Nuorten foorumi RAPORTTI

Samankaltaiset tiedostot
SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää?

TUKI JA LÄHEISET NUOREN ELÄMÄSSÄ

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

TAVALLINEN ja ER!TYINEN NUORI?

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Uskomme sinuun usko sinäkin

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

Sijaishuoltopaikkaan tulo

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

TUKENA-hanke Tukea perheryhmäkotitoiminnan kehittämiseen ja yksin tulleiden alaikäisten kotoutumiseen Uudellamaalla ASIAKASRAATI

Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Perhosveitsi-Heikki ja lika-aki

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

VERTAISKEHITTÄMINEN JA -ARVIOINTI NUOREN JA HÄNEN PERHEENSÄ TUKENA

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Katsaus lasten ja nuorten osallisuuden kehittämiskokonaisuuden tuotoksiin

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

Sosiaaliset suhteet - ohje

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO

Yhteistyöstä voimaaasiakkaan. kumppanuus. Hyvinvointiseminaari OULU. Anne-Maria ja Johanna

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

Perhe on enemmän kuin yksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Kokemusten kestävä kehittäminen lastensuojelussa Marjatta Bardy. Pesäpuu ry:n Lähemmäs projektin aloitusseminaari Ostrobotnia Helsinki

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Ilolla uuteen vuoteen!

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

NUOREN HYVÄ OLEMINEN PERHEHOIDOSSA & nuoren hyvä tuleminen perhehoitoon

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Laiskuus on katsojan silmissä

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Asumissosiaalinen työote

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

Kiitollisuuspäiväkirjani

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten erofoorumi Sopukka

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Transkriptio:

Nuorten foorumin järjestivät yhteistyössä Pesäpuu ry:n Selviytyjättiimi ja Perhehoitoliiton nuorisotyö/suomen sijaiskotinuoret SINUT ry. SIJAISHUOLLON TABUT, TODELLISUUS JA TULEVAISUUS Nuorten foorumi 14.11.2012 RAPORTTI Pesäpuun sosiaalityön harjoittelija Suvi Jaatinen ja kehittämispäällikkö Johanna Barkman 14.11.2012 Valtakunnallisten perhehoidon päivien yhteydessä Jyväskylässä. Paikalla oli 37 nuorta sekä perhehoidon että laitoshoidon piiristä ja noin 10 aikuista. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toimi foorumin suojelijana. Pesäpuu ry:n lastensuojelun kehittäjäryhmä Selviytyjiin kuuluu 16 25-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelun sijaishuollosta. Tiimin vetäjät ovat Johanna Barkman (Pesäpuu ry) ja Marko Nikkanen (Mehiläinen). Suomen sijaiskotinuoret SINUT ry on sijaisperheissä, perhekodeissa tai laitoksissa asuvien 13 25-vuotiaiden oma yhdistys. Sinujen työntekijänä toimii Anne Jokiranta.

1 NUORTEN FOORUMIT VERTAISTUKEA JA VAIKUTTAMISTA Selviytyjät-tiimin kehittämä nuoret nuorille vertaistukimalli FOORUMI TARJOAA TILAN vertaiskokemuksille, tunteille ja ajatuksille oman elämän ja arjen tapahtumien jakamiselle Foorumissa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ideana ottaa nuoret aktiivisesti mukaan kehittämään lastensuojelua. Foorumit ideoidaan ja suunnitellaan Selviytyjät-tiimissä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa: Foorumeiden toteuttamisesta, juontamisesta sekä työskentelyn ohjaamisesta vastaavat nuoret itse. Taustatahojen aikuiset tarjoavat resurssit ja turvallisuuden. FOORUMEITA ON JÄRJESTETTY 14 KERTAA, monet niistä yhteistyössä eri lastensuojelutahojen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, kaupunkien lastensuojeluyksiköt, SINUT ry, Socca ja Helsingin nuoret Kehittäjät. JOKAINEN FOORUMI ON OMANLAISENSA KOKONAISUUS Peruselementit ovat pysyviä, mutta käsiteltävät teemat ja toimintatavat vaihtelevat osallistujajoukon mukaan. Foorumit dokumentoidaan hyvin sekä kirjallisesti että visuaalisesti. Foorumit ovat antaneet osallistujille ja järjestäjille paljon (ks s. 12-13). Foorumeiden viestit on aina tilaisuuksien jälkeen välitetty lastensuojelun työntekijöiden sekä päättäjien tietoon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 2010 2011 Valtakunnalliset perhehoidon päivät Jyväskylä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa 2012 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Helsinki

