus- ja jumalanpalveluselämässä Jumalanpalveluksissa tuodaan esille ympäristövastuu. Vietetään Luomakunnan sunnuntaita. Järjestetään metsäkirkko ja. (tavoite 2-5 / vuosi) Paikallisseurakunnat Paikallisseurakunnat Kaikki työmuodot Kirkkokahvien tarjoilussa käytetään entistä useammin reilun kaupan kahvia ja teetä., Paikallisseurakunnat 2) Ympäristökasvatusta kehitetään rippikoulutyössä Hankitaan ympäristöka svatusmateriaalia rippikoulutyön käyttöön., Rippikoulutyö Ympäristökasvatusmateriaalia tuotetaan osana isoskoulutusta. Vaellusrippikoulujen järjestämisessä noudatetaan KKK:n Turvallisesti tunturiin opasvihkon periaatteita On jo käytössä. 3) Ympäristökasvatusta kehitetään varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä Kerätään ympäristökasvatusmateriaalia nuorisotyön käyttöön. Nuorisotyö Nuorisopastorit 5
Ympäristökasvatus huomioidaan entistä paremmin leiri- ja retkitoiminnan ohjeissa, suunnittelussa ja toteutuksessa Työntekijöille ja ohjaajille järjestetään ympäristökasvatuskoulutusta. Toteutetaan ympäristöaiheinen erityisleiri 2005 4) Ympäristökasvatusta kehitetään lapsityössä. Työntekijöille järjestetään ympäristökasvatuskoulutusta. Varhaiska svatustyö Varhaiskasvatustyön pastori Lisätään mahdollisuuksien mukaan metsä- ja luontopolkuretkiä kerhotoiminnassa, Kerätään ympäristökasvatusmateriaalia lapsityön käyttöön. 5) Ympäristökasvatusta kehitetään diakonia- ja yhteiskuntatyössä Ympäristöaiheisia leiri- ja retkipäiviä kehitetään eri kohderyhmien kanssa Diakonia- ja yhteiskuntatyö 6) Lisätään henkilöstön va lmiuksia toteuttaa ympäristökasvatusta Työalavastaaville ja ympäristövastaaville järjestetään ympäristökoulutusta. Selvitetään mitä mahdollisuuksia on saada ympäristökasvatuskoulutusta Turussa ja sen lähialueilla.,, Ympäristövastaava ja-työryhmä Kukin toimintayksikkö om alta osaltaan Ympäristövastaava ja -työryhmä Työntekijöille annetaan tietoa omien tehtävien ympäristövaikutuksista ja keinoista minimoida, 6
haitalliset vaikutukset. Järjestetään ympäristöka svatusmateriaalia materiaalilainaamoon. Kehitetään ympäristöasioiden kotisivua. Ympäristövastaava ja -työryhmä Materiaalilainamo Ympäristövastaava ja -työryhmä Tiedotustoimisto 6 JÄTEHUOLTO Jätehuollosta on tehty alustava selvitys vuonna 2002. Jätehuoltosuunnitelma tullaan laatimaan. Tarkoitus on lisätä jätteiden lajittelua kaikissa kiinteistöissä mm. hankkimalla jokaiseen työpisteeseen siinä tarvittavat lajitteluastiat. Lajittelusta laaditaan selkeät ohjeet ja henkilökunnalle annetaan tarvittavaa koulutusta. Kun kiinteistöille järjestetään nykyistä paremmat lajittelumahdollisuudet, tulee sekajätemäärä pienenemään. Oleellista on myös miettiä ennen hankintapäätöstä millaista jätettä hankinnasta syntyy. Ongelmajätehuolto laitetaan kuntoon. Yksi hautausmaan työnjohtajista hankkii tarvittavat tiedot Ekokemin ongelmajätekurssilta toukokuussa. Ongelmajätteille järjestetään asianmukainen varasto huoltokeskukseen. Myös leirikeskusten ongelmajätteiden varastointi laitetaan kuntoon tai ongelmajätteiden välivarastointi lopetetaan niissä kokonaan. Ongelmajätevarastolle nimettään hoitaja. Ongelmajätteiden käsittelyyn ja varastointiin laaditaan kirjalliset ohjeet. Henkilöille, jotka