LAUKAAN KOULUVERKKOSELVITYS LAUKAAN KOULUTUSLAUTAKUNTA

LAUKAAN KOULUVERKKOSELVITYS LAUKAAN KOULUTUSLAUTAKUNTA LOKAKUU 2005

2 SISÄLTÖ 1. KOULUVERKON SELVITYSTYÖN TAUSTAA 3 2. NYKYINEN KOULUVERKKO 3 3. OPPILASENNUSTEET V. 2006 2012 12 4. ERITYISOPETUS 15 5. KOULUTOIMEN TALOUDEN TARKASTELUA 15 6. KOULULAIT JA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 16 7. OPETUS- JA KULTTURITOIMEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄ 19 8. KOULUN LAKKAUTTAMISEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET LAUKAASSA 21 9. NYKYISET KOULUN SÄILYTTÄMISEN KRITEERIT 21 10. LAUKAAN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS 22 11. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1.8.2006 ALKAEN 23

3 1. KOULUVERKON SELVITYSTYÖN TAUSTAA Laukaan kunnanvaltuusto on päättänyt perusopetuksen kouluverkon arvioinnista osana talouden tervehdyttämistoimenpiteenä. Selvitystyön taustalla on ennusteet Laukaan kunnan taloudellisen tilanteen varsin nopeasta muuttumisesta heikompaan suuntaan. Vuoden 2004 tilinpäätös osoitti vuosikatteen jäävän n. 300.000 euroa negatiiviseksi, joka on vahvistanut käsityksiä taloudellisen tilanteen vakavuudesta. Koulutuslautakunta käsitteli kouluverkon arvioinnin käynnistämistä 23.2.2005 pitämässään kokouksessa ja päätti perustaa valmistelevan työryhmän, johon nimettiin puheenjohtajaksi koulutuslautakunnan puheenjohtaja Lauri Honkonen, sihteeriksi koulutoimenjohtaja Juha Tolonen sekä jäseniksi Pertti Torikka ja Pirjo Leinonen. Lisäksi koulutuslautakunta pyysi Laukaan opettajien ammattiyhdistyksen, KTV:n nimeämään työryhmään omat edustajansa. Opettajien edustajina työryhmässä ovat olleet mukana Jukka Lummelahti ja Kari Saarinen. KTV:tä on edustanut Meeri Pirttinen. 1.8.2005 alkaen ryhmässä on ollut mukana vs. koulutoimenjohtaja Ari Kontoniemi. Kouluverkon selvitystyöstä on kerrottu 29.8.2005 Savion koulun oppilaiden vanhemmille, 6.9.2005 Lankamaan koulun, 8.9.2005 Vuonteen, Tarvaalan ja Savion koulun ja 13.9.2005 Haapalan ja Äijälän koulun vanhemmille. Tarvaalan koululla pidettiin lisäksi oma kouluilta 28.9.2005. Tehtäväksi annossaan koulutuslautakunta päätti tehdä laaja-alaisen kouluverkon arviointiprosessin, jossa selvitetään kouluverkon nykytila, oppilasmäärien kehitys seuraavien vuosien aikana, opetukselliset näkökulmat sekä taloudelliset tekijät eri vaihtoehdoissa. Selvitystyön aikataulutavoitteena on saada työ valmiiksi v. 2005 loppuun mennessä. 2. NYKYINEN KOULUVERKKO Laukaan kunnassa toimii 13 vuosiluokat 1-6 sisältävää peruskoulua ja kaksi vuosiluokkien 7-9 koulua ja yksi 1-9 vuosiluokkien koulu. Lisäksi Laukaassa on kaksi lukiota Laukaassa ja Lievestuoreella. Kunta on jaettu kolmeen peruskoulualueeseen (Vihtavuori, Lievestuore ja Kirkonkylä) entisten yläasteiden koulualueiden mukaisesti. Vuosiluokkien 1-6 koulut on edelleen jaettu koulunkäyntialueisiin, joista oppilaat tulevat tiettyyn kouluun. Koulunkäyntialueet ovat eräissä tapauksissa osittain päällekkäiset ja oppilaita samalta alueelta käy eri koulua. Seuraavassa tarkastellaan kutakin peruskoulua erikseen, sijaintia, oppilasmäärää ja sen kehitystä tulevien vuosien aikana. Lisäksi kunkin koulun kohdalla on mainittu kiinteistötoimen kuvaus ao. koulukiinteistöstä (kursiivi-tekstillä). Tarvittavat koulukiinteistöjen tilamäärät (m2) liitetään raporttiin niiden valmistuttua. VUOSILUOKKIEN 1-6 KOULUT (ALA-ASTEET) Haapalan koulu Haapalan koulu palvelee Viitalan, Tervatehtaan, Haapalan, Haapasuon ja Vatian kylän oppilaita. Koulussa on lv. 05-06 19 oppilasta ja he muodostavat kaksi perusopetusryhmää: yhdistetty 1.-2. luokka ja yhdistetty 3.-6. luokka. Koulun oppilasmäärä kasvaa ennusteen mukaan seuraavien lukuvuosien aikana yli 30 oppilaan kouluksi.

4 Haapalan koulun oppilaista 10 on koulukuljetuksen piirissä (Vatian suunta 5, Viitalasta 4 ja Haapasuolta 1). Haapalan kylältä tulee 6, Haapasuolta 1 ja Viitalasta 1 oppilasta, jotka eivät ole koulukuljetusten piirissä. Perusopetusryhmätiloja on kolme, joista yksi on nykyisin kieli- ja ryhmäopetustilana. Koulussa on sisäliikuntasali ja erillinen teknisen käsityön luokka. Koulurakennuksen yhteydessä toimivaa Haapalan retkitupaa voidaan käyttää opetustilana ja toisaalta koulu voi toimia retkituvan tilapäisenä majoitustilana. Haapalan ala-asteella on mahdollista olla kolme perusopetusryhmää ja 40-50 oppilasta. Haapalan koulurakennus on valmistunut vuonna 1958 ja sitä on laajennettu vuonna 1982 (retkitupa). Rakennus on valmistunut oman aikakautensa rakennustapoja noudattaen, siihen on tehty ulkovaipan kunnostustöitä 80-luvulla. Pääosin rakennus on alkuperäisessä kunnossaan. Rakennukseen ei ole tehty peruskuntoarviota. Rakennus vaatii perusparannusluonteisia kunnostustöitä. Rakennustekninen kunto on tyydyttävä. Kirkonkylän koulu Laukaan kirkonkylän koulu muodostaa oman selkeän toiminta-alueensa. Koulussa on lv. 05-06 442 oppilasta ja ennusteen mukaan määrä pysyttelee seuraavien lukuvuosien aikana 400 oppilaan tuntumassa. Odotettavissa kuitenkin on, että Kirkonkylän koulun oppilasmäärä ei kuitenkaan laske nykyisestään, koska mm. kirkonkylän asukasmäärän lisääntyminen (mm. Kantolan alue) kasvattaa myös koulun oppilasmäärää. Oppilaiden koulumatkat ovat luonnollisesti lyhyet. Yli 3 kilometrin koulumatkoja on 35 oppilaalla ja nekin johtuvat pääsääntöisesti opetuksellisista syistä, pienryhmäsijoituksista jne. Kuljetusoppilaita on kaikkiaan 66. Kirkonkylän koulun alueeseen liitettiin Kärkkään koulun alue v. 1999. Kirkonkylän koulussa toimii koko kuntaa palvelevia erityisopetuksen ryhmiä, joissa lv. 05-06 on n. 54 oppilasta ja tulevaisuudessa erityisluokilla arvioidaan olevan edelleen n. 50 oppilasta. Koulutilat ovat nykyiselle oppilasmäärälle ahtaat, mutta riittävät. Teknisen käsityön luokka on liian ahdas ja vanhanaikainen. Kokonaisuutena arvioiden koulussa ei ole enää kasvunvaraa uusille perusopetusryhmille. Ainoastaan nykyisiin ryhmiin saadaan vielä yksittäisiä oppilaita sijoitetuksi. Uutena ryhmänä aloitti kuluvan lukuvuoden alusta alkaen 19 oppilaan esiopetuksen ryhmä, joka toimii Mäntymäen päiväkodilta jääneissä tiloissa. Rakennukset ovat valmistuneet vaiheittain vuosina 1972 ja 1990. Rakennuksiin ei ole tehty peruskuntoarviota. Rakennusten vesikatot on perusparannettu tai uusittu A- ja C-rakennuksessa vuosina 2003 ja 2005. Vuonna 2002 on keittiötila ja ruokasali perusparannettu. Rakennus on rakennustekniseltä kunnoltaan pääosin hyvä. Perusparannustoimia edellyttävät B-rakennuksen vesikatto, piha-alueet, järjestelmät ja rakennelmat. Kuhaniemen koulu Kuhaniemen ala-aste on Laukaan suurimpia pieniä ala-asteen kouluja. Koulu sijaitsee Laukkavirran takana siltayhteyden takana. Kuhaniemen koulussa toimii lv. 05-06 kolme opettajaa ja 53 oppilasta. Koulussa on myös yksi esiopetuksen ryhmä, jossa on 12 lasta. Kuhaniemen koulun oppilasmäärä pysyy ennusteen mukaan n. 45-50 oppilaassa, mutta Kantolan alueen eteläisen osan lisännee oppilaita myös Kuhaniemen koulussa. Koululla on käytössä kolme perusopetusryhmätilaa. Jos esikoulu toimii koulussa jatkossakin, kaikki opetustilat ovat käytössä, kos-

