Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet sekä pohjavesialueiden luontoinventoinnit Lapin POSKI 1-tutkimusalueella Työraportti 2014

Transkriptio

1 POHJAVESIEN SUOJELUN JA KIVIAINESHUOLLON YHTEENSOVITTAMINEN LAPISSA Vaihe 1 Ari Lyytikäinen Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet sekä pohjavesialueiden luontoinventoinnit Lapin POSKI 1-tutkimusalueella Työraportti 2014 Lapin ELY-keskus

2 2 Sisällys 1 Luonto- ja maisemainventoinnit Yleistä Lähtöaineistot Tutkimusmenetelmät Harjualueiden luokitukset 5 2 Tutkimustulokset Tarkastetut pohjavesialueet Arvokkaat harjualueet Yleistä Tarkastelu kunnittain Kemi Keminmaa Pello Rovaniemi Simo Tervola Tornio Ylitornio 22 3 Kokoava katsaus 24 Kirjallisuus 27 Liitteet, maastoraportit kunnittain, alueiden kuvaukset, erillinen aineisto Kansikuva: Rovaniemen Liinastenkeron harjuselänteeltä. Valokuvat Ari Lyytikäinen.

3 3 1 Luonto- ja maisemainventoinnit 1.1 Yleistä Lapin POSKI 1-hankealueen erilaisten sora- ja hiekkamuodostumien sekä kallioperän kiviainesesiintymien alueita tarkasteltiin luonnon- ja maisemansuojelun näkökulmasta. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti hankkeessa tutkimuskohteiksi valitut, enimmäkseen luokan muu pohjavesialue pohjavesialueet, joilla on havaittu tarvetta maa-ainestenoton ja muiden maankäyttömuotojen yhteensovittamiseen. Lisäksi tutkittiin uudelleen Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimuksen 1983 (Valtakunnallinen harjututkimus, Lyytikäinen 1983) kohteet. Valtaosa tutkituista muodostumista sijaitsee Rovaniemen kaupungin sekä Pellon, Tervolan ja Ylitornion kuntien alueella. Tutkitut alueet liittyvät suureksi osaksi harjujaksoihin, mutta Länsi-Lapissa vaaranrinteiden rantakerrostumat ovat yleisempi muodostumatyyppi. Ylitorniolla tutkimuskohteina oli myös lajittuneita reunamuodostumia. 1.2 Lähtöaineistot Valtakunnallisen harjututkimuksen tuottama Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimus 1983 on harjualueiden luonto- ja maisemaselvityksen lähtöaineisto (Lyytikäinen 1983). POSKI 1 - tutkimusalueella on 19 kpl harjututkimuksen arvokkaiden harjualueiden rajauksia. Lisäksi tutkimusalueen sora- ja hiekkamuodostumia on käsitelty mm. GTK:n 1970-luvulla tekemässä valtakunnallisessa sora- ja hiekkavarojen arvioinnissa (esim. Niemelä 1979) sekä Valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa 1980 ja Projektin tutkimusalueiksi valitut noin 80 pohjavesialuetta käytiin läpi samalla luonto- ja maisemaselvitysten menetelmällä ja niistä tehtyihin raportteihin sisältyy ominaisuuksien kuvaukset ja merkittävyysarvioinnit. Hankkeeseen valittujen lisäksi kartoitettiin luonto- ja maisemaselvityksessä lähes 100 muuta pohjavesialuetta. Valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia (TUURA) on tutkimusalueella 46 kpl (Mäkinen et al. 2011). Useat näistä liittyivät tutkittuihin sora- ja hiekkamuodostumiin tai pohjavesialueisiin. Harjualueiden (sora- ja hiekkamuodostumien) luonto- ja maisemaselvityksen yhteydessä tutkittiin kaikkiaan noin 200 muodostumaa tai aluetta. Kuva 1. Ylitornion Säikkäränrovat kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.