työssään joutuvat käsittelemään ongelmajätteitä, annetaan siihen koulutusta. Ongelmajätteistä pidetään kirjaa ja kuljetus annetaan asiantuntevan yrityksen tehtäväksi. Leirikeskuksissa tehostetaan jätteiden lajittelua suunnittelemalla ja toteuttamalla leiriläisten käyttöön sopivat lajittelupisteet. Hautausmaiden ja viheralueiden jätteiden lajittelua parannetaan. Kompostointikentälle sopivan materiaalin toimittamista kompostoitumaan tehostetaan. Vaihtoehtona voidaan joillekin pienille hautausmaille ja viheralueille rakentaa puutarhajätteen kompostikehikot. 7
Pyritään välttämään turhia pakkausmateriaaleja ja kertakäyttötuotteita sekä käyttämään uudelleen ja kierrättämään kaikkea materiaalia. Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Ongelmajätteistä ei aiheudu haittaa ihmisille eikä luonnolle. Ekokemin ongelmajätekurssille lähetetään yksi työntekijä. kurssi: 21.-22.5.03 Ympäristövastaava Ongelmajätteitä käsitteleville henkilöille annetaan siihen koulutusta. Ympäristövastaava Ongelmajätteiden käsittely ohjeistetaan ja siitä tiedotetaan henkilöstölle. Ympäristövastaava Ongelmajätteiden säilytys ja kuljetus järjestetään lain ja jätehuolto määräysten mukaisesti: - Ongelmajätteille järjestetään asianmukainen varasto huoltokeskukseen. - Leirikeskuksiin järjestetään asianmukaiset varastot ongelmajätteille tai vaihtoehtoisesti ongelmajätteiden välivarastointi niissä lopetetaan. Leirikeskukset Ympäristövastaava Ongelmajätevarasto lle nimetään ho itaja. Ympäristövastaava 2) Jätteiden lajittelua lisätään. Seurakuntayhtymälle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelmassa käydään läpi kaikki kiinteistöt ja työpisteet. Toteutetaan suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja hankitaan tarvittavat lajitteluastiat. - 2005 Kiinteistöjohtaja Lajittelusta laaditaan ohjeet ja henkilökunnalle 8
annetaan tarvittava koulutus. 3) Jätteiden lajittelua tehostetaan leirikeskuksissa. Kaikkien toimitilojen yhteyteen hankitaan tarpeen mukaan lajitteluastiat paperille, metallille ja lasille ja Kunstenniemessä lisäksi biojätteelle. Lajitteluohjeet uusitaan ja niistä tehdään huoneentauluja. M yös ongelmajätteiden lajittelu ohjeistetaan., Leirikeskukset Leirikeskusten isännät 4) Vähennetään jätemäärää. Suositaan suuria pakkauskokoja. Vältetään kertakäyttö- ja yksittäispakattuja tuotteita. Vaihdetaan vanhoja käsipyyheannostelijoita vähemmän jätettä tuottaviin malleihin., Kaikki yksiköt Kaikki työntekijät 7 SIIVOUS Siivoustyöstä on tehty ympäristöselvitys osana sisäistä ympäristökatselmusta. Siivoustarvikkeet hankitaan keskitetysti, jolloin jokainen siistijä saa tilata tarvitsemansa tuotteet oman mieltymyksensä mukaan. Siivoustarvikkeiden toimittajan tulee pitää koulutustilaisuuksia, joissa on kerrotaan myös siivoustyöhön liittyvistä ympäristöasioista. Yhtymä käyttää jonkin verran myös ulkopuolista siivouspalvelua. Hankintaohjeen laatiminen siivousaineiden osalta vähentää käytettävien aineiden kirjoa ja helpottaa ympäristöystävällisten tuotteiden löytämistä. Lähes jokaisesta tuoteryhmästä on saatavilla ympäristömerkitty vaihtoehto. Siistijöille järjestetään vuosittain siivoustyön ympäristövaikutuksista kertovaa koulutusta, jotta siistijöiden tiedot ja taidot pysyvät ajantasaisina nopeasti kehittyvällä alalla. 9
Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Hankinnoissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset. Laaditaan hankintaohje. Isännöitsijä Suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita. Jokainen siistijä Pyydetään käytetyiltä alihankkijo ilta ympäristöselvitys. Isännöitsijä 4) Siivoustyön ympäristökuormituksen vähentäminen. Siistijöille annetaan vuosittain koulutusta siivoustyön ympäristövaikutuksista., Isännöitsijä 3) Jätemäärän vähentäminen. Hankitaan puhdistusaineet mahdollisimman suurissa pakkauksissa. Käytetään tiivisteitä. Kertakäyttö- ja yksittäispakattuja tuotteita vältetään., Jokainen siistijä 8 KIINTEISTÖHOITO Kaikilla kiinteistöillä seurataan energian ja veden kulutusta. Pääkiinteistöjen seuranta on annettu ostopalveluyrityksen hoidettavaksi. Sähkönkulutuksen seuranta tulee energiayhtiöltä. Vedensäästöohjelmaa toteutetaan. Pyritään käyttämään jatkossakin vaihtoehtoisia energiamuotoja. Käynnistetään kiinteistöjen energiakatselmus. 10
Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Energiakatselmuksen tekeminen. Tehdään sopimus katselmuksen tekijöiden kanssa Aloitus Kiinteistöjohtaja 2) Kiinteistönhoitoon nimetään energiavastuuhenkilö. Nimetään energiakatselmuksen yhteydessä. 3) Lisätään uusiutuvan energian käyttöä. Uutta sähkösopimusta tehtäessä pyritään lisäämään ostettavan tuulienergian määrää. Kiinteistöjohtaja 4) Maaperän ja pohjaveden likaantuminen on estetty. Tarkastetaan kaikkien, myös käytöstä poistettujen öljysäiliöiden kunto ja huolehditaan, että niistä ei aiheudu päästöjä., Kiinteistöjohtaja Isännöitsijä 4) Energiansäästöviikkoon osallistuminen. Toteutetaan joko itsenäisesti tai Motivan kanssa., Ympäristövastaava ja -työryhmä 5) Katualueiden pesu Toteutetaan kaupungin ilmoittamana ajankohtana - Ympäristövastaava 9 KEITTIÖT JA RUOKALAT Kunstenniemen leirikeskuksessa kompostoidaan kaikki eloperäinen jäte syksyllä 2002 valmistuneessa kompostointitilassa. Jos kokemukset ovat hyvät, harkitaan kompostoinnin aloittamista muissakin leirikeskuksissa. Kompostoinnin vaihtoehtona on keittiöiltä tulevan biojätteen erilliskeräys. Jätehuoltosuunnitelmassa tullaan myös esittämään miten virastotalon, ja mahdollisesti muidenkin paljon biojätettä tuottavien kohteiden, biojätteen lajittelu ja jatkokäsittely hoidetaan. Kaikkiin keittiötiloihin laaditaan jätteiden lajitteluohjeet, jotka ovat myös keittiötä satunnaisesti käyttävien nähtävissä. 11
Energiakatselmuksessa huomioidaan myös keittiöt. Uusia koneita ja laitteita hankittaessa otetaan yhdeksi valintakriteeriksi niiden energiankulutusluokka. Keittiöhenkilökunnalle järjestetään koulutusta energiansäästöstä. Reilun kaupan kahvia käytetään jonkin verran kaikissa seurakunnissa. Reilun kahvin ja teen käyttöä pyritään lisäämään tekemällä sen valitseminen tarjoiluissa mahdollisimman helpoksi. Kahvihankinnoista päättäville suositellaan siirtymistä reiluun kahviin. Suositaan kotimaisia, puhtaita tuotteita, jotka hankitaan mahdollisuuksien mukaan paikallisilta tuottajilta lähialueilta. Luomutuotteiden ja reilun kaupan tuotteiden käytön lisäämistä pidetään varteenotettavana vaihtoehtona.kunstenniemessä käytetäänkin luomutuotteita lähes kaikessa missä sitä on tarjolla.. Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Sekajätteen määrä pienenee. Biojätteen keräys aloitetaan jätehuoltosuunnitelman valmistuttua Heinänokassa, Sinapissa, toimitalossa ja mahdollisesti muissakin keittiötiloissa. Laaditaan kirjalliset jätteidenlajitteluohjeet keittiöihin. Raaka-aineet tilataan mahdollisimman suurissa pakkauksissa. Vältetään annospakkauksia., Leirikeskusten hoitajat Leirikeskusten hoitajat 2) Energian ja veden säästäminen. Energiakatselmus suoritetaan myös keittiöillä. Keittiöhenkilökunnalle annetaan koulutusta energiansäästöstä. Kiinteistöjohtaja Ympäristövastaava 3) Reilun kaupan tuotteid en käyttö lisääntyy. Reilun kaupan kahvin ja teen valitseminen tarjoiluun tehdään mahdollisimm an helpoksi. Leirikeskusten hoitajat 4) Luomu- ja lähiruoan käyttö lisääntyy. Selvitetään luomuruoan saatavuus tukuista ja viljelijöiltä. Valitaan luomua, mikäli hinta ei ole huom attavasti suurempi. Leirikeskusten hoitajat 12
Selvitetään mitä tuotteita on saatavilla lähiseudulta. Hankitaan lähialueen tuotteita aina kun se on mahdollista. Emännät 5) Hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita. Laaditaan hankintaohje keittiöiden käyttöön. Emännät Hankintao hjetoimikunta 10 TOIMISTOTYÖ Virastotalolla ja diakoniakeskuksessa kerätään erikseen toimisto-, tietosuoja- ja tavallinen keräyspaperi. Muissa toimistotiloissa paperijätteestä lajitellaan erikseen vain tietosuojapaperi. Kun seurakuntayhtymälle laadittava jätehuoltosuunnitelma on valmis, tullaan toimistotyöntekijöille antamaan opastusta jätteiden ja erityisesti toimistopaperin lajittelusta. Myös tarvittavat lajitteluastiat tullaan hankkimaan. Energiakatselmuksen yhteydessä huomioidaan myös toimistot. Toimistoille laaditaan energiansäästöohjeet ja henkilökunnalla annetaan energiansäästökoulutusta. Toimistotarvikkeiden ja laitteiden hankinnoissa huomioidaan ympäristöominaisuudet. Hankintaohjeeseen pyritään saamaan tietoa mahdollisimman ekologisista toimistotarvikkeista. Paperinkulutusta seurataan ja sitä pyritään vähentämään. Henkilöstöä neuvotaan toimimaan siten, että tulosteiden ja kopioiden määrä vähenee. Kopiokoneiden ja tulostimien käytetyt värikasetit palautetaan uusia hankittaessa jälleenmyyjälle tai atk-yksikköön. 13
Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Paperin kulutus vähenee. Kopioidaan aina kun mahdollista kaksipuolisena. Henkilökunnalle annetaan opastusta tulostuksessa ja kopioinnissa. Lisätään sähköistä tiedonsiirtoa. Raportoidaan vuosittainen paperinkulutus toimipisteittäin.,, Kukin toimintayksikkö osaltaan Atk-päällikkö?? Kaikki työntekijät Monistamo 2) Hankintoja tehtäessä huomioidaan tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset. Laaditaan hankintaohje toimistoille. Suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita. Hankintao hjetoimikunta Jokainen työntekijä 3) Energian kulutus vähenee. Henkilökunnalle kerrotaan energiansäästömahdollisuuksista toimistotyössä. 