5 ka esiopetukselle on varattu neljäs opetustila. Koululla on kaksi erillistä tilaa tekniselle käsityölle, liikuntasali ja pienopetusryhmätilaa. Koulun kenttä on hyvä ja siihen kuuluu jääkiekkokaukalo. Kuhaniemen ala-asteen oppilaiden koulumatka on suurimmalla osalla alle 5 km. Muutamia oppilaita tulee myös virran kirkonkylän puoleiselta alueelta, jolloin oppilaiden koulumatka kirkonkylän koululle saman pituinen tai jopa lyhyempi kuin Kuhaniemeen. Yli 10 km:n koulumatkoja ei ole. Kuhaniemen koulurakennus on valmistunut vuonna 1951, sen vesikatto on uusittu vuonna 1996. Rakennukseen on tehty tilojen muutoksista johtuvia korjaustöitä, tulipalon jälkeen vuonna 2003 on saneerattu esiopetuksen käytössä olleet yläkerran tilat. Rakennukseen ei ole tehty peruskuntoarviota, se on pääosin rakennusaikansa rakennustapojen mukaan toteutettu. Rakennuksen tekninen kunto on tyydyttävä. Kuusan koulu Kuusan ala-aste sijaitsee n. 7 km:n päässä kirkonkylän taajamasta. Lv. 05-06 koulussa on 55 oppilasta jakautuen kolmeen perusopetusryhmään: yhdysluokat 1.-2., 3.-4. ja 5.-6. Koulussa toimii myös esiopetuksen ryhmä, jossa on 7 lasta. Koulun oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan 45-50 oppilaan kouluksi. Kuusan kylälle on valmistunut yleiskaava ja sen seurauksena kylällä on vilkasta rakentamistoimintaa ja todennäköistä on, että koulun oppilasmäärä kasvaa päinvastoin kuin ennusteissa on. Nykyiset luokkahuoneet ovat varsin pieniä ja alkavat olla melko täynnä. Kuusan koulun oppilaiden koulumatkat ovat lyhyet. Suurin osa oppilaista asuu alle 3 km:n etäisyydellä koulusta. Koulukuljetuksen piirissä on 20 oppilasta. Kuusan koulurakennuksen peruskuntoarvio valmistuu syyskuussa 2005. Rakennus on valmistunut vuonna 1957 ja se on lähes alkuperäisessä kunnossaan ja toteutettu rakentamisaikansa mukaisin rakennustavoin ja - menetelmin. Rakennukseen on tehty tilojen käytön edellyttämiä muutoksia. Tarkempi kunnossapitotarve selviää peruskuntoarvion valmistuttua. Rakennuksen tekninen kunto on tyydyttävä. Lankamaan koulu Lankamaan koulussa on lv. 05-06 24 oppilasta. Tulevat vuoden osoittavat, että oppilasmäärä kääntyy laskusuuntaan. Lankamaan koulualue on yksi suurimmista Laukaan alueella ja koulun sijainti on maantieteellisesti vaikein. Lähimpään toiseen ala-asteen kouluun (Haapala) on matkaa 15 km. Lankamaan kouluun tulee oppilaita neljältä kuljetussuunnalta: Mannilasta 5 oppilasta (10 km), Paanalansaaresta 2 oppilasta (yli 10 km), Kuusvedenrannasta 8 oppilasta (8 km) ja koulualueen itäpuolelta 2 oppilasta (7 km). Lankamaan kouluun tulee oppilaita alueen luoteisosasta, jolloin sieltä tulevien oppilaiden koulumatka on yli 10 km ja kutakuinkin yhtä pitkä kuin Haapalan tai Äijälän kouluille. Toisaalta oppilaita tulee myös koulualueen eteläosasta (mm. Paanalansaari), josta koulumatkaa tulee niinikään yli 10 km. Kuluvana lukuvuonna lähes kaikki oppilaat eli 17/24 on oikeutettu koulukuljetukseen.

6 Lankamaan ala-asteella on tilaa kahdelle perusopetusryhmälle, jolloin maksimioppilasmäärä on n. 30-35 oppilasta. Lankamaan koulun rakennus on valmistunut vuonna 1951 ja rakennuksen opetustiloja on perusparannettu vuonna 1985 (vesikatto ja luokat). Rakennus on pääosin alkuperäisessä kunnossaan, siihen ei ole tehty peruskuntoarviota. Rakennuksen tekninen kunto on korkeintaan tyydyttävä, sen ulkovaippa, alapohja ja järjestelmät edellyttävät perusparannusluonteisia korjauksia Leppäveden koulu Leppäveden koulu toimii kahdessa koulupaikassa. Vuosiluokat 1-2 käyvät kouluaan Tiituspohjan taajamassa v. 1985 valmistuneessa koulurakennuksessa ja esikoulu aivan vieressä omassa nuorisotoimen kanssa yhdessä toimivassa rakennuksessa. 3-6 luokat opiskelevat vanhalla koulupaikalla vasta korjatuissa koulutiloissa. Lukuvuoden 2005-2006 alussa koulussa on 259 oppilasta ja neuvolan ennusteitten mukaan oppilasmäärä tulee hiukan laskemaan lähivuosina. Leppäveden koulun alueelle on kaavoitettu ns. Näätämäen alue, joka rakentuessaan lisää koulun oppilasmäärää. Voisi ennustaa, että koulun oppilasmäärä tulee pysymään nykyisellä tasolla tai jopa kasvamaan hiukan. Leppävesi on suosittu lapsiperheiden ja omakotitalojen taajama. Koulukuljetuksessa olevilla 15 oppilaalla on koulumatka 3-5 km ja 10 oppilaalla 5-10 km. Yli 10 kilometrin koulumatka on 3 oppilaalla. Kuljetuksessa on kaikkiaan 28 oppilasta. Opetustilat ovat tällä hetkellä riittävät, tosin pienet ryhmätilat puuttuvat täysin. Tilaa uusille opetusryhmille on lähes mahdoton löytää. Leppäveden koulunrakennus on valmistunut vuonna 1953 ja se perusparannettu vuonna 1993. Peruskorjauksen yhteydessä ei kiinteistön piha-alueella olevaa "vanhaa punakoulua" ole korjattu. Päärakennus on hyvässä kunnossa mutta vanha koulurakennus edellyttää pikaisia korjaustoimia tai korvaavien tilojen hankkimista (puutteellinen ilmanvaihto, kastuneet rakenteet ). Rakennuksiin ei ole tehty peruskuntoarviota. Tiituspohjan koulurakennus on valmistunut vuonna 1986. Rakennukseen ei ole tehty peruskuntoarviota. Rakennus on pääosin hyvässä kunnossa. Siihen on tehty kunnossapitotöitä (ilmanvaihdon muutos 2005, sisääntulokatoksen korjaus 2004, ulkovaipan rakennusosien kunnostusta 2004 jne. ). Lievestuoreen koulu Lievestuoreen koulu on niin ikään hajautunut kahteen koulurakennukseen. Neljä opetusryhmää (vuosiluokilta 1.-6.) käy kouluaan Kallion koulussa ja muut Tervamäen koulussa. Koulussa on lv. 05-06 220 oppilasta sisältäen mukautetun opetuksen pienryhmän, jossa on seitsemän oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee 210 oppilaaseen vuoteen 2012 mennessä. Hohon koulun alue liitettiin Lievestuoreen kouluun v. 2001. Lievestuoreen koulun 29 oppilaalla koulumatka on 3-5 kilometriä ja 27 oppilaalla 5 10 km. Pitkät koulumatkat johtuvat entisen Simunan koulun Lievestuoreelle tulevista oppilaista. Koulukuljetuksissa on lv. 05-06 kaikkiaan 72 oppilasta.

