OPETUSSUUNNITELMA SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Vahvistettu 16.6.2015 Rehtorin päätös 82/20/2015
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN... 4 3 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 5 3.1 Pakolliset tutkinnon osat... 5 3.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen... 5 3.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset... 6 3.1.3 Sähkö ja energiatekniikka... 7 3.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 9 3.2.1 Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät... 9 3.2.2 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon valinnainen tutkinnon osa... 10 3.2.3 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa... 11 3.2.4 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta... 11 3.2.5 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta... 11 3.2.6 Yritystoiminnan suunnittelu... 11 3.2.7 Huippuosaajana toimiminen... 11 3.2.8 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen... 11 3.2.9 Yrityksessä toimiminen... 11 3.2.10 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista... 12 3.2.11 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista... 12 4 YHTEISET TUTKINNON OSAT... 12 5 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 13 6 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT... 14 7 LIITTEET... 14 2
1 Johdanto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tutkintonimike Jämsän ammattiopistossa on sähköasentaja. Valmistuttuaan sähköasentaja osaa tehdä turvallisesti kiinteistöjen sähköasennuksiin, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä. Keskeisintä osaamista ovat sähköiseen talotekniikkaan liittyvät sähkö- ja kiinteistöautomaatioasennukset. Sähköalan pääasiallisina oppimisympäristöinä ovat oppilaitoksen työsalit ja asiakkaiden työmaat. Asiakastöitä tehdään lähi- ja työssäoppimisjaksoilla. Sähköalalla korostuu tietopuolinen osaaminen, joka liittyy pääasiassa sähkötyöturvallisuuden hallintaan. Pakolliset ammatilliset opinnot muodostuvat tietopuolisista ja käytännön oppimistehtävistä. Oppimistehtäviä voi tehdä vaihtelevassa järjestyksessä oman aikataulun mukaisesti. Tämä antaa pohjan osaamisperusteiselle oppimiselle. Oppimistehtävät muuttuvat haasteellisimmiksi sitä mukaan, kun kädentaidot ja osaaminen kehittyvät. Myös yhteiset tutkinnonosat voidaan opiskella entistä paremmin osaamis- ja työelämälähtöisesti. Ne etenevät 1. ja 2. opiskeluvuoden aikana rintarinnan ammatillisten opintojen kanssa. Sisältöjä on integroitu ammatillisiin aineisiin sekä lähi- että työssäoppimisjaksoilla. Opintosisältöjen osittainen yhdistäminen poistaa päällekkäisyyksiä ja mahdollistaa käytännössä nopeamman valmistumisen. Osaamisperusteisuuden toteutumista tuetaan myös opetushenkilöstön ohjausresurssia lisäämällä. Opettajilla on jatkossa enemmän aikaa ja osaamista opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Sähköalan työllistymisnäkymät ovat vuosia pysyneet tasaisina. Sähköalan peruskoulutuksella on vahva lain suoma asema yhteiskunnassa. Sähköalan urakoitsijoilla on oltava pätevyydet kunnossa. Urakoitsijat palkkaavat vain sellaisia työntekijöitä, joilla on perusosaaminen hallussa. Sähköurakointiliikkeiden lisäksi sähköasentajille on töitä tarjolla myös monissa huolto- ja prosessinohjaustehtävissä (esim. vesi/voimalaitoksen prosessimiehet, kiinteistönhoitajat jne). Opetussuunnitelmassa käytettävät lisämerkinnät viittaavat (y) yrittäjyysosaamiseen ja (kv) kansainvälisyysosaamiseen. Ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien integrointi ilmaistaan (ig) - merkinnällä. Tämä opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa täydentää sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon perusteita (OPH:n määräys 77/011/2014) ja on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä sen ja tutkintokohtaisen opetussuunnitelman yhteisen osan kanssa. 3
2 Tutkinnon rakenne ja muodostuminen 4
