Sosiaalityön tutkimuksen päivät 5. LASTENSUOJELU MUUTOKSESSA HALLINTAA, SUOJELUA JA HOIVAA? puheenjohtajina tutkija, YTL Tuija Eronen ja tutkija, YTT Riitta Laakso Puheenvuoron pitäjälle on varattu oman esityksensä pitämiseen 20 minuuttia ja työryhmän yhteiseen kunkin esityksen jälkeiseen keskusteluun 10 minuuttia. Torstai 16.2. klo 16.15 18.00 16.15 16.30 Aloitussanat 16.30 17.00 Lastensuojelun tieto ja tutkimus asiantuntijoiden näkökulmasta Elina Pekkarinen, verkostokoordinaattori, VTT 17.00 17.30 Lasten hyvä elämä lasten tuottaman tiedon kautta tarkasteltuna Susanna Helavirta, Lehtori, YTT 17.30 18.00 Sijaishuollon aikainen sosiaalityö vanhemman kokemana Katri Gauffin, Sosiaalityöntekijä, Ammatillinen lisensiaatintutkimus, Sosnet/Turun yliopisto Perjantai 17.2. klo 9.30 11 9.30 10.00 Lastensuojelun rajoja ja paikkaa tavoittamassa vankilan perheosastolla Rosi Enroos, YTM, Tampereen yliopisto 10.00 10.30 Lastensuojeluasiakkaasta työtön Tutkimus nuorten aikuisten kokemuksista sosiaalityön asiakkuudesta lastensuojelussa ja Työvoiman palvelukeskuksessa Jessica Sundström, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan toimipiste 10.30 11.00 Globalisoituva lastensuojelu? Timo Harrikari, YTT, dosentti, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Torstai 16.2.2012 Työryhmä 5. Lastensuojelu muutoksessa hallintaa, suojelua ja hoivaa? Lastensuojelun tieto ja tutkimus asiantuntijoiden näkökulmasta Elina Pekkarinen, Verkostokoordinaattori, VTT Puheenvuoro perustuu valtakunnalliseen lastensuojelun asiantuntijoille suunnattuun haastattelukierrokseen, jonka tavoitteena oli selvittää asiantuntijoiden näkemyksiä lastensuojelututkimuksen tilasta, kriittisimmistä tutkimustarpeista sekä tavoista, joilla eri toimijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa. Fokusryhmähaastatteluita järjestettiin 23 ja niihin osallistui 87 lastensuojelun asiantuntijaa 44 eri instituutiosta. Haastattelut nauhoitettiin ja näiden pohjalta kirjoitetut muistiot analysoitiin temaattisesti Atlas.ti ohjelman avulla. Analyysin viitekehyksenä on Jürgen Habermasin tiedonintressin teoria. Esityksessä kuvataan lyhyesti haastattelumenetelmän käyttö, teoreettinen viitekehys sekä analyysimetodi. Esityksen pääpaino on selvityksen tuloksissa. Asiantuntijoiden haastattelukierros vahvisti käsitystä lastensuojelua koskevan ja siinä tarvittavan tutkimustiedon fragmentaarisuudesta. Tieto perusasioista ja käytännöistä on riittämätöntä. Perustiedon puute vaikeuttaa lastensuojelutyön ja tutkimuksen toteuttamista. Erityiseksi puutteeksi nostettiin vaikuttavuustutkimuksen puute. Käytäntöjen vaikuttavuutta ei tunneta, ja vaikuttavuuden tarkastelemiseksi tarvitaan pitkäaikaista, laaja alaista ja riittävän isoon otantaan perustuvaa seurantatietoa. Myös laadullista tietoa esimerkiksi lastensuojelun taustalla vaikuttavista ideologioista, politiikasta ja historiasta sekä ymmärrystä lasten oikeuksista, hyvinvoinnista ja eriarvoisuudesta kaivataan. Emansipoivaa tietoa tietoa osapuolten kokemuksista, edunvalvonnasta, osallisuudesta ja oikeuksista tarvitaan. Esityksessä pohditaan päivien teeman mukaisesti erityisesti sitä, mitä nämä lastensuojelututkimukselle asetetut odotukset kertovat yhteiskunnallisesta tilanteesta ja ajankohtaisista haasteista. Lastensuojelun tieto ja tutkimus hanke on Nuorisotutkimusverkoston ja Lapsuudentutkimuksen seuran yhteishanke, jota rahoittaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA.