7 Kallion koulussa on tilat neljälle opetusryhmälle. Koulussa on tilat myös teknisen käsityön opettamiseen, yhdistetty englannin ja tekstiilityön luokka, erityisopetuksen/terveydenhoitotila sekä pieni voimistelusali. Koulussa on tehty peruskorjausta, joka on vielä kesken. Töitä on jatkettu vuosittain kunnossapitomäärärahoilla. Kallion koulu on tyydyttävässä kunnossa ja sijainniltaan rauhallinen ja turvallinen. Kouluun valmistui kesällä 2003 oppilaiden ja henkilökunnan pukeutumis- ja peseytymistilat. Kesällä 2004 koulun vesikatto uusittiin. Suurimpana puutteena on vanhentunut tekniikka, wc- tilojen huonokuntoisuus sekä ilmastoinnin keskeneräisyys. Kallion koulu on valmistunut vuonna 1952. Rakennus on lähes alkuperäisessä kunnossaan. Vuonna 2004 on rakennuksen vesikatto uusittu, vuonna 2003 on pohjakerroksen tilojen käyttötarkoitus muutettu pesutiloiksi ja vuonna 2002 on koulun ilmanvaihtoa tehostettu.rakennuksesta ei ole tehty peruskuntoarviota, perusparannusluonteisia toimia edellyttävät ulkovaippa ja sen rakennusosat, järjestelmät ja sisäpuoliset pintarakenteet. Rakennus on tyydyttävässä kunnossa. Tervamäen koulun peruskorjaus valmistui v. 2003. Koulussa toimii seitsemän opetusryhmää, esiopetusryhmä, yleisopetuksen pienryhmä ja yksi erityisopetuksen ryhmä. Koulussa on hyvät käsityötilat ja voimistelusali. Laurinkylän koulu (7-9 vuosiluokat) käyttää samoja tiloja teknisen käsityön opetuksessa. Tervamäen koulussa on tilaa kahdeksalle opetusryhmälle ja yhdelle erityisopetuksen ryhmälle. Tervamäen koulua on perusparannettu vaiheittain vuosina 2000-2004. Rakennus on teknisesti hyvässä kunnossa. Savion koulu Savion koulun oppilasmäärä on lv. 05-06 37 oppilasta ja heidät on jaettu kolmeen perusopetusryhmään 1-2 luokat, 3-4 luokat ja 3-6 luokat. Savion koulun oppilaat tulevat kahdelta alueelta. Ensimmäinen selkeä alue on koulun ympäristö. Toinen keskus on Metsolahden kylä valtatie -9 eteläpuolella. Savion koulun oppilaista 20 on kuljetusoppilaita ja osalla heistä koulumatka on yli 10 km (Metsolahdesta tulevat). Savion koulun oppilasmääräennuste osoittaa varsin voimakasta laskua. Sen mukaan oppilasmäärä laskee alle 20 oppilaan jo neljässä vuodessa. Koululla on tilat kolmelle opetusryhmälle, liikuntasali ja teknisentyönluokka. Talvella 2005 remontoitiin ja suurennettiin englannin/atk-luokka. Savion koulu on valmistunut vuonna 1962. Sen rakennusosia on perusparannettu vuosina 1991 ja 1992. (ulkovaippa ja ikkunat). Koulurakennuksessa olleet asunhuoneistot on muutettu opetustiloiksi vuonna 1999. Rakennukseen on tehty sisäpuolisia ja vesikaton kunnossapitotöitä vuonna 2005. Viemärijärjestelmän tulvimisen vuoksi on teknisten tilojen lattiarakenne korjattu vuonna 2004. Rakennuksesta ei ole tehty peruskuntoarviota, se on tekniseltä kunnoltaan tyydyttävä. Tarvaalan koulu Tarvaalan koulussa on lv. 05-06 yhteensä 20 oppilasta jaettuna kahteen perusopetusryhmään (1.-2. lk ja 3.-6. lk). Oppilasmäärä vahvistuu seuraavien vuosien aikana n. 25 oppilaaseen.

8 Tarvaalan koululle on mahdollista sijoittaa kolme perusopetusryhmää (n. 60 oppilasta). Koulussa on lisäksi pienluokka, hyvät ulkoliikuntapaikat, pallokenttä, kaukalo, lentopallokenttä ja lumikouru lautailijoille liikuntatila, tietokonetila sekä teknisen että tekstiilikäsityön opetustilat. Tarvaalan koulualue on myös laaja, koska lakkautetusta Simunan koulupiiristä tulee oppilaita Tarvaalaan. Kuluvana lukuvuonna on 10 kuljetusoppilasta. Lähimmät naapurikoulut ovat Kuhaniemen ja Vuonteen ala-asteet n. 8 km:n etäisyydellä. Tarvaalan koulualue on muutoin tarkoituksenmukainen, mutta Saarilammin alueelta on lyhyempi koulumatka Lievestuoreelle ja koulukuljetukset on helpompi järjestää Lievestuoreelle kuin Tarvaalaan. Saarilammilta tulevat oppilaat ovat käyneet Tarvaalassa, koska Simunan koulu lakkautettiin v. 1994 ja oppilaille on annettu oikeus käydä Tarvaalassa. 3 oppilasta käy Kuhaniemellä Neidonsalmen Tarvaalan puolelta, vaikka oppilaat kuuluvat Tarvaalan koulualueeseen. Tarvaalan koulu on peruskorjattu v. 1983. Sen jälkeen koulun ikkunat on uusittu, vesikatto kunnostettu ja ulkomaalaus suoritettu, joten koulu on hyvässä kunnossa. Kesällä 1998 koulun asunto on peruskorjattu. Kesällä 2005 ehostettiin koulua uusimalla ulko-ovet. Rakennus on rakennettu hyvin rakentamisaikansa tietämyksen mukaan ja rakennuksessa käytetyt rakenneratkaisut ovat tyypillisiä rakennusajankohdalle. Rakennuksen korjaaminen sellaiseksi, että siihen ei jää riskirakenteita, edellyttäisi varsin laajoja ja kalliita korjauksia välttämättömien korjaustoimenpiteiden lisäksi. Merkittävimpinä perusteina korjauksille ja jatkotutkimuksille voidaan pitää mahdollisten terveyshaittojen estäminen ja rakennuksen peruskunnon säilyminen. Valkolan koulu Valkolan koulu sijaitsee Peurunkajärven pohjoispäässä n. 12 km:n päässä Laukaan kirkonkylästä. Koulussa on lv. 05-06 64 oppilasta ja oppilasennusteen mukaan määrä pysyy n. 60 oppilaan seutuvilla. Valkolan koulu on kolmen perusopetusryhmän koulu siten, että 1.-2. vuosiluokat muodostavat yhden luokan ja vastaavasti 3.-4. ja 5.-6. vuosiluokat oman ryhmänsä. Lisäksi koulussa toimii oma esiopetuksen ryhmä, jossa on 15 lasta. Valkolan koulun oppilasta 30 on koulukuljetuksen piirissä, mutta yli 10 km:n koulumatkoja ei ole. Näin ollen Valkolan ala-aste sijaitsee erittäin hyvällä paikalla eivätkä oppilaiden koulumatkat ole pitkiä. Koulukuljetusten määrä on lisääntynyt johtuen siitä, että esikoululaisten ja 1-2 luokkien oppilaiden määrä on suuri ja koulumatka yli 3 km. Valkolan koulua on peruskorjattu viime vuosina ja tällä hetkellä opetustilat ja kalusto ovat hyvät ja toimivat. Liikuntasalin puute on suurin ongelma. Valkolan koulu on valmistunut 1950, sen tiloja on muunnettu vuonna 1984 ja 1991. Samalla on myös vesikatto uusittu. Rakennus on rakennettu hyvin valmistumisaikansa tietämyksen mukaan ja rakennuksessa käytetyt rakenneratkaisut ovat tyypillisiä rakennusajankohdalle. Rakennuksen korjaaminen sellaiseksi, että siihen ei jää riskirakenteita, edellyttäisi varsin laajoja ja kalliita korjauksia välttämättömien korjaustoimenpiteiden lisäksi. Merkittävimpinä perusteina korjauksille ja jatkotutkimuksille voidaan pitää mahdollisten terveyshaittojen estäminen ja rakennuksen peruskunnon säilyminen. Vehniän koulu

