MAITO- JA VILJATUOTETRENDIT

VALITSE KOHDE. - MAITO- JA VILJATUOTETRENDIT T e k i j ä t : Marko Hakkarainen LI14SM Mathilde Redien LIV15SM Thuy Linh Dinhova LIV15SM Alkuperäkieli Englanti Suomennos: Marko Hakkarainen

SISÄLLYS 1 ALOITUS... 3 2 MARKKINASELVITYS... 3 2.1 Maitotuotteet... 3 2.2 Viljatuotteet... 4 2.3 Taudit ja trendit... 4 3 MAITOTUOTTEET SUOMESSA... 5 3.1 Juusto... 5 3.2 Juotavat maitotuotteet... 5 3.3 Jugurtti ja hapanmaitotuotteet... 6 4 VILJATUOTTEET SUOMESSA... 6 4.1 Leivotut tuotteet... 6 4.2 Aamiaismurot ja puurot... 7 4.3 Välipalapatukat... 8 5 KYSELY SAVONIAN OPISKELIJOILLE... 8 6 EHDOTUKSET TULEVAISUUDEN TUOTTEIKSI... 14 6.1 Maitotuote...14 6.2 Viljatuote...15 6.3 Matcha-tee...15 7 RESEPTIT... 16 7.1 Matcha-reseptit...16 7.2 Viljatuote-reseptit...19 8 LÄHTEET... 23

1 ALOITUS National Restaurant Association on julkaissut ennusteen vuoden 2016 ruokatrendeistä. Heidän tutkimustensa mukaan paikallisesti valmistetut tuotteet joita on käsitelty mahdollisimman vähän ja jotka sisältävät luonnollisia ainesosia ovat täyttämässä heidän Top 5 trendien listansa. Koska maitoja viljatuotealat ovat edelleen vahvoilla Suomessa, alan yritykset voivat hyödyntää tätä tietoa yrittäessään pysyä mukana tämän vuoden trendeissä. Kuva 1. What's Hot 2016 kulinaristinen ennuste (National Restaurant Association 2015) Suomalaisia elintarvikealan yrityksiä voisi rohkaista etsimään raaka-aineiden tuottajia heidän lähialueiltaan, tällä tavoin he pystyisivät omalta osaltaan vähentämään kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä ja varmistamaan että tuotteet kasvatetaan ekologisesti. 2 MARKKINASELVITYS 2.1 Maitotuotteet

Aluksi voisimme tarkastella kuinka maitotuotteita kulutetaan täällä Suomessa. Suomalaiset ovat ilmeisesti maailman suurimpia maitotuotteiden kuluttajia, vuosittainen maitotuotteiden kulutus henkilöä kohti on 361,19kg, joka on globaalilla tasolla erittäin suuri lukema. Suomalaiset kuluttavat enimmäkseen piimää, jugurttia ja rahkaa sekä juovat maitoa joka aterialla: lounaalla, aamiaisella, illallisella, välipalojen yhteydessä jne. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettemme oikein pysty kehittelemään uusia tuotteita tälle markkina-alueelle mutta ehkä voimme kehittää jotain erilaista, esimerkiksi maitotuotepohjaisia jälkiruokia. Tällä tavoin voisimme ehkä vaikuttaa ihmisten ruokailutottumuksiin ja tuoda heille jotain uutta ja alkuperäistä. Suomalaiset ovat niin innokkaita maidonkuluttajia että täällä on kehitetty monta erilaista maitoa. On helppo löytää esimerkiksi vähälaktoosista, laktoositonta, korkeaproteiinista, tai vaikka maitoa joka ei varsinaisesti ole maitoa, kuten mantelimaitoa, soijamaitoa, tai kookosmaitoa. Lisäksi, tämä markkina-alue on Suomessa niin kehittynyt että Valio, yksi suurimmista valmistajista täällä, on keksinyt maitotuotelinjan jolla on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Maitoon on lisätty probiootteja. Maitotuotteet voivat siis olla kaikkea Suomessa, jopa lääke. 2.2 Viljatuotteet Viljan osalta keskimääräinen vuosikulutus per henkilö on suunnilleen 80kg, ja siitä 50kg tulee suoraan leivänkulutuksesta. Suomalaiset arvostavat kokojyväruisleipäänsä todella paljon, tämä leipä on terveellistä ja hyvin kuitupitoista. Sen kulutus on lähes väistämätöntä jos asuu Suomessa, ja se voisi hyvinkin toimia pohjana jollekkin muulle ruokakaupoissa myytävälle tuotteelle. 2.3 Taudit ja trendit Kuten mikä tahansa muu tuote maailmassa, maito- ja viljatuotteet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita joillekin ihmisille. Nykyään saatavillamme on paljon tutkimuksia laktoosi-intoleranssista ja gluteeni-yliherkkyydestä, nämä tutkimukset todistavat että laktoosittomien, gluteenittomien, ja muiden korvaavien tuotteiden markkinat ovat kasvussa. Mutta vaikka Suomi onkin suurin maitotuotteiden kuluttaja maailmassa, korkein osuus laktoosi-intoleranteista löytyy muualta. Gluteenittomissa tuotteissa on mahdollista korvata gluteenia sisältävät jyvät jollain muun tyyppisellä viljalla joka on luonnollisesti gluteenitonta, kuten esimerkiksi hirssillä, kvinoalla, kauralla tai durralla. Luomutuotteet ovat hyvin trendikkäitä nyt mutta niiden markkinat Suomessa eivät ole vielä kovin kehittyneet. Noin 8% suomalaisista maatiloista ovat luomumaatiloja tällä hetkellä, luomutuotteiden tuotannossa on siis vielä kehittämisen varaa. Suomalaisten ruoantuottajien täytyisi työskennellä näiden maatilojen kanssa enemmän jotta luomuruoan osuutta suomalaisilla markkinoilla voisi saada lisättyä. Jos kotimainen tuotanto lisääntyisi tällä tavoin, luomuruiksen, luomuohran ja luomuvehnän maahantuonti ei olisi enää niin tarpeellista. Kysyntä kasvaa ja luomuviljat ovat hyvin trendikkäitä, joten jos resursseja hyödynnettäisiin tehokkaasti, niin tässä olisi mahdollisuus suuren markkinaosuuden luomiseen. Koska 84% luomutuotteista myydään vähittäismyynnin kautta, on suositeltavaa kehittää luomumerkin käyttöä suomalaisissa ruokakaupoissa. Tällä hetkellä 30%