2 SIJAISHUOLLON TABUT, TODELLISUUS JA TULEVAISUUS YHTEENVETO JYVÄSKYLÄN NUORTEN FOORUMISTA: KOLME KESKEISTÄ HUOMIOTA KOKO PÄIVÄN KESKUSTELUISTA : 1. IHMISSUHTEIDEN MERKITYS. Ihmissuhteiden merkitys nuorille on suuri. Läheiset ja pysyvät ihmissuhteet tukevat ja kannustavat nuorta sekä auttavat jaksamaan. Merkittävien ihmissuhteiden puuttuminen jättää suuren tyhjiön. 2. 3. NUORTEN HUOMIOIMINEN. Sijoitettuun nuoreen liittyy ennakkoluuloja ja saatu huomio sekä koulumaailmassa että yleisesti yhteiskunnassa on usein negatiivista nuorta kohtaan. Toisaalta nuoret haluaisivat itselleen enemmän huomiota lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä, jotka päättävät heidän asioistaan. Pesäpuun sosiaalityön harjoittelija Suvi Jaatinen ja kehittämispäällikkö Nuorten rohkeus. Nuoret uskaltavat puhua heille vaikeista asioista ja haluavat jakaa omia henkilökohtaisia kokemuksiaan. Johanna Barkman RAPORTISTA VOIT LUKEA TARKEMMIN PÄIVÄN AIKANA TOTEUTETUSTA TYÖSKENTELYSTÄ JA NUORTEN AJATUKSISTA.

3 Tabut ja todellisuus MITÄ LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO TARKOITTAA? Foorumiin osallistuneita nuoria pyydettiin kertomaan asioita, jotka kuvaavat heidän mielestään sitä, mitä lastensuojelun sijaishuolto tarkoittaa. He liittivät sijaishuoltoon hyvin monenlaisia sanoja. NELJÄ KESKEISINTÄ TEEMAA, jotka nuoret yhdistivät lastensuojelun sijaishuoltoon, olivat koti, ihmissuhteet, arki sekä ajatuksen omasta elämästä ja minuudesta. Kotiin ja asumiseen liittyviä asioita olivat laitos, sijaisperhe, perhekoti, lastenkoti, poissa kotoa, katto pään päällä ja muutto tai muuttoja. Ihmissuhteisiin liittyviä nuorten ajatuksia olivat uudet ihmiset, työntekijät, sossut, enemmän vanhempia, puolestapuhuja, aikuiset vs. minä, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, uudet ystävät, selviytyjät ja monta sukua. Lisäksi nuoret luettelivat asioita kuten välirikko, ennakkoluulot, välittäminen, apu, turva, auttaminen, luottamussuhde, vaihtuvuus, rakkaus ja huoli, jotka myös liittyvät ihmisten välisiin suhteisiin. Nuoret nimesivät paljon erilaisia sanoja liittyen ihmisiin ja ihmissuhteisiin, mikä kuvastanee ihmissuhteiden suurta merkityksestä heidän elämässä. Tuki, kuunteleminen ja neuvot liittyvät myös ihmissuhteisiin. Toisaalta ne linkittyvät myös arjen teemaan. Arkea käsitteleviä sanoja näiden kolmen lisäksi olivat säännöllisyys, säännölliset ruoat, säännöt, rajat, suojaava tarina ja asioiden hidastuminen. Omaa elämää ja minuutta käsitteleviä nuorten ajatuksia sijaishuollosta olivat tulevaisuus, menneisyys, aikaa, uusi mahdollisuus, itsenäistyminen, muutos, osallisuus, kovuus, haavoittuminen ja mielenterveys. Nuorilta tuli myös sana tavoitteet, joka voi tarkoittaa sekä nuoren omia tavoitteita että muiden hänelle asettamia tavoitteita. Myös sanat suru ja murhe voivat olla nuoren tuntemuksia omasta elämästään tai toisaalta ihmissuhteisiin liittyviä kokemuksia. Näiden neljän keskeisimmän teeman lisäksi asiakkuuteen liittyviä nuorten sanomia ajatuksia olivat jälkihuolto, avohuolto, palaverit ja asiakassuunnitelmaneuvottelu. Nuorille lastensuojelun sijaishuolto tarkoittaa siis enemmän elämään, ihmissuhteisiin ja arkeen vaikuttavia asioita kuin asiakkuutta. Nuorten luettelemista ajatuksista välittyy tunne, että sijaishuolto koskettaa hyvin henkilökohtaista elämää ja näkyy laajasti elämän eri osaalueilla. Sijaishuollossa oleminen sinällään ei ehkä ole nuorille niin iso asia vaan se, miten heidän elämänsä muuttuu. 4 TEEMAA: Koti Ihmissuhteet Arki Minuus