Lähde: Pekkarinen, Elina (2011) Lastensuojelun tieto ja tutkimus Asiantuntijoiden näkökulma. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura verkkojulkaisuja 51. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura & Lapsuudentutkimuksen seura & Lastensuojelun Keskusliitto & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/lastensuojeluntieto.pdf Lasten hyvä elämä lasten tuottaman tiedon kautta tarkasteltuna Susanna Helavirta, Lehtori, YTT Kemi Tornion ammattikorkeakoulu susanna.helavirta@tokem.fi Yhä kasvava joukko eri alan ammattilaisia osallistuu työssään lasten hyvinvoinnin arvioimiseen ja määrittämiseen, lastensuojelu niistä viimesijaisena auttamisinstituutiona. Tarja Pösö (2007) luonnehtiikin suomalaisen lastensuojelujärjestelmän profiilia hyvinvointipainotteiseksi (child welfare) suojelupainotteisuuden sijaan (child protection). Hyvinvointia painottavan lastensuojelun tavoitteena on lasten suojelemisen lisäksi lapsen hyvinvoinnin edistäminen. Tällöin lapsen etu määrittyy laajasti lapsen oikeutena hyvään elämään. Haasteena on, että meillä ei ole yhteneväistä käsitystä siitä, mistä hyvä elämä rakentuu ja millaiset asiat sitä uhkaavat. Useat tutkijat ovat tuoneet esiin, kuinka hyvän elämän kriteerit ovat yhteiskunta, tilanne ja yksilösidonnaisia. Tarkastelen puheenvuorossani sitä, millaisia painotuksia hyvinvointi lasten tuottaman tiedon kautta saa sekä millaisia ehtoja lasten hyvinvointitiedon tutkimiseen ja käyttämiseen liittyy. Puheenvuoroni perustuu viime vuoden lopulla Tampereen yliopistossa tarkastettuun sosiaalityön väitöstutkimukseeni Lapset hyvinvointitiedon tuottajina. Tutkimukseni aineistona ovat 9 15 vuotiailta koululaisilta kerätyt kyselyaineistot (N=515) ja eläytymismenetelmätarina aineistot (N=177) sekä seitsemän 5 11 vuotiaan lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleen lapsen haastatteluaineistot.
