Mieli 2010 Kansalliset mielenterveyspäivät Kuopiossa 4.-5.2.2010 Petri Kervola Ohjelmapäällikkö
Terveys hyvän elämän voimavarana Tavoitteena: Ajankohtaan, ikäkauteen ja oloihin nähden paras mahdollinen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi (THL)
WHO:n 7. Terveyden edistämisen maailmankonferenssin julkilausuma Terveyden edistäminen on ydin ja kaikkein kustannustehokkain strateginen tekijä, jolla voi lisätä terveyttä ja elämänlaatua sekä vähentää terveyseroja ja köyhyyttä. The Nairobi Call to Action 2009
Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on prosessi, jolla tuetaan ihmisiä lisäämään kontrollia omasta terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä WHO; Nairobin 7. terveyden edistämisen maailmankonferenssi 2009
Strategia: Aineeton pääoma tuotannontekijänä Aineeton pääoma on strateginen tuotannontekijä, joka tuottaa lisä-arvoa kun se yhdistetään johonkin muuhun aineettomaan tai aineelliseen pääomaan Aineettomaan pääomaan ei osata investoida riittävästi vaikka se muodostaa pohjan menestykselle Aineettomaan pääomaan tehdyt investoinnit tukevat kasvua pitkällä aikavälillä
Aineettoman pääoman ulottuvuudet Inhimillinen pääoma Informaatiopääoma Organisaatiopääoma Kulttuuripääoma
Inhimillinen pääoma Kaplan ja Norton 2004 koostuu taidoista, kyvykkyydestä ja tietämyksestä kuuluu alueelle, jossa tunteet vaikuttaa organisaation kehittämisessä tarvitaan energiaa vapauttavia toiminnan ja tarkoituksen muotoja inhimillistä pääomaa
Hyvinvoinnin tasa-arvo ja kustannusten kasvu Kehysbudjetointi ja tuottavuuspolitiikka johtavat raskaiden häirih iriöpalvelujen kasvuun 1-3 %:n väestöosuuden yksilökeskeisen häiriöhoidon kustannukset kasvavat nopeasti Yhteisösuuntautuneiden suuntautuneiden peruspalvelujen rapautuessa häiriöpalvelut alkoivat nopeasti laajentua esimerkkeinä: mielenterveyspalvelut erityisopetus Lastensuojelu Tutkimusprofessori Matti Rimpelä
Missä ovat nykyjärjestelmän voimavarat? terveet kohonnut riski sairastuneet alihoidet ut vaikeahoitoiset kriisiyt ynyt tila v ä e s t ö r e s u r s s i t Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
Terveytemme tilastot: koko maa
Arvio terveysongelmien esiintymisen alentumisesta (Lähde: Kiiskinen ym. Terveyden edistämisen mahdollisuudet Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. STM, Julkaisuja 2008:1; s. 111) Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista, jos ongelman yleisyys Suomessa olisi kuten korkea-asteen koulutetuilla Diabetes Esiintyvyys 1 n. 30 % Päihteiden aiheuttamat häiriöt Alkoholikuolemat 2 -Työikäiset - Eläkeläiset Sepelvaltimotauti Kuolemat 2 -Työikäiset -Eläkeläiset Aivoverisuonisairaudet Kuolemat 2 -Työikäiset -Eläkeläiset n. 60 % n. 40 % n. 50 % n. 30 % n. 40 % n. 20 % Vammat tapaturmista ja väkivallasta Kuolemat 2 -Työikäiset -Eläkeläiset n. 45 % n. 20 % 1 Martelin ym. 2002 ja 2005, Terveys 2000-aineisto 2 Valkonen & Jalovaara 1996
ASIAKASVOLYYMI ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET TOIMEENPANTAVAKSI Asuin- Asuinja ja toimintaympäristön toimintaympäristön kehittäminen kehittäminen ja ja ylläpitäminen ylläpitäminen Hyvinvoinnin ja harrastamisen edistäminen Hyvinvoinnin ja harrastamisen edistäminen Potentiaaliset asiakkaat (yritykset, opiskelijat, työntekijät jne) Nykyiset asiakkaat (yritykset ja kuntalaiset) Lapset, nuoret (huoltajat, opiskelevat) Kasvun ja oppimisen tukeminen Kasvun ja oppimisen tukeminen Lapsiperheet Työikäiset Ikääntyvät Yritykset, yhteisöt, järjestöt Tukea tarvitsevat perheet Arjessa Arjessa selviytymisen selviytymisen tukeminen tukeminen Taloudellista tukea tarvitsevat Erityisryhmät Terveyden Terveyden huoltaminen huoltaminen Riskiryhmät, sairastuneet, asiantuntijaarviota tarvitsevat Hyvinvointia ja terveyttä edistävä (työn tavoite) Vetovoimaisuuden ja elinkeinoelämän vahvistaminen Vetovoimaisuuden ja elinkeinoelämän vahvistaminen Uusien asiakkuuksien syntyminen ja nykyisten asiakkuuksien vaaliminen (työn tavoite) Ennakoiva, ennaltaehkäisevä, varhain tunnistava, hyvinvointia ja terveyttä edistävä (työn tavoite)