4 Tabut ja todellisuus / opettajat NELIKENTTÄTYÖSKENTELY Tabut ja todellisuus teemaa jatkettiin pienryhmissä nelikenttätyöskentelynä, jossa pohdittiin, miten opettajat, yhteisö ja päättäjät näkevät minut sekä millainen minä oikeasti olen. OPETTAJIIN liittyvässä pohdinnassa nuoret miettivät myös koulukavereidensa suhtautumista sijoitukseen. Nuorten mielestä opettajat ajattelevat heistä sijoituksen vuoksi huomattavasti enemmän negatiivisia kuin positiivisia asioita. Nuoret kokevat, että opettajat katsovat heitä nenänvartta pitkin ja pitävät heitä ongelmanuorina, tyhminä tai tyhmempinä kuin muut, pahiksina, häirikköinä ja lisätyönä. Sijoitettu nuori voi joutua silmätikuksi, hänen virheitään suurennellaan ja hän joutuu tekemään enemmän töitä kuin muut oppilaat saadakseen saman arvostuksen. Nuorten mielestä opettajat väheksyvät ja säälivät heitä sijoitustaustan vuoksi, lokeroivat ja ajattelevat, ettei nuoresta tule mitään. Nuoret toivat keskustelussa esille, että opettajat eivät yleensä ymmärrä nuoren taustaa ja sijoitusta pidetään nuoresta itsestä johtuvana. Opettajilla tulisi heidän mielestään olla enemmän tieto lastensuojelusta. Vaikka opettajien koetaan usein näkevän sijoitettu nuori negatiivisessa valossa, toivat nuoret esille myös myönteisiä kokemuksia. Jotkut nuoret kokevat, että opettajat näkevät heidät tasavertaisina ja mahdollisuutena. Tällainen opettajien näkemys tuli nuorten mielestä ilmi, kun heihin suhtauduttiin neutraalisti, opettaja on avulias ja tarjoaa keskusteluapua. Toisaalta ollessaan avuliaita opettajat saattavat nuorten mielestä olla myös liian tunkeilevia, ylisuojelevaisia ja uteliaita nuoren asioista. Sekä opettajat että muut oppilaat ovat usein kiinnostuneita tietämään, miksi nuori on sijoitettu. Jotkut nuoret kertovat, ettei koulussa tiedetä heidän sijoituksestaan eikä asia edes kuulu koululle. Koulukavereiden suhtautuminen vaihtelee. Jotkut nuoret kokevat tulevansa kiusatuksi sen vuoksi, että ovat sijoitettuja kun taas toisaalta joidenkin mielestä koulukaverit eivät ole reagoineet sijoitukseen mitenkään. Yleistä kuitenkin on, että muut oppilaat ovat kiinnostuneita tietämään, millaista nuoren sijoituspaikassa on. Opettajat katsovat heitä nenänvartta pitkin ja pitävät heitä ongelmanuorina, tyhminä tai tyhmempinä kuin muut, pahiksina, häirikköinä ja lisätyönä.

