Näyttötutkintostrategia

Näyttötutkintostrategia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän aikuisopiston rehtorin päätös 132/20/2005, 31.5.2005 Jämsän seudun koulutuskuntayhtymä, koulutuskeskuksen johtajan päätös 4/2005, 2.9.2005 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, hallituksen päätös 97/2005, 16.6.2005

2 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 MISSIO... 3 3 VISIO... 3 4 NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINNAN PERUSLINJAUKSET JA TOIMINTATAVAT... 3 4.1 TUTKINNON SUORITTAJAN OHJAAMINEN... 4 4.2 TUTKINNON SUORITTAJAN MAHDOLLISUUS YKSILÖLLISIIN VALINTOIHIN... 4 4.3 OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA... 5 5 JOHTAMINEN JA TYÖN ORGANISOINTI... 5 6 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN... 5 7 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI... 5 8 NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINNAN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 6 9 NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET... 6 9.1 NÄYTÖN HENKILÖKOHTAISTAMINEN... 6 9.2 NÄYTTÖYMPÄRISTÖT... 6 9.3 NÄYTTÖJEN TÄYDENTÄMINEN JA UUSIMINEN... 6 9.4 NÄYTTÖJEN ARVIOINTI... 7 9.5 NÄYTÖT KOULUTUSKUNTAYHTYMIEN YHTEISTYÖNÄ... 7 9.6 KUNTAYHTYMIEN ULKOPUOLISILTA OPPILAITOKSILTA PERITTÄVÄT MAKSUT NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISESTÄ.8

3 1 Johdanto Tämä näyttötutkintostrategia on laadittu Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän sekä Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän aikuiskoulutuksen edustajien yhteistyönä. Näyttötutkintostrategiaa sovelletaan kaikkiin kuntayhtymien toimesta järjestettäviin näyttötutkintoperusteisiin koulutuksiin sekä näyttöihin. Strategian tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintaperiaatteet ja käytännöt näyttöjen järjestämisessä kolmen koulutuskuntayhtymän alueella. Aikuiskoulutuksen edustajista koostuva työryhmä huolehtii strategian päivityksestä. Strategian taustalla on asiakaslähtöinen tutkinnon suorittajan osaamisen tunnustaminen. Ammattitaidon tunnistaminen Osoitettu osaaminen Luotettava dokumentti Saavutettu osaaminen Näytöt Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Ammattitaidon tunnustaminen 2 Missio 3 Visio Näyttötutkintotoiminnan tehtävänä on tukea yksilön elinikäistä oppimista sekä työelämän organisaatioiden kehittymistä. Keskisuomalaisella aikuisväestöllä on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet näyttötutkintojen suorittamiseen ja ammattitaitonsa kehittämiseen. Näyttötutkintotoiminta suunnitellaan ensisijaisesti maakunnan tarpeiden mukaan ja sen toteutustavassa otetaan huomioon paitsi yksilö myös työelämä. 4 Näyttötutkintotoiminnan peruslinjaukset ja toimintatavat Maakunnallisen näyttötutkintotoiminnan yhteisillä linjauksilla yhtenäistetään koulutuksen järjestäjien toimintatapoja, parannetaan toiminnan laatua ja turvataan opiskelijoiden valinnan mahdollisuus sekä erilaiset opinpolut koko maakunnan alueella.

