Ajankohtaista maahanmuuttajien koulutuksesta FT Leena Nissilä opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 30.12.2010, voimaan 1.9.2011 1. Soveltamisalan laajentaminen 2. Kotoutumista edistettävä kaksisuuntaisesti 3. Kotoutumista edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta lisättävä 4. Haavoittuvien ryhmien syrjäytymistä ehkäistävä 5. Maahanmuuttajien osallisuutta, hyviä etnisiä suhteita ja vuoropuhelua edistettävä 6. Hallittu kuntaan sijoittaminen varmistettava 7. OPH antaa aikuisten koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 8. Osallisena Suomessa -kokeilu 3.6.2013 2
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa Kotoutumiskoulutus (20 21 ) 1. järjestetään pääasiassa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti 2. Uudistustarve arvioidaan Osallisena Suomessa -kokeilun perusteella 3. Tavoitteena toimiva kielitaito (perusteluissa B1.1.) 4. Voi sisältää myös mm. osaamisen tunnistamista, tutkinnon tunnustamista, ammatillista suunnittelua, uraohjausta Omaehtoisen opiskelun tukeminen (23 25 ) 1. Suomen/ruotsin kielen opiskelua tai järjestetään ko. kielillä 2. Voi sisältää myös työharjoittelua, kansalaisjärjestötoimintaa 3. Pääosin työvoimapalvelulain mukaiset edellytykset, lisäksi voi sisältää mm. perusopetusta, pätevöittävää koulutusta 4. Paljon vapaan sivistystyön ja aikuislukioiden toimijoiden varassa, jonkin verran myös korkeakoulutusta
Uudet opetussuunnitelman perusteet - Uudessa kotoutumislaissa (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) on säädetty, että aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta annetaan Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti - Opetushallitus antoi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 1.2.2012, valmistelu laajassa yhteistyössä vuonna 2011 - Koulutuksen järjestäjät ottavat omat opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään 1.6.2012 jälkeen hankitussa ja/tai alkaneessa koulutuksessa - Opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa toistaiseksi - Koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta tai poiketa näistä perusteista - Perusteet on annettu suomeksi ja ruotsiksi, käännökset myös englanniksi
Maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (1) Yhä useammat aikuiset maahanmuuttajat hakeutuvat opiskelijoiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksiin. Vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli korostuu erityisesti kunnissa, joissa ei ole tarjolla työvoimapoliittista koulutusta tai joissa työhallinto ei pysty vastaamaan kysyntään. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelee paljon maahanmuuttajia, jotka eivät ole työnhakijoina työvoimatoimistoissa. Omaehtoisen koulutuksen lisääntyminen on tuonut vapaan sivistystyön piiriin yhä enemmän myös työhallinnon asiakkaita. Vapaan sivistystyön rooli vahvistunee uuden kotoutumislain myötä, joka astui voimaan syyskuussa 2011. Myös Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009 2012 painottaa aikuiskoulutuksessa aliedustettujen kansalaisryhmien, kuten maahanmuuttajien, osallistumista vapaan sivistystyön koulutukseen.
Maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (2) Koulutusta järjestävillä oppilaitoksilla on käytössään eri koulutus- ja rahoitusmuotoja, joiden keinoin he voivat vastata aikuisten maahanmuuttajien koulutustarpeisiin: 2) työvoimapoliittinen koulutus 3) maahanmuuttajille suunnattu omaehtoinen koulutus 4) tilaus- ja henkilöstökoulutus 5) kunnan rahoittama koulutus sekä 6) projekti- ja hankerahoituskoulutus.