Suomessa kulutettavista luomutuotteista tuodaan ulkomailta, on hyvä aika alkaa seurata tätä terveellistä trendiä ja alkaa kehittämään luomutuotantoa täällä Suomessa. 3 MAITOTUOTTEET SUOMESSA 3.1 Juusto Vuonna 2015 juuston käyttö erilaisissa ruokalajeissa lisääntyi, ja ihmiset kiinnostuivat erityyppisistä juustoista ja mauista. Juuston tarjoilu gourmet-tarjoiluvadeilta tuli suositummaksi, ja tämä kysynnän kasvu johti siihen että laadukkaita juustotuotteita maahantuotiin aiempaa enemmän. Samaan aikaan talouden taantumasta ja lisääntyneestä työttömyydestä johtuen myös halvan juuston kysyntä kasvoi. Valio Oy oli juustotuotteissa markkinajohtaja vuonna 2015 47% arvo-osuudella. Heidän tuotteidensa laatu ja laaja valikoima on hyvin tunnettu Suomessa ja ympäröivissä maissa, tämä hankaloittaa kilpailijoiden toimintaa huomattavasti. Suomen toiseksi suurin maitotuotealan yritys Arla Oy piti 19% arvo-osuutta markkinoista. Heillä on myös laaja valikoima kotimaisia ja tuontijuustoja, markkinointiin panostetaan merkittävästi ja uusia tuotteita tuodaan markkinoille tasaisin väliajoin. Juuston kulutuksen odotetaan lisääntyvän Suomessa. Suomalaiset käyttävät sitä enemmän ja enemmän jokapäiväisissä ruokalajeissaan joten voisi olla hyvä aika suunnitella jonkinlaisia valmiita ateria-annoksia jotka sisältävät juustoa, tuotteita jotka sisältävät kaiken tarvittavan ja asiakas vain valmistaa ruoan kotona. Terveystrendi on edelleen vahva ja suomalaiset kuluttajat kiinnittävät enemmän huomiota luonnollisuuteen ja lisäaineettomiin ainesosiin. Ihmiset keskittyvät myös eettisiin arvoihin ja ympäristöarvoihin valmistusprosessissa. On odotettavissa että juustontuottajat alkavat korostaa paikallisten raaka-aineiden käyttöä ja alkavat kiinnittää enemmän huomiota lypsylehmiensä hyvinvointiin ja elinympäristöön. Lisäksi, terveystrendin vallitessa ihmiset kiinnittävät myös enemmän huomiota tuotteiden rasvapitoisuuteen ja kaloreihin joten vähärasvaisista ja vähäkalorisista juustotuotteista voi hyvinkin tulla uusi trendi. 3.2 Juotavat maitotuotteet Suomen markkinoilla kilpailu on kovaa, arvo-osuudet muuttuvat jatkuvasti ja uusia tuotteita kehitetään koko ajan. Terveystrendillä oli vaikutuksensa maidon myyntiin, uuden tyyppisiä maustettuja korkeaproteiinisia maitojuomia tuotiin markkinoille vastauksena kasvaneeseen kysyntään. Etiikka- ja ympäristökysymykset muokkaavat alaa yhtälailla; maanviljelijöitä kannustetaan parantamaan lypsylehmien oloja sekä monien tuottajien odotetaan tuovan markkinoille enemmän luomutuotteita. Laktoosittomien tuotteiden myynti on kasvussa, joka kuudes suomalainen kärsii laktoosi-intoleranssista ja puolet suomalaisista aikuisista uskoo että heillä on jonkinlainen laktoosista aiheutuva ruoansulatusvaiva. Laktoosittomien ja maidonkorviketuotteiden markkinat ovat avoinna uusille innovatiivisille tuotteille, koska täällä väestöllä on tarvetta niille.