3 Ammatilliset tutkinnon osat 3.1 Pakolliset tutkinnon osat 3.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp Tietokoneen peruskäyttö ja tietojen hallinta sekä tietokoneen käyttöönoton hallinta Officen hallinta ja työhakemuksen teko Verkkoympäristöjen käyttö, tietoturva Sähkötekniikan ja elektroniikan perusosaaminen (Kv) Sähkön perussuureet, fysiikalliset riippuvuussuhteet, laskutehtävät, kytkennät, mittaukset ja mittaustulosten arviointi Komponenttien mittaukset Magnetismin sovellukset, 3-vaiheiset piirit Analogiset ja digitaaliset peruspiirit ja niiden kytkennät Peruskytkentöjen rakentaminen ja juottaminen sekä ESD Käsityökalujen käyttö, sähköalan puu-, metalli- ja muovityöt Työkalun valinta, käyttö ja huolto Suoja- ja kiinnitystarvikkeiden teko tarkoituksenmukaisista raaka-aineista Erilaiset liitostavat Konepiirustusten tulkinta ja piirto käsin ja Cad:lla Mitoitus ja mittaaminen Työturvallisuuden, sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta Työturvallisuus- ja tulityökorttikurssi SFS 6002 mukainen ensiapu- ja sähkötyöturvallisuus koulutus Säädösten tunteminen YSE98 henkilökortti, asianmukainen työvaatetus Sähköasennusmateriaalien tunteminen ja käyttö (Y) Ryhmäjohtotason sähköasennustyöt ja jännitteettömät käyttöönottotarkastukset Tarvikkeiden valinta ympäristö-, materiaali- ja energiatehokkaasti Sähkötarvike numerot ja nimikkeet Kaapelit, kalusteet ja niiden kiinnitykset sekä johtotiet Sähköasennusmateriaalien valinta eri tiloihin sekä tarvikkeiden hankinta paikat Mittaukset ja tarkastukset Piirustusten tulkinta ja laatiminen Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos, työpaikat - Asiakkaiden työmaat - Verkko-oppimisympäristöt - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Integraation toteuttaminen: Opintoteemoihin voidaan integroida yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteita seuraavasti: Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen: vuorovaikutus, vertaisarviointi, tiedonhaku eri lähteistä, lähdekritiikki ja viittaukset, kirjalliset raportit töistä, asennusohjeistus, asiakassuhteet. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen: Tvt:n ammattisovellukset. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen: ergonomia, yrittäjämäinen asenne ja toiminta, asiakassuhteet, työelämässä toiminen. Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 12 osaamispistettä. 5
Näytön kuvaus: Ammattitaito osoitetaan tekemällä edellä kuvattuja sähköasennustekniikan perustöitä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan oppilaitoksen työsalissa. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja. 3.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset Sähkö- ja automaatioasennukset, 30 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp Sähkö- ja automaatioasennusten työsuunnitelmien käyttö ja soveltaminen Asennus, käyttö ja huolto-ohjeiden ymmärtäminen Dokumenttien hallinta Tila- ja kotelointiluokat asennuspaikassa Mekaaninen ja sähköinen suojaus Työturvallisuus työssä ja telineissä Putkitus-, johdotus- ja kalustustyöt Asennusjohtimien ja -kaapeleiden ominaisuudet sekä kaapelireitit Asiakaspalvelu, taloudellisuus ja kustannustehokkuus Maadoitus ja potentiaalintasaus, kaapeloinnin häiriösuojaus Valaistuksen ohjaus- ja pistorasiakalusteet sekä niihin liittyvät pistorasiat Väyläkaapelin asennus ja rakenteet Kaapeleihin liittyvät työt ja merkinnät sekä suojaukset asennuksessa Jakokeskusasennukset Sähkökeskusten asennukset, johdotukset, kytkennät ja suojaukset Muutokset ja merkinnät ohjeiden mukaan Komponentti- ja kaapeliasennukset (Y) Kokoonpanoteollisuuden komponentit, asennusjohtimet ja kaapelit sekä niiden rakenteet Kokoonpanopiirustus, pää- ja piirikaaviot ja niihin liittyvät kalusteet, kaapelit ja muut tarvikkeet Johtimien ja kaapelien asennus ja mitoitus kaapelireitteihin ja kokoonpanoihin Asiakaspalvelu, taloudellisuus ja kustannustehokkuus Sähkömoottori- releohjaus ja logiikkaohjausasennukset Pää- ja ohjausvirtakaavion laadinta, asennus ja käyttö Asennus ja käyttö 1-nopeus-, 2-nopeus-, suunnan-vaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöisen moottorin Logiikan käyttö eri moottorikytkentöihin Moottorin toimintaperiaate, huolto ja kilpitiedot Raja- ja lähestymiskytkimet Hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennukset Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos, työpaikat - Asiakkaiden työmaat - Verkko-oppimisympäristöt - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Integraation toteuttaminen: Opintoteemoihin voidaan integroida yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteita seuraavasti: Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen: vuorovaikutus, vertaisarviointi, tiedonhaku eri lähteistä, lähdekritiikki ja viittaukset, kirjalliset raportit töistä, asennusohjeistus, asiakassuhteet. Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen: Tvt:n ammattisovellukset. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen: ergonomia, yrittäjämäinen asenne ja toiminta, asiakassuhteet, työelämässä toiminen. 6