4 Näyttötutkintotoimintaa ohjaavat seuraavat asiakirjat: Laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998, A 812/1998) Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, A 811/1998) Näyttötutkintojen perusteet Näyttötutkintojen järjestämissopimukset ja sopimusten tekeminen, OPH:n määräys 70/011/2000 Määräys henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteista (luonnos 2005) Todistukset näyttötutkinnoista, tutkintoihin valmistavasta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta (OPH:n määräykset 37/011/1999 ja 38/011/1999) Tutkintotoimikuntien antamat ohjeet Ammatillisen koulutuksen maakunnallisen opetussuunnitelman linjaukset Kolmivaiheinen henkilökohtaistettu tutkinnon suorittaminen (suunnitteluvaihe, näyttötutkinnon suorittamisvaihe ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaihe) toteutuu seuraavilla periaatteilla: 4.1 Tutkinnon suorittajan ohjaaminen Tutkinnon suorittaja saa riittävää ohjausta kaikissa tutkinnon suorittamisen vaiheissa. Ohjaus on asiantuntevaa ja aikuisen opiskelijan itseohjautuvuutta tukevaa. Ohjauksessa huomioidaan tutkinnon suorittamisen vaiheet ja opiskelijan tarpeet. Erityistä tukea tarvitseville järjestetään lisäohjausta. Maakunnan eri alueilla oleville opiskelijoille turvataan tarvittavat ohjauspalvelut maakunnallisena yhteistyönä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta vastaavat työpaikkaohjaajat yhteistyössä oppilaitoksen kouluttajien kanssa. Oppilaitos perehdyttää työpaikkaohjaajat omaan tehtäväänsä. 4.2 Tutkinnon suorittajan mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin Näyttötutkinnon suorittajan osaaminen tunnistetaan. Todetun osaamisen perusteella hänet ohjataan joko suoraan koko tutkinnon tai sen osan suoritukseen. Mikäli osaaminen kaipaa vahvistamista tai lisäämistä, hänet ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Ammattitaidon hankkimistavasta sovitaan henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa. Oppimisympäristöt valitaan suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tutkinnon suorittajan elämän- ja työtilanteen sekä oppimistarpeen mukaisesti. Oppimisympäristöjä ovat työpaikat, oppilaitokset, verkko-oppimisympäristöt jne. Työssä olevan tutkinnonsuorittajan oppimisympäristönä ja näyttöympäristönä käytetään ensisijaisesti hänen omaa työpaikkaansa. Verkko-oppimista ja sen ohjaamista kehitetään oppilaitosten tietostrategioiden mukaisesti. Tutkinnonsuorittajat perehdytetään käytössä olevien verkkoratkaisujen käyttöön siten, että itsenäinen työskentely verkon kautta on mahdollista. Oppilaitosten välillä sovitaan rahoitusta koskevista toimintatavoista, jotka mahdollistavat tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen opiskeluohjelman toteutumisen maakunnassa.

5 Oppilaitosten tutkintojen suorittamiseen liittyvä dokumentointijärjestelmä suunnitellaan sellaiseksi, että tutkinnon suorittaja voi suorittaa näyttöjä ja opintoja maakunnan eri oppilaitoksissa. 4.3 Oppilaitoksen yhteistyö eri toimijoiden kanssa Eri toimijoiden välisen yhteistyön tavoitteena on osaamisen vahvistaminen maakunnassa. Yhteistyökumppaneita ovat koulutuksen rahoittajat, elinkeino-, yrittäjä- ja työmarkkinajärjestöt, eri viranomaiset, maakuntaliitto sekä seudulliset kehitysyhtiöt. Lisäksi tavoitteena on valtakunnallinen, toimialakohtainen ja kansainvälinen verkostoituminen. Koulutustarpeita ennakoidaan yhteistyössä työelämän ja eri sidosryhmien kanssa. Työelämäyhteistyön tavoitteena on varmistaa tutkintojen työelämävastaavuus. Tämä tarkoittaa mm. tutkintotarjonnan, koulutuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnittelua. Koulutuksen järjestäjät vastaavat oman alueensa osaamistarpeiden tunnistamisesta. Oppilaitokset toteuttavat koulutuksia yhteistyössä siten, että koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus turvataan koko maakunnan alueella. Yhteistyöllä varmistetaan myös resurssien tehokas käyttö. 5 Johtaminen ja työn organisointi Näyttötutkintoperusteisen toiminnan johtamisesta ja yhteensovittamisesta huolehtii kuntayhtymien aikuiskoulutuksen edustajista koostuva yhteistyöryhmä. Ryhmä valmistelee yhteistyön mahdollistavat sopimukset, määrittelee vuosittain näyttötutkintotoiminnan tavoitteet, resurssien käytön ja kehittämisen tärkeimmät kohteet sekä seuraa näiden toimien toteutumista. 6 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisessä painotetaan näyttötutkintotoimintaan liittyvää osaamista. Näitä ovat mm. näyttötutkintomestarin pätevyys, henkilökohtaistamiseen ja ohjaamiseen liittyvä osaaminen sekä näyttötutkintojärjestelmään liittyvän normiston hallinta. Lisäksi kehitetään henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan osaamista opetuskäytössä. Henkilöstön osallistumista esim. tutkinnon perusteiden laadintatyöhön ja tutkintotoimikuntatyöskentelyyn tuetaan ja kannustetaan. 7 Viestintä ja markkinointi Viestintää ja markkinointia yhtenäistetään luomalla siihen yhdenmukainen sisältö ja esitystapa. Lehdissä ja sähköisissä viestimissä käytetään kolmen koulutuskuntayhtymän yhteisiä ilmoituksia ja rakennetaan yhteinen palvelukanava (portaali) Internetiin. Aikuiskoulutuksen yhteistyöryhmä linjaa yhteiset viestinnän ja markkinoinnin periaatteet ja keskeiset tapahtumat sekä sopii niistä yhdessä.