5 Opettajat monesti näkee meiät ongelmatapauksina, tuo on se, jolla on niitä ongelmia. Opettajilla on ennakkoluuloja. Suhtautuminen voi muuttua sijoituksen jälkeen Muut oppilaat ovat tosi uteliaita, esim. säännöistä. Toivotaan opettajilta ymmärrystä ja perehtymistä asioihin. Opettajista tulee ylisuojelevaisia. Opettajat selittävät asiat hitaasti ja vahtii, että sulla on asiat hyvin. Niin ei tarvi olla, koska me ollaan samoja ihmisiä edelleen

6 Tabut ja todellisuus / yhteisöt NELIKENTTÄTYÖSKENTELY YHTEISÖLLÄ työskentelyssä tarkoitettiin laajasti sitä ympäristöä, missä nuori viettää vapaa-aikaansa eli esimerkiksi harrastuksia ja asuinympäristöä. Nuorten mielestä sijoituksen jälkeen suhtautuminen nuoreen muuttuu. Yhteisössä sijoitettu nuori nähdään usein huonossa valossa ja ongelmallisena, nuoren ajatellaan olevan itse syyllinen sijoitukseensa ja häntä kohtaan on ennakkoluuloja. Nuoreen suhtaudutaan säälivästi, häntä vältellään ja ehkä myös kiusataan. Nuoret kokevat, että yhteisössä puhutaan myös helposti selän takana ja juoruillaan sijoitukseen liittyen. Kuten koulussa myös vapaa-ajalla nuori voidaan nähdä alempiarvoisena ja ongelmallisena. Yhteisöltä, esimerkiksi sukulaisilta saatetaan salailla nuoren sijoitusta tai toisaalta nuori voi joutua kuuntelemaan usealta eri taholta muistutuksia siitä, ettei sijaisperhe ole hänen oikea perheensä. Nuorten mielestä mediassa annetaan huono kuva sijoitetuista nuorista. Vaikka kielteisiä kokemuksia yhteisön suhtautumisesta nuoriin oli positiivisia enemmän, on jollain nuorilla tunne, että yhteisö näkee heidät lahjakkaina, iloisina ja heitä kannustetaan ja arvostetaan. Kun kaveripiiristä joku muukin on sijoitettu, ei oma sijoitus ole niin suuri asia. Ihmisillä on ennakkoluuloja. Levitetään juoruja ja pienellä paikkakunnalla juorut leviää. Me ei haluta sitä sääliä, ei haluta kokea, että oon niin huono ja niin alhaalla. Ollaan heikompaa ainesta. Tarkkaillaan esim. kaupassa, että et varasta. Pitää vaieta asioista ja peitellä omaa tilannetta.

7 Tabut ja todellisuus / päättäjät NELIKENTTÄTYÖSKENTELY PÄÄTTÄJIIN liittyen nuoret kokivat paljon negatiivisia ajatuksia ja vain muutamia myönteisiä. Yleisin on nuorten kokemus, etteivät päättäjät kuuntele heitä tai vaikka kuuntelisivat, heidän mielipiteellään ei ole kuitenkaan mitään väliä. Heidän mielestään päättäjät suhtautuvat heihin välinpitämättömästi, tapauksena muiden joukossa, eivätkä ota nuorta tosissaan. Nuorten kokemus on, että päättäjät käyttävät valta-asemaansa muka nuoren parasta ajatellen ja perustelevat ratkaisuja kuluneella sinun parasta fraasilla. Nuorista tuntuu, että päättäjät näkevät heidät vähä-älyisinä, rasitteena ja taloudellisesti kalliina menoeränä. Lisäksi nuoret tuntevat tulevansa aina huomatuksi vain huonojen puoliensa kautta, heiltä odotetaan liikoja kun puolestaan hyviä asioita ei huomioida lainkaan. Muutamissa hyvissä kokemuksissa nuori oli kokenut, että päättäjä välittäähänestä, haluaa auttaa, kuuntelee ja uskoo nuoreen. Pohtiessaan, miten päättäjät näkevät heidät, nuoret myös kirjoittivat ryhmissä päättäjien kanssa työskentelyyn liittyvistä ongelmista ja muutostoiveista. Nuorten mielestä sosiaalityöntekijöillä ei ole heille aikaa, työntekijöihin on vaikea saada yhteyttä, eivätkä he anna työskentelylle tarpeeksi. Päättäjät vaihtuvat usein, he eivät tunne nuorta ja silti tekevät päätöksiä nuoren elämästä. Nuoret toivovat, että sosiaalityöntekijöitä olisi enemmän ja että työntekijöillä olisi näkemystä ja kokemusta lastensuojelusta. Lisäksi nuorille tulisi antaa tilaa ja mahdollisuus olla nuori. En voinut luottaa sosiaalityöntekijään, sossu ei uskonu tarinaa. Usein sossut ei ota todesta, mitä lapsi tai nuori kertoo, aikuisia uskotaan enemmän Sijaisvanhemmat ja sossut ovat liian puolueellisia toisille lapsille. Täytyy olla reiluja ja tasapuolisia kaikkia kohtaan. Sossut ei pane parastaan. Ei oo hyvä juttu, että kyhnytetään vaan toimistossa. Päättäjillä on oikeasti halu auttaa, mutta eivät tunne nuoria, varsinkin jos on vaihtuvuutta.