11 HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET Hautausmailla on tehty ympäristöselvitys sisäisen ympäristökatselmuksen yhteydessä. Hautausmaat kuuluvat pääosin A1- hoitoluokkaan. Silti niillä on voitu toteuttaa monia hoitotoimenpiteiden kevennyksiä. Lannoituksia ja torjunta-aineiden käyttöä on voitu vähentää tuntuvasti. Hiekkakäytävien suurimittainen poisto hautausmailta on lähes lopettanut rikkakasvihävitteiden käytön. Hoitotoimenpiteiltä rauhoitettuja metsäalueita ovat Turun hautausmaalla oleva tuhkan sirottelualue ja Kärsämäen muistolehto. Hautausmailla on myös niittymäisesti hoidettuja alueita. 14
Hautausmaiden historia ja kulttuuriarvot on dokumentoitu ja kulttuuriarvojen säilyminen on huomioitu hyvin. Luontoarvojen selvitys on vielä tekemättä. Käytännössä luonnon monimuotoisuutta on pyritty kasvattamaan lisäämällä kevyesti hoidettavien alueiden määrää, lisäämällä linnunpönttöjä ja ottamalla käyttöön perennahaudat. Turun, Kärsämäen ja Kuusiston hautausmaat sijaitsevat ykkösluokan pohjavesialueilla. Varsinkin näillä alueilla tulee huolehtia etteivät kemikaalit pääse likaamaan maaperää ja pohjavesiä. Kaikilta hautausmailta tehdään maaperän ravinneanalyysit 2-5 vuoden välein, jotta vältyttäisi liikalannoitukselta. Pohjavesien laatu tullaan tutkimaan. Kasteluveden tarvetta on voitu vähentää rakentamalla sadetusautomatiikkaa. Automatiikkaa rakennetaan koko ajan lisää. Tällä hetkellä sen piirissä on vajaa puolet Turun hautausmaasta, suurin osa Katariinan ja osa Kärsämäen hautausmaasta. Krematoriosta on tehty ympäristönsuojelulain edellyttämä ilmoitus Varsinais-Suomen ympäristökeskukselle lokakuussa 2000. Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta on velvoittanut seurakuntayhtymän hakemaan ympäristösuojelulain mukaista ympäristölupaa krematoriotoiminnalle 31.12. mennessä. Seurakuntayhtymä on päättänyt hankkia vanhan uunin tilalle uuden, joka olisi käytössä jo kesällä. Savukaasujen jälkipoltto vähentää haitallisia päästöjä. Elohopeapäästöihin jälkipoltto ei vaikuta. Elohopeahöyryn talteenottoon krematorioissa ei ole käytettävissä taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa. Hautausmaiden jätehuoltoa on kehitetty ja kehitetään yhä lisäämällä lajittelun mahdollistavien jäteastioiden määrää hautausmailla. Kaikilla hautausmailla on jo jäteastiat maatuvalle ja ei-maatuvalle jätteelle. Turun hautausmaalla näitä jäteastiapareja on 119. Muovikuoristen kynttilöiden käytön loppumiseksi ei enää kampanjoida. Muovijäte on helppo polttaa Turun jätteenpolttolaitoksella. Kasviperäinen jäte kompostoidaan Turun ja Kärsämäen hautausmaiden yhteydessä olevilla kompostikentillä. Valmis komposti käytetään maanparannukseen. Työkoneissa pyritään siirtymään mahdollisimman vähän päästöjä aiheuttaviin malleihin. Pientyökoneista suurin osa onkin jo sähkökäyttöisiä. Polttoaineena käytetään ns. vihreää bensaa. Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Pidetään huolta pohjavesistä. Selvitetään pohjavesien kunto Turun, Kärsämäen ja Kuusiston hautausmailla. Ylipuutarhuri 2) Vähennetään haitallisia päästöjä ilmaan. Korvataan vanhem pi krematoriouuni uudella uunilla. Ylipuutarhuri 15
