LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA VUODELLE 2009

Transkriptio

1 LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA VUODELLE Espoon seurakuntien ympäristökasvatuksen tavoite Espoon seurakuntien ympäristökasvatuksen tavoitteena on ylläpitää ja edistää tietoisuutta ihmisen eettisestä vastuusta suhteessa luomakuntaan. Tavoitteena on myös toteuttaa luomakunnan eheyttä suojelevia arvoja käytännössä. (Tässä sovelletaan Espoon seurakuntayhtymän ympäristöohjelman tavoitteita.) 2. Leppävaaran seurakunnan toiminnalliset tavoitteet 2.1. Seurakunnan yleiset tavoitteet Leppävaaran seurakunnan ympäristökasvatussuunnitelman tavoitteita voi lähestyä kahdesta näkökulmasta. Ympäristön arvoa ja luomakunnan pyhyyttä tulisi pitää seurakunnan hengellisessä toiminnassa yhtä näkyvästi esillä kuin muitakin kirkon uskosta nousevia arvoja. Leppävaarassa luonnontilainen ympäristö on vähissä ja Jumalan luomistyön näkeminen kaupunkiluonnossa vaatii monesti erityisen tarkkaa katsetta. Luontoa ja luomakunnan pyhyyttä esillä pitämällä vahvistamme kaupunkilaisten luontosuhdetta ja lisäämme seurakuntalaisten motivaatiota suojella Jumalan luomakuntaa. Ympäristöystävällisten ja energiaa säästävien toimintatapojen tulisi olla osa seurakunnan arkirutiineja. Seurakunnan ympäristötietoisuus ja luomakunnan pyhyyden kunnioitus näkyy jo siinä, miten seurakunnan tiloissa käytetään paperia tai lajitellaan jätteet. Vastuulliset toimintatavat lisäävät myös seurakuntalaisten tietoa ympäristöystävällisistä toimintatavoista Käytännön tavoitteet Vietetään energiansäästöviikkoa ja jatketaan säästöviikolla ideoitujen ja aloitettujen hyvien toimintatapojen noudattamista viikkojen jälkeenkin! (puhelimen laturit irti seinästä, tietokoneet ja näytöt kiinni päivän päätteeksi, valojen käytön järkeistäminen) Seurakunnalla on vuosittain useita Leppävaran alueella näkyviä tempauksia, kuten Sellon joulukuvaelma ja Raittikarnevaalien standi. Joka vuosi jonkin näistä teemaan otetaan ympäristönäkökulma. Vietetään Reilunkaupanviikkoa ja kirkkojen yhteistä vastuuviikkoa joka työalalla. Otetaan työntekijöiden koulutus- ja virkistyspäivän teemaksi ympäristökasvatus Kaikissa hankinnoissa ympäristöystävälliset tuotteet ovat aina etusijalla ja tätä periaatetta pidetään selkeästi esillä. Jokaisen toimipisteen jätteenlajittelumahdollisuuksia pyritään parantamaan. Erityisesti remontoidun kirkon jätteenlajittelun tehokkuuteen kiinnitetään huomiota. Aktiivinen ideointi ja toiminta kierrätyksen kehittämiseksi ja kulutuksen vähentämiseksi (esim. käytetyistä materiaaleista uusia tuotteita, kaksipuoliset tulosteet, kirjekuorien 1

