Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 2/2015 s.17 Ammattiosastojen edustajat kokoontuivat Kouvolassa.

Toukokuu 2015 32. vuosikerta 153. numero Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 2/2015 s.17 Ammattiosastojen edustajat kokoontuivat Kouvolassa.

2 Kolmoispaperi 2/2015 Toukokuu 2015 TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus...2 Eduskuntavaalit yhden duunarin silmin..3 Oppia ja tietoa yhteiskokouksesta...4 Sopiminen... 5 Tapaturmat vältetty hyvin... 6 Kymmenen vuotta työsulusta... 7 Paperiammattiosastojen kokous...8 Anrin pakina - Kun taasen kevät saa...11 Työsuojeluvaltuutetut Kaukaalla...12 Paperiliitto ja ammattiosastot järjestävät koulutusta tarpeen mukaan...13 Kymin Nikkareiden harrastenäyttely oli menestys...14 Kunnostustyöt Uranpirtillä jatkuvat...16 Kevätkokouksissa vakiintunut osanotto. 17 Veli-Matti Pynnönen on palannut varavaltuutetuksi...18 Uranpirtin tilojen varaus juhannukseksi. 18 Osaston 19 kesäretki...19 Jos joudut työttömäksi...20 Sairastuminen työttömyyden aikana...20 Eläkeuudistus vaikuttaa myös työttömyysturvaan...21 Kymin Nikkarien ruskamatka Rukalle...22 Lomittajat ja määräaikaiset työntekijät - liittymisilmoitus / perintäsopimus....23 Kolmoispaperi 2/2015 Toimitus: Koskelankuja 3 45700 Kuusankoski Päätoimittaja: Paavo Pesonen 040 868 2708 paavo.pesonen@upm.com paavopeso@gmail.com Toimittaja: Anri Mäkynen 040 592 4473 anri.makynen@upm.com anri.lehtisare@gmail.com Taitto ja paino: Mainosbuumi Oy www.mainosbuumi.fi Kansipaperi: Silk 150 g Sisälehdet: 100 g ISSNO780-5640 PÄÄKIRJOITUS SUOMI VASTAAN SAKSA Teksti PASI UNTOLAHTI Olemme usein saaneet kuulla saksalaisen yhteiskunnan suvereenisuudesta: siitä, kuinka saksalaiset työntekijät ovat tehokkaita, joustavia ja muutenkin vähän parempia kuin mitä me täällä Suomessa. Ja kuinka heidän periksiantamaton työmoraalinsa on nostanut Saksan Euroopan talousveturiksi. Mitä meillä on sitten täällä Suomessa? Lakkoilevia, ylipalkkaisia työmiehiä, jotka tekevät aivan liian lyhyttä työpäivää. Henkilöstökustannukset ovat pilvissä ja säästöohjelmia toinen toisensa perää pukkaa päälle. Suomalaisen työmiehen työn tuottavuutta on myös arvosteltu kirkkaissa saleissa konjakkilasien äärellä. Ja sitten vielä se rikkidirektiivi, joka tuhoaa viimeisenkin tuloksen teon mahdollisuuden meiltä härmäläisiltä! Kuulostaako tutulta? Lähdetään ensin siitä, miten tuotantolaitosten määrä on kehittynyt 2000-luvulla. Suomessa oli vuosituhannen vaihteessa 54 massa-, kartonki- ja paperitehdasta. Saksassa niitä löytyi 203 kappaletta. Viime vuonna tehtaita oli Suomessa 44 ja Saksassa 181. Sitten muutama sana työajoista. Meille on esitetty sadan tunnin lisäystä vuosittaiseen työaikaan kun ne siellä Saksassakin tekee pitempää päivää. Tässä yksi esimerkki tilastoinnista: palkatun henkilöstön tekemät työtunnit / henkilöstön lukumäärä kokoaikaisissa yksiköissä 2012: Suomi 1613 tuntia, Saksa 1598 tuntia. Hei, mehän teemme pitempää päivää kun saksalaiset kollegat (ainakin tällä mittarilla mitattuna)! Henkilöstökustannusten osuus tuotannossa elikkä ne kuuluisat kiinteät kustannukset verrattuna tuotantoon: kyseisten kustannusten suuruudella meille on perusteltu viime vuosien yt-neuvotteluiden tarpeellisuutta. Miten meille käy vertailussa saksalaisten kanssa? Suomi 12,4 %, Saksa 17,8 %. Yli viiden prosentin ero! Sitten vielä suhteutetaan työn tuottavuus palkkoihin, niin eiköhän tässä ala olemaan tarpeeksi lihaa luiden ympärillä: Suomi +11 %, Saksa 0 %. No huh huh! Miten tässä on nyt näin päässyt käymään? Kuljetuskustannuksissa tulee Suomi-pojalle turpaan, jos paperi viedään Keski-Eurooppaan eli Saksaan tai sen ympärille. Se ei varmaankaan ole kenellekään yllätys. Mutta miten käy, kun lähdetään itään päin rekoilla tai uudelle mantereelle, meren yli? Maantieliikenteen kustannukset laskivat viime vuonna 2,4 % ja merikuljetusten hintaindeksi on tullut yli 12 % alaspäin vuoden aikana. Ja pitäähän sinne Saksaan kaiketi tuoda raaka-aineet jollakin kyydillä jostain, mistä ne sitten sen paperin tekee. Sitten on aika summata yllä oleva puolueeton vertailu. Suomi 4. Saksa 0. Ja sanomattakin on selvää, että luvut tilastojen takana ovat faktoja. Yhteenvetona tästä täytyy todeta, ettei se Saksa verrattuna Suomeen mikään paperin tekemisen onnela ole. Sitten se iso kysymys: miksi sitten UPM sulkee isoja paperikoneita ennemmin täältä Suomesta kun Saksasta? No, vetäisiköhän Euroopan paperidivisioona, jonka pääkonttori on Saksassa, pikkuisen kotiin päin? LÄHTEET: Metsäteollisuuden ajankohtaiskatsaus, Paperiliitto.