8 Tabut ja todellisuus / millainen minä olen? NELIKENTTÄTYÖSKENTELY Neljänneksi nuoret miettivät, MILLAISIA HE ITSE OVAT, MITEN HE ITSE NÄKEVÄT ITSENSÄ. Nuoret kuvailivat omia kokemuksia itsestään laajasti ja pääasiassa nuoret mielsivät itseensä positiivisia asioita. Nuoret muun muassa pitävät itseään positiivisena, sosiaalisena, iloisena, pirteänä ja huumorintajuisena. Useat nuoret kuvailivat myös olevansa tavallisia tai normaaleja. Muutama koki olevansa pelokas tai masentunut. Nuorten kokemuksissa itsestään oli myös viittauksia heidän menneisyyteensä ja lastensuojelu taustaan. Menneisyyden koettiin opettaneen ja vahvistaneen: nuoret ajattelevat kokeneensa jo paljon ikäisekseen, oppineensa elämästä ja olevansa elämäntietoisia. Toisaalta joku koki oman taustansa tekevän hänestä heikon. Lastensuojelulla tai siihen johtaneilla asioilla on siis ymmärrettävästi merkitystä nuoren kokemukseen itsestään nykyhetkessä. Nuorten kokemukset siitä, miten muut heidät näkevät ja kokemukset omasta itsestä ovat hyvin ristiriitaisia: nuorten kokemus itsestään on positiivisempi kuin mitä he kokevat muiden heistä ajattelevan. Vaikka nuoret kokevat opettajien, yhteisön ja päättäjien näkevän heidät melko usein negatiivisessa valossa niin silti nuorten oma kokemus itsestään on suurimmaksi osaksi myönteinen. Lisäksi nuorten kokemus itsestään vaikuttaa hyvin vahvalta eli heidän ei ole vaikea kertoa ja kuvailla itseään. Nuoret ymmärtävät menneisyyden tapahtumien vaikutukset omaan elämään ja identiteettiin. Me ollaan tavallisia. Samanlaisia kuin kaikki muutkin, vaikka voi olla omanlainen menneisyys. Meilläkin on unelmia ja haaveita ja mahdollisuuksia elämässä. Ystävällisyys on tärkeä piirre. Mitä vaan menneisyydessä, mutta nyt mennään eteenpäin. Ollaan vahvoja. Elämässä auttaisi enemmän eteenpäin tieto omasta taustasta, ei saa pimittää tietoja.

