YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS

YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS Yleishyödyllisen yhdistyksen verotus Lait Oikeuskäytäntö Yleishyödyllinen tarkoitus Verotus prosessina YHDISTYS Toiminta tarkoituksen edistämiseksi Verohallinnon ohjeistus Toiminnan rahoitus Verottajan tapauskohtainen harkinta 1

Yhdistysten verotus ongelmallista Yhdistyslainsäädäntö pysynyt entisellään Oikeuskäytäntö suurimmaksi osaksi vanhaa Yhteiskunnan muutos varainhankinta täysin erilaisessa ympäristössä kuin lainsäädäntöhetkellä Verottajan tapauskohtainen harkinta erilaisia verotusratkaisuja samalla paikkakunnalla Kilpailuolosuhteiden harkinta Yleishyödyllisyys TVL 22 :n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; sen toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin; se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. 2

Yleishyödyllisyys Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaaajantoimintaa edistävää yhdistystä, Yleishyödyllisyys puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Luettelo on esimerkinomainen, ja monet muutkin yhdistykset voivat täyttää yleishyödyllisyyden kriteerit. Tuloverolaki ei rajoita yleishyödyllisyyttä tiettyihin yhteisömuotoihin. 3

Aatteellisuus Yhdistyksen toiminta rakentuu tietyn toimintaajatuksen, ajatussuunnan tai idean ympärille. Aatteellisuus kirjataan yhdistyksen tarkoitusta koskevaan sääntöpykälään. Sen kirjoitusmuoto ratkaisee monesti, voidaanko yhdistystä pitää aatteellisena, kun säännöt tarkastetaan rekisteröinnin yhteydessä. Aatteellisia yhdistystyyppejä ei ole yhdistyslaissa lueteltu eikä annettu niistä esimerkkejä. Verotuksessa painopiste yleishyödyllisyydessä ja yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamisessa Verovelvollisuus Yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta (TVL 22.1 ). Jos yleishyödyllisyysstatus menetetty, verovelvollisuus kaikista tuloista Voidaan menettää, jos liiketoiminta liian suurta yleishyödylliseen toimintaan nähden 4

Elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan yhdistyksen harjoittamaa ammatti- ja liiketoimintaa. Elinkeinotoiminnan arvioimiseksi on annettu seuraavia kriteereitä: voitontavoittelu, vieraan pääoman käyttö, itsenäisyys, suunnitelmallisuus, säännöllisyys, Elinkeinotoiminta jatkuvuus, taloudellisen riskin olemassaolo, toimiminen kilpailutilanteessa, toiminnan kohdistuminen tavanomaisiin kauppatavaroihin suuntautuminen ulospäin rajoittamattomaan tai ainakin laajahkoon rajattuun henkilöjoukkoon. 5

Elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminta ei saa olla yhdistyksen pääasiallista toimintaa, mutta vähäinen elinkeinotoiminta sallitaan yleishyödyllisyyttä menettämättä, jos elinkeinotoiminnan tarkoituksena on saada varoja yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen. Toiminnan tosiasiallinen luonne on ratkaisevaa silloin, kun arvioidaan yhdistyksen yleishyödyllisyyttä. Toimintakertomus yhtenä arviointiperusteena Elinkeinotoiminta Rekisteröimätön yhdistys ei ole verolainsäädännön mukainen yhteisö, eikä se siksi voi myöskään verotuksessa olla TVL 22 :n mukainen yleishyödyllinen yhteisö. Rekisteröimätöntä yhdistystä pidetään yhtymänä, ja sen saama tulo verotetaan osakkailta. 6

Elinkeinotoiminta Yhdistyslain 5 mukaisesti yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Tuloverotus Yleishyödyllisen yhteisön tulot jaetaan verotuksessa henkilökohtaiseen tulonlähteeseen, elinkeinotulonlähteeseen ja maatalouden tulolähteeseen. Henkilökohtaiset tulot, kuten esimerkiksi jäsenmaksut, osingot, korot, vuokratulot osakehuoneistosta ja lahjoitukset ovat normaalisti yleishyödylliselle yhdistykselle verovapaita. Julkisyhteisöjen toiminta- ja investointiavustukset ovat verovapaita, elleivät ne kohdistu verolliseen elinkeinotoimintaan. 7

Tuloverotus Työllistämistuki verollisessa liiketoiminnassa työskentelevän henkilön palkkaamiseksi on verollista tuloa. Veron määrä lasketaan elinkeinotuloverolain mukaisesti, ja verotus tapahtuu yleisen yhteisöveronkannan (26 % vuonna 2008) mukaan Tuloverotus Tyypilliset varojenkeräystavat on jätetty kokonaan yleishyödyllisen yhdistyksen elinkeinotulon ulkopuolelle. Yleishyödyllisen yhdistyksen elinkeinotulona ei pidetä: yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 8