Sijaishuollon aikainen sosiaalityö vanhemman kokemana Katri Gauffin, sosiaalityöntekijä, Tasalan perhepalvelut Oy Ammatillinen lisensiaatintutkimus, lapsi ja nuorisososiaalityön erikoisala, Sosnet/ Turun yliopisto katgau@utu.fi / katri.gauffin@perhepalvelut.fi Esitykseni pohjautuu tekeillä olevaan ammatilliseen lisensiaatintutkimukseeni lapsi ja nuorisososiaalityön erikoisalalta. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata ja ymmärtää äitien kokemuksia lapsensa sijaishuollon aikaisesta sosiaalityöstä. Tutkimuksen avulla pyrin selvittämään, mitä vanhemman kanssa työskentely käytännössä on, miten vanhempi sen kokee ja tukeeko työskentely esimerkiksi lapsen kotiuttamista mahdollistavaa tavoitetta. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on: Minkälaisia kokemuksia äideillä on lapsensa sijaishuollon aikaisesta sosiaalityöstä? Tutkimus paikantuu perhetutkimukseen ja pyrkii osaltaan osallistumaan keskusteluun lastensuojelun ammattikäytäntöihin liittyvään tutkimukseen, erityisesti sijaishuollon aikaiseen työskentelyyn vanhempien kanssa. Tutkimuksen lähestymistapana ja metodologisena valintana on eksistentiaalinen fenomenologia, jota on kehitetty mm. Edmund Husserlin nk. puhtaan fenomenologian ja Martin Heideggerin eksistenssin filosofian pohjalta. Lauri Rauhala (mm. 1983, 2005,2009) on em. ajattelutapojen synteesinä kehittänyt tätä eksistentiaalista fenomenologiaa, jonka empiiristä sovellusta puolestaan on kehittänyt Juha Perttula (mm. 1995, 1998, 2000). Tutkimukseni ihmiskäsityksenä on holistinen ihmiskäsitys. Tutkimuksen aineistona ovat huostaan otettujen lasten äitien (9kpl) avoimet haastattelut. Äidit on tavoitettu yhdistysten ja vertaisryhmien kautta, viidestä eri maakunnasta. Aineiston olen analysoinut Giorgin (1988) kehittämän ja Perttulan (1995, 1998, 2000) edelleen muotoileman fenomenologisen psykologian analyysimenetelmällä, jonka katsotaan soveltuvan myös muihin erityistieteisiin, joissa halutaan tutkia ihmisen kokemusta. Tutkimuksen analyysi on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä osassa jokaisen äidin haastattelusta on muodostettu yksilökohtainen merkitysverkosto. Analyysin toisesta vaiheesta eteenpäin tutkimusaineisto muodostuu näistä yksilökohtaisista merkitysverkostoista. Työryhmäesityksessäni tulen esittelemään aineistostani analyysin avulla muodostettuja keskeisiä sisältöalueita, jotka
kuvaavat äitien kokemuksia sijaishuollon aikaisesta sosiaalityöstä sekä sitä, miten näihin sisältöalueisiin on päädytty.
Perjantai 17.2.2012 Työryhmä 5. Lastensuojelu muutoksessa hallintaa, suojelua ja hoivaa? Lastensuojelun rajoja ja paikkaa tavoittamassa vankilan perheosastolla Rosi Enroos, YTM Tampereen yliopisto rosi.enroos@uta.fi Näkökulmani kohdistuu uudenlaiseen lapsuuden suojelun ja/tai hallinnan instituutioon, vankilan perheosastoon, joka on perustettu Vanajan vankilaan (ja tutkintavankien osalta Hämeenlinnan vankilaan) vuonna 2010. Tässä alustuksessa olen kiinnostunut siitä, miten vankeinhoidon ja uuden perheosaston työntekijät kuvaavat yhteistyötään ja toimintaansa vankilan perheosaston puitteissa. Erityisesti olen kiinnostunut lastensuojelun paikasta vankeinhoidon keskellä. Olen kerännyt sekä vankeinhoidon työntekijöiden ryhmähaastattelun että perheosaston työntekijöiden ryhmähaastattelun perheosastotyön ensimmäisen vuoden kokemuksista. Lisäksi käytettävissäni on vankeinhoidossa tehtyjä haastatteluja lasten asemasta ennen perheosaston perustamista. Jännite syntyy siitä, että vankivanhempi on vankilan ja lapsi lastensuojelun työn kohteena ja