2 uusiokäyttö, kompostiastiat työpisteisiin, kertakäyttöastiat pois, ei yksittäispakattuja tuotteita, Toisenlainen lahja) Työalojen järjestämien retkien kohteita valitaan ympäristöteeman mukaan, esim. marja- ja sieniretket, luonnonsuojelukohteet, kaatopaikka. Vähennetään liikenteen päästöjä (pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen suosiminen; oikean kokoiset bussit kuljetuksiin; pitempien matkojen tarkoituksenmukaisuuden miettiminen) 2.3. Työalakohtaiset tavoitteet Jokainen työala on määritellyt itselleen 1 3 käytännön tavoitetta. Tavoitteet voivat liittyä olemassa olevaan toimintaan tai ne voivat olla uuden toiminnan luomista. Tavoitteita määriteltäessä on syytä muistaa, että ympäristön suojelun ja ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat erilaisia. Minkälaista inhimillistä kasvamista toiminnalla halutaan saada aikaan? Pyritäänkö vaikuttamaan tekoihin, tietoihin, taitoihin vai asenteisiin? Ympäristökasvatustavoitteeksi riittää myös ympäristönäkökulman mukaan ottaminen olemassa olevaan toimintaan ja näin vaikuttaminen työalan kohderyhmään ja työntekijöihin. Diakoniatyö Tavoite: jokainen voi vaikuttaa ympäristöönsä Toiminta: reilun kaupan tuotteiden käyttäminen, vaatteiden kierrätys(kirpputori), osallistuminen energiansäästöviikkoon, leireillä ja retkillä ympäristökasvatus/ asennekasvatus Tieto: välitämme tietoa ympäristökasvatuksesta ja pidämme esillä reilun kaupan esitteitä Tunne: kokemus siitä, että pienillä teoilla on vaikutusta Aikuistyö Aikuistyö liittyy osaltaan Leppävaaran srk:n ympäristökasvatusohjelmaan. Kierrätystä harjoitetaan itse, ja siihen kasvatetaan myös srk:laisia. Säästetään sähköä. Paperitulostus minimoidaan. Työmatkoilla käytetään mahdollisimman paljon julkista liikennettä. Käytetään mahdollisimman paljon kimppakyytejä. Syksyllä energiansäästöviikolla annetaan käytännön vinkkejä seurakuntalaisille aikuistyön ryhmissä energian säästöä ajatellen. Kirkon vastuuviikolla järjestetään tilaisuus, jossa esitellään kristittyjen kansainvälistä vastuuta ja annetaan käytännöllisiä vinkkejä vastuun kantamiseen. Jumalanpalveluselämä Ympäristönäkökulman ylläpitäminen jumalanpalveluselämässä Kirkonpalveluskunta Jätteiden lajitteluun ohjaaminen ja jätteen määrän vähentäminen. Toiminta: Hankinnoissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että tuotteessa on mahdollisimman vähän pakkausmateriaalia ja sen kierrätettävyyteen. Pyritään ostamaan tavaraa sen verran, kuin sitä kuluu. Suositaan Reilun kaupan tuotteita, luomua sekä lähiruokaa. Toiminta: Jokaiseen toimipisteeseen laitetaan Wc tiloihin biojäteastia käsipyyhkeitä varten Tieto: Liimataan biojäteastiaan selkeä kyltti jossa kerrotaan käsipyyhepapereiden olevan maatuvaa jätettä ja kuuluvan siis biojäteastiaan. Tämän ohjeen alle lisätään pieni tietoisku siitä, mitä muuta biojätteeseen kuuluu. Tunne: Käyttäjä saa myönteisen kokemuksen vaikuttamismahdollisuuksista ympäristöön. Kokemuksella tavoitellaan asiaan liittyvän tiedon oppimista ja mahdollista aktiivista toimintaa kävijän omassa elinympäristössä muualla. Lapsityö 2

3 Tavoite: Lapsi kokee olevansa osa luomakuntaa, jossa on läsnä Luojan pyhyys. Ihminen ei ole luomakunnan valtias vaan hän on vastuussa Jumalalle ja lähimmäisille siitä, miten hän kohtelee luontoa. Toiminta: Luontokasvatus retket luonnon tarkkailu ja tutkiminen hartaudet, virret, laulut ja kirjat, jotka puhuvat luonnon pyhyydestä Kierrätys kestävät ja korkeatasoiset lelut, ei rihkamaa kerhoihin lelujen korjaus kierrätysmateriaalista askartelu Lajittelu roskien vähentäminen, kerhoeväät pestäviin rasioihin ja mehut pulloihin ei kertakäyttötavaraa roskien lajittelu Tieto Lapsi oppii ymmärtämään, että hän teoillaan on merkitystä koko luomakunnalle. Tunne lapsi saa kokemuksen, että hän voi vaikuttaa teoillaan luomakunnan parhaaksi lapsi saa kokemuksen, että hän voi vaikuttaa toisten ihmisten valintoihin luonnon parhaaksi lapsi osaa asettua toisen asemaan, luomakunta kaikkien yhteinen asia lapsi oppii rakastamaan ja kunnioittamaan luomakuntaa - luontoa ja lähimmäistä Musiikkityö Musiikki on itsessään ympäristöystävällistä. soitamme akustisilla soitimilla ja laulamme ilman sähköistä vahvistusta pyrimme siihen, että kuorolaiset (musiikkityön suurin vapaaehtoistyöporukka) ja työntekijät käyttävät julkisia liikennevälineitä ja kimppakyytejä. biokaasulla kulkevaa autoa tulee myös suosia. vältetään turhaa kopiointia pyritään toimittamaan biojätteet kompostiin suositaan reilunkaupan tuotteita työtilassa ei pidetä turhaan valoja eikä laitteita päällä Varhaisnuorisotyö Jätteiden lajitteluun ohjaaminen Hankinnoissa pyrimme valitsemaan ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon Kerhoissa, leireillä, retkillä pyrimme suunnittelemaan ohjelman mahdollisimman ympäristöystävälliseksi, esim. askarrellaan kierrätysmateriaaleista. Pidämme ympäristöasiaa jatkuvasti ja näkyvästi esillä toiminnassa. Nuorisotyö Tavoitteet: Jätteiden lajitteluun ohjaaminen ja jätteiden vähentäminen. Nuorisotiloihin ja -toimistoon järjestetään kunnolliset jätteenlajittelumahdollisuudet. kouluyhteistyössä pidetään esillä luomakunnan pyhyyden teemaa. Vähintään yhden vuosittain järjestettävän nuorten leirin tai retken teemana on ympäristö. 3