Hankitaan vähäpäästöisiä koneita. 3) Lisätään luonnon monimuo toisuutta. Laaditaan ympäristöhoito-ohje, jossa esitetään keinoja luonnon m onimuoto isuuden lisääm iseksi. Ylipuutarhuri Selvitetään hautausmaiden luontoarvo t. Henkilökunnalle kerro taan miten he voivat lisätä luonnon monimuotoisuutta työssään. 12 LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET Leirikeskuksista on tehty ympäristöselvitys sisäisen ympäristökatselmuksen yhteydessä. Leiritoiminnan kehittämistoimikunta antaa mietintönsä kesällä ja ympäristöohjelmaa tarkennetaan sen mukaisesti, Heinänokan osalta myös ympäristökartoituksen valmistuttua. Virkistyskäyttöä lisättäessä otetaan luontoarvot huomioon. Alueille laaditaan luonnonhoito-ohjeet. Alueille rakennetaan luontopolut, joiden varsille pystytetään luonnosta kertovia opastauluja. Leirikeskusten luonto- ja perinnetieto kerätään ja mahdollisuuksien mukaan tiedot työstetään opastauluiksi leirikeskusten seinille. Lintujen pesäpöntöt huolletaan ja niiden määrää pyritään lisäämään. Perinnemaiseman hoitoa Alinan torpan alueella jatketaan. Leirikeskusten jätehuoltoa kehitetään ja lajittelua tehostetaan. Majoitustilojen yhteyteen hankitaan lajitteluastiat. Heinänokassa ja Sinapissa selvitetään mahdollisuus aloittaa biojätteen erilliskeräys. Kunstenniemen kuivakäymälät kunnostetaan kompostoiviksi. Käymäläjätteen hautaaminen maahan lopetetaan. Selvitetään Kunstenniemen Larinkorvesta Tuominiemestä ja savusaunalta tulevien jätevesien käsittelyvaatimukset. Heinänokan puhdistamoon asennetaan pienempitehoiset lietteenpoistopumput. Kunstenniemeen rakennetaan arseenin poistava juomavedenpuhdistamo. 16
Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Luonto- ja kulttuuriarvot tiedostetaan ja suojellaan. Kartoitetaan luonnonsuojelulain ja metsälain mukaan suojeltavat alueet Heinänokassa. Kartoitetaan leirialueiden eläimistö, kasvisto ja erityiset luontoko hteet. Kiinteistöjohtaja Kasvatustoimen johtaja Leirikeskusten isännät Luontokartoituksien perusteella laaditaan luonnonhoito-ohjeet Heinänokkaan, Kunstenniemeen, Sinappiin ja Houtskariin. Laaditaan leirialueilla olevista arvokkaista kulttuurikohteista selvitykset ja hoitosuunnitelmat. (Alinan torppa, Sinapin vanha päärakennus ja Richardtsonin kiinteistö ympäristöineen) 2) Ympäristökasvatusta kehitetään leirikeskuksissa. Rakennetaan opastetut luontopolut Heinänokkaan ja Kunstenniemeen. Pidetään huolta linnunpönttöjen kunnosta. Leirikeskuksissa kävijöille kerrotaan alueella olevista arvokkaista luontokohteista. Tätä varten leirikeskusten tuloaulaan tehdään isot opastaulut kuvineen. Laaditaan kaikkien nähtävissä olevat leirialueiden käyttäytymisohjeet (liikkuminen, jätteiden lajittelu). Nuorisotyö Ympäristövastaava Nuorisotyö 3) Jätevesien käsittely tehostuu. Heinänokan puhdistamon pumppu vaihdetaan uuteen vähemmän tehokkaaseen malliin. Selvitetään miten purkuputken jäätyminen voidaan estää tulevina talvina. Kiinteistöjohtaja 17