9 Vehniän koulu muodostaa varsin selkeän oman koulualueensa. Etäisyydet naapurikouluihin ovat yli 10 kilometriä, joten oppilaita ei juuri muualta tule kuin omalta alueeltaan. Vehniän koulussa on lv. 05-06 100 oppilasta ja ennusteen mukaan pysyy nykyisellä tasolla. Odotettavissa kuitenkin on, että oppilaita tulee olemaan ennustetta enemmän. Koulussa on viisi opetusryhmää (1., 2., 3.,4. ja 5.-6. vuosiluokat) ja lisäksi esiopetukselle on oma ryhmänsä, jossa on 17 lasta. Vehniän koulualue on laaja ja sen vuoksi myös oppilaiden koulumatkat ovat keskimääräistä pitemmät. 47 oppilaalla koulumatkaa on 3-5 kilometriä ja 22 oppilaalla yli 5 kilometriä. Vehniän koululle on valmistunut maaliskuussa 2005 laajennusosa, jossa on koulukeittiön ja ruokasalin lisäksi kaksi uutta luokkaa, esiopetuksen tila ja päivähoidon tilat. Kiinteistössä suoritettiin myös täydellinen peruskorjaus, joka valmistui elokuussa 2005. Rakennuksen tekninen kunto on hyvä. Vihtavuoren koulu Vihtavuoren koulu toteuttaa yhtenäisen peruskoulun tavoitetta. Lv. 05-06 1-6 luokilla on 195 oppilasta ja ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee 185 oppilaaseen neljän seuraavan vuoden aikana. Koulussa toimii myös esiopetuksen ryhmänsä, jossa on 14 lasta. Esiopetuksen ryhmä toimii Laukaan seurakunnan tiloissa, koska koululla ei tähän soveltuvaa tilaa ole. Vihtavuoren koulu on peruskorjattu vuonna 1993 ja luokkatilat ovat hyväkuntoiset. Kaikki opetustilat ovat tällä hetkellä käytössä. Ryhmäopetustiloja koululla ei tällä hetkellä ole, vaikka opetusryhmien suuri koko ja uusi opetussuunnitelma sitä edellyttäisivätkin. Kaavoitus uudelle alueelle Kuhajärven rantaan on suunnitteilla jo v. 2006 aikana ja myyntiin on tulossa n. 30 tonttia, joten tämä lisännee oppilaiden määrää ennustetta enemmän. Koulukuljetuksessa on tänä lukuvuonna mukana 15 oppilasta 1.-6. vuosiluokilta ja 2 oppilasta esiopetuksesta. Vihtavuoren koulun peruskuntoarvio valmistuu syyskuussa 2005. Rakennus on valmistunut vuonna 1957 ja se on perusparannettu vuonna 1993. Koulurakennuksen piha-aluetta ja perustusten kuivatusta on kunnostettu vuonna 2003 ja 2004. Rakennuksen tekninen kunto on hyvä, vesikatolla ja alapohjarakenteissa on kunnossapitotarvetta. Vuonteen koulu Vuonteen koululla on lv. 05-06 29 oppilasta jaettuna kahteen perusopetusryhmään. Oppilasmäärä vaihtelee lähivuosina 20-29 oppilaan välillä. Nykyisen oppilasennusteen mukaan lv. 2010-2011 koulussa on 19 oppilasta. Vuonteen koulussa käy oppilaita myös Vihtasillan alueelta. Kuljetusoppilaita on 13 ja heistä yhden oppilaan koulumatka on alle 5 km ja muilla yli 5 km. Vuonteen koulun lähimmät naapurikoulut ovat Tarvaala ja Savio, joihin molempiin on matkaa n. 8 km. Koulun kiinteistö on hyvässä kunnossa ja tilat vastaavat hyvin tarkoitustaan. Kiinteistöstä on tehty peruskuntoarvio 24.5.2004. Yläkerran asuinhuoneisto on remontoitu v. 1998. Saunaosasto on uusittu v. 1994 ja vesiputket v.1995. Opettajainhuone, kanslia ja erityisopettajan opetustila (pienluokka) on remontoitu myös v. 2002.

10 Kouluun sopii pienin järjestelyin kolme perusopetusryhmää (40-50 oppilasta). Liikuntasali koululta puuttuu, mutta käytössä on Laukaan vankilan liikuntasali korvauksetta neljänä päivänä viikossa. Vuonteen koulurakennus on valmistunut vuonna 1938, rakennuksessa on tehty erilaisia tilojen käyttöön liittyviä muutoksia vuosina 1988,1994,1998 ja 2002. Rakennus on rakennettu hyvin valmistumisaikansa tietämyksen mukaan ja rakennuksessa käytetyt rakenneratkaisut ovat tyypillisiä rakennusajankohdalle. Rakennuksen korjaaminen sellaiseksi, että siihen ei jää riskirakenteita, edellyttäisi varsin laajoja ja kalliita korjauksia välttämättömien korjaustoimenpiteiden lisäksi. Merkittävimpinä perusteina korjauksille ja jatkotutkimuksille voidaan pitää mahdollisten terveyshaittojen estäminen ja rakennuksen peruskunnon säilyminen. Äijälän koulu Äijälän koulu on kahden perusopetusryhmän muodostama 43 oppilaan (lv. 05-06) kyläkoulu ja koulun oppilaat on jaettu kahteen perusopetusryhmään (1-2 luokat ja 3-6 luokat). Kahden vakinaisen opettajan lisäksi koulussa työskentelee päivittäin tuntiopettaja (13 h), jonka vastuulla on pääasiassa 5-6 -luokkalaisten opetus. Oppilasennusteen mukaan oppilaiden määrä näyttää lähivuosien aikana pysyvän 35-40 oppilaassa. Koulussa on myös oma esiopetuksen ryhmänsä, jossa on kuluvana lukuvuonna 7 lasta. Esiopetusta varten koululla on viihtyisä tila rakennuksen yläkerrassa. Teknisen työn opetus vaatii tilamuutoksia lähiaikoina. Nykyinen tila ei täytä kaikilta osin nykyisiä vaatimuksia ja turvamääräyksiä. Ulkoliikuntaan koulu ympäristöineen soveltuu mainiosti, mutta sisäliikuntaa varten joudutaan suorittamaan vaivalloisia kalustonsiirtoja. Liikunnanopetusta voitaisiin helpottaa vuokraamalla Maamiesseuran talon salitilaa. Äijälän koulu sijaitsee 17 km:n päässä Laukaan kirkonkylältä Konneveden tien varrella. Lähin naapurikoulu Haapala sijaitsee n. 8 km etäisyydellä. Äijälän koulun oppilaiden koulumatkat ovat lyhyet. Yli 5 km:n koulumatka on 8 oppilaalla, joten koulun sijainti alueellisesti on hyvä. Äijälän koulu on valmistunut 1907. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1997 (julkisivuverhous ja ikkunat). Rakennuksen on tehty tilojen käytön edellyttämiä korjaus- ja muutostöitä vuosien 1983-2002 välisenä aikana. Rakennus on rakennettu hyvin sen aikaisen tietämyksen mukaan ja rakennuksessa käytetyt rakenneratkaisut ovat tyypillisiä rakennusajankohdalle. Rakennuksen korjaaminen sellaiseksi, että siihen ei jää riskirakenteita, edellyttäisi varsin laajoja ja kalliita korjauksia välttämättömien korjaustoimenpiteiden lisäksi. Merkittävimpinä perusteina korjauksille ja jatkotutkimuksille voidaan pitää mahdollisten terveyshaittojen estäminen ja rakennuksen peruskunnon säilyminen. 7-9 VUOSILUOKKIEN KOULU (YLÄASTEET) Sydän-Laukaan koulu Sydän-Laukaan koulun oppilasmäärä on lv. 05-06 389 oppilasta ja oppilasennuste osoittaa määrän nousevan seuraavien vuosien aikana, mutta kääntyy laskuun v. 2011. Sydän-Laukaan