9 Selviytyminen ja syrjäytyminen ASKITYÖSKENTELY Selviytymistä ja syrjäytymistä työstettiin askityöskentelyn muodossa. Jokainen sai kolme tulitikkuaskia, joihin jokaiseen tuli kirjoittaa yksi joko kannustava tai lannistava tekijä. Kannustavia asioita sisältäviä askeja tuli 71 ja lannistavia 34. Kaikkein kannustavimmiksi asioiksi nuoret kokevat elämässään ihmissuhteet, perheen ja läheiset ystävät. Toisaalta myös vertaistuki sekä puhuminen ja kokemus kuulluksi tulemisesta ovat nuorten mielestä kannustavia. Myös vapaa-aikaan liittyi paljon kannustavia kokemuksia. Harrastukset ja itselle mieluinen toiminta esimerkiksi musiikin tai piirtämisen parissa oli nuorille tärkeää. Kannustavia ja selviytymisessä tukevia asioita olivat myös muun muassa onnistumisenkokemukset, oma asenne, turvallinen paikka ja pysyvyys elämässä. Lannistavimmaksi nuoret kokivat tärkeiden ja läheisten ihmisten puuttumisen tai eristämisen elämästä, yksinäisyyden, kiusaamisen ja kavereiden jättämisen. Nuori on joutunut jättämään kaverinsa tai sitten kaverit ovat jättäneet hänet sijaishuollon asiakkuuden takia. Nuorten mielestä kannustavimman tekijän, läheisten ihmisten, puuttuminen aiheuttaa eniten lannistumista. Luottamuksen puute, välinpitämättömyys, ennakkoluulot, epätietoisuus ja päätöksien tekeminen selän takana ovat nuorten mielestä lannistavia tekijöitä. Nuoret toivat esille sitä, miten työntekijät voivat myös lannistaa näiden asioiden kautta. Läheisillä ihmissuhteilla on siis todella suuri vaikutus nuorten elämässä. Niiden olemassa olo voidaan kokea korvaamattomana ja niiden puuttuminen musertavana. Mahdollisuus puhua ja tulla aidosti kuulluksi kannustaa, kun taas välinpitämättömyys ja kokemus kuulematta jäämisestä on lannistavaa. Nämä ihmissuhteisiin sekä yhdessä tekemiseen ja kanssakäymiseen liittyvät kokemukset ovat nuorille todella tärkeitä. Hyvä että tunnistaa sekä positiivisia että negatiivisia asioita. Elämä ei ole vain ruusuilla tanssimista.

10 MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT SELVIYTYMISEEN KAIKISTA ENITEN? 1. TÄRKEÄT IHMISET! 2. VERTAISTUKI! 3. TUKIVERKKO! 4. ERILAINEN TEKEMINEN kaikista tärkeintä maailmassa on pysyvä ja pitkäaikainen kannustava ihminen, joka tietää kaiken alusta asti. Vertaiselle on helppo jakaa kokemuksia, ymmärretään toinen toisiamme. On olemassa ihmisiä jotka uskovat mahdollisuuksiini ja kannustavat. Että saa tehdä asioita. ihmissuhde, PERHE, samanlaiset ihmiset ja kokemukset, vertaistuki, äidillisyys, kaverit + äiti, musiikin kuuntelu ja tekeminen, VOI PUHUA LUOTTAMUKSELLISESTI JOLLEKIN AIKUISELLE, JOKA KUUNTELEE OIKEESTI, terapia, turva, hyvä asuinpaikka, musiikki, onnistumisenkokemus, rauha rentouts, hyvät välit vanhempiin ja sukulaisiin, hyvä ystävä, harrastukset, tyttöystävä, ihmissuhteet, joku välittää, VAIKEAT MUTTA VAHVISTAVAT KOKEMUKSET, paras kaveri, äiti, saisi pitää yhteyttä kavereihin ja sukulaisiin ja säännöt ei olisi kovin tiukat, oma asenne,ystävyys, kannustavat vanhemmat, riittävä tukiverkko, läheisten yhteydenpito, kirjoittaminen, KANNUSTAMINEN JOHONKIN OMAAN JUTTUUN MIKÄ ON LÄHELLÄ SYDÄNTÄ futisvalmentaja, perhe, kannustetaan vaikka on tehnyt huonoja valintoja, kannustaminen, joku jaksaa kuunnella, pysyvyys, ihminen joka on kiinnostunut minusta, IHMISET JOTKA HYVÄKSYVÄT MINUT SELLAISENA KUIN OLEN, piirtäminen/maalaaminen, vertaisuudesta voimaa, on ihmisiä jotka auttavat minua tuomitsematta, tunnelma ja ilmapiiri, aikuinen joka kuuntelee, FOORUMIT, mummolan koira, saa apua tarvittaessa