6 8 Näyttötutkintotoiminnan laadun arviointi ja kehittäminen Näyttötutkintotoiminnan laatua kehitetään oppilaitoksissa käytössä olevilla laatujärjestelmillä. Oppilaitokset toimivat tutkintotoimikuntien kanssa sovittujen ohjeistusten mukaisesti ja ovat aktiivisina vaikuttajina näyttötutkintotoiminnan kehittämisessä yhdessä tutkintotoimikuntien kanssa. 9 Näyttöjen järjestämisperiaatteet Tähän lukuun valitut otsikot pohjautuvat Opetushallituksen julkaisemaan Näyttötutkintooppaaseen (Opetushallitus 2003). Otsikoiksi on valittu sellaiset asiat, joista kolme valmistavan koulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäjää ovat sitoutuneet noudattamaan yhteisiä periaatteita. 9.1 Näytön henkilökohtaistaminen Suunnitteluvaiheessa henkilökohtaistaminen tarkoittaa henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman (HEKS) ja henkilökohtaisen näyttösuunnitelman (HENSU) laatimista, joissa olennaisena osana on tutkinnon suorittajan osaamisen arviointi, suoritettavat tutkinnon osat ja näyttöjen toteutus. HEKS ja HENSU on laadittu viimeistään kahden (2) kuukauden kuluttua siitä, kun tutkinnon suorittamisesta on sovittu tutkinnon suorittajan kanssa. Tutkinnon suorittajan aikaisempi osaaminen tunnustetaan ja otetaan huomioon näyttönä, jos kolmikantainen arvioijaryhmä hyväksyy esitetyt dokumentit. Tällaisia dokumentteja voivat olla mm. työtodistukset, opinto- ja pätevyystodistukset, opinnäytetyöt ja työnäytteet. Tutkinnon suorittaja osallistuu näyttötilaisuuksiin henkilökohtaisen näyttösuunnitelmansa mukaisesti. 9.2 Näyttöympäristöt Näytöt suoritetaan pääasiassa aidoissa työelämätilanteissa. Käytännön näyttötehtävät ja näyttöjen toteutus suunnitellaan yhdessä työelämän kanssa. Mikäli näyttöjä ei voida suorittaa aidoissa työelämätilanteissa, se perustellaan tutkintokohtaisessa näyttösuunnitelmassa. Tutkinnon suorittaja voi esittää toiveensa näyttöympäristöstä henkilökohtaisessa näyttösuunnitelmassa. Näytön voi antaa omalla työpaikalla niiltä osin kuin työpaikka täyttää näyttöympäristölle asetetut vaatimukset. Lopullisen päätöksen näyttöympäristöstä tekee tutkinnon järjestäjä. 9.3 Näyttöjen täydentäminen ja uusiminen Näyttöä voidaan täydentää, jos kolmikantainen arvioijaryhmä on arviointikeskustelussaan todennut, että näytössä ei ollut olennaisia puutteita, mutta kaikki vaadittava ammattitaito ei tullut näytössä ilmi.