Paineilman tuotantokomponentit Ohjausventtiilien ja sylinterien toiminta periaate, asennus-, säätöja ohjaustavat hydrauliikka- ja pneumatiikkakaaviot järjestelmien asennus-, käyttöönotto-, huolto- ja korjaustehtäviä säädöt ja toimintahäiriöiden korjaus venttiilien ohjaus ja säätö Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 12 osaamispistettä. Sähköturvallisuusvaatimuksiin ja laatujärjestelmiin liittyvien julkaisujen käyttö ja soveltaminen Etsiä säädöksistä alaa koskevat tiedot Tulkita ja piirtää asema- ja kokoonpanopiirustuksia sekä pää- ja piirikaavioita ja tehdä muutoksia Määräyksiin, standardeihin sähköturvallisuustutkintoon liittyvät julkaisut SETI Oy:n sähköturvallisuustoimintaohje Tarvikkeiden valinta ympäristö-, materiaali- ja energiatietoisesti Asennusten varmentaminen ja käyttöönottotarkastaminen Oman työn varmentaminen SFS6000 mukainen käyttöönottotarkastus Käyttöönottotarkastuspöytäkirja ja muutokset piirustuksiin Käytönopastus valmistuneeseen sähköasennustyöhön Sähkökäyttöisten pienkoneiden korjaaminen Yleisimpien sähkötyökalujen ja kulutuskojeiden huolto ja korjaus Oppaiden ja materiaalin käyttö Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Ammattitaito osoitetaan tekemällä edellä kuvattuja sähköasennustekniikan perustöitä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikoilla ja oppilaitoksen työsalissa. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja työelämän edustajaa kuultuaan 3.1.3 Sähkö ja energiatekniikka Sähkö- ja energiatekniikka, 30 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Sähkö- ja energiatekniikka 30 osp Sähkön tuotanto ja siirto Sähkön tuotanto ja jakelu Suomessa Sähkö- ja muut piirustukset piirrosmerkkeineen ja selostuksineen ja muutokset piirustuksiin Järjestelmien kytkentä ja opastus Valaistustekniikan osaaminen ja valaistusasennukset Valaistustekniikan perusteet ja valaisimien ja valoin suureet Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen 7
Valaisimien rakenteet ja käyttöpaikat sekä kotelointi luokat Valaisun ohjaukset Sähkölämmitysasennukset Asennusstandardit ja toimintaperiaatteet Asennuspaikat ja palovaara Tehon mitoitus ja säätöjärjestelmät Energian säästö Laiteasennukset Asennusohjeiden tulkinta Ryhmäjohdon poikkipinta-ala ja suojalaitteet Johtotiet sekä estetiikka Kotelointiluokat ja läpiviennit Jakokeskusasennukset ja mittarointi Asennustyön standardit Keskusrakenteet ja komponentit sekä läpiviennit Siistit johtoreitit oikeilla kaapeleilla ja työvälineillä Sähkölämmityksen ohjaus ja piirustusten muutokset Työmaatoiminnot ja yleiset sopimusehdot (Y) Työ ja sähköturvallisuusorganisaatio työmaalla sekä sähköasentajan ja muiden tehtävät Kysyä neuvoa ja ottaa muiden tarpeet huomioon. Työmaan työturvallisuus ja yleiset sopimusehdot Vianetsintä ja kunnossapito Viallisen sähkölaitteen tai asennuksen tunnistaminen ja erottaminen verkosta Korjaustoimenpiteiden informoiminen ja huoltovälien seuraaminen Sähkötekniikan perusteiden soveltaminen vianetsintään ja mittalaitteiden käyttö sekä tulosten tulkinta Turvallisuus vaatimusten huomioiminen ja oikeat työmenetelmät - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos, työpaikat - Asiakkaiden työmaat - Verkko-oppimisympäristöt - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Integraation toteuttaminen: Opintoteemoihin voidaan integroida yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteita seuraavasti: Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen: vuorovaikutus, vertaisarviointi, tiedonhaku eri lähteistä, lähdekritiikki ja viittaukset, kirjalliset raportit töistä, asennusohjeistus, asiakassuhteet. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen: Tvt:n ammattisovellukset. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen: ergonomia, yrittäjämäinen asenne ja toiminta, asiakassuhteet, työelämässä toiminen. Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 15 osaamispistettä. Järjestelmien koestus- ja testaustyöt, työn luovutus ja käytön opastus Järjestelmän testaus, käyttöönotto ja käyttöopastus asiakkaalle Kiinteistöjen sähköasennustyöt Tyypillisten johtoteiden asennus ja johdotus emc-suojauksen mukaan Putki- ja johtotyyppien tuntemus ja niiden oikea, taloudellinen ja siisti asennustapa ohjeiden mukaan sopivilla kiinnikkeillä Kotelointiluokat ja niiden vaatimukset liitoksissa ja läpivienneissä Erilaisten järjestelmien ja ohjauksien asennukset eri asennusympäristöissä Teleteknisten asennukset ja kaapeloinnit Erilaisten asennustapojen vaatimukset Moottorikäyttöjen mittaukset ja vaatimukset Asennus, käyttö, huolto-ohjeiden taltiointi ja luovutus asiakkaalle Pienjänniteverkostoasennustyöt (<1kV) Ilmajohtoverkon rakenteet ja suojavälineet Valaisin asennukset ulkotilassa 8