4 4

5 5 Kuva 2. POSKI 1-vaiheen tutkimusalueen raja on esitetty ruskealla viivalla ja sen sisällä sijaitsevat Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimuksessa 1983 arvokkaiksi luokitellut harjualueet punaisina monikulmioina. Luokitellut pohjavesialueet on esitetty sinisinä monikulmioina, Natura 2000-alueet mustalla vinoviivarasterilla, erilaiset luonnonsuojelualueet vaalean sinisellä tai vihreällä pohjavärillä. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos. 1.3 Tutkimusmenetelmät Aikaisempi tutkimustieto inventoitiin ja tietoja täydennettiin ja päivitettiin karttatarkastelulla, kirjallisuudella ja maastotutkimuksilla. Maastossa tarkasteltiin ja arvioitiin muodostumien geomorfologisia piirteitä ja harjumaiseman yleispiirteitä, kuten harjumaiseman erottuvuutta ympäristöstään, maisemallisia yksityiskohtia (maisemakuva ja maiseman kauneusarvot) sekä kasvillisuustyyppejä (harjumetsien ja muut luontotyypit), kasvistoa ja eläimistöä. Harjualueet arvioitiin ja luokiteltiin luonnon ja maisemansuojelun sekä maa-aineslain 3 :n kriteerien kannalta. Tutkimusmenetelmä ja luokittelukriteerit on kehitetty ja julkaistu valtakunnallisen harjututkimuksen yhteydessä (Kontturi 1975, Lyytikäinen 1979, 1984, Kontturi & Lyytikäinen 1985, 1988). POSKI-hankkeissa on tutkittu ja luokiteltu myös muodostumien säilyneitä osia, jotka aikaisemmissa inventoinneissa luonnontilaisuusvaatimuksen vuoksi on jätetty tutkimatta. Maisemallisesti tai luonnontieteellisesti merkittävä harjualue voi olla luonnontilaisuutensa osittain menettänytkin muodostuma, joka kuitenkin erottuu ympäristöstään, ja sisältää maisemakuvallisia arvoja tai geologisia tai biologisia luonnonesiintymiä (esim. Britschgi et al. 1999). Päivitetyt harjualueet piirrettiin alustavasti maastokartan kopiolle maastossa. Alueiden maankäytön ja maiseman tilan analysointi tehtiin maastossa ja täydennettiin uusimmasta maastokartta- ja ilmakuva-aineistosta. Harjualueiden rajat digitoitiin ArcMap 10 -ohjelmistolla ja rajausten tunniste-, sijainti- ja ominaisuustiedot tallennettiin ArcMap -paikkatietokantaan. Maastossa valokuvattiin runsaasti digikameralla muodostumien maisemallisia ja geologisia piirteitä, kasvillisuustyyppejä, puustoa sekä erilaisia yksityiskohtia ja maankäyttöä. Kuvatiedostot arkistoidaan Lapin liiton ja Lapin Ely-keskuksen arkistoihin. 1.4 Harjualueiden luokitukset Tutkitut alueet on luokiteltu havaittujen luonnonesiintymä- ja maisema-arvojen perusteella. Lisäksi on otettu huomioon mm. merkitys vedenhankinnan, porotalouden ja virkistyskäytön kannalta. Harjualueiden arvoluokitus: 1 = kansainvälisesti arvokas, 2 = valtakunnallisesti arvokas, 3 = maakunnallisesti arvokas, 4 = paikallisesti arvokas luonnon ja maisemansuojelun kannalta Luokitus maa-aineslain 3 :n kannalta (MAL-luokitus): 1 = "ei"; ei maa-ainesten ottoa; hyvin merkittäviä tai merkittäviä luonto- ja maisematekijöitä, pohjavedenottamo, suuri tai kohtalainen vahingollisten muutosten mahdollisuus