samanaikaisesti perheosaston työ tapahtuu vankilan sisällä. Alustuksessani pohdin empiirisen aineiston esimerkkien kautta mahdollisia teoreettisia tarkastelukulmia haastatteluaineistoon. Tähän toivon myös ideoita ja ajatuksia muilta työryhmän jäseniltä. Lastensuojeluasiakkaasta työtön Tutkimus nuorten aikuisten kokemuksista sosiaalityön asiakkuudesta lastensuojelussa ja Työvoiman palvelukeskuksessa Jessica Sundström Jyväskylän yliopisto, Kokkolan toimipiste jessica.sundstrom@kokkola.fi Aloittaessani sosiaalityöntekijänä Kokkolan työvoiman palvelukeskuksessa havahduin sille, että suuri osa asiakkaistamme on entisiä lastensuojeluasiakkaita ja niin sanottuja jälkihuoltonuoria. Näiltä nuorilta puuttuu ammattikoulutus ja monet ovat täysin tulottomina toimeentulotuen varassa eläviä. Tiedämme heidän elämänhistoriastaan ainakin sen verran, että se on ollut siinä määrin huolia
sisältävä, että siihen on puututtu lastensuojelutoimenpitein. Tämän lisäksi huomaamme vastaanotolla, että heiltä ei vain puutu turvallinen historia, heiltä puuttuu myös turvallinen tulevaisuus. Tutkimusintressini heräsi näistä ristiriidoista, joita huomaan omassa työssäni. Työssäni minun pitäisi aktivoida nuoria, joiden elämä on ainakin lastensuojeluasiakkuuden perustella oletettu turvattomaksi jo lapsuudessa, ja jotka ovat jo pitkään olleet lastensuojelun sosiaalityön kohteena. Tavoitteenani on tehdä artikkeliväitöskirja, joka koostuu viidestä eri artikkelista. Ensimmäinen artikkeli on johdatteleva artikkeli aiheeseen, jossa käyn teoreettista pohdiskelua aiheesta. Toinen artikkeli on metodiartikkeli, jossa kuvaan Mixed Methods tutkimusmenetelmää ja valitsemani metodit. Tutkimuksen pääpaino on kolmannessa ja neljännessä artikkelissa. Kolmas artikkeli on kvantitatiivinen tutkimusartikkeli, jossa yhdistän tilastoaineistoa kuntien lastensuojelurekisteristä ja työhallinnon tilastojärjestelmästä. Artikkelissa kuvaan tutkimusaiheen relevanssia. Tutkin myös tilastollisesti mitä lastensuojelun ja työhallinnon toimenpiteitä ja palveluja nuorille aikuisille on tarjottu siirtymävaiheessa nuoruudesta aikuisuuteen. Neljäs artikkeli on kvalitatiivinen, ja siinä esittelen haastattelumateriaalin tulokset. Viides artikkeli on yhteenvetoartikkeli, jossa tuon esille tutkimuksen tulokset. Tutkimukseni on alkuvaiheessa ja toivon Valtakunnallisilla sosiaalityön tutkimuksen päivillä saavani palautetta, ideoita ja kannustusta pystyäkseni viemään tutkimustani tieteellisesti oikeaan suuntaan. Globalisoituva lastensuojelu? Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Sosiaalitieteiden laitos/helsingin yliopisto timo.harrikari@helsinki.fi Lasten suojelemista koskevat kysymykset ovat viime aikoina osoittaneet merkkejä laajamittaisesta kansallisvaltiolliset rajat ylittävästä murroksesta. Tästä esimerkkejä ovat muun muassa globaalin kylän (Franko Aas 2007) lapsiväestöjä koskettavien luonnonkatastrofien aktualisoituminen, lasten
suojelemiseen erikoistuneiden ylikansallisten toimijoiden lisääntyminen ja lastensuojelun kansallista liikkumavaraa ehdollistavien kansainvälisten normien voimistuminen päätöksenteossa. Käsittelen puheenvuorossani lyhyesti lasten suojelemisen globaaleja, ylikansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. Lähtökohtana on avata lastensuojelun ns. metodologista nationalismia ja pyrkiä samalla lasten suojelukysymysten ymmärtämiseen entistä laajemmassa globaalin hallinnan (Hardt & Negri 2001), ylikansallisten yritysten ja ihmisoikeusjärjestöjen tavoitteiden sekä kansallisvaltioiden välisen pelin (Beck 2005) kokonaisuudessa.