Terve Kuopio -ohjelma Terve Kuopio toiminta painottuu terveyttä edistävien hyvien käytäntöjen levittämiseen ja kehittämiseen. I ohjelmakausi 2003-2007 II ohjelmakausi 2008-2010 III ohjelmakausi 2011-2013? WHO HC ohjelmakausi 2009-2013 WHO Maailmankonferenssi Suomessa 2013 Hyvinvointialan Tutkimus ja ja kehitys TERVE KUOPIO Asukkaiden hyvinvointi Hyvinvointialan Yritykset Ja Ja järjestöt Kuopion alueen kehitysympäristö Hyvinvointipalvelut
Terve Kuopio ja Healthy Cities painopistealueet 2009-2012 1. Terve elämäntapa 2. Terve elinyhteisö 3. Terve elinympäristö Yhteisenä teemana terveyden tasa-arvo
Terve elämäntapa - Onnellisuus ja hyvinvointi - Savuton kaupunki - Aktiivinen elämäntapa ja terveysliikunta
Terve yhteisö - Lasten ja lapsiperheiden palveluiden parantaminen - Ikäystävällinen kaupunki - Aktiivinen kansalaisuus
Terveellinen kaupunkiympäristö - Luovuus ja elinvoimaisuus - Kaupunkiympäristön suunnittelu - Ilmastonmuutos ja terveysuhat
Ikäystävällinen Kuopio ohjelma 2030 WHO:n Agefriendly Cities malli Onnellinen ikääntyminen - Ei enää pelkästään vanhuspalveluiden strategia.vamu -hanke Strategian toteuttaminen?
Työikäisten hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja Henkilöstön työkyky Savuton Kuopio OLE aktiivinen läpi elämän hanke Henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa toiminnan kehittämiseen?
Lasten Kuopio Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa; koulujen kulttuuri- ja liikuntapolut Onni on pienestä kiinni Lapsi Kuopio hanke. Terveyden edistäminen kaikissa oppiaineissa?
Kansalaisjärjestöstrategia Kansalaisyhteiskunta kuntalaisten osallisuus Seuraelämä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Järjestöt kaupungin kumppaneina: Terve Kuopio päivä Terveyden edistämisen työryhmä
Hyvinvointimarkkinointi Markkinatalous myy epäterveit terveitä elämäntapoja. Miten terveitä elämäntapoja myydää ään? Valinnat ikävi viä ja hyödyt elinkaaren loppupää äässä
Hyvinvointimarkkinointi Terveellinen elämäntapa helppoa, hauskaa ja suosittua Tavoitteena väestön terveydenlisääminen Koe Kuopio kävellen diabeteksen ennaltaehkäisy
Lapset kuntien palveluiden kehittäjinä Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artikla: Koulut terveyden edistämisen keskuksina uuden sukupolven hyvinvointiosaamisen oppiminen Terveyslukutaito hyvinvointiosaamisen edellytys mediakasvatus ja kriittisyys
Lasten hyvinvointi ja lapsilähtöinen kehittäminen Lapsi on aktiivinen osallistuja, jonka tarpeet ja kiinnostuksen kohteet huomioitava Lasta on ohjattava tietoisesti kohti tärkeitä arvopäämääriä hyvinvoinnin tasa-arvo Hyvinvointiin liittyvän kulttuuriperinnön siirtäminen on oppimisprosessi
Koulujen hyvinvoinnin opetusohjelma HV OPS opetetaan oppilaita itsenäiseen vaikuttamiseen heidän omaa hyvinvointia koskevissa asioissa keskitytään tiettyjen ongelmien ratkaisemiseen mm. koulukiusaaminen koko asuinyhteisön mukaan ottaminen opettajien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen
Voimme menestyä vain jos toimimme tehokkaasti kaikkein huono-osaisimpien sosiaalisten ryhmien parissa
Tavoitteena on terveyden edistäminen kaikissa prosesseissa ja politiikoissa hyvinvointierojen kaventamiseksi.
Hyvän tekeminen lisää hyvinvointia Kiitos mielenkiinnosta: Petri Kervola Terve Kuopio ohjelmapäällikkö www.tervekuopio.fi