6 6 2 = "ehkä"; rajoitettu otto ja / tai kunnostus; jokseenkin merkittäviä luonto- ja maisematekijöitä, pohjavesialue, melko vähäinen vahingollisten muutosten mahdollisuus 3 = "kyllä"; tehokas otto ja kunnostus jälkikäyttöön; ei merkittäviä luonto- ja maisematekijöitä, ei merkitystä pohjavesialueena, vähäinen vahingollisten muutosten mahdollisuus POSKI-luokitus 1 = Maa-ainesten ottoon soveltumaton 2 = Maa-ainesten ottoon osittain soveltuva 3 = Maa-ainesten ottoon soveltuva Muut kriteerit tai suojelun toteutuminen (kaikkia ei ole käytetty Lapin hankkeessa) HSO = alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan Natura = alue kuuluu Natura 2000 ohjelmaan tai rajautuu Natura-alueeseen SL = alue on osaksi tai kokonaan luonnonsuojelualuetta LVO = alue rajautuu tai sisältyy valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan tai sillä on osa lintuvesialueesta MAO = alue on kokonaan tai osaksi valtakunnallisella tai maakunnallisella maisemaalueella SSO = alue rajautuu tai sisältyy valtakunnallisen soidensuojelun perusohjelman alueeseen tai sillä on osa soidensuojelualueesta TUURA= alueella on valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- tai rantakerrostumia SM = alueella on kiinteitä muinaisjäännöksiä, pistemäisiä tai aluemaisia RKY = alue kuuluu kokonaan tai osittain valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (Museovirasto 2009) RKY93 = valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet (Museovirasto 1993) VR, VU = Maakuntakaavan tai muu virkistys- tai urheilualue poro = porolaitumena tärkeä harjualue Pohjavesialueiden luontoinventoinnin sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden harjualueiden inventoinnin teki suunnittelija, FM Ari Lyytikäinen. 2 Tutkimustulokset 2.1 Tarkastetut pohjavesialueet Täysin luonnontilaisia pohjavesialueita ei todettu tarkastetuilla alueilla. Poikkeuksetta vedenhankintaan soveltuvilla tai vedenhankinnan kannalta tärkeilläkin pohjavesialueilla on sora- ja hiekkakuoppia, pohjavesilammikoita, teollisuus- ja asuinrakennuksia ja tiestöä. Hyvin syrjäisissäkin muodostumissa mm. Rovaniemen ja Pellon pohjavesialueilla todettiin vanhoja maa-ainesten oton jälkiä. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tärkeillä tai vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla. Maa-ainesten oton suhteen tärkeät alueet ovat myös yleisesti sijoittuneet vedenhankinnan kannalta merkittäville pohjavesialueille.

7 7 Tulokset Tutkimusohjelman mukaisia pohjavesialueita tutkittiin luontoinventoinnissa noin 84 kpl. Merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja todettiin 40:llä alueella. Maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi arvioitiin 25 pohjavesialuetta ja maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaksi 49 aluetta sekä kokonaan tai lähes kokonaan soveltuvaksi 3 aluetta. Luonto- ja maisemaselvityksessä tutkitut pohjavesialueet Arvokas harjualue rajattu 40 Maa-ainesten ottoon soveltumaton 25 Maa-ainesten ottoon osittain soveltuva 49 Maa-ainesten ottoon soveltuva 3 Tutkitut pohjavesialueet yhteensä 84 kpl 2.2 Arvokkaat harjualueet Yleistä Harjualueiden merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja on kartoitettu ja päivitetty vuoden 2014 maastokaudella elokuun alusta lokakuun loppuun. Arvokkaiksi todetut alueet on rajattu ja luokiteltu maiseman ja luonnonesiintymien (maa-aineslain 3:1 :n mukaisia merkittäviä tekijöitä) merkittävyyden perusteella. Kaikkiaan 107:lla harjualueella tai muulla lajittuneita aineksia sisältävällä muodostumalla hankkeen 1. vaiheessa tutkitussa osassa Lappia on todettu merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja. Nämä alueet on rajattu ja luokiteltu ja mitattu rajausten pinta-alat. Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimukseen (Lyytikäinen 1983) sisältyvät harjualueet arvioitiin ja rajattiin pääosaksi uudelleen mm. paremmin muodostumarajojen mukaisiksi ja osaksi maankäytön muutosten vuoksi. Arvokkaimmat kohteet sijaitsevat Rovaniemen itä- ja pohjoisosan harjujaksoilla, Pellon pohjoisosan harjujaksolla, Ylitornion reunamuodostumajaksolla sekä Simon rannikkovyöhykkeellä. Valtakunnallisesti arvokkaita harjualueita ovat Rovaniemen Syvänojankangas, Tervolan Kaitaharju, Pellon Jai-Paljukka sekä Ylitornion Kaitarova ja Säikkäränrovat. Nämä kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan tai valtakunnallisesti arvokkaisiin tuuli- ja rantakerrostumiin ja osaksi sisältyvät Natura suojelualueverkostoon. Harjujensuojelu- ja Natura-alueita ei ole tämän selvityksen yhteydessä tutkittu, koska niistä on harjujensuojeluohjelman ja Naturan valmistelun yhteydessä koottu runsaasti perustietoa. Varsin monet alueet ovat lisäksi valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia (TUURA, Mäkinen et al. 2011). Useilla tässä tutkimuksessa kartoitetuilla alueilla on valtakunnallista TUURAa täydentäviä maakunnallisia ja paikallisia tuuli- ja rantakerrostuma-arvoja. Tutkimuksen perusteella tehdyn rajaus- ja luokitusmuutoksen seurauksena Rovaniemen Liinastenkeron-Sarvikeron harjualue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi.