OSASTO 19:N PUHEENJOHTAJA Kolmoispaperi 2/2015 3 EDUSKUNTAVAALIT YHDEN DUUNARIN SILMIN Teksti TOMMI BRAGGE Vaalit tulivat ja menivät: kansa on edustajansa saanut valittua. Keskustan hirmuinen vaalivoitto ei jättänyt jossiteltavaa Sipilän asemasta. Tällä kansalaisilta saamallaan mandaatilla hänen oli hyvä aloittaa hallitustunnustelut. Hallitustunnusteluiden yhdeksi osaksi oli Sipilä valinnut yhteiskuntasopimuksen, johon hän olisi halunnut työmarkkinajärjestöt sitouttaa. Tässä kohtaa alkoi duunariakin kiinnostaa. Yhteiskuntasopimuksen keskeisiä kohtia - edelleen duunarin silmin: 1. 5 %:n parannus tuottavuuteen / kilpailukykyyn (lisää työaikaa, lomarahojen leikkaaminen). 2. Työaikajoustot / pankit (monella alalla jo nyt käytössä, joten miksi tähän sopimukseen?). 3. Yrityksiä suositellaan pidättäytymään johtajien kovista palkankorotuksista (tämä varmasti olisi purrut, kuin oli noin vahvasti kirjattu). 4. Koeaika neljästä kuukaudesta kuuteen (kuinka tämä avittaa Suomea?). 5. Sopimukseen oli tarkoitus tulla kirjauksia, joilla työllistymiskynnys madaltuisi (ansiosidonnaisen päivärahan päivien raju leikkaaminen?). Meille UPM:ssä tuo lista ei ollut mitenkään uusi juttu. Toimitusjohtaja on tuota sadan tunnin lisätyöaikaa jo vaatinut. Työaikajoustosta on neuvottelut tätä kirjoittaessani kesken C3-linjaa koskien ja foliosalissa on työaikapankki tullut varsin tutuksi. Paperiteollisuus on tuottavuudessa aivan kärkisijoilla. Verot siinä ovat suurempana rasitteena kuin palkat. Ehkä UPM ei voi alkaa tuohon edellisen kappaleen kolmanteen kohtaan mallioppilaaksi... kaiken kaikkiaan kovin duunaria kurittavalta tuo lista näytti. Ei ollut kovin suuri yllätys, etteivät työntekijäjärjestöt tuolle lämmenneet. Hallitus muodostettiin ja ministerisalkut jaetaan. Vaalien jälkeen kannatti lukea ihan ajatuksella hallituspuolueiden ohjelmat, kun tuo yhteiskuntasopimus jo näytti noin karmealta. Poimintoja noista ohjelmista sattumanvaraisessa järjestyksessä: - digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi (taas paperin kysyntä vähenee ja joku paperintekijä menettää työnsä) - 200 000 uutta työpaikkaa (1990-luvun lama vei noin 100 000 työpaikkaa ja tilastokeskuksen mukaan teollisuudesta katosi 76 300 työpaikkaa vuosina 2007-2012) - Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi - turhaa sääntelyä purettava - koeaika kuusi kuukautta - työttömyysturva työn vastaanottoa kannustavammaksi (peruspäivärahalla alkaa kiinnostamaan mikä tahansa työ) Tämä kirjoitus oli yltiöpessimistinen mielipidekirjoitus, mutta en löytänyt juurikaan hurraahuutoon yltävää asiaa ainakaan noista ohjelmista. Tästä huolimatta toivotan hyvää kevättä ja kesää.

4 Kolmoispaperi 2/2015 OSASTO 85:N PUHEENJOHTAJA OPPIA JA TIETOA YHTEISKOKOUKSESTA Teksti ISMO SALMINEN UPM:n ammattiosastojen yhteiskokous on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä tapahtuma, missä UPM:n Suomen selluja paperitehtaiden ammattiosastojen edustajat kokoontuvat vuorotellen osastoittain ja tehdaspaikkakunnittain. Yhdeksän tehdastahan meitä on mukana pääluottoineen ja puheenjohtajineen. Lisäksi UPM tuo omat edustajat ja Paperiliitto omansa. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kokoontuvat omissa foorumeissaan, mutta osastojen tapaamiset, joissa myös osastojen puheenjohtajat ovat mukana, ovat harvinaisempia. Ne asiat, jotka eivät tule esille luottamusmiesten ja työsuojelun kokouksissa, käsitellään näissä ammattiosastojen kokouksissa melko hyvin. Varsinkin sen osaston edustajan eli puheenjohtajan (vaikka pääluotot ja valtuutetutkin edustavat osastoja) mukana olo on tärkeää. Osaston edustajan tehtävä on tuoda se tieto osastojen hallituksille ja sitä kautta kaikille jäsenille. Samoin jokainen osasto voi oppia, mitä voidaan tehdä paremmin. Kiitokset osastolle 19 viime kokouksesta. Keilailutaitojaan kun muistavat vielä nämä naapuriosaston edustajat pikkusen parantaa, niin saadaan joskus aikaiseksi parempi kilpailu. Olisko mulla kymmenes kerta, kun olin nyt mukana yhteiskokouksessa. Pieniä muutoksia kokouksen osallistujalistassa aina on, mutta aika samalla sakilla näitä on pidetty. Työnantajapuolikin taitaa olla tykästynyt kokouksen antiin, koska samalla porukalla sieltä on tultu aina sen mukaan, kuka virassaan on tai mikä on ajankohtainen aihe kokouksissa. Jokainen osasto kertoo senhetkisen tilanteensa tuotannon, työturvallisuuden ja mahdollisten ongelmien osalta. Ef:in (UPM:n tehtaitten Euroopan tehtaiden foorumi) tilanne käsitellään yleensä myös. Sama pätee myös työnantajaan ja Paperiliittoon. Hyvässä hengessä on kokoukset aina pidetty ja sopivan avoimesti puhuttu kaikesta. Jokainen tehdas on tietyllä tapaa erilainen johtuen kulttuurista ja tuotantosuunnasta, mutta toisaalta hyvin samanlaisia ne ovat hyvine ja huonoine puolineen.

SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES Kolmoispaperi 2/2015 5 SOPIMINEN Teksti JORMA TIMONEN Tehtaalla on myös käynnissä vuosittaiset ammattitasojen ja palkkaryhmittelyn tarkistukset. Työnjohto ja osastopäälliköt ovat omat esityksensä tehneet. Toivottavasti ne on tehty oikeudenmukaisesti. Henkilöstöhallinto, osastopäälliköt ja pääluottamusmiehet istuvat seuraavaksi pöytään ja alkavat käydä esityksiä läpi. Olen optimistinen sen suhteen, että saamme kesäkuun alkupäiviin mennessä sovittua muutokset ammattitasoihin ja palkkoihin. Smartit tulevat: olkaa valmiina säästökuureihin. Toivottavasti tehtaalla keskitytään pääasiaan eli sellun ja paperin tekemiseen. Tällainen suurimittainen säästöohjelma aiheuttaa usein sen, että siihen liikaa keskittyessä muu toiminta saattaa kärsiä Sopimusten tekemisen vaikeus nähtiin taas kerran, nyt valtakunnan tasolla. Kun lähdetään neuvottelupöytään, niin mitä enemmän rakennuspalikoita on käytettävänä kompromissien tekemiseen, sitä parempi. Keskeneräisiä neuvotteluihin liittyviä asioita ei pitäisi pyöritellä julkisuudessa liikaa, koska silloin on vaarana, että joku osa neuvottelukokonaisuudesta tulee joltain taholta niin tiukkaan kiinnipuristetuksi, ettei sen pitäminen neuvottelukokonaisuudessa ole enää mahdollista. Jos asia on vielä jommankumman osapuolen ykköstavoite, niin eipä ole juuri muuta mahdollisuutta kuin pistää kansiot kiinni ja jatkaa asioiden sopimista joko pienemmissä kokonaisuuksissa yksitellen tai unohtaa koko juttu. Tällä hetkellä sellun puolella odotetaan projektin asteittaista valmistumista. Kuivauskoneella ja sellun paalivarastolla täytyy katsoa uudet tehtäväkuvat ja kuorimolla nykyisiin tehtäväkuviin tulevat muutokset uuden kuorintalinjan ja puunsyötön osalta. Sen jälkeen katsotaan muutoksien vaikutus pisteytyksiin ja sitä kautta palkkoihin. Viimekertaisessa kirjoituksessa käsittelin yhtenä aiheena tosi-tv-ohjelmia. Yksi aihealue ohjelmissa ovat erilaiset työtehtävät. Poliisit ovat esiintyneet pääsääntöisesti edukseen ohjelmassa. Ovat oikein mukavia ja lähes ammattipsykologeja käsitellessään meitä tavallisia ja tavattomiakin kaduntallaajia. Tässä lähiaikoina olen pariinkin otteeseen joutunut sivustakatsojana seuraamaan paikkakunnan poliisivoimien toimintaa. Epäilys on vallannut mieleni siitä, että näissä poliiseista kertovissa tv-ohjelmissa käytetään joitain stuntnäyttelijöitä tai sitten poliisikoulussa on kaksi eri linjaa: muualle Suomeen ja erikseen Kouvolan seudulle koulutettavat poliisit, joiden poliisikoulun pääsyhakemuksissa on erikseen kohta, jossa vaaditaan henkilön olevan krapulassa alkuun laitettu!

6 Kolmoispaperi 2/2015 KYMIN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU TAPATURMAT VÄLTETTY HYVIN TEHTAALLA JA PROJEKTISSA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Kuluva vuosi on sujunut Kymillä työturvallisuuden suhteen hyvin. Sairauspoissaoloon johtaneita turmia ei ole sattunut. Niin sanottuja 0-tapaturmia on kertynyt viisi kappaletta, mikä on kolme tapaturmaa vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. UPM:n turvallisuustietokannasta tarkistettuna tätä kirjoitettaessa Kymillä on kuluvan vuoden aikana käytetty työtapaturman yhteydessä korvaavaa työtä yhden kerran ja työliikekipeymä on johtanut kerran poissaoloon. Viimeinen sairauspoissaoloon johtanut tapaturma Kymillä on sattunut 10.1.2014. UPM:n turvallisuuskampanjan alkutaipaleella keskityttiin tarkkailemaan tilannetta etupäässä vertailemalla yksiköiden välisiä LTA-lukuja. Tämä luku tarkoittaa sattuneiden sairauspoissaoloon johtaneitten tapaturmien määrää miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Nyt on alettu kiinnittää enemmän huomiota TRI-lukuun, johon sisältyvät poissaolon lisäksi korvaava työ ja lääketieteellinen hoito. Tämä suuntaus on mielestäni oikea, sillä TRI-luku antaa todellisemman kuvan tapaturmien tasosta. Erityisen tyytyväinen täytyy olla siitä, että korvaavaa työtä ei Kymillä ole toistaiseksi tämän vuoden aikana käytetty kuin kerran. Se osoittaa myös lievempien tapaturmien jääneen vähäisiksi. Kymi 700-projekti vaatii kaikilta valppautta. Liikkumista on tähänastisista töistä ehkä eniten haitanneet raidetyömaa ja sellupaalivaraston ajoluiskan muutostyö. Sellua on lastattava samanaikaisesti ja paperirekkojen on päästävä paperinlastauspaikoille. Varsinkin paperitehtaan työntekijöiltä on vaadittu valppautta heidän puikkelehtiessaan työmaan sivuitse työmailleen. Alati muuttuvan tilanteen vuoksi reittien merkinnät eivät aina ehdi ajan tasalle. Jokaisen on otettava myös itse vastuuta omasta turvallisuudestaan. Projekti itse etenee hyvin eivätkä urakoitsijat ole suuremmin kompuroineet työturvallisuuden suhteen. Valvonta projektin oman turvallisuusorganisaation kautta on tiukempaa kuin ehkä millään Kymin aikaisemmalla uudistyömaalla. Kymi sanelee työmaalla säännöt, joita kaikkien on noudatettava. Työmaiden siisteys on koko projektin aikana säilynyt keskimäärin hyvällä tasolla. Jos siinä on tapahtunut notkahdus, on projektin turvallisuuskoordinaattori Marko Toimela siitä muistuttanut. Yksi keino tähän on ollut antaa projektin turvallisuuskierrokseen osallistuneille urakoitsijoiden edustajille kierrokselle mukaan jätesäkit ja kehotus kerätä säkkeihin työmaalla näkyvä tarpeeton roina. Kuivauskoneen turvallisuuskierrokselle lähdettiin jätesäkit kourassa.

Kolmoispaperi 2/2015 7 KYMMENEN VUOTTA TYÖSULUSTA Teksti JUHANI HAAPALA Työnantaja julisti paperi- ja selluteollisuuteen ennätyksellisen pitkän työsulun 18.5. -10.7.2005. Talous eli nousukautta ja vuotuinen kasvu Suomessa oli 3 % ja työttömyysaste 7,5 %:n luokkaa. Matti Vanhasen punamultahallitus saattoi tehdä politiikkaa, joka tuki hyvinvointiyhteiskuntaa ja heikompia. Jopa oppositiossa ollut Kokoomus innostui tuolloin tuomitsemaan kvartaalikapitalismin ja massairtisanomisen palkkiona olevat optiot. Tupo oli saatu aikaiseksi loppuvuodesta 2004 ja Paperiliitto oli valmis neuvottelemaan omaa sopimustaan tuon paperin pohjalta. Tämä ei metsäpatruunoille sopinut. Heillä oli selkeä pyrkimys romuttaa suomalainen sopimusjärjestelmä ja he vaativat paperityöntekijöille selviä sopimusheikennyksiä. Viedään vaikka väkisin läpi, todettiin työnantajapuolelta. Kevät kelluttiin sopimuksettomassa tilassa tupon mukaisia palkankorotuksia odottaen. Tiedossa oli vain, että työnantaja haluaa sairauspäiviin karenssin, ympärivuotisen käynnin ja ulkopuoliselle työvoimalle avoimet ovet. Ylitöistä kiisteltiin. Oli lyhyitä mielenilmaisuja eri tehtailla. Työnantaja keskeytti palkanmaksun joissain tehtaissa. Pääsiäiset ja vaput kepluteltiin vielä töissä, mutta pian sen jälkeen liiton lakon jatkeeksi tuli työnantajan ilmoitus työsulusta. Sopimussopat vaihtuivat Kuusankosken silloisella telatorillakin sulkurokaksi. Paperiväki oli uudessa tilanteessa. Tuota sulkua kesti seitsemän viikkoa, ennen kuin sopimus saatiin aikaiseksi. Sopimus toi työrauhan ja pikkasen kipurajoja palkkaan, mutta sitä edeltänyt tilanne jätti jälkeensä suuren epätietoisuuden. Jo vuonna 2006 tuo epätietoisuus alkoi valjeta työväestölle, ja sillä onkin sitten paljon karummat jäljet. Siis kymmenen vuotta on kulunut tuosta taistelusta. Kepu on jälleen veturina ja porvarihallitus on kasassa. Metsäteollisuus on vaatimassa lisää työaikaa paperimiehille. Ahon työreformi sai Sipilän kädessä yhteiskuntasopimus nimen mutta sitä ei onnistuttu solmimaan. Duunarille on epäselvää, kuka maksaa tuon työajan lisäyksen: työntekijät vai työnantaja? Onkohan vuonna 2025 eläkkeissä indeksikorotus?

