Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Samankaltaiset tiedostot
Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Kuntien rooli vesitaloudessa

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Suorakylvöseminaari 2018

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Luomuliiton ympäristöstrategia

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Ravinteiden kierrätys

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

- Potentiaalia innovaatioiksi

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

A7-0277/129/REV

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Ravinneneutraali kunta RANKU-hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

EU:n maaperänsuojeludirektiivi. Teija Haavisto Suomen ympäristökeskus Ympäristövahinkoyksikkö

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Ruoka ja ilmastonmuutos

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

NAT/151 Maaperänsuojelu. Bryssel 18. syyskuuta 2002

Bio- ja ympäristökysymykset

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Transkriptio:

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1

Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja Hiilen ja ravinteiden kierto Jätteiden prosessointi Eliöiden elinympäristö Veden suodatus Vesivarasto Kuva: Wilding & Lin 2005 2

Maaperä yhteiskunnan toiminnan kulmakivenä Toimiva yhteiskunta tarvitsee maata: Ruoan tuotantoon Maailman ruoantuotannosta valtaosa perustuu maaperään vain murto-osa ruoasta on peräisin meristä ja muista vesistä Kuitujen ja muiden raaka-aineiden tuotantoon Energian tuotantoon Rakennusmateriaalien ja raaka-aineiden lähteeksi Maat laadultaan erilaisia Maaperän laatu vaikuttaa eri elinkeinojen alueelliseen sijoittumiseen

Tärkeimmät Euroopan maaperää uhkaavat tekijät: Kattaminen Eroosio Orgaanisen aineksen häviäminen Tiivistyminen Biodiversiteetin väheneminen Suolaantuminen ja pilaantuminen Ilmastonmuutos voimistaa ongelmia

Tärkeimmät Euroopan maaperää uhkaavat tekijät: Kattaminen V. 1996-2006 menetettiin ~275 ha maaalaa päivässä Eroosio Orgaanisen aineksen häviäminen Tiivistyminen Biodiversiteetin väheneminen Suolaantuminen ja pilaantuminen

Tärkeimmät Euroopan maaperää uhkaavat tekijät: Kuva:http://www.unep.org/geo/geo3/english/fig78.htm Kattaminen Eroosio Hedelmällisen maan häviäminen veden tai tuulen mukana Orgaanisen aineksen häviäminen Tiivistyminen Biodiversiteetin väheneminen Suolaantuminen ja pilaantuminen

Tärkeimmät Euroopan maaperää uhkaavat tekijät: Kattaminen Eroosio Orgaanisen aineksen häviäminen Maan viljelyominaisuudet heikkenevät (altistuu eroosiolle, tiivistymiselle, maa köyhtyy) Tiivistyminen Biodiversiteetin väheneminen Suolaantuminen ja pilaantuminen

Tärkeimmät Euroopan maaperää uhkaavat tekijät: Kattaminen Eroosio Orgaanisen aineksen häviäminen Tiivistyminen Juuriston kasvu estyy, ravinteiden hyväksikäyttö huonompaa Biodiversiteetin väheneminen Suolaantuminen ja pilaantuminen Kuva: http://www.ipm.iastate.edu/ipm/icm/200 5/5-9-2005/soilmoist.html

Tärkeimmät Euroopan maaperää uhkaavat tekijät: Kattaminen Eroosio Orgaanisen aineksen häviäminen Tiivistyminen Biodiversiteetin väheneminen Runsaslajisella ekosysteemillä hyvä kapasiteetti toipua häiriötiloista Suolaantuminen ja pilaantuminen

Tärkeimmät Euroopan maaperää uhkaavat tekijät: Kuva: http://waterquality.montana.edu/docs/methane /irrigation_suitability.shtml Kattaminen Eroosio Orgaanisen aineksen häviäminen Tiivistyminen Biodiversiteetin väheneminen Suolaantuminen ja pilaantuminen Keinokastelualueet ja teollisuus Uhkien taustalla ihmisen toiminta

Maaperän on ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivi Lisääntyvä ihmismäärä ja viljelykelpoisen maa-alan vähentyminen -> kiireellisiä toimia vaativa kasvava ongelma Maaperän laadun huonontuminen vaikuttaa kykyymme tuottaa riittävästi puhtaita ja ravintoarvoltaan hyviä elintarvikkeita

Elintarvikeketju alkaa maasta Tavoitteena suuret ja laadukkaat sadot ja ihmisten sekä ympäristön hyvinvointi Viljelyskelpoisen maan määrä on rajallinen tuottavaa maata menetetään muuttuvan ilmaston (kuivuus, tulvat), väärien viljelytapojen (suolaantuminen, yksipuolinen maan ravinnevaroja riistävä viljely) tai kasvavien kaupunkien vuoksi (ravinteet eivät kierrä ja palaudu maaperä köyhtyy). Köyhtynyt maa tuottaa köyhtynyttä ravintoa Maaperän luontainen koostumus ravinnon laatu esim. hivenaineet Terveysongelmat haittaavat kansantalouksien kasvua (Welch) Viljelytoimenpiteillä voidaan vaikuttaa maan ominaisuuksiin 12

ja elintarvikeketjun tulisi päättyä takaisin maahan Ruoantuotannon kompastuskivi: viljelymaa köyhtyy, jos sadossa poistuneita ravinteita ei palauteta maahan Jättimittakaavainen tuotanto vaikeuttaa ravinteiden kierrätystä Ravinteet eivät palaudu kaupungeista uuden kasvillisuuden käyttöön Tarvitaan entistä enemmän teollisesti tuotettuja tuotantopanoksia Typen sitomiseen ilmakehästä ja muiden ravinteiden louhimiseen kallioperästä kuluu uusiutumattomia luonnonvaroja ja energiaa 13

Mitä voimme tehdä? Nykyiset toimet eivät riitä varmistamaan maaperän riittävää suojelua Euroopassa Maaperän arvo ja merkitys ymmärrettävä Ravinteiden kierrätykseen panostettava nykyistä enemmän kuluttajalla aktiivinen rooli Oikeat viljelykäytännöt pitävät yllä maan hyvää rakennetta ja ravinnetilaa Biologisesti aktiivisessa maassa ravinteet kiertävät tehokkaasti (paras esimerkki sademetsät!) riittävä ruoantuotanto ja hyvinvoiva ympäristö 14

Mitä paremmin maaperän arvo ja sen prosessit ymmärretään, sitä enemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa elintarvikeketjun laatuun sekä ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin!

Kiitos! Esityksen kuvat: Helena Soinne, Miia Collander ja Tommi Peltovuori