8 8 Kuva 3. Pellon Jai-Paljukka on myös valtakunnallisesti arvokas rantakerrostuma-alue Maakunnallisesti arvokkaita, edustavia kohteita ovat mm. Rovaniemen Hautainkangas, Hietaperänvaara ja Kaitarovat, Pellon Kalaselkä-Koiraoja, Orankiharju ja Kielisenharju, Ylitornion Meltosharju-Illinkiharju, Tervolan Kauvonkangas sekä Simon Ykskuusi. Luokiteltuja arvokkaita harjualueita tai muita lajittuneita muodostumia on tutkimusalueella yhteensä ha. Yhteenveto arvokkaista harju- tai hiekkamuodostumien alueista esitetään seuraavassa taulukossa.

9 9 Taulukko 1. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet kunnittain ja arvoluokittain. Harjujensuojelualueet puuttuvat laskelmista. POSKI 1. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet kunnittain ja arvoluokittain Kunta Arvoluokka 1-2 Arvoluokka 3 Arvoluokka 4-5 Yhteensä Kpl ha Kpl ha Kpl ha Kpl ha Kemi Keminmaa Pello Rovaniemi Simo Tervola Tornio Ylitornio Yhteensä Tarkastelu kunnittain Kemi Kemin kaupungin alueella tutkittiin kolme POSKI-hankkeen pohjavesialuetta ja neljä muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella kaikilla tutkituilla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaiksi muodostumiksi. Kemissä ei ollut harjututkimuksen arvokkaita harjualueita eikä harjujensuojelualueita. Arvokkaat alueet sekä yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa:

10 10 Kuva 4. Kemissä tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisemaarvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos Keminmaa Keminmaan kunnan alueella tutkittiin 10 POSKI-hankkeen pohjavesialuetta ja kaksi muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella seitsemällä tutkitulla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaiksi muodostumiksi. Keminmaalla ei ollut Lapin harjututkimuksen arvokkaita harjualueita eikä harjujensuojelualueita. Arvokkaat alueet sekä yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa:

11 11 Kuva 5. Keminmaalla tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos.

12 Pello Pellon kunnan alueella tutkittiin yhdeksän POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta ja 10 muuta pohjavesialuetta sekä yksi alue, joka ei ole luokiteltu pohjavesialue. Tarkastelun perusteella 14:lla tutkitulla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisemaarvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi muodostumiksi. Jai-Paljukka luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi, jossa on jäätikköjokisyntyisen muodostuman lisäksi erittäin merkittäviä rantakerrostuma- ja kallioluonnon arvoja. Kielisenharju, Orankiharju ja Koiraoja-Kalaselkä ovat maakunnallisesti arvokkaita alueita. Pellon kunnassa oli yksi Lapin harjututkimuksen arvokas harjualue, eikä yhtään harjujensuojelualuetta. Arvokkaat alueet sekä yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa: Kuva 6. Pellon Puonavaaran Hosiokangas

13 13 Kuva 7. Pellon kunnassa tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos Rovaniemi Rovaniemen kaupungin alueella tutkittiin 21 POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta ja 55 muuta pohjavesialuetta sekä neljä muodostumaa, jotka eivät ole luokiteltuja pohjavesialueita. Tarkastelun perusteella 44:llä tutkitulla alueella on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun

14 14 kannalta arvokkaiksi muodostumiksi. Liinastenkero-Sarvikero luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Rovaniemen kaupungissa oli kahdeksan Lapin harjututkimuksen arvokasta harjualuetta sekä yksi harjujensuojelualue. Arvokkaat alueet sekä yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa taulukossa ja asetelmassa:

15 15 Kuva 8. Näkymä Rovaniemen Pyhäselän harjualueelta

16 Kuva 9. Rovaniemen Sarvikeron pohjoisrinnettä 16

17 17 Kuva 10. Rovaniemen kaupungissa tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos.