Maahanmuuttajakoulutus ja siihen osallistuneet opiskelijat koulutusmuodoittain Maahanmuuttajille suunnattua koulutusta annettiin kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa (N=140) yhteensä 128 905 opetustuntia vuonna 2010. Opiskelijoita koulutukseen osallistui yhteensä 16 919. Maahanmuuttajille suunnattu omaehtoinen koulutus oli keskeisin koulutusmuoto sekä opetuksen tuntimäärän että opiskelijoiden lukumäärän mukaan tarkasteltuna. Osuus oli noin puolet kaikesta maahanmuuttajakoulutuksesta. Osallistujien osuus oli puolestaan noin 71 % kaikista eri koulutusmuotoihin osallistuneista maahanmuuttajaopiskelijoista.
Maahanmuuttajakoulutuksen tuntiosuudet eri koulutus-/rahoitusmuotojen mukaan 2 % 3 % 1 % 4 % Omaehtoinen koulutus Työvoimapoliittinen koulutus 39 % 51 % Kunnan rahoittama kotoutumiskoulutus Tilaus- tai henkilöstökoulutus Projekti- ja hankerahoituksella toteutettu koulutus Muu maahanmuuttajille suunnattu koulutus
Maahanmuuttajaopiskelijat kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa koulutusmuodoittain (1) 5 % 2 % 6 % 1 % Omaehtoinen koulutus 15 % Työvoimapoliittinen koulutus Kunnan rahoittama kotoutumiskoulutus Tilaus- tai henkilöstökoulutus 71 % Projekti- ja hankerahoituksella toteutettu koulutus Muu maahanmuuttajille suunnattu koulutus
Opintoseteliavustus Avustusta haki yhteensä 115 oppilaitosta eli 88 % kaikista kysymykseen vastanneista oppilaitoksista (N=130). Opintoseteliavustusta myönnettiin kaikille oppilaitosmuodoille liikunnan koulutuskeskuksia lukuun ottamatta. 71 % (N=80) oppilaitoksista jakoi opintoseteleitä maahanmuuttajille, yhteensä arviolta 3 283 maahanmuuttajaopiskelijalle: Kansalaisopistot: 77 % (N=61) Kesäyliopistot (N=4) ja opintokeskukset (N=2): 100 % Kansanopistot: 48 % (N=13) (useissa kansanopistoissa maahanmuuttajille suunnatut opinnot ovat ilmaisia).
Maahanmuuttajakoulutuksen tulevaisuus oppilaitoksissa Suurin osa oppilaitoksista kertoi, että maahanmuuttajakoulutuksen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Muutos näkyy opetuksen määrän kasvussa sekä opetustarjonnan monipuolistumisessa. Joissakin oppilaitoksissa koulutustarjontaa aiotaan lisätä, jos tarvetta siihen syntyy. Monet oppilaitokset eivät nykyisillä resursseilla pysty järjestämään riittävästi maahanmuuttajakoulutusta, vaikka tahtoa löytyisikin. Tulevaisuudessa koulutuksen määrä ja sisällöt riippuvat monien oppilaitosten kohdalla rahoituksen laajuudesta sekä henkilöstön osaamisesta ja/tai riittävyydestä. Osa oppilaitoksista huomautti, että maahanmuuttajia on toistaiseksi niin pieni määrä, ettei erillinen opetus ole kannattavaa. Sen sijaan maahanmuuttajia rohkaistiin osallistumaan oppilaitosten normaaliin kurssitarjontaan.
Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä (2010) ja hallitusohjelma: Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma: Maahanmuuttajien edellytyksiä lukio-opintoihin parannetaan sisällyttämällä lainsäädäntöön valmistavaa koulutusta koskevat säännökset. Koulutuksen laajuus on vuosi. Uudistus toimeenpannaan syyslukukauden 2014 alusta lukien. Valtion kotouttamisohjelma: Lukiokoulutukseen valmistava koulutus otetaan opintotuen piiriin syyslukukauden 2014 alusta lukien.
Lukiokoulutukseen valmistava koulutus (HE-luonnos) Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten. Koulutus tarkoitettu maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille. Laajuudeltaan yhden lukuvuoden opintokokonaisuus, sisältää erityisesti suomen tai ruotsin kielen ja tarvittaessa muiden kielten opintoja, lukio-opiskelussa vaadittavia opiskelutaitoja sekä yhteiskuntatietoutta ja kulttuurintuntemusta. Lisäksi tulee antaa opinto-ohjausta. Opiskelijaksi ottamisen perusteet.