11 koulu toimii samoissa koulutiloissa Laukaan lukion kanssa. Tämän vuoksi kouluilla on yhteisiä opettajia ja koulujen hallinto on osittain järjestetty yhteisesti. Ongelmana on nykyisin koulutilojen huono kunto, johon on odotettavissa parannusta, kun peruskorjauksen I vaihe käynnistyy vuoden 2005 lopussa. Sydän-Laukaan koulun oppilaat tulevat Kirkonkylän lisäksi pohjoisen Laukaan kouluista sekä Kuhaniemeltä ja Vehniältä. Sydän-Laukaan koulun ja Laukaan lukion yhteyteen valmistui uusi liikuntasali heinäkuussa 2004. Uudisrakennukseen tuli myös kolme uutta luokkatilaa helpottamaan tila-ahtautta. Rakennuksessa on meneillään perusparannus, joka ajoittuu vuosille 2005-2008. Perusparannuksen jälkeen rakennuksen kunto on hyvä. Laurinkylän koulu Laurinkylän koulun oppilaat tulevat eteläisen Laukaan kouluista, Saviolta ja Lievestuoreelta. Muutamia oppilaita tulee myös naapurikuntien (Hankasalmi) puolelta. Lv. 05-65 Laurinkylän koulussa on 179 oppilasta. Oppilasmäärä näyttää ennusteen mukaan kääntyvän kuluvan lukuvuoden jälkeen laskusuuntaan. V. 2012 koulussa on n.130 oppilasta. Laurinkylän koulu toimii yhteisissä koulutiloissa Lievestuoreen lukion kanssa. Tämä on perusteltua jo yksinomaan yhteisen opetushenkilökunnan ja yhteisen hallinnon vuoksi. Teknisen työn tilat sijaitsevat Tervamäen koululla, joka aiheuttaa jonkin verran ongelmia opetusjärjestelyihin. Laurinkylän koulun rakennus on valmistunut 1952-1963. Rakennusta on peruskorjattu vuosina 2001 ja 2002. Kattilahuoneen muutostyö on tehty vuonna 2003. Käsityötila on kunnostettu vuonna 1999. Rakennuksesta ei ole tehty peruskuntoarviota. Vaiheittain tehty perusparannus on kohdistunut osaan rakennusta, vanha rakennusosa ja liikuntasali ovat lähes alkuperäisessä kunnossaan kunnossapitotoimista huolimatta. Rakennus vaatisi korjaamattomien osien perusparannuksen (liikuntasali, vanhan rakennusosan ulkovaippa, vesikatto ja opetustilat). Rakennus on peruskorjauksen vaiheittaisuuden vuoksi tyydyttävässä kunnossa Vihtavuoren koulu Vihtavuoren koulu toimii v. 1993 käyttöön otetuissa ja ajanmukaisissa koulutiloissa. Koulussa (7-9 vuosiluokat) on lv. 05-06 265 oppilasta ja ennusteen mukaan määrä laskee seuraavien vuosien aikana siten, että lv. 2012-2013 koulussa on 220 oppilasta vuosiluokilla 7-9. Koulu toimii yhtenäisen perusopetuksen kouluna ja samassa rakennusryhmässä on myös tilat 1-6 vuosiluokille. Vaikka koulutilat ovat uudehkot, riittävät ne juuri ja juuri nykyiselle oppilasmäärälle. Kuljetuksessa on 142 oppilasta. Osa luokkatiloista on alunperin suunniteltu pienemmille opetusryhmille. Lukumääräisesti luokkatilat riittävät juuri ja juuri, edellyttäen, ettei oppilasmäärä olennaisesti kasva. Ilmastointi on puutteellinen, koska tulo- ja poistoilmaventtiilit sijaitsevat vierekkäin samalla seinällä. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämiseksi koulurakennusten väliin tarvittaisiin henkilökunnalle yhteiset työskentelytilat. Vihtavuoren koulu on valmistunut vuonna 1993. Siihen ei ole tehty peruskuntoarviota. Rakennus on pääosin hyvässä kunnossa lukuun ottamatta liikuntasalin vesikattorakenteen puutteita

12 ja opetustilojen ilmanvaihdon puutteita. Kunnossapitotarve ja mahdolliset perusparannusluonteiset korjaustarpeet selviävät kuntoarvion valmistuttua syyskuussa 2005. 3. OPPILASENNUSTEET V. 2006 2012 Seuraavassa taulukossa on esitetty koulukohtaiset oppilasennusteet v. 2012 saakka. Tiedot perustuvat lv. 2005-2006 oppilasmääriin ja väestörekisteristä saatuihin vuosittaisiin ikäluokkatietoihin. Oppilasennusteiden viimeinen ikäluokka on v. 2004 syntyneet. Oppilasmäärissä ei ole mukaan koulujen esiopetusryhmissä olevia lapsia. PERUSOPETUS, LUOKAT 1-6 20.9.2005 KOULU 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 Haapala 19 17 20 24 29 31 32 Kirkonkylä 442 425 428 416 413 418 409 Kuhaniemi 53 53 45 46 49 46 45 Kuusa 55 53 50 51 48 43 39 Lankamaa 24 22 19 16 14 11 11 Leppävesi 259 250 254 248 238 233 222 Lievestuore 220 226 225 213 214 217 207 Savio 37 31 28 22 14 9 9 Tarvaala 20 20 25 23 24 22 21 Valkola 64 70 70 64 64 62 54 Vehniä 101 106 108 106 105 94 97 Vihtavuori 195 182 188 185 184 184 180 Vuontee 29 24 21 17 16 14 13 Äijälä 43 40 39 36 35 32 29 Yhteensä 1561 1519 1520 1467 1447 1416 1368 PERUSOPETUS, LUOKAT 7-9 20.9.2005 KOULU 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 Sydän-Laukaan k. 389 395 403 408 385 401 389 Laurinkylän koulu 179 172 152 133 130 131 124 Vihtavuoren koulu 265 280 251 257 248 251 246 Yhteensä 833 847 806 798 763 783 759 Taulukko 1: Perusopetuksen oppilasennusteet v. 2012 saakka Oppilasennusteisiin liittyy epävarmuutta, koska siinä ei ole huomioitu muuttovaikutusta kunnasta ulos eikä muualta kuntaan muuttaneiden oppilaiden määrää. Oppilasennusteen mukaan Laukaan kunnassa on v. 2010 n. 1.430 vuosiluokan 1-6 oppilasta. Tilastokeskus ennakoi, että v. 2010 on n. 1.600 oppilasta, ts. 170 oppilasta enemmän. Tilastokeskuksen arviointi perustuu väestömäärään, jonka ennakoidaan kasvavan Laukaassa v. 2010 mennessä 17.900 asukkaaseen (v. 2015 18.400 as).