18 Simo Simon kunnan alueella tutkittiin kahdeksan POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta. Muita pohjavesialueita tai muodostumia ei tutkittu. Tarkastelun perusteella kuudella tutkitulla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi muodostumiksi. Ykskuusen arvokkaiden tuuli- ja rantamuodostumien luonnehtima alue luokiteltiin maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Simon kunnassa ei ollut yhtään harjututkimuksen arvokasta harjualuetta, eikä yhtään harjujensuojelualuetta. Arvokkaat alueet sekä yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa: Kuva 11. Simon Myllylänahon rinteellä on rantavalleja

19 19 Kuva 12. Simossa tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisemaarvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos Tervola Tervolan kunnan alueella tutkittiin 16 POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta ja kahdeksan muuta pohjavesialuetta sekä yksi alue, joka ei ole luokiteltu pohjavesialue. Tarkastelun perusteella kuudella tutkitulla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi muodostumiksi. Törmävaaran arvokkaiden rantamuodostumien luonnehtima alue luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (Lyytikäinen 1983, Mäkinen et al. 2011). Aikaisemmin luokittelematon Kauvonkangas (tärkeä pohjavesialue) määriteltiin maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Tervolan kunnassa oli kaksi harjututkimuksen arvokasta harjualuetta ja yksi harjujensuojelualue. Arvokkaat alueet sekä yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa:

20 20 Kuva 13. Tervolassa tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos.

21 Tornio Tornion kaupunki ei varsinaisesti kuulunut hankkeeseen, mutta sen alueella tutkittiin seitsemän POSKI-hankkeessa listattua pohjavesialuetta ja viisi muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella kuudella tutkitulla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi muodostumiksi. Kattilaharjun alue luokiteltiin maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Torniossa oli kaksi harjututkimuksen arvokasta harjualuetta, ei yhtään harjujensuojelualuetta. Arvokkaat alueet sekä yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa: Kuva 14. Tornion Korttovaaran rantavalleja

22 22 Kuva 15. Torniossa tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos Ylitornio Ylitornion kunnan alueella tutkittiin 10 POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta ja 15 muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella 13:lla tutkitulla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi muodostumiksi. Harjujensuojelualuetta täydentävä Säik-

23 23 kärä-konttasaari sekä Meltosharju-Illinkiharju määriteltiin maakunnallisesti arvokkaiksi harjualueiksi. Ylitornion kunnassa oli kolme harjututkimuksen arvokasta harjualuetta ja kaksi harjujensuojelualuetta. Arvokkaat alueet sekä yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa: Kuva 16. Ylitornion Isokangasta erotuspaikan länsipuolelta

24 24 Kuva 17. Ylitorniolla tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Harjujensuojelualueet vihreällä. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos. 3 Kokoava katsaus Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaiksi harjualueiksi arvotettuja alueita on Lapin Poski 1-vaiheen tutkimusalueella 82 kpl, yhteensä noin 8347 ha. Maakunnallisesti arvokkaita alueita on lukumäärältään vähemmän, 22 kpl, mutta pinta-alaltaan ne ovat yhteensä 6286 ha. Maakunnallisen arvoluokan kohteet ovat suurempia ja useimmiten paremmin säilyneitä muodostumia ja yhtenäisiä alueita. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaisiin harjualueisiin on

25 25 arvotettu 3 aluetta, jotka ovat tutkimusalueella luontotyypeiltään ja geomorfologialtaan merkittäviä tai ainutlaatuisia kokonaisuuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat alueet ovat keskimäärin noin 300 ha:n laajuisia kuten tutkimusalueella maakunnallisesti arvokkaat kohteetkin. Arvokkaita harjualueita on luokiteltu yhteensä 107 kpl ja niiden pinta-ala on yhteensä ha. Kunnittain tarkasteltaessa on merkittävää valtakunnallisen ja maakunnallisen arvoluokan alueiden suuri osuus Rovaniemen, osin Tervolankin aineistossa sekä maakunnallisesti arvokkaiden alueiden suuret osuudet Keminmaan ja Pellon aineistoissa. Huomattava osa geologisesti ja maisemallisesti arvokkaimmista kohteista sijaitsee Rovaniemen itäja pohjoisosien harjujaksoilla, mm. Hautainkangas, Hietavaara, Liinastenkero-Sarvikero, Kaitapuljut ja Unariköngäs. Ylitornion koillisosassa inventoitiin Säikkäränrovien harjujensuojelualuetta täydentäviä, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita alueita. Tornion, Keminmaan ja Kemin yksittäiset kohteet ovat seudulle tyypillisten muodostumien säilyneitä osia. Merkittävimmät rannikon kohteet ovat Simon Ykskuusi ja Kemin Ajoksen säilyneet osat. Merkittäviä harjukasviesiintymiä ei havaittu tutkituilla alueilla. Harjukasvien leviämiselle suotuisana aikana suuri osa tutkimusaluetta on ollut meren peittämä ja kasvien eteneminen on pysähtynyt leviämisteiden korkeimmille kuivan maan saarekkeille Koillismaalle ja Itä-Lappiin. Perämeren rannikon dyyni- ja vallialueilla Simossa ja Kemissä tavataan jonkin verran hietikkokasveja. Huomattavia lähteikköjä on mm. Rovaniemen Kaitapuljuilla. Kuva 18. Rovaniemen Kaitapuljujen pohjoisreunan hetteitä