Kotimainen maitotuotefirma Valio on edelleen markkinajohtaja Suomessa 27% arvo-osuudella. Heidän menestykseensä vaikuttavat tekijät ovat muun muassa kattava tuotevalikoima, vahva mainostus, ensiluokkainen hyllysijoittelu marketeissa sekä erinomaiset jakelukanavat. Valiota pidetään todella luotettavana brändinä suomalaisten kuluttajien keskuudessa, ja jo toista vuotta peräkkäin Valio äänestettiin Suomen vastuullisimmaksi brändiksi vuonna 2015. Arla Oy on alan haastajana 23% arvo-osuudella. Molemmat näistä firmoista kohtaavat vahvaa kilpailua kauppojen omien tuotemerkkien taholta, tämä johti kummankin firman arvo-osuuden pienenemiseen vuonna 2015. Hintakilpailun odotetaan pysyvän rajuna kun uusia tuotteita tuodaan markkinoille ja markkinointia kehitetään. Suomalaisten odotetaan siirtyvän täysmaidon käytöstä kevyempiin vaihtoehtoihin nyt kun matala-hiilihydraattinen trendi on alkanut väistyä, siitäkin huolimatta että jotkut terveyden puolestapuhujat pitävät rasvatonta maitoa ja muita prosessoituja maitojuomatuotteita nestemäisenä roskaruokana. Tämän seurauksena ei-homogenisoitu luomu- ja raakamaito kerää suosiota. Koska tämä voi hyvinkin olla seuraava trendi, on mahdollista että näiden tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa. 3.3 Jugurtti ja hapanmaitotuotteet Vuonna 2015 tämä kategoria sai vahvan kilpailijan muista maitotuotekategorioista, kuten esimerkiksi fromage frais: sta ja rahkasta jotka hyötyivät suuresti proteiinitrendistä. Myynti oli laskussa, joten tuottajien täytyi kehittää uusia tuotteita aktiivisesti. Terveystrendi johti siihen että tuotteiden valmistajat alkoivat tuoda markkinoilla luonnonmukaisesti tutoettuja tuotteita, probioottisia tuotteita sekä laktoosittomia tuotteita. Hintakilpailu oli kiivasta, tämä johti siihen että jälleenmyyjät laskivat hintoja houkutellakseen asiakkaita Suomen kärsiessä taloudellisesta epävakaudesta ja korkeasta työttömyydestä. Valio on markkinajohtaja jugurtti- ja hapanmaitotuotteissa 52% arvo-osuudella vuonna 2015. Yhtiöllä on pitkä historia Suomessa ja sitä pidetään eksperttinä paikallisten makumieltymysten suhteen. Heidän tuotevalikoimansa sisältää useita laktoosittomia, vähälaktoosisia, probioottisia, korkeaproteiinisia ja luonnonmukaisia tuotteita jotka ovat säännöllisten päivitysten kohteena viimeisimpien trendien mukaisesti. Jugurttimarkkinat ovat kyllästetyt, ei välttämättä ole tarvetta kehittää uusia tuotteita näille markkinoille. Valikoima on jo ennestään suuri ja kilpailu kovaa, se olisi liian riskialtista vaikka voisikin luottaa orgaanisten ja probioottisten tuotteiden vetovoimaan. Liian moni yritys toimii jo alalla ja aikoo hyökätä näiden tuotteiden markkinoille. 4 VILJATUOTTEET SUOMESSA 4.1 Leivotut tuotteet

