Tervola. Taulukko 1. Arvokkaat harjualueet Tervolan kunnassa.

Transkriptio

1 Tervola Tervolan kunnan alueella tutkittiin 16 POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta ja kahdeksan muuta pohjavesialuetta sekä yksi alue, joka ei ole luokiteltu pohjavesialue. Tarkastelun perusteella kuudella tutkitulla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi muodostumiksi. Törmävaaran arvokkaiden rantamuodostumien luonnehtima alue luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (Lyytikäinen 1983, Mäkinen et al. 2011). Aikaisemmin luokittelematon Kauvonkangas (tärkeä pohjavesialue) määriteltiin maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Tervolan kunnassa oli kaksi harjututkimuksen arvokasta harjualuetta, Törmävaaran rantamuodostumat ja Kaitaharju sekä yksi harjujensuojelualue, Kaitaharju. Taulukko 1. Arvokkaat harjualueet Tervolan kunnassa. Yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa:

2 Kuva 1. Tervolassa tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos. Taka-Kuorinki Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 11,3 km länsilounaaseen, Murtolan kylältä 7,2 km länsiluoteeseen Taka-Kuorinki on lähes pohjois-etelä -suuntainen pienehkön harjujakson osa, joka paikoin erottuu ympäristöstään avointa ja paikoin puustoista suomaisemaa reunustavana harjanteena. Kapea selänne on paikoin lohkareinen. Kasvillisuus on kuivan ja kuivahkon kankaan sekametsää, enemmän kuusi- kuin mäntyvaltaista, sekapuina haapaa ja koivua. Eteläpuoliskossa on tuoreen kankaan puolukka-mustikkatyypin ja paksusammal-mustikkatyypin kuusikkoa. Pohjoispuoliskon kuivimmilla paikoilla on jonkin verran poronjäkälälaikkuja. Pikku-Kuoringinjänkän ojittamaton avosuo on rimpinevaa ja lyhytkortisnevaa, paikoin reunoilla saranevaa. Alueella havaittiin poroja sekä hirven jälkiä. Alueella on jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä sekä luonnonmaiseman melko merkittäviä kauneusarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

3 Kuva 2. Taka-Kuorinki, arvokkaan harjualueen rajaus Kaitaharju Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 7 km SW, Yli-Paakkolasta 2-5 km NW Valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva, Kemijoen luoteispuolella pohjois-luoteeseen suuntautuva harjujakson osa. Pääosaksi kapeista, kumpuilevista selänteistä, pohjoisosassa myös selännelaajentumista koostuva harju on moreenipeitteinen.

4 Kasvillisuus on seinäsammal-mustikkatyypin ja variksenmarja-mustikkatyypin kuusivaltaista sekametsää, pohjoisosassa myös koivikkoa. Harjun sivuilla on ojitettuja puustoisia soita, kaakkoisosassa muutamia peltoja. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 3. Kaitaharju, harjujensuojelualueen rajaus Kauvonkangas Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue

5 Arvoluokka: 3 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 6,5 km SE, Mikkotervonperästä 4,7 km E Kauvonkangas on ympäristöstään melko erottuva, harjujaksoon liittyvä moreenipeitteinen delta. Muodostuman korkein osa Käärmeharju nousee m länsipuolen soiden tasosta. Korkeimman osan laella ja reunoilla on loivia valleja ja pieni törmä reunassa. Koillisosassa on syöttöharjun selänne, pinnalta kivinen ja lohkareinen, pääosaksi kapealakinen, keskiosassa harjukuoppaa kiertävät selänteet, selännelaajentuman lakitasanne noin 60 m mpy. Deltan itäosassa on rinteellä loivia rantavalleja, eteläosassa matalia rantavalleja tasanteella, Länsi- ja luoteisosissa on 5-15 m korkeita kumpuja ja harjanteita. Käärmeharjun selänteen laki on 75 m mpy, itärinteellä kivikkoa ja valleja. Muodostuman itäreunassa on muutamia matalia uomia. Lounaisosa on melko tasainen, loivasti aaltoileva. Kasvillisuus on mustikka-variksenmarja-kanervatyypin, variksenmarja-kanerva-jäkälätyypin ja variksenmarja-puolukkatyypin männiköitä ja mäntyvaltaisia kankaita, mänty-kuusi -sekametsiä, koillisosan selänteillä sekapuuna haapaa ja siellä täällä koivua. Lahopuuta on vähän, lähinnä tuulenkaatoina ja hakkuutähteinä. Eläimistössä havaittiin poro, metsäjänis, kettu, orava, teeri ja korppi. Alueella on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä, asumuspainanteita ja muinaisjäännösalueita. Alueella on merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja, arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

6 Kuva 4. Kauvonkangas, arvokkaan harjualueen rajaus Kirjallisuus Mäkinen, K Interstadiaalinen turvekerrostuma Tervolan Kauvonkankaalla. Summary: An inter stadial peat layer at Kauvonkangas, Finnish Lapland. Geologi 31, Törmävaara Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 6,7 km NW, Varejoen kylältä 0,7 km SW Törmävaaran pohjois- ja koillisrinteille on meren ulappaan nähden suojasivulle kerrostunut huomattavan suuria rantakerrostumia 120 ja 40 m mpy välille. Ylimmät rantamuodostumat ovat puuttomia tai harvapuisia kivi- ja lohkarevalleja. Alempana on sorasta ja hiekasta koostuvia terasseja ja rantavalleja. Pohjoisrinteen alaosassa on eroosiotörmä.

7 Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin ja variksenmarja-puolukkatyypin kangasmetsää. Pohjoisrinteen juurella on kolme lähdettä ja lähdevaikutteisia soistumia. Pohjoisrinteen alaosan terasseilla on laajahkot, hyvin merkittävät muinaisjäännösalueet, joilla on kivikautisiksi ajoitettuja asuinpaikkoja. Alueella on valaistu kuntorata ja muita ulkoilureittejä, koilliskulmassa kirkko, hautausmaa, leirikeskus ja kota. Aikaisemmin käytössä olleet maa-ainesalueet on pääosin maisemoitu ja kunnostettu liikuntapaikoiksi. Alueella on varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja, arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1-2. Hyvin vähäinen kunnostusotto voi olla vielä mahdollista. Alueen keskiosa kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin tuuli- ja rantakerrostumiin (TUURA 2011). Kuva 5. Törmävaara, arvokkaan harjualueen rajaus Törmävaaran rantamuodostumat Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 2 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 6,5 km NW, Varejoen kylältä 2,5 km SW

8 Törmävaaran laen (135 m mpy) itä-, etelä- ja länsisivua kiertävä laaja rantamuodostuma-alue m mpy välillä. Rantamuodostumat ovat pääosaksi kookkaita lohkare- ja kivivalleja, osaksi myös rantasoravalleja. Rinteen alaosassa varsinkin luoteisnurkassa on sora- ja hiekkatasanteita. Vallitseva luontotyyppi on avoin tai harvapuinen rakka. Alarinteillä on variksenmarjakanervatyypin ja variksenmarja-puolukkatyypin kangasmetsää. Luoteisosassa on lähteitä ja pieniä lähdevaikutteisia soita vallien välissä ja puronotkoissa. Myös etelärinteen alaosassa on lähde ja soistuma. Luoteisreunassa on osa laajahkosta, merkittävästä muinaisjäännösalueesta, jolla on kivikautisia asuinpaikkoja. Alueella on merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja, arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja, jossakin määrin myös monikäyttöarvoja. Arvoluokka 2, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Alue kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin tuuli- ja rantakerrostumiin (TUURA 2011). Kuva 6. Törmävaaran rantamuodostumat, korkeusmalli

9 Kuva 7. Törmävaaran rantamuodostumat, arvokkaan harjualueen rajaus Kaivoskangas-Ruutanalampi Pohjavesialue Muu pohjavesialue Arvoluokka 4 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 20 km pohjoiseen, hiukan pohjoiskoillisen suuntaan, Luppovaaran kylältä noin 2 km pohjoiskoilliseen Kätkävaaran koillispuolella sijaitseva muodostuma ei näytä liittyvän mihinkään harjujaksoon, vaan koostuu pääosaksi ranta- ja tuulikerrostumista. Korkein osa alueen länsiosassa on selännemäinen moreenikohouma, laki noin 105 m mpy ja sen rinteillä on rantavalleja ja tasanteita. Kohoumasta pohjois-luoteeseen Ruutanalammelle on harjumaista, laakeaa kangasmaastoa, loivia valleja ja dyynejä. Alueen itä- ja koillisosat Umpilammen erotusaidan kohdalta itään koostuvat tuuli- ja rantakerrostumista, joita luonnehtivat 1-4 m korkeat dyynit ja dyynivallit m mpy. Kaivosaavan pohjoisosan avosoiden kohdalla muodostuman rajautuminen on hyvin selväpiirteinen. Kaivosoja mutkittelee alueen koillisosan sivulla luonnontilaisessa uomassa luhtaisten soiden reunustamana. Alueen kasvillisuus on jäkälätyypin ja variksenmarja-kanervatyypin karua kangasmetsää, puustoltaan männikköä tai mäntyvaltaista sekametsää, nuorta tai nuorehkoa, mutta erotuspaikan ympäristössä ja itäosan reunametsissä on vanhaakin puustoa.

10 Alueen keskellä on erotuspaikka ja aita. Alueella havaittiin runsaasti poroja. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä varsin merkittäviä monikäyttöarvoja porotalouden kannalta. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 8. Kaivoskankaan ja sen lähiympäristön korkeusmalli

11 Kuva 9. Kaivoskangas-Ruutanalampi, arvokkaan harjualueen rajaus Kätkävaara (Ketunmaa) Pohjavesialue Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Arvoluokka 4 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 20 km koilliseen, Kätkävaaran kylän itäpäässä Kätkävaaran pohjois- ja koillissivulle on kerrostunut varsin paksu, 2 km pitkä, m leveä, ympäristöstään melko selvästi erottuva rantaterassi. Siihen on leikkautunut 3-4 rantatörmää, noin m mpy välille, m, m ja m mpy välille. Litorina-vaiheessa muodostuneita rantavalleja ja kapeita tasanteita on runsaasti, erityisesti kaakkoon päin laskevassa tasanteessa m mpy välillä. Vaaran laelta m mpy alaspäin on kivikko- ja lohkarevalleja sekä puhtaaksi huuhtoutuneita kalliopintoja, paikoin myös rantasorakerrostumia valleineen. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin, mustikka-jäkälätyypin ja variksenmarjapuolukkatyypin kuivaa ja karua kangasmetsää. Ylempänä vaaralla karuja kallio- ja louhikkometsiä. Alarinteiden puusto on nuorta tai nuorehkoa männikköä. Entisellä varastokentällä on kuivaa niittykasvillisuutta. Alueella on merkitystä porotalouden kannalta.

12 Vaaran laelta lounaisrinteen yläosaan on pienehkö kalliometsän luonnonsuojelualue. Alue kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin tuuli- ja rantakerrostumiin (TUURA 2011). Alueella on merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä sekä luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttöarvoa porotalouden kannalta. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1-2. Korkeimmassa osassa on uudelleen käyttöön otettu maa-ainesalue. Kuva 10. Kätkävaaran muodostuman korkeusmalli, rantakerrostumia jyrkän kalliokohouman koillissivulla ja rantavalleja vaaran rinteillä

13 Kätkävaara, arvokkaan harjualueen rajaus Heiskarinselkä Pohjavesialuenumero: A, B Vedenhankintaa varten tärkeä (A) ja muu pohjavesialue (B) Arvoluokka: 4 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 20 km itään, Koivukylästä noin 7 km kaakkoon. Heiskarinselkä on harjujaksoon kuuluva, loivahkomuotoinen, keskiosistaan kapean harjumainen, 3 km pitkä, m leveä ja m korkea, kaareva selänne. Luoteisosassa selänteessä on katkeama. Selänteen laki on m mpy. Rinteillä ja kaakkoispään sivutasanteella on jonkin verran matalia rantavalleja. Muodostuma erottuu suovaltaisesta ympäristöstään melko selvästi, joskin reunustavat suot ovat suurimmaksi osaksi ojitettuja. Kaakkoispään sivulla on osittain luonnontilainen Heiskarinseljänaapa. Kasvillisuus on variksenmarja-puolukkatyypin ja variksenmarja-kanervatyypin kuivahkoa ja kuivaa kangasmetsää, puustoltaan mäntyvaltaista, keski- ja kaakkoisosissa myös kuusivaltaisia sekametsäkuvioita. Luoteispäässä on vedenottamo (Meri-Lapin Vesi Oy), keskiosassa kaksi osaksi käytössä olevaa maa-ainesaluetta ja kaakkoisosassa vanha, metsittyvä maa-ainesalue. Alueella on jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja maisemakuvallisia arvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1-2, POSKI-luokka 1-2.