11 MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT LUOVUTTAMISEEN ENITEN? 1. Turvattomuus - Ihmissuhteiden puuttuminen 2. Yksinäisyys - ja sen peittäminen. Osattomuus omissa asioissa. 3. ERISTETÄÄN YSTÄVISTÄ JA SUKULAISISTA, ohjaajat, välinpitämättömyys, jos minuun ei luoteta, kun sanotaan ettei osaa tehdä jotain, KIUSAAMINEN, ei oteta huomioon kaikkia, epäluottamus, kun/jos vanhat kaverit jättävät, kiusaajat, IHMISTEN ENNAKKOLUULOT MENNEISYYDEN TAKIA, väärä seura, yksinäisyys, kiire ja stressi, päihteet, LUOTTAMUKSEN PUUTE, leimaaminen, omanonnennojaan jättäminen ja välinpitämättömyys, tehdään päätöksiä ilman minua, EI OLE LÄSNÄ OLEVAA AIKUISTA TAI KAVERIA, aliarviointi, huutaminen ja rangaistukset, epätietoisuus biologisesta taustasta, TOTUUDEN KERTOMATTA JÄTTÄMINEN, epätietoisuus menneisyydestä JOSKUS TUNTUU SILTÄ ETTÄ KUKAAN EI KUUNTELE, jääkiekkovalmentaja syrjäyttää, sossu, TEHDÄÄN PÄÄTÖKSIÄ SELÄN TAKANA

Unelmat 12 Päivän päätteeksi keskityttiin unelmiin. Kaikki uskalsivat unelmoida ääneen itselleen tärkeistä asioista ja myös päästää oman unelmansa vapaaksi taivaalle ilmapallon mukana lentämään. Unelmatyöskentelyssä jokainen kävi myös kiinnittämässä oman unelmansa seinällä olleeseen unelmapuuhun kasvamaan. Yleisimmät unelmat liittyvät tulevaisuudessa mieluisan ammatin, oman kodin tai perheen saamiseen. Nuoret unelmoivat hyvästä elämästä yleensä, onnellisuudesta ja elämässä pärjäämisestä. Unelmia on myös ystävien ja lemmikin saamisesta sekä matkustelusta. Paluu kotiin sekä parempi lastensuojelu ovat myös joidenkin nuorten unelma. Kaikkiaan nuorten unelmat olivat siis hyvin tavallisia ja perinteisiä. Vaikka unelmoida voisi vaikka mistä maan ja taivaan väliltä, ovat nuorten unelmat hyvin arkisia ja realistisia. Päivän fiilisten kokoaminen Tärkeintä päivän antia oli nuorten mielestä uudet ystävät, mahdollisuus saada olla oma itsensä ja puhua vertaistensa kanssa. Päivän viimeisissä viesteissä nuoret halusivat kannustaa toisiaan olemaan rohkeita sekä uskomaan itseensä ja omiin unelmiinsa. herätä aina ajoissa / terveyttä ja pitkää elämää / oma perhe, jonka kanssa elää ihan sitä tavallista arkea / poliisi / oma asunto / työ ulkomailla / unelmani on saada kavereita ja menestyä elämässä / että olen isona vahva ja pärjään elämässä / unelmani on olla onnellinen / unelmani on että keinu musikaali menestyy / tyhjyys / unelmani on tulla keijuksi / perjantai / valmistua unelma-ammattiin / parempi lastensuojelu / ammatti: sosionomi harrastus: tanssi / muusikkoura ja onnellinen elämä / tassunjälkiä sydämessä, koira / jääkiekkoilija / hyvä ystäväpiiri / saarioisen rekan kuljettaja / takas himaa / muuttaa takas Amerikkaa / naimisiin meneminen / unelmani on olla onnellinen ja matkustella / oma perhe / parempi elämä ja työpaikka / kaupunkikämppä / hyvä fiilis / bändissä laulaminen / nuorten foorumit forever / haluan hyvän työn ja perustaa perheen ja onnellisen elämän / mennä naimisiin kihlattuni kanssa ja elää sen kanssa hyvä elämä & saada lapsi /

13 VERTAISUUDESSA ON VOIMAA! Olen saanut tuoda ajatuksiani esille! Tavallisuus on tavoiteltavaa. Usko aina onnistumiseen. En ole yksin asioiden kanssa. Iloinen ilmapiiri. Uusia ajatuksia ja kavereita. TUNNE SIITÄ ETTÄ SAI JONKUN LUOTTAMAAN ITSEENSÄ. Paljon tietoa ja ajatuksia tulevaisuuteen. Tutustunut uusiin ihmisiin, joilla on ollut joskus sama kohtalo kuin minulla. Iloiset hymyt. TOIVON ILMAPIIRI JA LUKUISAT UPEAT SELVIYTYMISTARINAT. Ole oma itsesi. Hienon kuvan. Rohkeus olla oma itsensä! Mitä sain mukaani? On muitakin nuoria, joilla on samankaltaisia kokemuksia. TÄÄLLÄ OLEN SAANUT OLLA KANSSANNE OMA KESKENERÄINEN ITSENI Ystäviä ja hyvää ruokaa! On voimauttavaa nähdä näin mahtavia nuoria! Hyvät muistot! SE, ETTÄ MITEN IHMISET VOI TULLA NIIN HYVIN TOIMEEN! Kannustusta! Pitää puolensa!

14 Pysykää vahvoina. OLE ROHKEA, USKALLA OLLA OMA ITSESI. Olitte kivoja ihmisiä kaikki. Jaksamisia! Olette upeita ihmisiä ja pystytte mihin vain!!! Älä luovuta! Hyvää jatkoa ja törmäillään joskus. OLETTE IHANIA NAMIPALLEROITA! Oli hauska tutustua. Olkaa aina oma itsenne. Kiitoksia päivästä. TEITÄ TARVITAAN. Ihmiset ovat erilaisia. Ootte mahtavia. Uskalla unelmoida! Tulevaisuudessa on valtavasti mahdollisuuksia, astu rohkeasti niihin! Olitte mahtavia, tykkään teistä! Pitäkää puolenne. USKOTAAN UNELMIIN JA MENNÄÄN KOHTI NIITÄ! Uskokaa omiin unelmiinne ja mahdollisuuksiinne. Tsemppiä tulevaisuuteen! Olette ihania! OLKAA ROHKEASTI SELLAISIA KUIN OLETTE. Ootte ihania. samassa tilanteessa! Mitä haluan sanoa ryhmälle? Olette ihania! OLKAA ROHKEASTI SELLAISIA KUIN OLETTE. Ootte ihania. Hyvää jatkoa ja silleen. Kiitos kaikille. On ollut tosi mukavaa! Kannustusta elämään. Pystytte siihen! Moro! TEISSÄ ON SITÄ JOTAIN! Ei muuta kuin selviytymään! Kiitos ihanasta päivästä! Kiitos! NIIN HYVÄ PÄIVÄ, ETTÄ EI OLE OLLUT TOISTA HETKEEN! Olette hyviä ystäviä ja olette samassa tilanteessa!

15 Nuorten foorumia sponsoroimassa ja tukemassa olleet: Perhehoitoliitto ry Pesäpuu ry RAY Keskimaa Mehiläinen Lastensuojelun Keskusliitto / Emma ja Elias SOS-lapsikyläsäätiö SOS-lapsikylä ry Pelastakaa Lapset ry Kari Team SINUT ry Selviytyjät tiimi Nuorten foorumi kiittää ja kumartaa! Yhteystiedot: Selviytyjät tiimi Selviytyjät -tiimi ja SINUT ry kiittää Nuorten foorumin osallistujia! Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 a 1 40100 Jyväskylä Projektipäällikkö / psykologi johanna.barkman@pesapuu.fi p. 040 514 4855 Projektityöntekijä / lastentarhaopettaja pipsa.vario@pesapuu.fi p. 040 705 3876 Suomen sijaiskotinuoret, SINUT ry Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Nuorisotyöntekijä anne.jokiranta@perhehoitoliitto.fi p. 040 310 1447