26 26

27 27 Kuva 19. Luonto- ja maisemainventoinnin tulokset. POSKI 1-vaiheen tutkimusalueen raja on esitetty ruskealla viivalla ja sen sisällä sijaitsevat 2014 maastokaudella tutkitut, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi luokitellut harju- ja pohjavesialueet tummanpunaisina monikulmioina, muut tutkitut alueet keltaisina monikulmioina ja harjujensuojelualueet vihreinä monikulmioina. Pohjavesialueet, joilla inventointia ja luokittelua ei tehty, sinisellä rajaviivalla. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos. Kirjallisuus Britschgi, R., Axell, M-B., Hintsa, J., Iso-Tuisku, M., Kurkinen, I., Lyytikäinen, A., Pahtamaa, T., Peltola, H., Rönkkö, K. ja Vuokko, J Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - loppuraportti Vaasan-Seinäjoen alueelta / Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen - slutrapport från Vasa-Seinäjoki -regionen. 162 s. Alueelliset ympäristöjulkaisut, Suomen ympäristökeskus nro 103. ISBN , ISSN Donner, J.J. (1976). Suomen kvartäärigeologia. Moniste s. Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian laitos. Helsinki. Glückert, Gunnar, Rantala, Pasi & Ristaniemi, Olli (1993). Itämeren jääkauden jälkeinen rannansiirtyminen Pohjanmaalla. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja 77. Kontturi, Osmo (1975). Valtakunnallinen harjututkimus. Terra 87, Kontturi, Osmo, Lyytikäinen, Ari & Punkari Mikko (1979). Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimus. Valtakunnallinen harjututkimus, Raportti 9. Kontturi, Osmo, Lyytikäinen, Ari & Punkari Mikko (1981). Lapin läänin soran kulutus ja harjumaiseman tila. Valtakunnallinen harjututkimus, Raportti 20. Kontturi, Osmo & Lyytikäinen, Ari (1985). Assessment of glaciofluvial landscapes in Finland for nature conservation and other multiple use purposes. Striae 22, Kontturi, Osmo & Lyytikäinen, Ari (1988). Harjuluonnon hyväksikäyttö ja suojelu valtakunnallisen alueidenkäytön suunnittelun näkökulmasta. Summary: Conservation and exploitation of esker landscape, with respect to the national land use planning in Finland. Valtakunnallinen harjututkimus. Raportti s. Kurimo, Heikki (1979). Late-glacial ice flows, deglaciation and associated events in northern Kainuu and Peräpohjola, North-East Finland. A glacial morphological study. Joensuun korkeakoulun julkaisuja B II, 11. Kurimo, Heikki (1982). Ice-lobe formation and function during the deglaciation in Finland and adjacent Soviet Karelia. Boreas 11, Lyytikäinen, Ari (1979). Tutkimusmenetelmät harjujen moninaiskäyttötutkimuksessa. Savon Luonto 11,

28 28 Lyytikäinen, Ari (1983). Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimus. Perusinventoinnin tulokset. Valtakunnallinen harjututkimus, Raportti 23. Lyytikäinen, Ari (1984). Maisematekijöiden ja luonnonarvojen määrittäminen maa-aineslain soveltamisen kannalta. Summary: Assessment of landscape factors and natural phenomena with respect to implementation of Sand and Gravel Extraction Act. Ympäristö ja Terveys 15:8, Niemelä, Jouko (1979). Valtakunnallinen soravarojen arviointi ja sen tulokset. Valtakunnallinen harjututkimus, Raportti 10. Mäkinen, Kalevi, Teeriaho, Jari, Rönty, Hannu, Rauhaniemi, Tom & Sahala, Lauri (2011). Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011 Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma Maa- ja metsätalousministeriön harjujensuojelutyöryhmä. Komiteanmietintö 1980: s. Helsinki. Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma Ympäristöministeriö, Ympäristön- ja luonnonsuojeluosasto D: s. Helsinki. Liitteet Maastoraportit kunnittain, alueiden kuvaukset, erillinen aineisto