Keminmaa Keminmaan kunnan alueella tutkittiin yhdeksän POSKI-hankkeen pohjavesialuetta ja kaksi muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella viidellä tutkitulla alueella on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaiksi muodostumiksi. Keminmaalla ei ollut harjututkimuksen arvokkaita harjualueita eikä harjujensuojelualueita. Yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa: Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Keminmaalla.
Kuva 1. Keminmaalla tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos. Ristikangas-Saarenkylänkangas Pohjavesialuenumero: 1224150 A, B Ristikangas, Ketolanperä-Salmenkylänkangas Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Keminmaan keskustasta (kirkosta) noin 5 km itäkaakkoon, Lautiosaaresta 3 km itäänitäkaakkoon Saarenkylänkangas on suuri, korkeuseroiltaan huomattava ja ympäristöstään selvästi erottuva suuren muodostumakokonaisuuden, lajittuneen reunamuodostuman osa. Sille ominaisia
muotopiirteitä ovat lukuisat rantavallit ja terassit yli 30 m korkealla, länteen ja luoteeseen viettävällä rinteellä. Korkeimmat osat ovat 50-55 m mpy. Rinteen juurella on soistunut Kemijoen suiston noin 2000 vuotta vanha sivu-uoma. Joen kulutus- ja kasausmuotoja on rinteen alaosissa. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin ja variksenmarja-puolukkatyypin kuivaa (ECT) ja kuivahkoa (EVT) kangasmetsää. Paikoin on poronjäkälikköä laikkuina. Rinteen alaosissa on paikoin tuoretta (VMT) tai korpimaista kangasta. Rinteen tyvellä on useita lähteitä, joista lentokentän lounaispuolella sijaitsevaa on rakennettu. Siitä lähtevässä purossa on lähteikkökasvillisuutta. Kaltionjängän itäreunan lähteet ja tihkumisalueet ovat luonnontilaisia. Lentokentän itäpuolella sijaitsevan hiekkakuopan seinämässä on 60-70 törmäpääskyn koloa. Alueella on retkeilyreitti ja muita ulkoiluun käytettyjä polkuja. Alueella on vedenottamo kaivoineen. Muodostumassa on lukuisia vanhoja, metsittyneitä, osittain avoimia maa-ainesten ottopaikkoja. Saarenkylänkankaan lounaisosassa on yksi käytössä oleva alue, mutta laajempi ottamistoiminta on nykyisin Sivakkavaarassa. Alueella on varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäytön arvoja. Arvoluokka 3, MAL-luokka (1-)2, POSKI-luokka 1-2. Kuva 2. Saarenkylänkankaan korkeusmalli
Kuva 3. Ristikangas-Saarenkylänkankaan arvokkaan harjualueen rajaus Holstinharju Pohjavesialuenumero: 1224051 Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Kemin keskustasta (kirkosta) noin 7 km itäkaakkoon, Taipaleenkylältä 3,3 km N Holstinharju on suomaisemaan ja vesimaisemaan liittyvä matala, epäsymmetrinen selänne. Lakiharjanne kohoaa vain noin 5 m viereisten soiden ja vesien tasosta, mutta muodostuma erottuu selvästi ympäristöstään ja erityisesti Matinaavan ja Ahvenjärvien kohdalla muodostuu edustava luonnonmaiseman kokonaisuus.
Eteläosassa muodostuman pinta on kivinen tai lohkareinen. Keskiosassa laella on lohkareinen valli noin 22,5 m mpy. Pohjoisosassa harjun ja sen länsipuolen vallin välissä on kaksi hiekkaista särkkää tai vallia. Kasvillisuus on variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) ja kuivimmilla paikoilla variksenmarjakanervatyypin (ECT) männikköistä tai mäntyvaltaista kangasmetsää. Pohjoisosassa on kapea luonnonsuojelualue harjun poikki. Kunnanrajan eteläsivulla on pienialainen, vanha sorakuoppa, jota on käytetty haulikkoampumapaikkana. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja merkittäviä maisemakuvallisia arvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 4. Holstinharjun arvokkaan harjualueen rajaus
Kuva 5. Holstinharjun eteläosan arvokkaan harjualueen rajaus
Kuva 6. Holstinharjun keskiosan korkeusmalli Korsukangas Pohjavesialuenumero: 1224118 Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Keminmaan keskustasta (kirkosta) noin 15,3 km itäkaakkoon, Juokuanvaaran kylältä 4 km kaakkoon
Korsukangas on matala hiekkamuodostuma, joka ei näytä liittyvä mihinkään muodostumajaksoon. Ranta- ja tuulikerrostumaksi se onkin luokiteltava. Korkein osa on 30-32 m mpy ja sen päällä on 1-2 m korkeita rantavalleja ja dyynejä. Vähäjärvenoja virtaa pohjoisosan läpi. Eteläosa on hyvin matala ja vaihettuu ilman selvää rajaa ojitettuihin rämeisiin. Itäsivulla on Vähäjärvi ja sitä ympäröivä neva. Kuva 7. Korsukankaan korkeusmalli. Vallit ja dyynit erottuvat tien pohjoispuolisessa osassa. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin ja variksenmarja-puolukkatyypin kangasmetsää. Reunoilla ja eteläosassa on soistunutta kangasta ja kangasrämettä-kangaskorpea. Männikön seassa kasvaa paikoin kuusta, pohjoisosassa myös koivua. Valleilla on katajia.
Kuva 8. Korsukangas, arvokkaan harjualueen rajaus Alueella on jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonympäristön kauneusarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Vähäpalo Pohjavesialuenumero: 1224116 Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Keminmaan keskustasta (kirkosta) noin 7,4 km NE, Ilmolan kylältä 1,9 km itäkaakkoon Vähäpalo on seudulle ominainen pohjoisluode-eteläkaakko -suuntainen drumlini, korkeudeltaan noin 25 m. Lakiharjanne on noin 48 m mpy. Rinteillä on lukuisia kivi- ja lohkarevalleja, varsinkin pohjoispäässä myös soravalleja. Muodostuman laella rantakivikot muodostavat avoimen rakan.
Pohjois- ja koillispäässä on paksuhko rantasorakerrostuma, mutta se on jo suurimmaksi osaksi hyödynnetty. Kasvillisuus on variksenmarja-puolukkatyypin ja variksenmarja-kanervatyypin kangasmetsää, mänty-kuusisekametsää, seassa myös koivua. Laen rakkakivikon alueella on vanhaa puustoa. Kuva 9. Vähäpalon korkeusmalli. Paksuin rantakerrostuma on ollut muodostuman koilliskulmassa. Muodostuman laelle tulee kylältä retkeilyreitti. Laelta avautuu näkymä ojittamattomalle Saarisuonjängälle. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.
Kuva 10. Vähäpalon laen rantamuodostumia Kuva 11. Vähäpalon arvokkaan alueen rajaus
Korkiamaa Pohjavesialuenumero: 1224115 Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Keminmaan keskustasta (kirkosta) noin 15 km N, Viitakosken kylältä 1-2 km SW Korkiamaa on ympäristöstään melko selvästi erottuva drumlini, jonka rinteillä, erityisesti pohjoispäässä, on rantakerrostumia. Muodostuman laella kivikkoinen valliharjanne on 52-55 m mpy. Kivi- ja lohkarevalleja on luoteisrinteellä 40-50 m mpy. Pohjoispäässä maa-ainesalueiden välissä ja sivuilla on myös rantasoravalleja. Kasvillisuus on EVT- ja ECT-havusekametsää, enimmäkseen nuorta. Alueella kiertää retkeilypolku ja virkistyskäyttöä varten on kaksi kotaa. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja maisemakuvallisia arvoja sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1-2, POSKI-luokka 1-2. Kuva 12. Korkiamaan arvokkaan alueen rajaus