Opetussuunnitelman perusteiden valmistelu - Opetushallitus antaa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet viimeistään 31.12.2013 - Koulutuksen järjestäjät ottavat omat opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään 1.6.2014 - Opetushallitus nimitti opetussuunnitelmatyöryhmän tammikuussa - työryhmä kokoontuu helmi-joulukuun aikana noin 8 kertaa - luonnos opetussuunnitelman perusteiksi valmiina marraskuun loppuun mennessä - keskeisiltä tahoilta pyydetään lausunnot luonnoksesta marraskuussa - opetussuunnitelmatyöryhmä muokkaa perusteita lausuntojen pohjalta - opetussuunnitelman perusteet vahvistetaan joulukuussa 2013 - Opetushallitus järjestää uusista perusteista koulutuksen alkuvuodesta 2014
Perustetyöryhmä, asetettu 22.1.2013 Opetusneuvos Leena Nissilä, pj. Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen, varapj. opetusneuvos Ulla Rönnberg, sihtl. ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi, opetus- ja kulttuuriministeriö rehtori Kimmo Laitinen, Suomen rehtorit ry. rehtori Erja Vihervaara, Iltakoulujen rehtorien yhdistys ry. kasvatustieteen lisensiaatti Ilona Kuukka, Suomi toisena kielenä - opettajat ry. yliopistonopettaja Heidi Vaarala, Jyväskylän yliopisto opetusneuvos Veli-Matti Malinen, Opetushallitus erityisasiantuntija Sonja Hyvönen, Opetushallitus opetusneuvos Liisa Jääskeläinen, Opetushallitus Ohjausryhmä voi kuulla asiantuntijoita tarpeen mukaan.
Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops 17
http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi 18
Hallituksen puolivälitarkastelu Perustetaan kotouttamistyön osaamiskeskus (TEM) Rahoitus 2 milj. euroa/vuosi 19
AIKIS -PALVELU KENELLE? AIKUISILLE MAAHANMUUTTAJILLE 1. heidän opettajilleen, jotka käyttävät palvelua oppilaitoksesta oppimisympäristön kautta 2. muille käyttäjille, jotka käyttävät palvelua rekisteröitymällä palveluun verkossa 3. muille käyttäjille, jotka käyttävät palvelua rekisteröitymättä (vieraskäyttäjä) verkossa MITÄ? Aikiksessa on runsaasti tekstiä, valokuvia, piirrettyjä kuvia, ääntä, videoita, animaatioita, opetuspelejä ja -simulaatioita. Erilaisia tehtävätyyppejä noin 40 ja harjoitustehtäviä toista tuhatta. Videoita on yli 200 ja äänitiedostoja kymmeniä tuhansia Kieli on sekä puhekieltä että kirjakieltä. Käytetään myös erilaisia murteita. Navigoinnissa käytetään visuaalisia elementtejä. Opiskelija voi äänittää ja kuunnella omaa puhettaan ja verrata sitä valmiisiin malleihin. PALVELUN KÄYTTÖ Oppimisympäristön kautta palvelua käyttävien suoritustiedot tallentuvat oppimisympäristöön. Rekisteröityminen mahdollistaa oppimistietojen tallentumisen ja käyttäjän opiskelujen jatkamisen viimeksi suoritetusta opintokokonaisuudesta. Vieras-tunnuksilla palveluun kirjautuneet käyttäjät pystyvät selaamaan palvelussa olevia sisältöjä.
Sähköistä materiaalia tulossa Oman äidinkielen opetukseen Kursin, viron, vietnamin, somalin, arabian ja persian opetukseen (albanian opetukseen alkamassa) Muiden oppiaineiden tukimateriaaleja Esim. ympäristö- ja luonnontieto, historia ja yhteiskuntaoppi Sanapaja