Tuoreet leivotut tuotteet haastavat valmiiksi pakatut leivotut tuotteet. Terveystrendin ansiosta kaupassa leivottujen tuoreiden tuotteiden kysyntä on kasvanut. Uusia tuotteita vaaditaan, kuten esimerkiksi korkeaproteiinista leipää, korkeakuituista leipää, sekä tuotteita joissa käytetään luonnollisia ja lisäaineettomia raaka-aineita. Valmistajat korostavat kotimaista tuotantoa ja paikallisia raaka-aineita, mennen jopa niin pitkälle että kirjoittavat pakkaukseen sen myllyn nimen jossa jauhot on tuotettu. Kuluttajia houkuttelee edelleen ensisijaisesti maku, ja nopean matkalla syötävän välipalan trendi toi markkinoille pienet yksittäispakatut tuotteet helppoon ja nopeaan kulutukseen missä ja milloin vain. Fazer Leipomot Oy jatkoi markkinajohtajana 20% arvo-osuudella vuonna 2015. Yhtiö on innovaattori tuotekehityksen ja trendien seuraamisten suhteen. Fazer-brändillä on erinomainen jakeluverkosto, ensiluokkainen hyllysijainti marketeissa sekä todella laaja tuotevalikoima. Lantmännenin arvo-osuus näillä markkinoilla vuonna 2015 oli 17%. Heidän tuotemerkkinsä Vaasan on hyvin tunnettu, heillä on laaja tuotevalikoima ja kuluttajat luottavat brändiin.. Leivotut tuotteet on kypsynyt kategoria, valmistajat tarvitsevat uusia tapoja asiakkaiden houkutteluun lisätäkseen myyntiä, ja tässä me voimme nähdä mahdollisuuden. Kuluttajien odotetaan jatkavan luonnollisten, lisäaineettomien, korkeakuituisten, kotimaisten ja tuoreiden tuotteiden vaatimista. He arvostelevat tuotteet maun ja terveysvaikutusten perusteella. Gluteenittomien tuotteiden kysynnän odotetaan myös kasvavan. 4.2 Aamiaismurot ja puurot Vähähiilihydraattisen trendin päätyttyä kuluttajat alkoivat ostaa aamiaismuroja uudelleen. Tämänhetkisen proteiinitrendin ansiosta rahka oli varteenotettava haastaja tälle kategorialle, monet suosivat sitä aamiaisella murojen ja puurojen sijasta. Valmistajat toivat markkinoille korkeaproteiinisia aamiaismuroja ja suomalaiset löysivät puuron uudelleen, edullisena ja terveellisenä aamiaisena. Kuluttajat vaativat luonnonmukaisia tuotteita sekä lisäaineettomia ja terveellisiä raaka-aineita. Lisäksi, Raisio toi markkinoilla vähäsokeriset nopeasti valmistettavat puurohiutaleet. Tätä kategoriaa muokkasi myös kätevyys, aikaa säästävät yksittäispakatut yhden hengen aamiaispuurohiutalepakkaukset jatkoivat tuloaan markkinoille. Nordisk Kellogg s Suomi jatkoi aamiaismurokategorian markkinajohtajana 15% arvo-osuudella vuonna 2015. Suomalainen Raisio Oy tuli lähellä perässä 14% arvo-osuudella. Nordisk Kellogg silla on laaja valikoima kansainvälisesti tunnettuja Kellogg s-tuotteita, kun taas kotimainen tuottaja Raisio erottui edukseen innovaattorina ja trendien asettajana terveystrendin osalta Elovena-brändinsä ansiosta. Molemmat yhtiöt panostivat mainostukseen ja markkinointiin, samalla varmistaessaan tuotteidensa toimivan jakelun ja hyllysijoittelun. Aamiaismurot ja puurot on kypsä kategoria Suomessa, valmistajat tarvitsevat uusia tapoja tuodakseen asiakkaat takaisin korkeaproteiinisen rahkan parista. Kuluttajien odotetaan olevan kiinnostuneita terveysvaikutuksista; vähemmän lisättyä sokeria, paikallisia raaka-aineita ja

kuitupitoisia tuotteita vaaditaan. Nopeasti valmistettavien yksittäispakattujen puurohiutaleiden odotetaan myös myyvän hyvin. Jos markkinat kehittyvät tähän suuntaan, sokerittomat, gluteenittomat ja luomutuotteet voivat olla tervetulleita jatkossa. 4.3 Välipalapatukat Terveystrendin ansiosta välipalapatukat ovat suosittu tuote Suomessa koska ne nähdään terveellisinä. Valmistajat ovat onnistuneet tuomaan markkinoille tuotteita kaikkiin tarpeisiin, löytyy aamiaispatukat, granola/myslipatukat, proteiinipatukat ja energiapatukat. Käytännöllisyys on yksi tärkeä myyntiä nostava asia, nämä tuotteet ovat kompakteja ja helposti syötävissä missä vain. Vuonna 2014 Weetabix oli markkinajohtaja 27% arvo-osuudella. Heillä on koko maan kattava jakeluverkosto ja erinomainen hyllysijoittelu marketeissa. Heidän Alpen-brändinsä on vahva ja sisältää monia eri makuja joista valita. On odotettavissa että välipalapatukat jatkavat kuluttajien suosiossa kun terveys- ja proteiinitrendit jatkavat kulkuaan. Kuluttajat valitsevat todennäköisemmin lisäaineettomat vaihtoehdot jotka sisältävät enemmän luonnollisia raaka-aineita. Koska laktoosittomat tuotteet myyvät hyvin Suomessa, laktoosittomien välipalapatukoiden odotetaan tekevän niin myös. 5 KYSELY SAVONIAN OPISKELIJOILLE Päätimme järjestää lyhyen kyselyn Savonian opiskelijoille heidän ruokailutottumuksistaan. Tämän kyselyn tarkoituksena oli selvittää kuinka he ostavat ja kuluttavat tietyntyyppisiä maito- ja viljatuotteita. Saimme 302 vastausta kyselyymme, tässä on analyysi tuloksista.