4 Kirkon remontin valmistuttua selvitetään mahdollisuuksia käynnistämään Diakonia- ja nuorisotyön yhteistä ompeluseuratoimintaa. Toiminta: Käytetään kierrätettyjä, käytöstä poistettuja tai ekologisesti tuotettuja materiaaleja sekä korjataan vanhoja vaatteita. Seurakuntalaiset saavat mahdollisuuden toteuttaa kierrätystä käytännössä. Tieto: Pitämällä esillä kestävän kehityksen periaatteita ja vaateteollisuuden ympäristönäkökulmia seuralaisten tiedot aiheista lisääntyvät. Käytännön toiminnan kautta taidot ja mahdollisuudet tehdä ympäristöystävällisiä valintoja kasvavat. Tunne: Seurakuntalaiset voivat kokea tekevänsä jotain jätteiden vähentämiseksi, toteuttaa luovasti itseään ompelemalla ja rohkaistua tekemään ympäristöystävällisiä valintoja muussakin kuluttamisessa. Pyritään järjestetään kesällä nuorten vaellus. Nuorisotyön tiimissä on paljon osaamista ja kiinnostusta erätoimintaan. Toteuttamisessa täytyy kuitenkin arvioida työntekijöiden leirivuorokausien kertyminen, eli onko retkeä mahdollista toteuttaa vuonna 2009 vai siirretäänkö se tuonnemmaski. Toiminta: Vaellukseen valmistaudutaan kevään ajan pitämällä koulutusiltoja ensiavusta, suunnistuksesta, sääoloista, retkiruoasta ja muista eräretkeilyyn liittyvistä teemoista. Tieto: Retken osallistujien tietotaito luonnossa liikkumisesta ja ihmisen vaikutuksista luontoon lisääntyy. Tunne: Nuoret saavat kokemuksen luonnossa elämisestä, heidän luontosuhteensa vahvistuu ja arvostus luontoa kohtaan lisääntyy. Lisäksi heidän motivaationsa suojella luontoa kasvaa. Erityisnuorisotyö Jätteiden lajitteluun ohjaaminen ja jätteiden vähentäminen. Nuorisotiloihin ja -toimistoon järjestetään kunnolliset jätteenlajittelumahdollisuudet. Erityisnuorisotyössä ympäristöasiat voivat tulla esille monessakin yhteydessä ja työntekijöiden oma esimerkki on melko suuressa roolissa, koska työtä tehdään paljon pienien ryhmien ja yksilöiden kanssa. Ympäristökasvatusta tehdään yhdessä muun nuorisotyön tiimin kanssa esim. ympäristöaiheisten leirien ja retkien osalta. Ympäristöasioiden esillä pitäminen ja huomioiminen Saapas-toiminnassa esim. auton käyttö, tiedotus, tyhjät pullot maassa jne. Pullojen rikkomisesta ja muusta on välillä huomautettava nuorille. Tarkoituksena välittää tietoa siitä, että ympäristöstä huolehtiminen kuuluu kaikille ja on myös seurakunnan/seurakuntalaisten asia. Luontoon tutustuminen on tärkeää ja erätaitojen opettaminen myös. Luonto tulee lähemmäksi. Perhetyö Perhetyö tukee perheitä ympäristönkasvatustehtävässä, pitämällä yllä ympäristöön liittyviä aiheita perhekerhoissa ja muussa perheiden kanssa tehtävässä työssä. Perheet saavat tukea lähiympäristöstä huolehtimiseen, kierrätysmateriaalin käytön lisäämiseen ja yleisesti kierrätyksen merkityksen ymmärtämiseen mm. alustuksin, kirpputorein ja esim. kertomalla vauvaryhmissä ekovaippojen käyttömahdollisuudesta. Rippikoulutyö Rippikoulusuunnitelma 2001:n mukaan kaikessa rippikouluopetuksessa kulkee kolme toisiaan vahvistavaa osa-aluetta: elämä, usko, rukous. Ympäristökasvatus osana rippikouluopetusta liittyy jokaiseen näistä alueista. Rippikoulussa opetuksen lähtökohtana tulee olla nuoren omat elämänkysymykset. Niiden käsittelyssä tavoitteena on, että nuori saisi itse etsiä vastauksia oman elämänsä ja yhteiselämämme tärkeisiin kysymyksiin ja saisi tukea kasvuunsa kristittynä. Ympäristökysymykset ovat monelle nuorelle koulusta ja 4