Tuloverotus adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelutai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; bingopelin pitämisestä saatua tuloa Tuloverotus Urheilukilpailu tai muu vastaava tapahtuma Lipunmyynti, käsiohjelmat, tarjoilu ei elinkeinotoimintaa Voi muuttua elinkeinotoiminnaksi Pysyvä organisaatio Markkinointi kilpailuolosuhteissa Taloudellinen riski Mainostilan myynti tapahtuman aikana ei elinkeinotuloa Pysyvistä mainoksista saatu tulo elinkeinotuloa 9

Tuloverotus Jäsenlehdet ja julkaisut Julkaisuista osa voi kuulua yleishyödylliseen toimintaan ja osa elinkeinotoimintaan Jäsenlehdestä ja muista yleishyödyllistä toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatu tulo verovapaata Tuloverotus Jäsenlehden palveltava välittömästi yleishyödyllistä tarkoitusta, ei varojenkeruutarkoitusta Jäsenlehti pääasiassa jäsenyyden perusteella lähetettävä Käsitellään tärkeitä jäseniä koskettavia asioita Ulkopuolisten tilaajien määrä vähäinen 10

Tuloverotus Muut julkaisut lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa Vrt. joululehdet ym. ei jäsenlehdet Suuri ulkopuolisten tilaajien määrä Mainoksien suuri osuus sisällöstä Kilpailutilanne Myös ilmaisjakelulehdet em. kriteerien perusteella elinkeinotoimintaa Verotuksen erityiskysymyksiä Messu- ja näyttelytoiminta Ei elinkeinotoimintaa jos Ei kiinteätä organisaatiota Ei palkattua henkilökuntaa Ei järjestetä säännöllisesti Vaikka säännöllistä, mutta pienimuotoista ja talkoovoimin järjestettyä, tulo ei elinkeinotuloa Kilpailutilanne, suunnitelmallisuus, rajoittamaton asiakaskunta, ansiotarkoitus = elinkeinotuloa, vaikka järjestetty talkoilla Huom. messujen liittyminen yhdistyksen yleishyödylliseen tarkoitukseen 11

Verotuksen erityiskysymyksiä Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut Palveluja tarjoavat yhdistykset tuotteistaneet palvelunsa Hinnoittelu käypään arvoon Suuri sitoutunut pääoma Toimintaan palkattu henkilökunta Kilpailuolosuhteet Elinkeinotoimintaa Verotuksen erityiskysymyksiä Kahvilat, ravintolat ja kioskit Lähtökohtaisesti elinkeinotuloa Asiakkaina muutkin kuin jäsenet Toiminta jatkuvaa Kilpailuolosuhteet Ulospäin suuntautuneisuus Poikkeuksena varojenkeräystarkoituksessa järjestettyjen tilaisuuksien yhteydessä pidetyt kahvilat, kioskit ja ravintolat ja niiden myynti 12

Verotuksen erityiskysymyksiä Koulutustoiminta Veronalaisuus ratkeaa elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien täyttymisen perusteella Ansiotarkoitus Jatkuvuus Rajoittamaton henkilöpiiri Verovapaata, kun kohdistuu vain yhdistyksen omiin jäseniin Verovapaa, jos tilaisuus kertaluontoinen Verotuksen erityiskysymyksiä Kulutushyödykkeiden myynti Elintarvikkeet, vaatteet Rajoittamaton asiakaspiiri Ansiotarkoitus Pysyvä liiketoimipakka Kilpailuolosuhteet Jatkuvuus Lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa 13

Verotuksen erityiskysymyksiä Kirpputoritoiminta Elinkeinotuloa ei ole varainhankintana tehdystä tavarankeräyksestä saatu tulo Jos tavarat saatu lahjoituksena, yleishyödyllisen yhdistyksen kirpputoritoiminta ei elinkeinotoimintaa Kirpputorimyyntipöytien vuokraaminen toisille veronalaista elinkeinotoimintaa Kiinteistötulo TVL 23 :n mukaisesti yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle TVL 124 :n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan (6,1828% 22.12.2006/1218). 14