Maakaapelityypit ja niiden asennusvaatimukset Maakaapelien liitynnät, jatkokset, suojaukset ja mittaukset Kaapelien merkintä ja käyttöönotto tarkastus Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Ammattitaito osoitetaan tekemällä edellä kuvattuja sähköasennustekniikan perustöitä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikoilla ja oppilaitoksen työsalissa. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja työelämän edustajaa kuultuaan. 3.2 Valinnaiset tutkinnon osat 3.2.1 Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät, 30 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Kiinteistöjen automaatioja tietojärjestelmät 30 osp Yleiskaapelointityöt (Y) Piirrosmerkit ja järjestelmäkaaviot Parikaapelin asennus vaatimukset Standardin 50173 mukaiset mittaukset Paloilmoitinjärjestelmäasennukset Piirrosmerkit ja järjestelmäkaaviot Käytettävät kaapelit, ilmaisimet, lamput ja painikkeet asennus ja käyttö Murtoilmaisujärjestelmän asennukset Piirrosmerkit ja järjestelmäkaaviot Käytettävät komponentit, ilmaisimet, koskettimet, sireenit ja keskukset sekä kaapeloinnin Antennijärjestelmäasennukset Piirrosmerkit ja järjestelmäkaaviot Taajuudet, kanavaniput ja antenniverkonrakennus komponentit Antennin suuntaus Antenniverkon mittaus LVI-järjestelmä osaaminen Lämmitykseen liittyvät komponentit Säätökaavio ja lämmitysjärjestelmän toiminta Ilmastoinnin toimintaperiaate ja laitteet ja piirrosmerkit Säätökaavion piirrosmerkit ja pääperiaate Kostuttimen toiminta periaate ja piirrosmerkki Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos, työpaikat - Asiakkaiden työmaat - Verkko-oppimisympäristöt - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 15 osaamispistettä. 9
Pientalon LVI-järjestelmä asennukset Lämmitysjärjestelmän ja kiertoveden säädön ja järjestelmän osat Johdotus laitteille ja käyttöjännitteet Piirustusten tulkinta Ilmanvaihtoon liittyvät komponentit Järjestelmiin liittyvät anturit Järjestelmien moottoreihin liittyvät asennukset Kiinteistöautomaatiojärjestelmät Säätötekniikan perusosaaminen Säätötekniikan P- ja PI-säätö Piirrosmerkit ja toimintaselostus Säätökaavion tulkinta Sähköjärjestelmäasennukset Automaatiojärjestelmien kaapelointi Taajuusmuuttajan kytkentä Kaapelien merkintä ja kytkentä jakokeskukseen Kenttälaiteasennukset Automaatiojärjestelmän kenttälaitteet Anturien toimintaperiaate Kenttälaitteiden ja komponenttien kaapelointi ja johdotus Merkintä Valvonta-alakeskus- (VAK) ja valvomoasennukset Valvonta-alakeskuksen merkitys Tulot, lähdöt ja liitynnät VAK:iin Ohjelmistojen käyttö Anturien ja toimilaitteiden tiedot ja muutokset Järjestelmän kaukokäyttö Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Ammattitaito osoitetaan tekemällä edellä kuvattuja sähköasennustekniikan perustöitä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikoilla ja oppilaitoksen työsalissa. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja työelämän edustajaa kuultuaan. 3.2.2 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon valinnainen tutkinnon osa Opiskelija voi valita sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon perusteiden valinnaisista tutkinnon osista (OPH:n määräys 77/011/2014). Opetusmenetelmänä on työssäoppiminen, joka edellyttää ammattitaitovaatimusten mukaista työpaikkaa. Tutkinnon osan voi suorittaa myös henkilökohtaisessa opiskelu- 10
suunnitelmassa sovitulla tavalla. Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä työpaikalla. 3.2.3 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Opiskelija voi valita opintoihinsa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tarjonnassa olevia paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. Alan työtehtävissä toimiminen ulkomailla tutkinnon osa Verkkovideon toteuttaminen tutkinnon osa Eri alojen alakohtaisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.4 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Opiskelija voi valita sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoon yhden ammatillisen tutkinnon osan (15 tai 30 osp) muusta ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkintoon ei voi sisällyttää alle 15 osaamispisteen tutkinnon osaa ja yli 15 tai 30 osaamispisteen tutkinnon osa sisällytetään tutkintoon joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. 3.2.5 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Opiskelija voi valita yhden ammatillisen tutkinnon osan ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. 3.2.6 Yritystoiminnan suunnittelu Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.7 Huippuosaajana toimiminen Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.8 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.9 Yrityksessä toimiminen Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 11