4) Kuivakäymälät laitetaan kuntoon Kunstenniemessä. Hankitaan kompostikäymälät. Järjestetään käymäläjätteelle jälkikompostointipaikka. Kunstenniemen isäntä 5) Jätehuolto paranee. Leiriläisille suunnitellaan ja toteutetaan toimiva jätteidenlajittelu. Selvitetään mahdollisuus muovijätteen erilliskeräykseen Kunstenniemessä. Muoveja poltettaessa tarkistetaan että muovit ovat polttoon sopivia. Selvitetään biojätteen erilliskeräysmahdollisuudet Heinänokassa ja Sinapissa Hankitaan pienvenesatamaan säiliö jäteöljyjä ja pilssivesiä varten ja järjestetään sen tyhjennys Leirikeskusten isännät Kunstenniemen isäntä Huoltokeskus Leirikeskusten hoitajat ja isännät Kiinteistötoim isto 13 METSÄNHOITO Seurakuntayhtymän metsät (150,8 ha) on sertifioitu PEFC -järjestelmän mukaan vuonna 1999. Vuosille 2002-2011 laaditussa metsäsuunnitelmassa on huomioitu metsälain suojeltavat kohteet. Metsäsuunnitelmassa on myös mainittu seurakuntayhtymän mailla olevat mahdolliset luonnonsuojelulain mukaan suojeltavat luontotyypit. Houtskarin alue on hankittu suunnitelman teon jälkeen ja metsäsuunnitelmaa tullaan täydentämään sen osalta. Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Lisätään m etsätietoutta seurakuntayhtymässä. Järjestetään opastettuja metsäretkiä. Toteutetaan osallistuvaa metsäsuunnittelua. Ympäristövastaava ja -työryhmä 18
2) Lisätään vanhojen metsien suojelualaa Etelä-Suomessa Suojellaan Houtskarin vanha metsäalue W WF:n perintömetsänä. Kiinteistöjohtaja 3)Luonnonsuojelulain luettelemat luontotyypit on kartoitettu ja suo jeltu seurakuntayhtymän metsistä. Kartoitetaan ja ryhdytään suojelutoimenpiteisiin Kiinteistötoim isto 14 LIIKENNE Seurakuntayhtymällä on käytössä kaksi tila-autoa, kolme pakettiautoa, kuorma-auto sekä viher- ja kiinteistöalueiden kunnossapitoon useita traktoreita. Ajokilometrejä seurataan ajopäiväkirjoin, mutta polttoaineen kulutuksesta ei ole seurantaa. Autot huolletaan säännöllisesti merkkikorjaamoilla. Autoja ja työkoneita hankittaessa tullaan selvittämään nykyistä paremmin eri vaihtoehtojen energiankulutus ja syntyvät päästöt. Huoltokeskus järjestää sisäiset tavarankuljetukset mahdollisimman vähällä ajolla toteutettaviksi. Leirien linja-autokuljetukset kilpailutetaan. Kunstenniemen leirikuljetukset pitäisi järjestää niin, ettei tulisi tyhjänä ajoa. Siivoustyön takia tämä on kuitenkin hankala järjestää. Työmatkojen tekemistä ja työpaikalle tuloa polkupyörällä ja linja-autolla pyritään lisäämään. Virastotalolla on työpäivän sisäisten matkojen tekoon yksi polkupyörä. Polkupyörien säilytystiloja kunnostetaan. Remonttien yhteydessä huomioidaan pyöräilijöiden tarve peseytymiseen ja vaatteiden vaihtoon. 19
Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö/yksikkö 1) Vähennetään henkilöauton käyttöä. Parannetaan polkupyöräparkkeja. Huomioidaan pukuhuoneiden ja suihkujen tarve. Linja-autolla liikkumista työpäivän aikana helpotetaan hankkimalla yhteiskäyttöön bussikortteja., Jokainen toimintayksikkö Osallistutaan A utoton päivä -tapahtumaan. Ympäristövastaava ja -työryhmä 2) Vähennetään auto ista ja koneista tulevia päästö jä. Käytetään puhtaimpia saatavilla olevia polttoaineita. Tehdään huollot säännöllisesti., Toteutettan jo. Huoltokeskus Ajoneuvojen hankintapäätökseen otetaan mukaan myös polttoaineen kulutus ja päästöt. Tehostetaan lohkolämmittimien käyttöä., Linja-autoyhtiöitä kilpailutettaessa pyydetään ympäristöselvitys ja valitaan ymp äristöasiat hyvin hoitanut yritys. 3) Seurakuntayhtymän omien ajoneuvojen energian kokonaiskulutuksen seuranta järjestetään Selvitetään kirjanpidosta Huoltokeskus 20