Kiinteistötulo Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistötuloksi luetaan vuokratulo, viljelytulo, maatalouden tuottama tulo, metsätalouden pääomatulo eli puunmyyntitulo sekä kiinteistöyhtymästä saatu tulo. Henkilökohtaisen tulolähteen verovapaata tuloa ovat osakehuoneistosta saatu vuokratulo, keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeenomistuksen perusteella saatu tulo ja kiinteistön luovutusvoitto Kiinteistötulo Jako suoritetaan yleensä pinta-alan tai ajan mukaan yleishyödylliseen ja muuhun käyttöön. Se aika, jolloin kiinteistö ei ole ollut missään käytössä, jätetään pääsääntöisesti huomioon ottamatta. Käyttö voidaan jakaa kolmeen osaan, eli yleiseen tai yleishyödylliseen käyttöön, jolloin tulo on verovapaata kiinteistötuloa, muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen käyttöön, jolloin saatu tulo on veronalaista kiinteistötuloa, sekä elinkeinotoiminnan käyttöön, jolloin tulo on elinkeinotoiminnan tuloa. Käytännössä jako yleishyödylliseen ja muuhun käyttöön voidaan todentaa käyttöpäiväkirjaa pitämällä. 15

Ilmoitusvelvollisuus Yleishyödyllisen yhdistyksen ei tarvitse antaa veroilmoitusta, ellei sillä ei ole ollut veronalaista tuloa verovuoden aikana. Veroilmoitus on annettava aina siinä tapauksessa, että verotoimisto sitä vaatii esimerkiksi esitäytetyn veroilmoituksen muodossa. Veroilmoituksen antamatta jättämisestä tai virheellisten tietojen antamisesta on säädetty rangaistukset. Verohuojennus Verohallitus voi myöntää yhteiskunnallisesti merkittäville yleishyödyllisille yhteisöille verohuojennuksen sekä elinkeino- että kiinteistötulosta. 16

Arvonlisäverotus Yleishyödylliset yhdistykset voivat joutua suorittamaan arvonlisäveroa liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden tai palvelujen myynnistä sekä kiinteistöhallintapalvelujen ja tarjoilupalvelujen omasta käytöstä. Yleishyödyllinen yhdistys on arvonlisäverovelvollinen vain silloin, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään veronalaisena elinkeinotulona. Arvonlisäverotus Yleishyödyllinen yhdistys on pääsääntöisesti arvonlisäverovelvollinen saamastaan verotettavasta elinkeinotulosta, ellei tuloa ole nimenomaan säädetty arvonlisäverottomaksi. Pääsylipputulot ja tilaisuuksissa järjestetty tarjoilu ovat kuitenkin verottomia silloin, kun järjestäjänä on yleishyödyllinen yhdistys. 17

Arvonlisäverotus Yleishyödyllisen yhdistyksen saamat tulot toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista on verovapaata tuloverotuksen ohella myös arvonlisäverotuksessa. Avustukset, jotka on saatu yhdistyksen toiminnan yleiseen tukemiseen, ovat arvonlisäverottomia. Arvonlisäverotus Myynnistä suoritetaan veroa kolmen eri verokannan mukaisesti Yleinen verokanta 22 % Elintarvikkeet, niiden raaka-aineet 17 % Huom. Ruoka-annos yhdistyksen kahvilassa syötynä alv 22 %, kotiin vietäväksi ostettuna alv 17 % Mm. kirjat, pääsymaksut kulttuuritilaisuuksiin ja museoihin, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset 8 % Maksettava arvonlisävero lasketaan niin, että myynteihin sisältyvästä arvonlisäverosta vähennetään vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyvä vero. Myynnistä vero suoritetaan siltä kuukaudelta, jolloin myyty tavara tai palvelu on toimitettu. 18

Arvonlisäverotus Ostoista tehtävät vähennykset kohdistetaan sille kuukaudelle, jolloin tavara tai palvelu on vastaanotettu. Tilikauden aikana voidaan käyttää laskutusperustetta, mutta tilinpäätöksessä arvonlisäverolaskelmat on muutettava suoriteperusteisiksi Arvonlisäverotus Tilitettävä arvonlisävero on ilmoitettava ja maksettava kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä Yhdistyksen ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, jos liiketoiminnan liikevaihto kalenterivuodessa jää alle 8 500 euroa. 19