13 Edellisessä v. 1998 tehdyssä kouluverkkoselvityksessä ennustettiin, että Laukaassa on lv. 2004-2005 1.338 peruskoulun 1-6 vuosiluokan oppilasta. Todellinen määrä oli 1.588, ts. 250 oppilasta enemmän kuin silloiset väestörekisteriin perustuneet ennusteet. Edellä olevan perusteella voimme arvioida, että Tilastokeskuksen oppilasmääräennuste on todellista tilannetta lähempänä, koska siinä on huomioitu myös muuttoliikenne kuntaan ja kunnasta pois. Jos väestömäärän kehitys jatkuu nykyisenä, Laukaassa on v. 2010 n. 1.500 1.600 1-6 vuosiluokkien oppilasta. Toinen arvioitava asia on se, miten oppilasmäärä muuttuu eri kouluissa. Kohtuullisen varmasti voimme ennakoida, että Kirkonkylän ja Leppäveden koulun oppilasmäärä kasvaa ennustetta nopeammin johtuen uusista Kantolan ja Näätämäen asuntoalueista. Kantolan alue heijastunee myös Kuhaniemen koulun oppilasmäärään. Myös Lievestuoreella on hyvät edellytykset kasvaa ennakoitua vauhdikkaammin. Kuusassa on voimakasta rakentamistoimintaa, joka lisää myös koulun oppilasmäärää ennakoitua enemmän. Pienillä kouluilla oppilasmäärän ennustaminen on niin ikään jossakin määrin vaikeaa. Oppilasennustetaulukossa on esitetty tällä hetkellä kukin koulun alueella olevat oppilaat. Kyläkunnilla on ryhdytty aktiivisesti markkinoimaan vapaita tontteja ja kyläilloissa saatujen palautteen mukaan kiinnostusta on ollut hyvin. Uusien talojen rakentamisen myötä oppilasmäärä tulee olemaan ennustetta suurempi, samoin muu muutto kylälle lisää oppilasmäärää. Toki myös poismuutto vastaavasti vähentää koulussa olevien oppilaiden lukumäärää. Lisäksi myös kunnan sisäinen muuttoliikenne vaikuttaa koulujen oppilasmääriin. Kyläiltojen keskusteluissa on tullut esille, että taajamissa asuvat perheet ovat parhaillaan rakentamassa tai suunnittelemassa rakentamista kyläkunnalle. Yksittäiselle koululle näillä on merkitystä, mutta ei vaikuta luonnollisesti koko kunnan tasolla oppilasmäärän arviointiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tilastokeskuksen ennuste Laukaan peruskoulussa vuosiluokilla 1-6 ja 7-9 olevien ikäluokkien määrästä. Samaan taulukkoon on sijoitettu vertailun vuoksi myös väestörekisterin perusteella laadittu oppilasennuste, jossa ei siis ole huomioitu sekä kuntaan että kunnasta pois muuttaneiden oppilaiden määrää. Laukaa 2005 2008 2010 2015 Muutos 05-15 1-6 lk 1-7 lk 1-6 lk 7-9 lk 1-6 lk 7-9 lk 1-6 lk 7-9 lk 1-6 lk % 7-9 lk % Tilastokeskus 1575 842 1564 824 1596 817 1674 812 6,3-3,6 Väestörek. 1575 815 1494 802 1432 779 Ero 0 27 70 22 164 38 Taulukko 2: Perusopetuksessa olevien ikäluokkien koko vuoteen 2015 (Tilastokeskus ja väestörekisteri)

14 LAUKAAN KUNNAN PERUSKOULUALUEET Haapalan koulualue Valkolan koulualue Äijälän koulualue V ehniän koulualue Kuusaan koulualue K irkonkylän koulualue Lankamaan koulualue V ihtavuoren koulualue Kuhaniemen koulualue Tarvaalan koulualue Vuonteen koulualue Leppäveden koulualue S avion koulualue Lievestuoreen koulualue 4. ERITYISOPETUS Laukaan kunnan erityisopetus on järjestetty sekä luokkamuotoisena että osa-aikaisena erityisopetuksena. Lisäksi kahdella koululla toimii yleisopetuksen pienryhmät, jotka osaltaan tukevat erityisopetusta. Erityisopetuksesta on valmistunut joulukuussa 2004 oma kehittämissuunnitelma, josta saa tietoa erityisopettajilta ja koulutoimenjohtajalta. Luokkamuotoinen erityisopetus Kirkonkylän koululla on kolme mukautetun opetuksen erityisluokkaa, kaksi harjaantumisopetuksen luokkaa sekä yksi erityisluokka tarkkaavaisuushäiriöistä ja/tai sosiaalisesta sopeutumattomuudesta kärsiville oppilaille. Koulussa on myös ns. alkuluokka niille koulutulokkaille, jotka tarvitsevat vielä huomattavaa tukea koulun aloittamiseksi. Kaikki em. erityisluokat palvelevat koko kuntaa, mutta pääsääntöisesti oppilaat tulevat Pohjois-Laukaan ja Kirkonkylän lähialueilta. Oppilaita näissä erityisluokissa on yhteensä 48. Vihtavuoren koulussa on yksi mukautetun opetuksen erityisluokka, jossa on 9 oppilasta. Leppäveden koulussa toimii yksi pienryhmä (ns. varikkoluokka), joka toimii yleisopetusta tukevana ryhmänä. Varikkoluokalla opiskelevilla oppilailla ei ole välttämättä erityisopetussiirtoa ja luokassa oloaika vaihtelee muutamasta tunnista muutamiin viikkoihin. Lievestuoreen koulussa on yksi mukautetun opetuksen ryhmä sekä yleis- ja erityisopetusta tukeva pienryhmä, joka toimii periaatteessa samalla tavoin kuin edellä kuvattu Leppäveden koulun pienryhmä. Oppilaita em. luokilla on vaihtelut huomioiden n. 15.

15 Laurinkylän koulussa (7-9 lk) Lievestuoreella on yksi 8 oppilaan mukautetun opetuksen ryhmä. Sydän-Laukaan koulussa (7-9 lk) on kaksi erityisluokkaa: toinen on tarkoitettu mukautettuun opetukseen ja toinen tarkkaavaisuusongelmista ja sopeutumattomuudesta kärsiville oppilaille. Näissä ryhmissä on yhteensä 12 oppilasta. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla perusopetuksen kouluilla. Opetusta varten koulutoimessa on seitsemän laaja-alaisen erityisopettajan virkaa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan 169 tuntia viikossa. Muut erityisopetuksen muodot Erityisopetusta tarvitsevia oppilaita käy koulua myös Jyväskylässä tai Jyväskylän maalaiskunnassa. Huhtarinteen koulu on tarkoitettu lapsille, joilla on toimintaa tai oppimista rajoittava liikuntavamma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus. Haukkalan sairaalakoulu toimii sairaalakouluna lasten- ja nuorisopsykiatrisessa avo- tai osastohoidossa oleville oppilaille ja erityiskouluna koulunkäynnin tukijaksolla oleville oppilaille. Jyväskylän näkövammaisten on valtion omistama erityiskoulu heikkonäköisille ja sokeille oppilaille. Kouluun haetaan erillisellä hakemuksella. Haukkarannan koulu on valtion omistama erityiskoulu kuulovammaisille ja dysfaattisille oppilaille. Kouluun haetaan erillisellä hakemuksella. 5. KOULUTOIMEN TALOUDEN TARKASTELUA Laukaan perusopetuksen kokonaiskustannukset olivat v. 2003 5.220 euroa/oppilas (opetushallituksen tilasto). Tässä on huomioitu sekä 1-6 vuosiluokkien koulut että 7-9 vuosiluokkien koulut. Verrattuna Jyväskylän seudun kuntiin, Laukaan kustannukset olivat samaa suuruusluokkaa kuin Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa. Opetukseen Laukaassa käytettiin valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna enemmän, oppilasruokailuun, sisäiseen hallintoon ja kiinteistöjen ylläpitoon puolestaan keskimääräistä vähemmän. Kunta Oppilas- Opetus Kuljetus Koulu- Muu opp. Sisäinen Kiinteistön Pienet Yhteensä määrä ruokailu huolto hallinto ylläpito hankkeet *) Hankasalmi 618 3680 460 370 210 220 760 140 6112 Jyväskylä 7049 3380 60 300 150 190 620 0 5231 Jyväskylän mlk 4392 3090 160 360 190 250 550 240 5121 Korpilahti 604 3890 430 440 90 80 880 330 6257 Laukaa 2346 3410 250 410 170 110 650 60 5220 Muurame 1257 3260 180 370 170 190 580 100 5003 Petäjävesi 470 3600 480 480 20 200 700 0 5689 Suolahti 673 3900 100 520 60 110 570 0 5721 Toivakka 350 3930 560 540 200 200 690 50 6271 Uurainen 402 3880 410 600 150 350 830 30 6555 Keskiarvo 3602 309 439 141 190 683 95 5718 *) sisältää myös vammaisopetuksen, kotikuntien maksuosuudet ja muut menot (ei sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomamenoja

16 Taulukko 3: Perusopetuksen kustannukset Jyväskylän seudun kunnissa v. 2003 (Opetushallitus) Raportin liitteenä 1 on esitetty koulukohtaisesti eriteltynä v. 2004 käyttötalouden menot jaoteltuna hallintoon, opetustoimeen, kouluruokailuun ja kiinteistöihin. Kaikki koulutoimen menot eivät kuitenkaan sisälly ao. taulukoihin. Koulukuljetuksista syntyviä kustannuksia ei ole eritelty, koska ne ovat talousarviossa kaikille kouluille yhteisenä menokohtana. Toisaalta käytettävissä ei ole tarkkaa koulukohtaista laskelmaa kunkin koulun kuljetuskustannuksista, joten ne on jätetty tästä tarkastelusta pois. Tämä johtuu siitä, että kuljetusreitit ovat usein kahden tai useamman koulun yhteisiä ja menojen kohdentaminen kullekin koululle on hankalaa. V. 2003 koulukuljetuksen menot olivat 890 /kuljetettava oppilas. 1-6 vuosiluokkien peruskoulujen (ala-asteet) kokonaismenot (netto) olivat v. 2004 3.860 /oppi - las. Suurimmat menot olivat Haapalan koululla (6.730 /opp.) ja pienimmät Leppäveden koululla (3.190 /opp.). Tiedot perustuvat v. 2004 tilinpäätöstietoihin. Oppilasmääränä on käytetty syk- syn 2003 ja syksyn 2004 keskiarvoa. Vertailussa on huomioitava se, että koulujen menot vaihtelevat vuosittain esim. pienten peruskorjausten perusteella. Toinen merkittävä tekijä on sairaus- ja äitiyslomat, jotka pienellä koululla voivat olla suhteellisesti paljon suuremmat kuin isoilla kouluilla. 6. KOULULAIT JA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Uudet koululait (mm. perusopetuslaki ja -asetus) tulivat voimaan 1.1.1999 alkaen. Vaikka säädökset muuttuivat, peruskouluopetuksen järjestäminen on edelleen eräs kunnan tärkeimmistä lakisääteisistä tehtävistä. Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä oppilaalla on oikeus saada maksutonta perusopetusta, johon varsinaisen opetuksen lisäksi luetaan tukiopetus ja koulukerhot. Myös koulutoimen muut oheispalvelut: kouluruokailu, oppikirjat ja muut palvelut ovat oppilaalle maksuttomat. Koulumatkat ovat niin ikään maksuttomat silloin, kun perusopetuslain määräykset tai kunnan omat päätökset täyttyvät. Perusopetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Näin ollen oppilailla on oikeus saada erityisopetusta joko muun opetuksen yhteydessä tai omassa erityisopetuksen ryhmässä. Oppilaille tulee ao. tilanteessa laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä tarvittavat apuvälineet. Vaikka jokainen kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta, voi kunta myös järjestää palvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkimalla ne yksityiseltä yhteisöltä, säätiöltä tai valtiolta. Edellytyksenä kuitenkin on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta ovat asiasta sopineet. Koulutuksen järjestäjällä tulee lisäksi olla valtioneuvoston myöntämä lupa. Kunta voi päättää lakien nojalla ja niiden asettamien rajojen puitteissa kouluverkon rakenteesta (koulujen määrästä ja niiden sijainnista) samoin kuin uusien koulujen perustamisesta, koulujen yhdistämisestä ja niiden lakkauttamisesta. Lähikouluperiaatteen noudattaminen ei ole sillä tavoin ehdoton, etteikö kunnanvaltuusto voisi päättää koulun lakkauttamisesta, jos perusopetuslain säännöksiä mm. koulumatkojen pituuksista ei loukata.

17 Koulupaikan määräytyminen ja koulumatkat Perusopetus tulee järjestää niin, että oppilaiden koulumatkat liikenneyhteydet huomioiden ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa edellä olevan perusteella oppilaalle koulupaikan, joka on pääsääntöisesti lähin koulu. Jos oppilaan lähimmässä koulussa ei esimerkiksi ole oppilaan omalla äidinkielellä tapahtuvaa opetusta, kunta osoittaa oppilaalle toisen koulun tai muun soveltuvan koulupaikan. Oppilaalle tulee perusopetuslain mukaan järjestää maksuton koulukuljetus silloin, kun oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi tai jos oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Kunta voi myös avustaa oppilaan huoltajaa, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät ja huoltaja itse huolehtii oppilaan koulumatkoista. Laukaan kunta on tehnyt päätöksen, jolla esiopetuksen ja 1.- 2. luokkien oppilaille myönnetään kuljetus, jos koulumatka ylittää kolme kilometriä. Kunnan harkinnassa on, millainen kunnan kouluverkko on ja missä koulut sijaitsevat. Mikäli oppilaan huoltajat haluavat oppilaan pääsevän muuhun kuin kunnan osoittamaan koulupaikkaan, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että huoltaja vastaa itse oppilaan kuljettamisesta aiheutuneista kuluista. Koulukuljetus tulee järjestää mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti. Tämän vuoksi oppilaiden koulumatkaa käytettävä aika saattaa olla pitkä, vaikka itse matka ei pitkä olekaan. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että samaan koulutaksiin kerätään oppilaita laajemmalta alueelta ja toisaalta siitä, että oppilailla on odotusta koululla ennen koulupäivää tai sen jälkeen. 6-12 -vuotiaiden oppilaiden koulumatka tulee järjestää niin, ettei oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää kahta ja puolta tuntia enempää. 13 vuotiaan ja sitä vanhemman tai erityiskoulussa olevan oppilaan koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kolme tuntia päivässä. Kuljetusta odottaville oppilaille tulee järjestää mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Esiopetus Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Oikeus esiopetukseen lukuvuonna 2005-2006 on kaikilla v. 1999 syntyneillä ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla v. 2000 syntyneillä lapsilla. Lisäksi oikeus saada maksutonta esiopetusta koskee niitä seitsemänvuotiaita, joiden perusopetuksen aloittamista on lykätty vuodella. Kuusivuotiaiden esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa siten, että kokopäivähoitoa tarvitsevat lapset saavat esiopetusta päiväkodeissa ja muut koulujen erillisissä esiopetuksen ryhmissä. Koulujen esiopetuksen ryhmiä on kaikkiaan yhdeksän; Äijälän, Kuusan, Valkolan, Vehniän, Kuhaniemen, Kirkonkylän, Vihtavuoren, Leppäveden ja Lievestuoreen koululla ja lapsia näissä ryhmissä on lv. 05-06 yhteensä 117. Esiopetuspaikat vahvistetaan vuosittain ja ryhmän minimikoko on seitsemän lasta. Koulujen esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus koulukuljetukseen.

18 Opetussuunnitelma ja tuntijako Perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat parhaillaan uudistumassa. Opetushallitus päätti 16.1.2004 uusista opetussuunnitelman perusteista, jotka tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2006 alkaen. Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, koulutuksen järjestäjät laativat omalle kunnalleen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat. Myös seutukuntakohtaisia opetussuunnitelmia on laadittu mm. Saarijärvellä. Kullakin kunnalla perusopetuksen järjestäjänä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien ja tasa-arvon sekä opetuksellisen yhtenäisyyden ja laadun samoin kuin oikeusturvanäkökohtien toteutuminen. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Laukaan perusopetuksen opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisten perusteiden lisäksi myös kuntakohtaisen opetussuunnitelman, jonka perusteella koulut ovat laatineet omat suunnitelmansa. Laukaan koulut ovat jo ottaneet käyttöön uudet opetussuunnitelmat vuosiluokilla 1-8. 9 vuosiluokka siirtyy noudattamaan uutta opetussuunnitelmaan 1.8.2006. Laukaan perusopetuksen opetussuunnitelma on luettavissa osoitteessa: http://www.peda.net/opspro/laukaa. Perusopetuksen valtakunnallisesta tuntijaosta (perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen) päättää Valtioneuvosto. Viimeisin tätä koskeva päätös on tehty 20.12.2001 (1435/2001). Samalla päätöksellä valtioneuvosto on määritellyt opetuksen valtakunnallisista tavoitteista. Edellä mainittu valtioneuvoston tuntijakopäätös on sillä tavalla joustava, että se mahdollistaa koulutuksen järjestäjän päättää vuosiluokkakohtaisista eri oppiaineiden opetustunneista vähimmäistuntimäärän puitteissa. Koulujen henkilöstö, oppilasmäärät ja opetusryhmien muodostaminen Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajien virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia sekä tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Lisäksi jokaisella koululla tulee olla koulun toiminnasta vastaava rehtori. Perusopetus järjestetään luokanopettajien antamana opetuksena, eri oppiaineiden opetukseen erikoistuneiden opettajien antamana aineenopetuksena, erityisopetukseen erikoistuneiden opettajien sekä opinto-ohjaajien antamana oppilaanohjauksena. Opettajien kelpoisuusehdot määritellään erikseen.