3.2.10 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Opiskelija voi valita yhden ammatillinen tutkinnon osan alaan liittyvistä ammattikorkeakouluopinnoista. 3.2.11 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista Opiskelija voi valita yhden tutkinnon osan vapaasti valittavista tutkinnon osista. Mikäli sisällytetty tutkinnon osa on ammatillinen, se arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. 4 Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat on kuvattu yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 12
5 Vapaasti valittavat tutkinnon osat Opiskelijan henkilökohtaisten opintopolkujen toteuttamista tuetaan vapaasti valittavilla tutkinnon osilla. Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, joita ovat: 1) Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osia toisista ammatillisista perustutkinnoista Tutkinnon osia omasta ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osia ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista Ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä tai tutkintotilaisuudessa. Osaaminen arvioidaan asteikolla T1 H2 K3 ja ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa Hyväksytty. 2) Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä tarjottavat paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. Ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä. Osaaminen arvioidaan asteikolla T1 H2 K3. 3) Yhteiset tutkinnon osat tai lukio-opinnot Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet (toteutus- ja arviointisuunnitelmat on kuvattu yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa). Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaiset opinnot. Osaaminen arvioidaan asteikolla T1 H2 K3. Lukion arvosanat muunnetaan määräyksen mukaisesti (arvosanojen muuntotaulukko). 4) Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot Jyväskylän koulutuskuntayhtymän jatko-opintovalmiuksia tukeville opinnoille ja ammatillista kehittymistä tukeville opinnoille laaditaan ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja kriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamisen arviointi. Lisäksi tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osat kuvataan kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. Osaaminen arvioidaan asteikolla Hyväksytty tai T1 H2 K3. Osaamisen tunnustaminen yliopisto-opinnoista, ammattikorkeakouluopinnoista, lukio tai kansalaisopisto-opinnoista. Osaaminen arvioidaan asteikolla Hyväksytty tai T1 H2 K3. Tarvittaessa arvosanat muunnetaan määräyksen mukaisesti (arvosanojen muuntotaulukko). 13
5) Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat Työkokemusta oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatinharjoittamisessa tai yrittämisessä. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, arvioinninkohteet ja arviointikriteerit sekä toteuttaminen on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. Osaaminen arvioidaan asteikolla Hyväksytty. 6 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisen tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. Tutkinnon osia voidaan valita osaksi tutkintoa, mikäli opiskelijan opintoaika ei pääsääntöisesti pitene peruskoulupohjaisella opiskelijalla yli kolmen vuoden ja ylioppilastutkinnon suorittaneella opiskelijalla yli kahden vuoden. 7 Liitteet LIITE 1 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys 14
LIITE 1 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys: sähköasentajat 1 jakso 2 jakso 3 jakso 4 jakso 5 jakso 1 VUOSI Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (45 osp) + näyttö ja Yhteiset tutkinnon osat (15 osp). Molemmat opinnot etenevät tasaisesti koko lukuvuoden. Työssäoppimista yksi jakso (12 osp). Ammattiosaamisen näyttö 5-jaksossa. 2 VUOSI Sähkö- ja automaatioasennukset (30 osp) + näyttö, Sähkö- ja energiatekniikka (15/30 osp) ja Yhteiset tutkinnon osat (20 osp). Yhteiset tutkinnonosat etenevät tasaisesti koko lukuvuoden. Työssäoppimista 1,5 jaksoa (18 osp). Ammattiosaamisen näytöt tutkinnonosittain. 3 VUOSI Työssäoppimista 2 jaksoa (24 osp). Ammattiosaamisen näytöt tutkinnonosittain. Sähkö- ja energiatekniikka (15/30 osp) + näyttö Ammatillinen valinnainen: Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät (30 osp) + näyttö Vapaasti valittavat tutkinnonosat (10 osp)