Ensiksi kysyimme vastaajan sukupuolta. 66% vastaajista oli naisia joten voimme olettaa että naiset olivat kiinnostuneempia tästä aihealueesta, tai ylipäätään kyselyihin vastaamisesta. 43% vastaajista asuu yksin, ja 33% partnerin kanssa. Tämä tarkoittaa sitä että yli 75% kyselyyn vastanneista ovat vastuussa pienten yhden tai kahden hengen talouksien ruokaostoksista. Tämä tulos ei yllätä koska kaikki vastaajat olivat Savonian opiskelijoita. 88% vastaajista kuluttaa maitotuotteita, ja 79% kuluttaa maitotuotteita päivittäin. 12% vastaajista kuluttaa vain korvaavia tuotteita kuten soijamaitoa, kookosmaitoa ja mantelimaitoa. 21% vastaajista kuluttaa sekä maitotuotteita että korvaavia tuotteita, ja 67% vastaajista ei kuluta korvaavia tuotteita lainkaan. Tämän mukaan maitotuotteet ovat suuressa suosiossa Suomessa,;maitotuotteiden käyttäjien osuus vastaajista on huomattava. Näemme myös siitä että 21% vastaajista kuluttaa sekä maitotuotteita että korvaavia tuotteita, että ihmiset ovat avoimia uusille tuotteille. Tämä voi selkeästi avata ovia uusille maidon korvaaville tuotteille. Kyselyn tulosten mukaan on kaikkein yleisintä kuluttaa maitojuomia 2-4 kertaa päivässä. Jugurttia kulutettiin eniten kerran tai kaksi päivässä, pieni osa vastaajista söi jugurttia useammin kuin kolmesti pivässä. Juuston osalta oli yleisintä syödä sitä 1-3 kertaa päivässä. Tämä osoittaa osaltaan markkinoiden kypsyyden, maitotuotteiden kulutus on todella suurta. Kun kysyimme viljatuotteiden kulutuksesta, yli 85% vastaajista sanoi että he kuluttavat leipää. Se tekee leivästä suosituimman viljatuotteen muihin kyselyssä mainittuihin verrattuna. Noin 20% vastaajista kuluttaa välipalakeksejä, aamiaisgranolaa, välipalapatukoita ja viljoja luonnollisessa

muodossaan. Tämän vuoksi meidän tulisi keskittyä suunnittelemaan uusia viljatuotteita, ihmiset pitävät niistä mutta markkinoilla ei tunnu vielä olevan tarpeeksi tuotteita. 62% vastaajista sanoi että he olisivat valmiita maksamaan enemmän terveellisistä luomutuotteista, kun taas 38% sanoi etteivät he maksaisi enemmän tuotteesta vain sen takia että se on luomua tai terveellisempää. Tämä on hyvä uutinen, luomutuotteet ovat hyvin kehittyneitä lähes kaikkialla mutta Suomessa niiden käyttö ei ole vielä niin yleistä, tässä on siis mahdollisuus muuttaa tilannetta. 70% vastaajista sanoi olevansa kiinnostunut itsepalvelukonseptista jossa on mahdollisuus ostaa juuri tarvittava määrä jokaista tuotetta ilman että tarvitsee ostaa koko pakettia. Tämä käytäntö on ekologinen, taloudellinen ja hyvin arvostettu muualla maailmassa joten näin uutena konseptina tämä voisi olla yksi joka olisi hyvä esitellä marketeille. Konsepti toimii kaikkien kuivatuotteiden kanssa, esimerkiksi jyvien, pähkinöiden, hiutaleiden ja linssien kanssa. Viimeisessä kysymyksessä kysyimme vastaajilta millaisista viljatuotteista he olisivat eniten kiinnostuneita. Puolet vastaajista sanoi olevansa kiinnostuneita terveellisista välipalapatukoista ja terveellisistä aamiaissekoituksista, kuten esimerkiksi letuista, crepeistä ja puuroista. Viljajuomat ja lihan korvaavat soijatuotteet eivät keränneet niin paljoa suosiota. 30-40% vastaajista olivat kiinnostuneita kuivatuista hedelmäsnackeista ja jäätelöstä jossa ei ole lisättyä sokeria. 6 EHDOTUKSET TULEVAISUUDEN TUOTTEIKSI Kerättyjen tietojen perusteella meillä on nyt mahdollisuus keskittyä sellaisiin tuotteisiin ja tuoteperheisiin joita tulisi kehittää Suomen markkinoille uusimpien maito- ja viljatrendien mukaisesti. 6.1 Maitotuote Ensi alkuun saimme paljon ideoita maitotuotekategoriaan, kuten esimerkiksi erityyppisiä laktoosittomia, soija-, kookos-, ja mantelimaitotuotteita ja jugurtteja mutta edetessämme asian tutkimisessa, tulimme siihen tulokseen että Suomen markkinoilla on jo jokainen maito- ja jugurttituote minkä on vain voinut keksiä. Joten keskityimme siihen miten voisimme parantaa olemassa olevia tuotteita. Minikokoiset juustopalat: Yllätyimme huomatessamme ettei tällaisia tuotteita löydy vielä Suomesta vaikka niin monet suomalaiset kuluttavat juustoa joka päivä, moni heistä jopa useamman kerran päivässä. Minijuusto on pieni ja helppo kantaa mukana, ja kekseliään pakkauksen ansiosta ne on helppo syödä missä tahansa. Nämä asiat tekevät siitä täydellisen välipalatuotteen.

Jäätelö ilman lisättyä sokeria: Kuka ei muka pidä jäätelöstä? Kaikki pitävät jäätelöstä, mutta ongelma löytyy raaka-aineista ja ravintoarvotaulukosta. Jäätelö ilman lisättyä sokeria olisi terveellisempi ja vähäkalorisempi vaihtoehto. 6.2 Viljatuote Itsepalvelukonsepti: Terveellisten elämäntapojen trendin vallitessa ja levitessä laajalle näinä aikoina ihmiset usein tahtoisivat kokeilla uusia reseptejä. Se voi olla vaikeaa koska supermarketeissa ei välttämättä ole kaikkia tarvittavia jauhoja tai jyviä, ja jos niitä on, niin ne ovat liian suurissa pakkauksissa kertaluontoista ruoanlaittoa ajatellen. Jos ihminen tarvitsee vain pienen määrän jyviä tai jauhoja, miksi ostaa iso pakkaus jos ei sitten tarvitsekaan suurinta osaa ostamastaan määrästä? Itsepalvelukonsepti voi ratkaista tämän suuren ongelman. Terveellisiä aamiaissekoituksia: Lettuja, puuroja kaikki täysjyvää. Terveellisiä välipalapatukoita 6.3 Matcha-tee Matcha valtaa maailmaa monessa muodossa, markkinoilta löytyy niin matcha-maitokahvi kuin matcha granola. Tämä trendikäs jauho on täynnä terveysvaikutuksia. Matcha tehdään kokonaisista vihreän teen lehdistä jotka jauhetaan todella hienoksi jauhoksi. Matcha-jauhossa on huomattavan paljon enemmän antioksidantteja annosta kohti kuin keitetyssä vihreässä teessä. Se tarjoaa myös kofeiiniboostin ja sen kyky parantaa reaktiokykyä perustuu L-teaniiniaminohappoon joka myös helpottaa rentoutumista. Suuren klorofyllipitoisuutensa ansiosta matcha puhdistaa kehosta myrkkyjä paremmin kuin tavallinen vihreä tee, ja jauhemaisen olomuotonsa ansiosta sitä on helppo lisätä mihin tahansa ruokaan, esimerkiksi aiemmin mainittuihin lettuihin ja jäätelöihin.

7 RESEPTIT 7.1 Matcha-reseptit MATCHA CREPES INGREDIENTS 1 cup wholemeal buckwheat flour 1 cup unsweetened almond milk, at room temperature 1/2 cup warm water 4 eggs, at room temperature- if vegan, use 4 flax eggs (1 tbsp ground flax : 3 tbsps water, let sit for 5 minutes) 1/4 cup coconut sugar 4 tablespoons melted coconut oil or melted unsalted butter 2 tablespoons matcha powder a pinch of salt coconut oil, for cooking INSTRUCTIONS 1. Sift the buckwheat flour, matcha powder, salt, and coconut sugar into a large bowl. 2. In the bowl of a stand mixer, blend the almond milk, water, eggs, and oil. You can also do this in a blender. 3. Add half of the flour mixture. Once incorporated, add the rest of the flour mixture. 4. Melt some coconut oil in a skillet over medium low heat. 5. Spoon 3 tablespoons of the crêpe batter into the skillet, tilting and rotating the pan to form a large, circular and even crêpe. 6. Cook until the bottom of the crêpe is golden brown. Gently lift the bottom of the crêpe to check, and flip to cook the other side for another thirty seconds to a minute. 7. Remove from the heat and set aside. Repeat with the rest of the batter.