5 kotoa tuttuja teemoja. Tärkeitä kysymyksiä ovat: luonto ja ympäristö, vastuullisuus, arvojen ja ihanteiden muodostaminen. Kirkon uskon sisältö tulee kytkeä rippikouluopetuksessa nuoren elämänkysymyksiin. Ympäristökysymyksiin liittyy läheisesti luomisen teologiaan liittyvä opetus, jonka tavoitteena on, että nuori voisi tuntea Jumalan Isänä ja Luojana ja sitä kautta löytää ainutkertaisuutensa ihmisenä ja osana luomakuntaa. Rukous on hiljentymistä Luojan kasvojen edessä. Rippikoulun hartauselämän tulee liittyä kulloisenkin päivän teemoihin. Esimerkiksi esirukouksessa voidaan rukoilla ympäristön ja tasa-arvoisen maailman puolesta. Tiedotus ja viestintä Seurakunnan painotuotteissa käytetään ympäristöystävällisiä materiaaleja ja toimintatapoja. Painotuotteissa kerrotaan niiden ympäristöystävällisyydestä (joutsenmerkki, muut ympäristömerkinnät). Pidetään esillä luomakunnan pyhyyttä myös viestinnässä. Hankitaan näkyvyyttä seurakunnan ympäristöystävälliselle toiminnalle. Seurakunnan työntekijöitä ja seurakuntalaisia kannustetaan ottamaan julkisesti kantaa ja vaikuttamaan myös ympäristöasioihin. 3. Menettely seurannan, arvioinnin ja ympäristökasvatuksen jatkuvuuden takaamiseksi Vain harvat teot ympäristön hyväksi ovat kertaluonteisia. Nämä Leppävaaran seurakunnan toiminnalliset tavoitteet on luotu sellaisiksi, että niistä voi tulla luonteva osa seurakunnan toimintaa painopistevuodesta eteenpäin. Uuden aloittaminen voi kertaluonteisesti edellyttää erityistä panostusta. Kaiken ei tarvitse olla valmista heti. Ympäristökasvatuksen toteutuminen on nähtävä myös vähittäisenä kehityksenä, pieninä askelina. Tätä kehitystä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Ympäristökasvatus on seurakuntamme yhteisenä painopisteenä kaikilla työaloilla vuonna Tämän suunnitelman lisäksi toimenpiteet ovat kirjattuina myös työalojen omiin painopisteasiakirjoihin ja perustoimintokuvauksiin. Suunnitelman toteutumista arvioidaan painopistevuoden päätteeksi paitsi työalojen toimintakertomuksissa myös ympäristökasvatuksesta tehtävässä omassa toimintakertomuksessa. Toimintakertomuksessa arvioidaan toiminnan liikkeellelähtöä ja tämän suunnitelman toteutumista. Näin voidaan tarttua niihin epäkohtiin ja esteisiin joita suunnitelmassa ja ennen kaikkea sen toteuttamisessa tulee esiin. Ympäristökasvatuksen toteutumisen esteenä olevat asiat pyritään ratkaisemaan organisaation normaaleja vaikuttamisteitä pitkin. Ympäristökasvatuksen toimintakertomus toimitetaan seurakuntaneuvoston käsiteltäväksi. Painopistevuodesta eteenpäin ympäristökasvatussuunnitelmassa mainitut toimenpiteet liitetään osaksi toiminnan kolmivuotissuunnittelua ja -arviointia joka tehtäväalueella. 5

6 4. Vastuuhenkilöt Leppävaaran seurakunnan ympäristöryhmä vastaa suunnitelman toteutumisen seurannasta yhdessä työalojen kanssa. Ympäristökasvatussuunnitelmaa kirjoitettaessa ympäristöryhmään kuului Elina Törrönen nuorisotyöstä, Jaana Turman lapsityöstä, Pauliina Hyry musiikkityöstä, Jukka Raunu papistosta, Heli Kuutti kirkon palveluskunnasta, sekä Teija Mulari seurakuntaneuvostosta. 6