19 Edellä olevan perusteella kunnan harkinnassa on, kuinka paljon kussakin koulussa on opettajia ja. Edelleen oppilasryhmälle ei ole määrätty mitään enimmäisrajaa, vaan kunnan on itse asia ratkaistava järkevällä tavalla. Ainoastaan erityisopetuksen puolella on säädetty opetusryhmän enimmäiskoosta. Niin ikään kunnan harkinnassa on, millä oppilasmäärällä koulua pidetään yllä. Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Edelleen on mahdollista rakentaa opetusryhmät yhdysluokiksi silloin kun opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii. Opetusryhmät tulee kuitenkin muodostaa siten, että opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan. Esi- tai lisäopetusta saavia oppilaita voidaan myös opettaa yhdessä muiden vuosiluokkien kanssa samassa opetusryhmässä. 7. OPETUS- JA KULTTURITOIMEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄ Valtionosuuden määräytymisperusteet Tällä hetkellä voimassa oleva opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmä tuli pääpiirteissään voimaan 1.1.1997. Myöhemmin siihen on tehty pieniä muutoksia, mutta järjestelmänä se on edelleen voimassa. Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on, että kunta saa perusopetuksen järjestämisestä valtionosuutta oppilaskohtaisen yksikköhinnan mukaisesti. Kunnan suorittamat toimenpiteet esimerkiksi kouluverkon supistamisessa eivät vaikuta niin suuresti kuin aiemmissa valtionosuusjärjestelmissä. Oppilasmäärä pysyy ennallaan vaikka kouluja onkin vähemmän. Oppilaskohtainen yksikköhinta määräytyy laskennallisesti tunnusluvun ja asukastiheyden perusteella. Tunnusluku kuvaa kouluverkon rakennetta ja koulujen kokoa. Tunnusluvun mukaan määräytyvä yksikköhinta ottaa huomioon alle 80 oppilaan koulut, joten yleistettynä mitä pienempi koulu on sitä suurempi yksikköhinta on. Erityisopetuksessa olevat oppilaat otetaan myös huomioon ja yksikköhintaa korotetaan tämän vuoksi. Nämä korotukset ovat seurauksena siitä, että pienissä kouluissa ja erityisopetuksessa opetustoimen kulut ovat normaalia suuremmat. Asukastiheyden mukaan laskennallisesti määräytyvä yksikköhinta kuvaa kunnan laajuutta ja toimintaympäristöä. Harvaan asutussa kunnassa yksikköhinta on korkeampi kuin taajamakunnassa. Myös tämä perustuu kustannusvastaavuuteen, koska esimerkiksi koulukuljetusten järjestämiseen ei enää saada erillistä valtionosuutta vaan asukastiheyden mukaan määräytyvä yksikköhinta ottaa mm. kuljetuksista aiheutuvat kustannukset huomioon. Kunnan edun mukaista on hoitaa kuljetusjärjestelyt mahdollisimman taloudellisesti ja järkevästi. Kunnan saama lopullinen oppilaskohtainen yksikköhinta määräytyy tunnusluvun ja asukastiheyden yksikköhinnoista siten, että suurempi paino (60 %) on asukastiheydellä (40 % tunnusluvulla). Laukaan peruskoulujen yksikköhinta on v. 2005 painotuksen ja vammaisoppilaiden saaman korotuksen jälkeen 4.787 euroa/oppilas. Laukaassa on 2.400 peruskoululaista, joten valtionosuutta kertyy perusopetuksesta yhteensä 11,5 milj.euroa. Edellä oleva yksikköhinta maksetaan aina ylläpitäjälle riippumatta siitä, missä oppilas on henkikirjoitettuna. Ns. kotikuntalaskutusta ei enää ole. Lukioiden osalta oppilaskohtainen yksikköhinta maksetaan niin ikään ylläpitäjälle. Samoin ammatillisen koulutuksen rahoitus suoritetaan suoraan ammattioppilaitoksen ylläpitäjälle.

20 Ammatillisen koulutuksen ja muun toisen asteen koulutuksen rahoitus peritään kunnilta suoraan valtionosuusjärjestelmään liittyvällä kunnan rahoitusosuudella, joka lasketaan asukasluvun mukaan. V. 2005 arvioitu rahoitusosuus on 608 euroa/asukas ja se on sama kaikissa maamme kunnissa. Laukaan rahoitusosuus on yhteensä 10,3 milj.euroa, joka vähennetään suoraan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista. Koska kunnan rahoitusosuus on näin suuri, on Laukaan kunnan lopullinen sivistystoimen valtionosuus 4,3 milj.euroa. Vuoden 2006 alusta voimaan tulevat muutokset (esitykset) Perusopetuksen yksikköhintojen laskentatapaa ehdotetaan yksinkertaistettavan mm. siten, että kouluverkon vaikutusta yksikköhintaan vähennetään oleellisesti. Kouluverkko otettaisiin huomioon vain harvaan asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa, joissa joudutaan pitämään koulupalvelujen saavutettavuuden kannalta pieniä kouluyksiköitä. Tätä koskeva hallituksen esitys eduskunnalle on annettu 22.6.2005. Sisäasianministeriön koelaskelmien mukaan Laukaan perusopetuksen yksikköhinta laskee 9,30 /asukas ja valtionosuusperusteiden muutos kokonaisuudessaan vähentäisi Laukaan kun- nan saamaan valtionosuutta 365.000 euroa. Kouluverkon vaikutus valtionosuuden määrään Kouluverkon laajuudella on merkitystä peruskoulun yksikköhinnan määräytymisperusteisiin, joskin merkitys on huomattavasti pienentynyt aiemmista valtionosuuden laskentaperusteista. Jos esitetty muutos v. 2006 alusta tulee voimaan, kouluverkon rakenteella ei ole merkitystä valtionosuuden määrään. 8. KOULUN LAKKAUTTAMISEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET LAUKAASSA Yhden pienen ala-asteen koulun lakkauttaminen pääsääntöisesti vähentää koulutoimen kustannuksia. Mikäli kysymyksessä on hyvin pieni koulu ja oppilaat sijoittuvat siten, että uudessa koulussa opetusryhmäjaot pysyvät entisellään, on käyttötalouden säästö huomattava. Koulun lakkauttamisen säästövaikutus on suurin opetustoiminnan kuluissa. Koulun taloudessa palkkausmenot saattavat olla jopa 80 % kaikista menoista. Jos koulun lakkauttaminen vähentää opetusvirkojen määrää, on sillä selvä vaikutus käyttötalouden menoihin, enimmillään lähes 70.000 euroa/koulu (kahden perusopetusryhmän koulu). Koulun lakkauttaminen toisaalta siirtää kuluja uudelle koululle. Näitä ovat mm. oppikirjat, koulutarvikkeet, työaineet jne. Uuden koulun kouluruokailumenot kasvavat oppilasmäärän kasvun vuoksi. Kokonaisuutena nämä ovat pysyviä kustannuksia, joten säästövaikutusta näillä ei juurikaan ole. Tietyissä tilanteissa esim. kouluruokapalvelut voidaan tuottaa suuremmassa yksikössä taloudellisemmin. Koulukuljetuskustannukset yleensä nousevat uudessa tilanteessa, koska oppilaiden koulumatkat pitenevät. Seuraavassa tarkastellaan koulun lakkauttamisen taloudellisia vaikutuksia: Kustannukset vähenevät: Kustannukset kasvavat: