LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - miten se on muuttunut 2000 luvulla? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (CYRI)
Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen tila, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista Yksinäisyys vrt. yksin oleminen. Yksinäisyys on suhteellisen riippumaton todellisista sosiaalisista verkostoista ja fyysisistä välimatkoista (e.g. Qualter et al., 2015; Masi et al., 2011; Junttila 2010; Weiss 1973). Yksinäisyys on kokemuksena aina epämiellyttävä ja ahdistava. Sekä yksinäisyys että yksin eläminen heikentävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä; yksinäisyys kuitenkin huomattavasti enemmän (Cacioppo, 2014). Sosiaalinen yksinäisyys syntyy verkostojen puutteesta; emotionaalinen yksinäisyys läheisen ja tärkeän ihmissuhteen puuttumisesta (Weiss, 1973; Junttila, 2010). Lapsen kasvaessa (7/10/12v.) geneettisen perimän osuus (60/54/17) yksinäisyyden variaatiossa vähenee, ympäristötekijöiden (4/12/41) kasvaa (Bartels, et al. 2008).
UCLA = Revised UCLA Loneliness Scale (Dan Russell, Letitia A. Peplau & Carolyn E. Cutrona, 1980), Suomeen muokattu versio (Niina Junttila, et al. 2013). DJGS = De Jong Gierveld Loneliness scale (Jenny De Jong Gierveld & Theo Van Tilburg, 2010). ESLI = Emotional and Social Loneliness Scale (Hayg Oshagan & Richard L. Allen, 1992). SELSA-S = Social and emotional loneliness scale for Adults, short form (Enrico DiTommaso, Cyndi Branner & Lisa A. Best, 2004).
(1) (2) (3) (4) Olen usein yksinäinen (1) Ystävien määrä (2) -.217** Tyytyväisyys ihmissuhteisiin (3) -.509**.344** Sosiaalinen yksinäisyys (4).540** -.148** -.470** Emotionaalinen yksinäisyys (5).539** -.414** -.616**.566** Junttila, N., Kainulainen, S., & Saari, J. (2015). Mapping the lonely landscape - Assessing loneliness and its consequences. The Open Psychology Journal, 8: 89-96. doi: 10.2174/1874350101508010089
Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto, Kouluterveyspäivät 2015.
Todellisuus keskiarvojen takana yksinäiset pysyvät yksinäisinä, muilla menee entistä paremmin. HS-kyselyyn vastanneista yksinäisistä aikuisista 32 % oli ollut yksinäinen jo lapsena ja 56 % jo teini-iässä. Bbbbbbbbbbbbbbbbbb Bbbbbbbbbbbbbbbb Bbbbbbbbbbbbbbbbbbbb bbbbbbbbbbbb Minun yksinäisyyteni on sitä, etten enää yksinkertaisesti jaksa. En haluaisi luovuttaa kesken kaiken, mutta olen taas ihan helvetin väsynyt kaikkeen, ja tuntuu, ettei millään ole sittenkään lopulta mitään merkitystä. Ehkä se on sitä, että olen aina ollut yksinäinen ja jotenkin alitajunnassa tiedän, että tulen sitä kai aina olemaankin. Yksinäisyys sai aikaan eristäytymistä ja itsesyytöksiä, jotka johtivat masennukseen, ahdistus- sekä paniikkihäiriöön ja jatkuvaan itsetuhoisuuteen.
Yksinäisillä hypersensitiivisyyttä ulkopuolelle jättötilanteissa; hyposensitiivisyyttä mukaan pääsemisen tilanteissa. Inclusion: Kaupungilla on avattu uusi kahvila ja avajaistarjouksena he jakavat ilmaisia voileipiä. Luokkakaverisi ovat lähdössä sinne ja pyytävät sinua mukaan. Yksinäiset: tunteena helpotus siitä, ettei taas jäänyt ulkopuoliseksi. Selityksenä tapahtuneelle sattuma tai jokin muu ulkoinen seikka ( tarvitsivat vielä viidennen tai satuin seisomaan vieressä eivätkä kehdanneet olla kutsumatta ). Ei-yksinäiset: tunteina ilo, riemu, hauskuus. Selityksenä omaan itseen liittyvä asia (esim. olen hyvää seuraa ). Exclusion: Avaat Facebookin ja löydät valokuvan, jossa monet luokkakavereistasi ovat juhlimassa muutama päivä sitten järjestettyjä syntymäpäiviä. Sinua ei ollut kutsuttu mukaan. Yksinäiset: tunteena ahdistus, masennus, surullisuus, epätoivo. Selityksenä tapahtuneelle omaan itseen liittyvä vika (esim. olen ruma ja kamala ihminen ). Ei-yksinäiset: tunteina hieman pettymystä. Selityksenä ulkoiseen seikkaan liittyvä asia (esim. olin silloin kipeänä tai olin jo sopinut muuta ). Valhalst et al., (2015). Why Do the Lonely Stay Lonely? Chronically Lonely Adolescents Attributions and Emotions in Situations of Social Inclusion and Exclusion.. Journal of Personality and Social Psychology.
Yksinäisyyden tunne (vrt. nälkä, jano) Vahvistus kokemukselle, ettei kelpaa eikä osaa. On näkymätön ja kuulumaton. Aktivoituminen olotilan muuttamiseksi, huomio mahdollisuuksiin. Sosiaalisten tilaisuuksien havainnointi ja tulkinta. Omien mahdollisuuksien arviointi. Huomio vaaroihin ja epäonnistumisen mahdollisuuksiin. Kyvyttömyyden tunne ja pelko. Huomio mahdollisuuksiin. Taidot, opitut mallit, kyvykkyydentunne, luottamus itseen ja muihin. Annoin periksi kun oli helpompi olla yksin kuin pettyä jatkuvasti. Mitä pieni lapsi osaa tehdä kun kukaan ei huomaa että on yksin. Siinä vain kasvaa ympärille muuri ja sen sisällä voi kuvitella olevansa suojassa haavoilta. Yhteisöllisyyden kokemus, kuuluvuuden tunne
Miten päästä punaisesta kierteestä vihreälle ulostuloväylälle? - Se, että yksinäisyys ei ole lisääntynyt ei tarkoita sitä, etteikö asialle pitäisi tehdä jotakin. Yhteiskunnan asenteiden muutos Sosiaalisten mallien havainnointi ja normien ymmärtäminen Yksinäisen attribuutiomallien uudelleen suuntaaminen eli itseään tuhoavista selityksistä itseään suojeleviin selityksiin Tunteiden voimakkuuden ja keston hallinta Mitä muuta? Jotta kukaan ei pyytäisi alla olevaa. Jos yksinäisyyden ongelmaa ei voida poistaa esim. sosiaalisten rakenteiden muutoksilla tai millään vapaaehtoistoiminnalla, niin olisiko mahdollista auttaa yksinäisyydestä kärsivää lähimmäistä edes siten, että yhteiskunta tukisi häntä itsemurhan teossa lääketieteellisin keinoin? niina.junttila@utu.fi