8 Kolmoispaperi 2/2015 OSASTO 19 JÄRJESTI UPM:N PAPERIAMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSEN Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Ammattiosastojensa puheenjohtajien ja pääluottamusmiesten kaksi kertaa vuodessa järjestettävän kokouksen järjestelyvastuu oli tällä kertaa osasto 19:n harteilla. Osan aikaa kokouksessa olivat mukana myös työnantajan ja Paperiliiton edustajat. Työnantajaa edustivat tällä kertaa Kai Latvala Kymiltä, Aki Kohonen uudesta kunnossapito-organisaatiosta, paperitehtaan tuotantojohtaja Antti Hermunen Kaukaalta ja Anna Maria Karjalainen henkilöstöhallinnosta. Paperiliitosta kokoukseen osallistui työsopimussihteeri Markku Häyrynen. Työnantaja tähtää säästöihin Työnantajapuoli kertoi juuri julkaistujen Smart Spend- ja Smart Site-säästöohjelmien tavoitteista. Se, miten säästöjä saavutetaan, ei vielä tuntunut olevan kaikilta osiltaan aivan selvää. Toiveet joustavammasta työntekomallista eivät kuitenkaan jääneet kokousväeltä huomaamatta. Aki Kohonen toivoi yhä useamman kunnossapitohenkilön liikkuvan muille tehtaille suurien seisokkien yhteydessä. Aki Kohonen haluaa lisää liikkuvuutta eri yksiköiden välillä suurissa kunnossapitoseisokeissa. - Ydintoiminnoissa ulkopuolisen palvelutuottajan ainoa etu on joustavampi liikkuminen, totesi Aki Kohonen. Hän sanoi myös kaikkien turvallisuuteen liittyvien töiden kuuluvan ydintoimintaan. Antti Hermunen puolestaan totesi turvavälineiden kustannusten nousseen safety first-kampanjan aikana. Maallikollekaan tämä asia ei varmaan tullut yllätyksenä. Viime vuosien aikana on erilaisia varusteita hankittu ja nyt ne ovat olemassa. Jäljelle jää normaalista kulumisesta johtuva varusteiden uusiminen, joten kulujen uskoisi itsestään kääntyvän laskuun. Onko turvallisuus ensin -kampanja kääntynyt säästö ensin -kampanjaksi? Anna Maria Karjalainen kyseli kokoukselta tuntoja meneillään olevasta vuorokiertokokeilusta. Aiheesta keskusteltiin lyhyesti ja todettiin enemmistön kannan selviävän syksyn äänestyksessä. Luottamushenkilöiden yhteinen näkemys oli, että äänestys olisi hyvä tehdä kaikissa yksiköissä samaan aikaan. Työntekijäpuolelta tiedusteltiin myös mahdollisuutta kokeilla 12 tunnin vuoroa. Pietarsaaren ammattiosaston puheenjohtaja Thomas Melarti ja varapääluottamusmies Sauli Tiala epäilevät, saadaanko kunnossapitäjät kotiutettua riittävän nopeasti, jos omalla tehtaalla käy vakava vaurio.

Kolmoispaperi 2/2015 9 Ammattiosastojen katsaukset Tehtaan käynti-, henkilöstö- ja neuvottelutilanteiden lisäksi katsauksissa tuli esiin joitakin erityisiä asioita. Niissä yksiköissä, joissa hiljattain oli käyty yt-neuvotteluita, ei kaikki kuulunut sujuneen tyylikkäästi. Jälkihoito on jäänyt pitkälti luottamushenkilöiden varaan. Jossain irtisanotut, työssäolovelvoitettaan täyttävät työntekijät hiipivät pitkin hiljaisia konesaleja ja odottavat kesän lomitustehtävien alkamista. Kaikissa yksiköissä työssäolovelvoitetta ei ole vaadittu, vaan halukkaat on päästetty uuden työpaikan metsästykseen. Turvallisuuteen liittyvistä rikkeistä osapuolet eivät kaikissa tapauksissa ole päässeet yksimielisyyteen, vaan kiistoja on lähetetty jatkokäsittelyyn. Tällä hetkellä rankaisuhalu näyttäisi kuitenkin olevan laantumaan päin. Paperiliiton työsopimussihteeri Markku Häyrynen kävi ennen varsinaista katsaustaan läpi vaalien jälkeistä poliittista tilannetta ja pahoitteli perinteisen työväenpuolueitten huonoa vaalimenestystä. Varsinaisessa katsauksessa kuultiin paperin ja sellun tuotannon ja kulutuksen kehitys viime vuosien aikana ja ennusteita tulevasta. Häyrynen sanoi meneillään olevien uusien selluhankkeiden olevan loistojuttu, mutta muistutti tuotannon käynnistymiseen kuluvan vuosia sen jälkeen, kun suunnittelu on aloitettu. Koulutukseen osallistuminen vapaa-aikana ja se, millaisen korvauksen siitä saa, on luottamusmiehille esitettävien kysymysten kestosuosikki. - Paperin työehtosopimus on tältä osin puutteellinen ja jättää paikallista tulkintavaraa, joutui Häyrynen myöntämään. Jari Kallio uskoo huomiseen Kouvolan kokoukseen osallistunut Jämsänkosken paperitehtaan pääluottamusmies Jari Kallio uskoo Jokilaakson tehtailla tehtävän paperia vielä pitkään, vaikka takana ovat hiljattain päättyneet yt-neuvottelut. Jämsänkoskella ei tunnelma tällä hetkellä ole katossa, mutta Kallio toivoo tilanteen muuttuvan parempaan päin. - Meidän on pidettävä irtisanotuista huolta parhaamme mukaan. Emme kuitenkaan saa jäädä synkistelemään tilannetta liian pitkäksi aikaa, vaan tehtaalle on saatava taas syntymään positiivinen vire. Jokilaakson yksi valtti pärjätä kilpailussa on Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaitten välillä toimiva kunnossapidon kitkaton ristiin työskentely. Kallio pitää ammattiosastojen kokoontumisia tärkeinä. - On hyvä, että syvennymme miettimään omalla porukalla yhteisiä asioitamme. Näin voimme saada aikaan parannuksia. On myös hyvä ymmärtää, että jos jollain on jokin asia paremmin, ei se ole keltään pois, sanoo pääluottamusmies Jari Kallio. Jämsänkosken tehtaan pääluottamusmies Jari Kallio katsoo yt-neuvotteluiden jälkeen tulevaisuuteen.

Vakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. Elämäsi vakuutukseen saat myös Kuntoturvan, joka korvaa kuntotestien ja asiantuntijapalveluiden kuluja terveydenhuolon ammattilainen on kyseisiä palveluita suositelut. Testaa, milainen olisi sopiva yhdistelmä oma elämäsi tilanteisin matkailusta terveydenhoitoon ja www.op.fi toipumiseen. /ku nt ot est i Yhdessä hyvä t ulee.

ANRIN PAKINA Kolmoispaperi 2/2015 11 Kun taasen kevät saa Teksti ANRI MÄKYNEN Taitaa olla otsake uusintaa viime vuosilta. Kun paljon puhuu ja kirjottaa, niin toistot eikun lisääntyy. Yleensä aina luonnostelen paperille ensin jotain, jota sitten muokkailen, mutta nyt aattelin mennä suoraan asiaan tai asiattomuuksiin. Kevät on edennyt taas kesää päin ja useat harrasteet alkaa jäädä kesätauolle. Kun kevään viimeisellä laulutunnilla laulelin tuota Valkovuokot-tangoa, joka alkaa otsakkeen sanoin, mietin - on se hienoo, kun jokaisen talven jälkeen ne sieltä jostain nousee meidän iloksi. Ja kun opettaja vielä kehui edistymistäni, niin oli mukava aloittaa kesätauko. Kun tätä kirjoitan, on tauti jumittanut minut lähes kokonaan. Ehkäpä se marrasti jo aiemmin, kun ei tullut niin kriittisesti seurattua tätä yhteiskunnan tai ylipäätään edes tehdaskunnan touhuja. Kuivauskone taitaa edetä ajallaan. Kovasti on ainakin erilaista rakennusmiehistöä tullut portilla vastaan.. Mielenkiintoiseksi menee sitten, kun se lähtee tulille. C3:n uusi työaikamuoto on varmaan jo selvillä tai sitten ollaan vielä vaiheessa ja labran ammattitasoasiat ennallaan tai sitten vähän edenneet. Ihan hyviä käyntiasteita ovat kesäksi paperin puolelle povanneet. Ihan en ole kärryillä sairastelun takia pysynyt. Kevätlinnut laulelee ja rakentelee pesää. Puut ja ruoho vihertää, se taitaa tehdä kesää. Eduskuntavaalien tulos on jo kotvan ollut tiedossa. Kepulle tuli täyspotti, kuten tiedämme. Alkaa vähempiosaisten asiat parantua. Ei tarvi enää tehdä säästöjä ja ihmisille löytyy töitä. Unen näin! Demarit mietiskelee vaalitappiotaan, mut tarttiskohan demarien lukea ideologiansa uudelleen, muodostaa yhteneväinen linja ja lopettaa riitely ja selittely. Vaikka itse en tunnustaudukaan erikoisemmin minkään puolueaatteen lipun alle, niin ei voi kieltää, ettenkö isältä olisi hiukan demariaatetta perinyt. Kautta aikain (tai niin pitkälle kun muistan) demareilla on ollut vahvoja johtajia, jotka ovat vieneet aatetta eteen päin. Nytkin mielestäni pitäisi sellainen löytyä, joka jyrähtäisi ja antaisi eväät yhtenäiselle linjalle, ettei tarvis enää keskittyä riitelyyn. On se niin helppoo puskist neuvoa. No nyt teki Suomen jääkiekkojoukkue maalin: ai mist tiiän? Yläkerran metelist tiiän. Kisakatsomo kaikilla herkuilla (sipsit ja cola) on katettu ties monennenko kerran.

12 Kolmoispaperi 2/2015 TYÖSUOJELU- VALTUUTETUT KAUKAALLA Teksti ja kuva PAAVO PESONEN UPM:n paperi- ja sellutehtaiden työsuojeluvaltuutetut kokoontuivat Kaukaalla 29. huhtikuuta. Kokous pidettiin sopivasti UPM:n turvallisuusviikolla ja aivan kokoushuoneen tuntumassa oli Kaukaan turvallisuuspäivänä järjestetty työ- ja harrasteturvallisuuteen liittyvä näyttely, johon valtuutetutkin pääsivät kokouksen tauoilla tutustumaan. Valtuutetut toivotti tervetulleiksi Kaukaalle monelle kymiläiselle tuttu Kaukaan nykyinen tehtaanjohtaja Teuvo Solismaa. Hän kehui Kaukaan integraattia UPM:n monipuolisimmaksi Suomessa. - Sen lisäksi, että täällä valmistetaan paperia ja sellua, on täällä myös saha ja biopolttoainelaitos. Täällä on myös tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 150 tutkijaa. Sen toiminnasta suuri osa suuntautuu nyt uusiin tuotteisiin, sanoi Solismaa. Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius kertoi paperiliittolaisia työsuojeluvaltuutettuja olevan tällä hetkellä yhteensä 111 ja työsuojeluasiamiehiä 963. Paperiliiton työsuojelukyselyssä Ulenius kertoi melun olevan edelleen suurimman ongelman. Melu on pitänyt ykköspaikkaa jo pitkään, vaikka kuulonsuojaimet ovat koko ajan kehittyneet. Koetaanko niiden käyttö edelleen hankalaksi? Samaisessa kyselyssä 40 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista katsoi työnantajan jakelemien turvallisuuteen liittyvien rangaistusten lisääntyneen. Rangaistuskäytäntö huolestutti valtuutettuja, koska pahimmillaan se saattaa johtaa turmien salailuun. - Jos laiminlyönnit turvallisuusasioissa ovat tahallisia ja toistuvia, on tilanne tietenkin toinen, totesivat valtuutetut Hannu Ulenius sanoo, että yt-neuvotteluiden pyörteissä, jotka joitakin UPM:n yksiköitä ovat hiljattainkin tutisuttaneet, on työsuojeluvaltuutetuilla ja luottamusmiehillä merkittävä rooli. Myötäeläminen irtisanomisuhan alla olevien ja varsinkin niiden, jotka joutuvat irtisanomisen uhreiksi, ei välttämättä ole yksinkertainen juttu. - Nyt Paperiliitto on rakentamassa eräänlaista työkalupakkia edunvalvojille tällaisia tilanteita varten, sanoo Ulenius. Huonona kevennyksenä voisi toivoa, että työ menee hukkaan ja irtisanomiset loppuvat. Valtuutettujen toive oli saada sopimuskursseiksi täydennyskoulutusta sisältäviä kursseja. Sopimuskurssit ovat työnantajajärjestöjen kanssa sovittuja ja työnantaja maksaa kurssiajalta normaalin palkan ja ateriakorvauksen. Valtuutetuksi valituilla on yleensä perusja jatkokurssit, jotka nykyisin ovat sopimuskursseja, jo valmiiksi käytyinä. Lainsäädäntö ja asetukset muuttuvat kaiken aikaa ja tieto jää helposti vanhentuneeksi. - Kaikista uudistuksista ei itse opiskelemalla aina osaa tai ehdi hakea tietoa. Taitojen säännöllinen päivittäminen olisi tästä syystä välttämätöntä, mutta ei sen takia viitsisi rokulia ottaa. Onhan turvallisuus kaikkien osapuolien yhteinen asia, totesivat valtuutetut. Entistä harvemmin valtuutettujen tarvitsee pyytää työntekijöille suojavarusteita. Työhyvinvointi ja jaksaminen on nykyisin enemmän esillä, sanoo Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius.