HEALTHY MATCHA GREEN TEA COCONUT FUDGE INGREDIENTS 880g (4 cups) Low Fat Organic Cottage Cheese, room temp 1 tsp Vanilla Paste (I used homemade!) 68g (2¼ cups) Stevia in the Raw** 16g (2 tbs) Organic Matcha Powder 85g (⅓ cup) Raw Coconut Butter, melted ¼ cup Homemade Metamucil ¾ cup Reduced Fat Unsweetened Shredded Coconut INSTRUCTIONS 1. Line an 8 brownie pan with parchment paper both ways. 2. In a powerful blender or food processor, add the cottage cheese, vanilla paste, Stevia in the Raw and matcha powder. Puree until completely smooth. 3. While blending, pour in the melted coconut butter. 4. While blending, sprinkle in the homemade metamucil. Scoop the mixture into the prepared brownie pan and spread out the surface to flatten. Place the pan in the freezer for 2 hours. 5. Place the shredded coconut in a large bowl. 6. Slice the fudge into 36 pieces (it will be a tad sticky, but that's normal... once it's coated in the coconut it won't be!). Coat the fudge squares with the shredded coconut, then place on a large serving plate. 7. Once all the fudge is coated with the coconut, refrigerate uncovered overnight and serve the next day (You can serve them immediately if you want to, but they'll be really soft at this point... everyone liked these best the next day).

GREEN TEA COCONUT ICE CREAM INGREDIENTS 1 can quality full-fat coconut milk (splurge on the good stuff) 1 cup unsweetened vanilla almond milk 2-3 Tbsp matcha green tea powder 1/4 cup pitted medjool dates 1/4 cup honey (or maple syrup for vegan) 1/4 tsp xanthan gum INSTRUCTIONS 1. Place coconut milk, almond milk, matcha, dates and honey in a blender and blend until well combined. Add xanthan gum and mix again. Taste and adjust flavor as needed, adding more green tea powder, dates or honey. 2. Transfer to a mixing bowl and let chill for at least a few hours. Then pour into a pre-chilled ice cream maker and operate according to manufacturer's instructions. 3. Once finished churning you can either eat it as soft serve or transfer it to a freezer-safe container and let harden for 4-6 hours. 4. Be sure to set out 20-30 minutes before serving to allow to soften. 5. If you don't have an ice cream maker, simply pour the "batter" into a freezer-safe container, cover, freeze, and stir/whisk every hour or so to aerate. 6. Will keep in the freezer for a week or so. Best when consumed fresh. I'm sure it would be lovely with pomegranates, fruit compote or cacao nibs.

7.2 Viljatuote-reseptit CRUNCHY GRANOLA BARS INGREDIENTS 3 1/2 tbsp. soy butter (or almond or peanut butter), preferably chunky 3 tbsp. honey 3 1/2 tbsp. brown rice syrup Big splash of vanilla 1 tbsp. brown sugar 1 1/2 cups puffed wheat/rice/kamut 1/2 cup bran buds/grape-nuts cereal 1 1/2 cups rolled oats (not the quick-cook kind) 1 handful (about 1/3 cup) dried cranberries or cut-up dried apricot 1/4 cup raw pumpkin seeds 1/3 cup salted sunflower seeds (or a mixture with raw) Cinnamon INSTRUCTIONS Preheat oven to 325. Line 8- or 9-inch square pan with a long sheet of parchment paper (you want longer ends than the length of the pan). Warm soy butte,r honey, brown rice syrup, vanilla, and brown sugar until sugar has melted and soy butter has thinned. Mix dry ingredients in big bowl and dust with cinnamon. Pour liquid on top, mixing as you go. When everything is equally coated, spread the mixture into the pan. Press mixture down with long ends of the parchment paper. Bake for about 25 minutes. When you remove the pan from the oven, again use long ends of the parchment to press bars flat. Allow to cool completely before touching again. When totally cooled and hard, lift the ends of the parchment and put onto a cutting board and cut into longish bars or squares.

VEGETABLE AND GRAIN STEAKS INGREDIENTS Olive oil 1 can chickpeas, drained and rinsed (400g net weight 250g drained weight) 1 can red kidney beans, drained and rinsed (400g net weight 250g drained weight) 1 sweet or red onion 1 green pepper 1 carrot 3 cloves of garlic 1 small can of canned corn, drained (optional) 1 cup rolled oats 1 cup bread crumbs (or crushed crackers) 1 egg or 120g silken tofu (note: 1 cup = 240ml) Herbs and spices: 1 CS parsley (or cilantro) 1 cc of dehydrated sage convex (or powder) 1/2 teaspoon ground turmeric 1 teaspoon ground cumin 1/2 tsp chilli masala spices without 1 teaspoon paprika 1 teaspoon paprika powder Salt and pepper INSTRUCTIONS 1) Mixer quickly chickpeas and beans: Attention must not mix too, do not get mashed! Transfer to a large bowl. 2) Wash, peel and slice very finely (or mix quickly in a robot) the onion, bell pepper, carrots and garlic.