Arvonlisäverotus Yhdistys voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, jos harjoittaa liiketoimintaa Arvonlisäverovelvollisuutta ei voi rajata vain osaan liiketoiminnasta Kannattavaa, jos palveluja ja tavaroita myydään toisille arvonlisäverovelvollisille Ostoihin sisältyvän veron vähennysmahdollisuus Ylimenevän osuuden takaisinhakumahdollisuus veronpalautuksena Arvonlisäverotus Yhdistys voi saada huojennuksena koko tilikaudelta maksamansa arvonlisäveron silloin, kun yhdistys on hakeutunut liiketoimintansa perusteella arvonlisäverovelvolliseksi ja liikevaihto on enintään 8 500 euroa. Kun tilikauden liikevaihto on enintään 22 500 euroa, voidaan saada alarajahuojennus. Alarajahuojennuksen määrä voidaan laskea kaavasta: Vero - (liikevaihto - 8 500) x vero 14 000 (Vero = verollisten myyntien ja ostojen perusteella tilitettävä vero) 20

Arvonlisäverotus Kiinteistön luovutus on säädetty arvonlisäverottomaksi Arvonlisäverottomaksi on myös säädetty muun muassa terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynti, sosiaalihuolto, koulutus, arpajaisten järjestäminen ja esiintymispalkkiot.. Sosiaaliviranomaisten tulee valvoa yhdistysten tarjoamaa sosiaalihuollon palvelua, kuten lasten päivähoitoa, päihdehuoltoa jne., jotta ne voisivat olla verovapaita. Näitä palveluja tarjoava yhdistys on kuitenkin verovelvollinen elinkeinotulostaan tuloverolain perusteella. Arvonlisäverotus Koulutuspalveluilla tarkoitetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, korkeakouluopetusta sekä taiteen perusopetusta, jota järjestetään lain nojalla tai avustetaan lain nojalla valtion varoin. Yhdistysten tarjoamat koulutustilaisuudet eivät siten ole arvonlisäverosta vapaita, elleivät ne kohdistu pelkästään jäseniin tai ole osa yhdistyksen yleishyödyllistä tarkoitusta. Arvonlisäveroa ei tarvitse suorittaa esiintyvän taiteilijan tai urheilijan tai muun julkisen esiintyjän palkkiosta. 21

Arvonlisäverotus Kiinteistöhallintapalvelun omaan käyttöön ottamisesta yleishyödyllinen yhdistys on arvonlisäverovelvollinen arvonlisäverolain (Arvonlisäverolaki 1501/1993) 32 mukaisin edellytyksin. Kiinteistöhallintapalvelu = esim. verottomassa käytössä olevan kiinteistön siivous omalla palkatulla henkilökunnalla Raja 35 000 euroa on kiinteistön omistaja- tai haltijakohtainen. Arvonlisäverotus Tarjoilupalvelun omaan käyttöön ottamisesta yleishyödyllinen yhdistys on arvolisäverovelvollinen arvonlisäverolain 25a :n mukaisin edellytyksin. Henkilökunnalle luotoisetuna tai alle ravintoedun määrän luovutettu tarjoilupalvelu Vero, vaikka ei myytäisi ulkopuolisille Veron peruste välittömät ja välilliset valmistuskustannukset, välilliset kustannukset 22 % välittömistä kustannuksista 22

Arpajaiset Rekisteröidyt yleishyödylliset yhdistykset, itsenäiset säätiöt ja muut yhteisöt, joiden kotipaikka on Suomessa, saavat toimeenpanna luvanvaraisia maksullisia tavara-arpajaisia. Ilman lupaa voidaan järjestää sellaisia tavaraarpajaisia, joissa arpojen myynti, arvonta ja voittojen jako suoritetaan samassa tilaisuudessa, ja jotka voidaan katsoa vähäisiksi. Tällaisia tavara-arpajaisia ovat pienarpajaiset, joissa arpojen yhteenlaskettu arvo tai myyntihinta ei ylitä 2000 euroa, ja miniatyyriarpajaiset, joissa arpojen arvo tai myyntihinta ei ylitä 500 euroa. Arpajaiset Voittojen arvon tulee olla 35 % arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta ja pienimmän voiton on oltava vähintään yhtä suuri kuin yhden arvan hinta. Luvalla toimeenpannuista tavara-arpajaisista on tehtävä tilitys kihlakunnan poliisilaitokselle. Pienarpajaisista on tehtävä tilitys heti tilaisuuden jälkeen ja se on pidettävä arpajaisiin osallistuneiden nähtävänä kaksi viikkoa arpajaisten toimeenpanijan luona. 23