7 Mikäli näytössä on olennaisia puutteita, näyttö on uusittava kokonaan. Tarvittaessa tutkinnon suorittaja ohjataan HOPS:n mukaiseen osaamisen täydentämiseen ennen näytön uusintaa. Valtionosuusrahoitteisen valmistavan koulutuksen yhteydessä näyttö voidaan uusia kerran ilman erillistä maksua. Muilla rahoitustavoilla järjestettävien näyttöjen uusimiskustannuksista sovitaan hankintasopimuksessa. 9.4 Näyttöjen arviointi Arvioijat perehdytetään näyttötutkintojärjestelmään, tutkintoon, arviointikohteisiin ja arviointikriteereihin sekä arvioijan tehtävään, eri osapuolten rooleihin ja vastuisiin. Perehdyttäminen voidaan järjestää erillisten koulutusten, työpaikalla tapahtuvan henkilökohtaisen opastuksen sekä erilaisien perehdyttämismateriaalien avulla. Näyttöjen järjestäjä on vastuussa arvioijien arviointitaitojen ylläpitämisestä. Arvioinnissa käytettävästä aineistosta on sovittu tutkintokohtaisessa näyttöjen järjestämissuunnitelmassa. Arviointipäätös tehdään kolmikantaperiaatteella. Mikäli arvioijat eivät ole yksimielisiä, voidaan arviointikeskustelun tuloksena pyytää näytön suorittajaa perustelemaan suoritustaan tai täydentämään näyttöä. Opiskelijan itsearviointi kuullaan täydentävänä. Itsearviointi ei vaikuta varsinaiseen arviointitulokseen. Arvioijien jääviys ja esteellisyys selvitetään kunta- ja hallintolain mukaan. Jäävejä ovat perhepiiriin kuuluvat ja sukulaiset. Sellaiset kouluttajat, jotka ovat keskeisessä osassa valmistavassa koulutuksessa, ovat jäävejä ao. näytön arvioinnissa. Jääviys- ja esteellisyysasiat tuodaan esiin arvioijien perehdyttämisessä. Näytön arvioija vakuuttaa esteettömyytensä näytön arviointiin arviointilomakkeessa allekirjoituksellaan. Arviointi dokumentoidaan tutkinnoittain tutkintotoimikunnan ohjeiden mukaan. Arviointipöytäkirjat arkistoidaan kunkin oppilaitoksen arkistonmuodostussäännön mukaisesti. Arvioinnissa käytetty aineisto (esim. tutkinnon suorittajan tekemät tehtävät) säilytetään vähintään kaksi (2) kuukautta sen jälkeen, kun tutkinnon suorittaja on saanut tiedon arvioinnistaan. Dokumentoinnista ja arkistoinnista vastaa tutkintosuorituksen vastaanottanut oppilaitos. Tutkintosuorituksen vastaanottanut oppilaitos ilmoittaa hyväksytyistä ja hylätyistä suorituksista kirjallisesti valmistavan koulutuksen järjestäneelle oppilaitokselle. 9.5 Näytöt koulutuskuntayhtymien yhteistyönä Toisen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksen opiskelijoille laadittavasta henkilökohtaisesta kehittymissuunnitelmasta (HEKS) ja henkilökohtaisesta oppimissuunnitelmasta (HOPS) vastaa valmistavan koulutuksen järjestävä oppilaitos. Henkilökohtainen näyttösuunnitelma (HENSU) laaditaan yhteistyössä tutkinnon suorittajan ja koulutusta toteuttavan ja näyttöjä järjestävän oppilaitoksen kanssa koulutuksen alkuvaiheessa. Vastuu henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatimisesta on tutkinnon järjestäjällä. Näyttöjen käytännön järjestelyt ja vastuu niistä sovitaan erikseen oppilaitosten kesken. Palvelusta peritään liiketaloudellisesti perusteltu kohtuullinen korvaus.

8 Valmistavaa koulutusta toteuttava oppilaitos hankkii näytöt ensisijaisesti Keski-Suomen maakunnan koulutuskuntayhtymien oppilaitoksista. 9.6 Kuntayhtymien ulkopuolisilta oppilaitoksilta perittävät maksut näyttöjen järjestämisestä Muille kuin kuntayhtymien oppilaitoksille myytävien näyttöjen kustannukset koostuvat henkilökohtaisen näyttösuunnitelman tekemisestä, näyttöjen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista, tutkintosuoritusten dokumentoinnista ja hallinnoinnista sekä mahdollisista matkakuluista. Näyttöjen järjestämisen kustannuksista sovitaan tapauskohtaisesti.