In a skillet, saute garlic and onion with a tablespoon of olive oil for 1 to 2 minutes over medium heat, then add the other vegetables. Leave on the heat, stirring occasionally, until vegetables are cooked. Once cooked, cool the vegetables at ambient temperature. 3) In the bowl of beans and chickpeas mixed: add herbs and spices, cooked vegetables, salt and pepper, bread crumbs, oatmeal and egg or silken tofu. Mix well with hands directly! We must make the mixture uniform... 4) Collect dumplings and form into patties (about 1cm thick) using a small circle pin (max 10cm diameter) to calibrate identical or directly with your hands as shown in the short video below. 5) Cooking the steaks: In a hot pan, put olive oil (count one tablespoon of steak with oil). When the oil crackles, add the steaks in the pan: cook for several minutes without touching it (it will break patties) until the front against the pan is crispy and golden. Carefully turn the pancake and cook the other side the same way. MUFFINS WITH CARROTS, CUMIN AND SEEDS INGREDIENTS 20g flaxseed 1 soy yogurt Nature 50g of neutral oil (sunflower, rapeseed...) or olive 140g of water pea flour 30g chick rice flour 60g (or if no wheat gluten intolerance) salt and pepper 1/2 teaspoon turmeric

1/2 teaspoon ground cumin 200g carrots 1 teaspoon cider vinegar + 1 teaspoon baking soda, baking powder or 1/2 1 + 1 tablespoon cumin seeds 1 + 1 tablespoon poppy seeds 1 + 1 tablespoon of flax seed 1 tablespoon sunflower seeds INSTRUCTIONS 1. Chop 20g of flaxseed in a blender at maximum speed. 2. Add the soy yogurt and oil, and mix on medium speed again. 3. Add water, flour, salt and pepper, turmeric and cumin and mix again. 4. Ridding in a bowl. 5. In the blender (do not bother to wash...), coarsely chop the carrots. 6. Add carrots to the preparation contained in the bowl, as well as 1 tablespoon cumin, poppy, sunflower and flax. Mix. 7. Add baking soda and vinegar. Mix. 8. Oil the mini-muffin pan. 9. Fill each compartment 3/4 with muffin batter. 10. In a small bowl, mix 1 tablespoon of cumin, a tablespoon of poppy seeds and a tablespoon of flaxseed. 11. Sprinkle each mini muffin mix of seeds. 12. Bake at 180 degrees for 25 minutes. Links for the recipes: http://www.thekitchn.com/recipe-review-homemade-granola-83752 http://www.lacuisinedannaetolivia.com/article-burger-vegetarien-steak-de-legumes-sans-viande- 118080421.html http://www.gratitudeandgreens.com/2015/01/19/matcha-crepes-chocolate-ganache/ http://dessertswithbenefits.com/healthy-matcha-green-tea-coconut-fudge/ http://minimalistbaker.com/green-tea-coconut-ice-cream/ https://enviedunerecette.com/2016/03/02/muffin-aperitif-carotte-cumin-graines/

8 LÄHTEET 1. National Restaurant Association 2015. Top 2016 food trends fuel evolution of menus [web-sivu]. [vierailtu 26.1.2016] Saatavilla osoitteessa: http://www.restaurant.org/news-research/news/top- 2016-food-trends-fuel-evolution-of-menus 2. Euromonitor 2015. Dairy in Finland [web-sivu] [vierailtu 2.2.2016] Saatavilla osoitteessa http://www.euromonitor.com/dairy-in-finland/report 3. Euromonitor 2015. Bakery in Finland [web-sivu] [vierailtu 7.2.2016] Saatavilla osoitteessa http://www.euromonitor.com/bakery-in-finland/report 4. Euromonitor 2015. Rice, Pasta and Noodles in Finland [web-sivu] [vierailtu 7.2.2016] Saatavilla osoitteessa http://www.euromonitor.com/rice-pasta-and-noodles-in-finland/report 5. Euromonitor 2014. Snack Bars in Finland [web-sivu] [vierailtu 7.2.2016] Saatavilla osoitteessa http://www.euromonitor.com/snack-bars-in-finland/report 6. Kysely Savonian opiskelijoille, avoinna vastauksille 21.2.2016 23.2.2016. 7. Diana Herrington 2012. 11 Gluten-free grains [web-sivu] [vierailtu 8. 3.2016] Saatavilla osoitteessa http://www.care2.com/greenliving/eleven-gluten-free-grains.html 8. https://helsinkimylove.wordpress.com/2012/07/07/finland-a-nation-in-love-with-milk/ 9. http://finland.fi/life-society/demystifying-finnish-dairy-food/ 10. https://en.wikipedia.org/wiki/list_of_countries_by_milk_consumption_per_capita 11. https://www.luke.fi/en/tiedote/what-was-eaten-in-finland-in-2014/ 12. http://www.foodforlife.fi/english/finnish-innovations/multifaceted-grain 13. http://www.flandersinvestmentandtrade.com/export/sites/trade/files/market_studies/61415 0618152608/614150618152608_2.pdf 14. Organic Industry Report 2010 (Luomun toimialaraportti 2010) julkaisija Organic Food Finland in 2010