Arpajaiset Tilityksestä on selvittävä myynnistä kertynyt kokonaistulo, toimeenpanokustannukset ja puhdas tuotto. Tilitys on säilytettävä asetuksen mukaan vähintään kaksi vuotta, mutta lienee kuitenkin tarkoituksenmukaista säilyttää se kirjanpitolain mukaisesti kuusi vuotta. Tilitystä ei tarvitse tehdä, jos arpoja on myyty vain arpajaisten järjestäjän omien jäsenten kesken. Arpajaiset Arpajaisista ja bingotoiminnasta saatu tulo on lähtökohtaisesti verovapaata tuloverotuksessa, yhteisöä verotetaan niiden toimeenpanemisesta kuitenkin arpajaisverolain mukaan Tuotosta vero on 1,5 %. Veroa ei makseta, jos kalenterikuukaudelta määräytyvä vero on vähemmän kuin 50 euroa. Vero tilitetään oma-aloitteisesti kolmanneksi seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä arpajaisten toimeenpanoajankohdasta lukien. 24

Kiinteistöverotus Yhdistys maksaa omistamastaan kiinteistöstä kiinteistöveroa Vero vähennyskelpoinen, kun kiinteistöä käytetään tulonhankinnassa Eräät kunnat vapauttaneet yleishyödylliset yhdistykset kiinteistöverosta Talkootyön verotus Perinteinen talkootyö määritellään yleensä toisen lukuun korvauksetta tehtäväksi työksi, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä, joten työn vaativuus ei rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin. Vapaaehtoista Talkootyössä ei muodostu työsuhdetta 25

Talkootyön verotus Vastikkeellinenkin työ voi olla talkootyötä tietyin edellytyksin. Vastikkeen määräytyminen ja saaja Työ- ja verolakien säännökset Palkan tunnusmerkit eivät täyty Työn teettäjä on velvollinen suorittamaan ennakonpidätyksen talkootyökorvauksesta. Kannattaa ilmoittautua ennakonpidätysrekisteriin, jos varainhankintana tehdään talkootyötä. Talkootyön verotus Verotuksellisesti talkootyö määritellään veroseuraamuksien mukaan kolmeen ryhmään: talkootyö, josta ei koidu veroseuraamuksia; talkootyö, josta saatu palkkio on palkkion saaneen yleishyödyllisen yhteisön veronalaista elinkeinotuloa, sekä työ, josta saatu palkkio on työn tekijän veronalaista tuloa 26

Talkootyön verotus Talkootyösuoritukset voidaan jakaa neljään ryhmään: 1. Perinteinen talkootyö, 2. Yhdistyksen lukuun tehtävä vastikkeeton työ (välitön työ), Talkootyön verotus 3. Rekisteröidyn yleishyödyllisen yhdistyksen nimissä kolmannen osapuolen lukuun tehtävä vastikkeellinen työ (välillinen työ), Tällöin työ voi olla: yhdistyksen veronalaista liiketoimintaa, työtä, josta maksettu palkkio on työn suorittavan henkilön palkkaa tai työkorvausta, verotonta talkootyötä. 27

Talkootyön verotus 4. Kolmannen osapuolen lukuun tehty työ, josta saatu palkkio voidaan lahjoittaa edelleen. Vastikkeellinen työ eli välillinen työ verotonta vain, jos Yhdistys on rekisteröity TVL 22 :n mukaisesti yleishyödyllinen yhteisö Talkootyön verotus Verotonta talkootyötä voi olla vain perinteinen talkootyö sekä tietyin edellytyksin rekisteröidyn yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehty työ. Varat käytetään yleishyödyllisten päämäärien tukemiseen. Työn teettäjä ei nimeä työn tekijöitä. Työ on yleensä tilapäistä.. 28

Talkootyön verotus Pelkästään työn suorittajat eivät saa hyötyä korvauksesta silloinkaan, kun kaikki jäsenet eivät ole osallistuneet talkootyöhön Etu katsojaan saajan veronalaiseksi tuloksi, josta yhdistyksen on suoritettava ennakonpidätys silloin, kun vain työn suorittajat hyötyvät talkootyöstä esimerkiksi niin, ettei heidän tarvitse maksaa leirimaksuja tai kilpailulisenssimaksuja Talkootyön verotus Kolmannen osapuolen lukuun tehdystä työstä saatu palkkio tai osa siitä voidaan lahjoittaa yleishyödylliselle yhdistykselle. Tämä ei tee vastikkeellisesta työstä verotonta talkootyötä, vaan saatu palkkio on yleensä työn suorittajan veronalaista tuloa, ja työntekijä voi lahjoittaa ainoastaan nettopalkkionsa. 29

Yleishyödyllisen yhdistyksen verotus Lisää tietoa mm. Matti Myrsky: Yleishyödyllisen yhteisön verotus (WSOY, 2004) www.vero.fi Hakuna yleishyödyllinen yhdistys Alta löytyy kaikki yhdistyksiä koskevat verohallinnon tiedotteet ja ohjeet 30