14 Kuva 11. Heiskarinselkä, arvokkaan harjualueen rajaus Sirkko Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 21,6 km itäkoilliseen, Aulanperästä 3,9 km kaakkoon Tasanteista, loivamuotoisista selänteistä ja harjanteista koostuva alue. Muodostumien rinteillä ja päällä on rantavalleja. Loiva ja matala eteläosa vaihettuu vähitellen suomaastoon, mutta jyrkempi ja korkeampi pohjoisosa erottuu selvästi sitä reunustavista avo- ja harvapuisista soista. Pohjoiskärjessä vanhalla rantavyöhykkeellä on muinaisjäännösalue, jolla on kivikautisia asuinpaikkoja. Pohjoisosan selänteen länsireunalla on muutamia siirtolohkareita, joista suurin varsin huomattava, noin 5x4x4 m kokoinen. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin jäkälälaikkuista kangasmetsää, matalammissa osissa myös variksenmarja-puolukkatyyppiä. Alueella tavattiin poroja. Metsätien varressa on erotusaita.

15 Kuva 12. Sirkon muodostuman korkeusmalli

16 Kuva 13. Sirkko, arvokkaan harjualueen rajaus Jäkäläkangas Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 29 km itäkoilliseen, Suukoskelta 6,3 km itäkaakkoon, Suolijoen kylältä 3,5 km lounaaseen, Vähäjoen varressa.

17 Jäkäläkankaan aluetta luonnehtivat hiekka- ja hietatasanteet loivine ranta- ja dyynivalleineen. Selvästi erottuvin muoto on kuitenkin Vähäjoen polveileva laakso jyrkkine törmineen. Päälaaksoon laskeutuu tasanteiden reunasta useita jyrkkämuotoisia, jopa10 m syviä raviineja. Kuva 14. Jäkäläkankaan ja Vähäjoen laakson korkeusmalli Muodostuma saattaa liittyä Kivaloiden selänteen pohjoissivua seurailevaan jaksoon. Kasvillisuus on hiekkaisilla tasanteilla variksenmarja-kanervatyypin jäkälälaikkuista karua kangasmetsää. Puusto on nuorehkoa, paikoin keski-ikäistä männikköä, laajalti myös taimikkoa. Tasanteiden etelä- ja kaakkoisreunoissa on kuusivaltaista tuoreen kankaan sekametsää, törmässä ja raviineissa osin lehtomaista ja korpista. Jyrkässä törmässä ja siihen liittyvässä tasanteen osassa metsä on rakennepiirteiltään luonnontilaisen kaltaista, haapaa ja koivua on sekapuuna ja lahopuuta melko runsaasti. Myllytietä lienee aikoinaan kuljettu todennäköisesti Myllykönkäällä sijainneelle myllylle. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja maisemakuvallisia arvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kankaan keskellä on vanha, pieni hiekkakuoppa.

18 Kuva 15. Jäkäläkangas, arvokkaan harjualueen rajaus Lavakangas Pohjavesialuenumero: (A), B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin 23,4 km itäkaakkoon, Lehmikummun kylältä 12 km itään, Hyössingistä 6 km lounaaseen. Lavakangas ja Korkeamaa kuuluvat Honkaselästä luoteeseen suuntautuvaan epäyhtenäiseen muodostumajaksoon. Lavakankaalla on loivamuotoista selännettä ja sitä korkeampi selännelaajentuma. Laajentuman rinteillä ja laella (85 m mpy) on rantavalleja, länsi- ja etelärinteessä selvästi erottuva pieni rantatörmä noin 80 m mpy. Arvokkaan alueen rajaus tehtiin tähän laajentumaan. Pitkälehdon selänteen (A) pohjoisosassa on myös vähäisiä maisema-arvoja.

19 Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin ja variksenmarja-puolukkatyypin kangasmetsää, männikköä, mänty-kuusi -sekametsää, itäosassa myös kuusivaltaista. Pohjoisreuna on nuorta taimikkoa. Alueella on jossakin määrin-jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 16. Lavakangas, arvokkaan harjualueen rajaus Joutsenlamminnärhikkö Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin km, Varejoen kylältä km

20 Suomaiseman ympäröimä, pohjoissivulta Joutsenlammin vesimaisemaan liittyvä, ympäristöstään varsin selvästi erottuva lajittunut muodostuma. Noin 1,7 km pitkässä, m leveässä ja 10 m korkeassa muodostumassa on epäsymmetrinen, lounaan suuntaan levenevä selänne ja sen lounaispuolella selännelaajentuma. Lounaan suuntaan viettävä laajentuma m mpy sekä selänteen luoteisrinne ja laki 112,5-125 m mpy ovat lukuisten rantavallien ja dyynivallien peittämät. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin osin jäkäläistä karua ja kuivaa kangasmetsää. Puusto on nuorehkoa männikköä. Reunustavat suot ovat puustoisia, itäpuolella pieni avoin rimpineva, Joutsenlammin ympärillä nevareunus. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1-2. Muodostuman keskellä on osittain metsittynyt, 60x150 m kokoinen maa-ainesten ottopaikka. Kuva 17. Joutsenlamminnärhikön korkeusmalli

21 Kuva 18. Joutsenlamminnärhikkö, arvokkaan harjualueen rajaus Poroharju Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Tervolan keskustasta (kirkosta) noin km, Varejoen kylältä km Poroharju on Kivalon vaarojen länsisivulle kerrostunut harjujaksoon kuuluva muodostuma, jossa on loivarinteisiä selänteitä ja niiden rinteillä ja päällä tuuli- ja rantakerrostumia; rantavalleja ja - tasanteita, keski- ja koillisosissa myös matalia dyynejä ja dyynivalleja. Eteläosa on melko matala, loivasti rantavallien vaikutuksesta aaltoileva tasanne. Länsireunassa on useita kaarevia rantavalleja, jotka jatkuvat matalina viereiselle suolle. Koillispäässä on Ylä-Konttijoen melko luonnontilainen uoma, joka on leikkautunut muodostumaan Poroharjun ja Kivalonnärhikön väliin. Rajaukseen kuuluu myös pieni osa Kivalonnärhikön kankaan eteläpäätä. Muodostuman korkeimmat kohdat ovat m ympäristön soita korkeammalla. Korkein laki on noin 145 m mpy. Kasvillisuus on kuivaa ja osin karua kangasmetsää, mustikka-variksenmarja-kanervakangasta ja poronjäkäläkangasta, muodostuman matalissa reunoissa myös kuivahkoa kangasta. Kaakkoissivun Luusualammen ympärillä on avointa nevaa ja puustoista suota. Eläimistössä havaittiin poro ja kulorastas. Eteläosan itäreunassa on erotuspaikka aitoineen. Erotuspaikan ympäristössä on vanhaa puustoa nuoremman männikön seassa.

22 Muodostuma liittyy länsireunastaan ja pohjoispäästään Tuiskukivalon närheikön Naturaalueeseen. Alueella on kuusi kiinteää muinaisjäännöstä, asuinpaikkoja ja pyyntikuoppia, joihin liittyy kolme muinaisjäännösaluetta. Alueella on varsin merkittäviä luonnonympäristön maisemakuvallisia arvoja, jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, monikäytön arvoja ja arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 19. Poroharjun etelä- ja keskiosan korkeusmalli, jossa ranta- ja tuulikerrostumat erottuvat selvästi

23 Kuva 20. Poroharju, arvokkaan harjualueen rajaus