Kolmoispaperi 2/2015 13 PAPERILIITTO JA AMMATTIOSASTOT JÄRJESTÄVÄT KOULUTUSTA TARPEEN MUKAAN Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Koulutukseen osallistuvien edunvalvojien määrän pienentyminen selittyy osaltaan työpaikkojen vähenemisellä, mutta syitä voi olla muitakin. Kiljavan Opistolla järjestettävät kurssit keräävät edelleen osallistujia, mutta myös Paperiliitolla on valmiudet järjestää koulutusta. Paperiliitto on alkanut markkinoida entistä tehokkaammin ammattiosastoille niiden kotipaikkakunnilla järjestettäviä, tilanteeseen räätälöityjä lyhyitä koulutuksia. - Liitosta voi pyytää kouluttajan paikan päälle kertomaan monenmoisista asioista. Lyhytkurssin voi kasata järjestötoiminnan, työlainsäädännön, työehtosopimuksen tai työturvallisuusasioiden ympärille, sanoi Riitta Kaukonen osaston 19 kevätkokouksessa. Myös atk-asioissa voi pyytää Paperiliitolta apua. Kuusankoskelaiset ammattiosastot ovatkin jo käyttäneet liiton koulutuspalveluja. Paperiliiton lakimies Juha Koivisto on vieraillut osastojen tilaisuuksissa jo pariin kertaan luennoimassa mm. töiden ulkoistamisesta sekä työsuojelulainsäädännöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Paperiliiton koulutussihteeri Riitta Kaukonen sanoo liiton auttavan kaikissa koulutusjärjestelyissä. Osaston 19 opintosihteeri Kai Nyyssönen sanoo koulutusrintamalla olleen viime aikoina hiljaista. Koulutuskyselyt ovat tuottaneet tulosta, mutta kun koulutuksia on järjestetty, osanottajia on ollut laihanlaisesti tai kurssit on jouduttu kokonaan perumaan. Atk-kurssit olivat menneinä vuosina suosittuja, mutta nyt niiden vetovoima on hiipunut. - Tietokoneen käyttö nuorille on itsestään selvää ja vanhemmasta väestä kursseille ei enää riitä halukkaita. Ne asiat taitaa olla jo opeteltu, sanoo Kai Nyyssönen. Erilaisten koulutusten markkinointi on jäänyt pitkälti sähköisten tiedotuskanavien varaan. - Kasvotusten tapahtuva tiedottaminen olisi tehokkaampaa, mutta työn lomassa siihen ei ole mahdollisuutta, sanoo Nyyssönen. Tulevalle syksylle Kai Nyyssönen sanoo suunnittelevansa jonkinlaisen lyhytkurssin järjestämistä ammattiosaston toimitiloissa. - Muutaman tunnin koulutus esiintymistaidon perusasioista ei luulisi olevan pahitteeksi kenellekään yhdistystoiminnassa mukana olevalle, tuumii Nyyssönen. Osasto 19:n opintosihteeri Kai Nyyssönen miettii, mikä kurssi keräisi osallistujia.

14 Kolmoispaperi 2/2015 KYMIN NIKKAREIDEN HARRASTENÄYTTELY OLI MENESTYS Teksti Kuvat JUHANI HAAPALA KAMERA -73 KUUSANKOSKI R.Y. Harrastenäyttely pidettiin maaliskuun lopulla. Näyttely oli samalla Nikkarin 5-vuotisjuhlanäyttely. Esillä oli lähes 150 erilaista työtä yli 60:lta Nikkarin jäseneltä. Viikonlopun aikana näyttelyyn kävi tutustumassa yli 600 vierasta. Olemme todella tyytyväisiä. Saimme paljon positiivista palautetta ja uusia jäseniä. Järjestelyt olivat melkoinen urakka, mutta aktiivisen jäsenistön turvin saimme aikaiseksi onnistuneen tapahtuman. Perjantaina näyttelyssä ja pajalla vierailivat eskarit Voikkaan, Jokelan ja Nurmilinnun päiväkodeista. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuella Nikkarilla oli mahdollisuus tarjota kyyti tapahtumaan ja pieni askarteluhetki noin 70:lle esikoululaiselle. Lapset olivat puutöistä innossaan. Ohjaajien valvonnassa saivat kaikki halukkaat lapset tehdä pienen puisen robotin. Puutyöpajalla oli toimintaa kahtena päivänä. Lauantaina pääsi seuraamaan koristeveistonäytöksiä. Jouko Lukkarinen ja Timo Ilvonen näyttivät mallia ja kertoivat veiston saloja. Kymen Puunsorvaajat esitteli toimintaansa ja antoi sorvausnäytöksiä. Lisäksi Poratuuli ja Festool olivat laittaneet esille työkaluja puun työstöön. Koteja linnuille Sunnuntaina oli pönttöpäivä. Nuorten Eräkerhon kanssa yhdessä toteutettu tapahtuma tarjosi mahdollisuuden lasten ja vanhempien yhteiseen nikkarointiin. Pönttöjä syntyi liki sata. Valikoimassa oli niin pönttösorvilla tehtyjä kuin perinteisiä lautapönttöjä. Paikalla oli myös luontokuvaaja ja lintuasiantuntija Lassi Kujala. Hän antoi neuvoja pönttöjen sijoittamisesta ja kertoi lintujen pesinnästä. Kujalalla on takanaan yli 50 vuotta lintuharrastusta ja lähes 35 vuotta luontokuvausta Pohjois-Kymenlaaksossa. Kujala piti tapahtumaa erinomaisena. Ennen kouluissa tehtiin puukäsitöissä muun muassa linnunpönttöjä, mutta toisin on tänään. - Pönttöjä kannattaa tehdä ja asentaa luontoon. Ne ovat tärkeitä pesinnän kannalta ja linnut käyttävät niitä myös tuulensuojana talvella, sanoo Lassi Kujala. Asian tiimoilta sovittiin jo jatkoa. Syksyllä Nikkarit, Eräkerho ja lintuharrastajat toteuttavat yhteisen projektin ja tekevät ainakin 20 pesää luontoon. Asiaan palataan alkusyksystä. Puupalttoo ehdoton suosikki Näyttelyssä käyneet äänestivät esillä olleista töistä suosikkinsa. Timo Ilvosen puupalttoo oli ehdoton yleisön suosikki. Idea työhön on tullut veistäjä Chris Pyén kirjoittamasta veistokirjasta. - Päätin kokeilla oman version tekemistä omaa flanellipaitaa mallina käyttäen. Työn tekemisen aloitin viime joulukuussa ja se tuli valmiiksi helmi-maaliskuun vaihteessa, kertoo Timo. Näyttelyn tallentamisesta huolehti Kamera-73 Kuusankoski ry.

Pönttöpäivänä linnunpönttöjen rakennusalueella kävi melkoinen kuhina. Kolmoispaperi 2/2015 15 Ilmeistä voi päätellä, että robottien rakentaminen oli mieluisaa puuhaa sekä lapsille että ohjaajille.

16 Kolmoispaperi 2/2015 KUNNOSTUSTYÖT URANPIRTILLÄ JATKUVAT Teksti ja kuva PAAVO PESONEN Uranpirtin alueen kunnostustyöt jatkuvat päärakennuksen wc-tilojen nykyaikaistamisella. Työhön ei kulu paljoa aikaa ja se saadaan valmiiksi ennen kesäsesongin alkua. Uranpirtin käyttöä remonttihommat eivät estä, onhan alueella kunnollinen ulko-wc. Hirsirakennuksille tyypillinen painuminen ja aika ovat tehneet tehtävänsä. Perusteellisemman remontin tekeminen wc-tiloissa on tullut ajankohtaiseksi. - Kaikki kalusteet tiloista on poistettu, samoin lattiapinnoitteena ollut muovimatto. Lattialaudoitus on purettu. Sen alta löytyi pieni kosteusvaurio. Vaurio korjataan nyt huolellisesti. Sen jälkeen pääsemme tekemään uutta pintaa, sanoo Uranpirtin talonmies Pekka Pöysä. Kunnostuksen yhteydessä lattia laatoitetaan, eristystä parannetaan ja osa kalusteista uusitaan. Viimeisin iso hankinta osaston 19 vapaa-ajankohteeseen on kaksi pikkumökkiä, jotka valmistuivat vuonna 2011. Nyt tehtävän remontin jälkeen ei Pekka Pöysän mukaan ole suunnitteilla mitään isompaa kunnostushanketta. Alueen kuntoa valvoo niin sanottu talonmiesryhmä, joka tekee ammattiosaston hallitukselle esityksiä rakennusten kunnostustarpeiden ja alueen yleisilmeen suhteen. - Aluetta on pidetty aina kohtalaisen hyvässä kunnossa ja viime vuosina tehdyt parannukset ovat liittyneet mm. päärakennuksen energiatalouteen. Sähkölaskua on saatu pienenemään melkoisesti, sanoo Pekka Pöysä. Päämökin keittiö-, oleskelu- ja wc-tilat sekä saunarakennus ovat aina kaikkien Uranpirtillä olijoiden yhteisessä käytössä. Päiväkäyttäjien ei siis tarvitse tehdä varausta näihin tiloihin. Muuhun varauskäytäntöön voit käydä tutustumassa ammattiosaston Internet-sivuilla kohdassa Uranpitti. - Toivottavasti kesästä tulee aurinkoinen ja lämmin. Hyvät ilmat nostavat heti käyttäjämäärää, sanoo talonmies Pekka Pöysä. Pekka Pöysä ja Vesa Värri (etualalla) poistivat vanhat eristeet wc-tilan lattiarakenteista. Samalla paljastui pieni kosteusvaurio.

Kolmoispaperi 2/2015 17 KEVÄTKOKOUKSISSA VAKIINTUNUT OSANOTTO Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Kuusankoskelaisten paperiammattiosastojen 19 ja 85 kevätkokoukset pidettiin viime vuosina vakiintuneelle osanottajajoukolle. Pääasiassa paikalle olivat saapuneet ammattiosastojensa muutenkin aktiiviset jäsenet. Koskelankujan kokoustiloihin olisi mahtunut enemmänkin väkeä. Toimintakertomukset sekä tilinpäätökset hyväksyttiin ja osastojen hallitukset ja taloudenhoitajat saivat vastuuvapauden. Erityisenä aiheena esityslistalla ollut jäsenmaksun kääntö niin, että maksu menisi suoraan Paperiliitolle, hyväksyttiin kummassakin ammattiosastossa. Uusi malli helpottaisi taloudenhoitajien työtä. Muutos vaatii kaikkien liiton ammattiosastojen yksimielisen hyväksynnän. Kaksi ammattiosastoa koko kentästä ei toistaiseksi ole jostakin syystä hyväksynyt muutosehdotusta. Kuusankoskella vierailleilla Paperiliiton toimitsijoilla Sami Laaksolla ja Riitta Kaukosella ei ollut dramaattista kerrottavaa liiton toimistolta, vaan lähinnä palauteltiin mieliin liittokokouskauden tavoitteita. Lisäksi toimitsijat muistuttivat kansalaisaloitteesta, joka löytyy osoitteesta www.operaatiovakiduuni.fi. Aloite tähtää niin sanottujen nollasopimusten kieltämiseen ja työsopimus- ja työaikalakien eräisiin muutoksiin. Käy tutustumassa aloitteeseen Internetissä ja ota osaa aloitteeseen, kun näet asian hyväksi. Työehtosihteeri Sami Laakso toi osaston 85 kokoukseen liiton terveiset. Marjo Henner-Niemellä, Pekka Pöysällä ja koulutussihteeri Riitta Kaukosella oli hetki aikaa rupatella ennen kokouksen alkua.

18 Kolmoispaperi 2/2015 VELI-MATTI PYNNÖNEN ON PALANNUT VARAVALTUUTETUKSI Veli-Matti Pynnönen on palannut töihin vuoden kestäneeltä vuorotteluvapaalta ja toimii jälleen ensimmäisenä varatyösuojeluvaltuutettuna. Toinen varatyösuojeluvaltuutettu Pekka Huotari on vuoden ajan toiminut valtuutetun ensisijaisena tuuraajana ja toisena varavaltuutettuna on ollut työsuojeluasiamies Ari Lakimo. Ammattiosastojen ja työnantajan vuorotteluvapaan ajaksi sopima väliaikainen järjestely päättyi Pynnösen palattua töihin. Vuorotteluvapaasta uutta virtaa Pynnösen mukaan päätös hakea vuorotteluvapaata oli jonkinlaisen kynnyksen takana, mutta jälkikäteen katsottuna oikea. Kun oma päätös oli tehty, Pynnönen toivoi vain, että asiat työnantajan kanssa järjestyisivät, ja niin tapahtui. - En vain jäänyt olemaan, vaan olin suunnitellut vuoden ajalle erilaista ohjelmaa, johon kuului matkustamista, liikuntaa ja remontointia. Suunnitelmat onnistuivat jopa yli odotusten eikä töihin paluukaan tuntunut pahalta, sanoo Veli-Matti Pynnönen. Pynnönen toivoo, että entistä useammalla olisi mahdollisuus viettää jonkin pituinen vuorotteluvapaa. Pynnösen mukaan pidemmän vapaan aikana oivaltaa, kuinka paljon elämään mahtuu muutakin kuin työ. - Toivottavasti pystyn tämän kokemuksen myötä hyödyntämään lyhyemmätkin vapaat paremmin kuin ennen, sanoo Pynnönen. Veli-Matti Pynnönen toivoo, että vuorotteluvapaaseen olisi mahdollisuus useammilla. URANPIRTIN TILOJEN VARAUS JUHANNUKSEKSI ON KÄYNNISSÄ Juhannusvarauksista on tehtävä vapaamuotoinen kirjallinen tai sähköpostianomus (tommi.o.bragge@gmail.com) ammattiosaston puheenjohtajalle toukokuun loppuun mennessä. Muista merkitä hakemukseen yhteystietosi. Katso tarkemmat varausohjeet osaston Internet-sivujen kohdasta Uranpirtti. Jos varauksia juhannukselle tulee enemmän kuin on tiloja, suoritetaan arvonta. Arvonnan tulokset ilmoitetaan anomuksen jättäneille.

Kolmoispaperi 2/2015 19 Lähde ihailemaan saaristomaisemaa osaston 19 kesäretkelle Paperiliiton Kuusankosken osasto 19 järjestää risteilyn Porvoosta Helsinkiin työssä oleville jäsenille ja heidän puolisoilleen lauantaina 4.7.2015. Matka sisältää bussikuljetuksen, lounaan Moision kartanossa ja risteilyn. Ilmoittautumisaika matkalle päättyy 26.6.2015. Jos vapaita paikkoja on jäljellä vielä 15.6.2015, voivat myös työttömät ja eläkeläisjäsenet puolisoineen ilmoittautua mukaan. Lähde viettämään kesäinen iltapäivä upeassa saaristomaisemassa. Matkalle lähdetään bussilla Kuusankosken tilausajopysäkiltä klo 11:30 ja paluumatka Helsingistä bussilla takaisin alkaa risteilyn päätyttyä. Matkan hinta on 30 / henkilö. Ilmoittautumiset Jukka Nokelaiselle jukka.nokelainen@upm.com tai puh. 044 995 5156 tai 040 831 0202.

20 Kolmoispaperi 2/2015 JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI Ilmoittaudu henkilökohtaisesti viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi riippumatta siitä, että sinulla ei esimerkiksi olisikaan oikeutta heti etuuteen. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää aina, että olet koko työttömyyden ajan työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa riippumatta siitä, oletko kokonaan työtön, lomautettu vai teetkö osa-aikatyötä. Sinun tulee myös myöhemmin muistaa aina uusia työnhakusi niiden ohjeiden mukaan, jotka työvoimaviranomaiset sinulle antavat. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle sinua koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto sitoo työttömyyskassaa. Lausunnossa todetaan, ettei estettä etuuden maksamiselle ole tai siinä asetetaan sinulle ansiopäivärahan osalta este-edellytysten vallitessa (esimerkiksi jos on itse eronnut ilman hyväksyttävää syytä työstään) ns. rangaistuskarenssi. Karenssi on tilanteesta riippuen 15, 30, 60 tai 90 päivän pituinen. Tänä aikana oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole paitsi työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Työttömyysetuuksia haetaan toisistaan poikkeavin lomakkein ja jaksoin. Lomakkeita saa ilmoittautumiskäynnin yhteydessä työ- ja elinkeinotoimistosta tai voit tulostaa lomakkeen Paperiliiton Internetsivuilta lomakesalkusta. Ansiopäivärahaa työttömyyden ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta haetaan hakemusjaksoittain ja vuorottelukorvausta puolestaan vain yhden kerran oikeuden alkaessa. Kuitenkin, jos vuorotteluvapaa pidetään eri jaksoissa, hae uuden jakson alkaessa korvausta vuorottelukorvauslomakkeella ilman liitteitä. Kun olosuhteissa tapahtuu muutos, siitä on ilmoitettava erikseen työttömyyskassalle ja työ- ja elinkeinotoimistolle. Muutosten ilmoittamatta jättäminen saattaa johtaa takaisinperintätoimenpiteisiin ja hallinnollisiin tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. SAIRASTUMINEN TYÖTTÖMYYDEN AIKANA Jos sairastut työttömyyden aikana, voi sairauden ajalta saada sairauspäivärahaa. Työttömyysturva on tarkoitettu työkykyiselle henkilölle, joka voi ottaa vastaan työtä. Sairauden ajalta henkilöllä on oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Sairauden ajalta ei työttömyyspäivärahaa näin ollen makseta. Jos henkilö on ollut työttömyyspäivärahansaajana välittömästi ennen sairastumistaan, jatketaan etuuden maksamista kuitenkin Kelan omavastuupäivien ajan. Sairauspäivärahan omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Jos sairaus jatkuu tämän jälkeen, työttömyyspäivärahan maksaminen päättyy, ja henkilö on oikeutettu ainoastaan Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Päätös sairauspäivärahan maksamisesta lähetetään työttömyyskassalle. Työttömyyskassalle lähetettävään työttömyyspäivärahahakemukseen merkitään sairauden ajalle päiväsarakkeen kohdalle sairas. Kelan omavastuupäivien jälkeiseltä ajalta, sairauden edelleen jatkuessa, työttömyyspäivärahahakemusta ei kassalle tarvitse lähettää. Sairastumisesta on itse ilmoitettava työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos sairaus kestää pitkään Jos sairaus jatkuu niin pitkään, että Kelan maksama enimmäismäärä (300 päivää) täyttyy, on työkyvyttömän henkilön mahdollista saada työttömyyspäivärahaa. Edellytyksenä on, että työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana olevan henkilön työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai se on hylätty. Tämän lisäksi henkilön on ennen sairastumistaan täytynyt olla oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ei siis estä työttömyyspäivärahan saamista.