Tasa-arvosuunnitelma Myllyharjun lukio 5/2010 1. JOHDANTO Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite. Kaikilla tulee olla samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet niin työ- kuin yksityiselämässä ja muutoinkin yhteiskunnassa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei merkitse samanlaisuuden vaatimusta, mutta naisten ja miesten erilaisuus ei saa johtaa eriarvoiseen asemaan tai kohteluun yhteiskunnassa. Tarvitaan myös aktiivista toimintaa molempien sukupuolten koulutus- ja uravalintojen monipuolistamiseksi. Kaikki hyötyvät kapeiden roolimallien purkamisesta. Tasa-arvo tarkoittaa jokaisen ihmisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja, opiskella, kehittyä työssään sekä tulla kohdelluksi ja palkituksi siinä ilman asenteellisia tai rakenteellisia rajoituksia, jotka johtuvat sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä seikasta. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo sisältää kaikki tasa-arvon ulottuvuudet. Koulutuksen keskeinen tavoite on miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Vuonna 2005 uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986, tasaarvolaki) velvoittaa, että oppilaitoksissa on laadittava tasa-arvosuunnitelma yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Tasa-arvolaki velvoittaa, että oppilaitokset tekevät sekä työyhteisönä työpaikan tasa-arvosuunnitelman (6a ) että oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman (6b ). Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman perustana on, että oppilaitos selvittää tasaarvotilanteensa ja siihen liittyvät kehittämistarpeensa. Suunnitelma kokoaa tarkoituksenmukaiset tavat, jotka edistävät tasa-arvoa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen ja opetuksen kehittäminen tasa-arvoisemmaksi parantaa opiskeluyhteisön hyvinvointia. Lähde: Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta. OPH (2008) Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on Myllyharjun lukion henkilöstöpolitiikan keskeinen tavoite. Lukio ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Rehtorilla on velvollisuus puuttua asiaan havaitessaan näin tapahtuvan työyhteisössään. Myllyharjun lukion opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Lukon tuleekin huolehtia siitä, etteivät opiskelijat joudu opiskelu- tai ohjaustilanteissa häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kohteeksi.
TASA-ARVOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN VAIHEET
2. EPÄASIALLINEN KOHTELU JA -HÄIRINTÄ TYÖ- JA OPIS- KELUYHTEISÖSSÄ Epäasiallinen kohtelu voi ilmetä monella tavalla. Jokaisessa yhteisössä syntyy ajoittain ihmisten välisiä ristiriitoja, mutta kaikki ristiriidat ja yhteentörmäykset eivät kuitenkaan ole henkistä väkivaltaa tai kiusaamista. Kiusaamisen ja työyhteisöihin kuuluvien jokapäiväisten ristiriitojen ero saattaa olla häilyvää. Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena oleva ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Kiusaaminen voi olla työ- tai opiskelutovereiden välistä, esimiehen ja alaisen välistä tai opettajan ja opiskelijan välistä. Näistä kuka tahansa voi olla uhri tai kiusaaja. Kielteisen käyttäytymisen kohteena olevan on vaikea käsitellä asiaa erityisesti, jos tekijä pystyy käyttämään kohteeseen valta-asemaansa. Kiusaamista on esim: - kun henkilöä nöyryytetään tai loukataan toistuvasti - kun henkilön sosiaalisia suhteita rajoitetaan, hänen kanssaan ei puhuta eikä hänen tervehdyksiinsä vastata - kun henkilön mainetta loataan, levitetään juoruja tai tehdään naurunalaiseksi - kun henkilölle ei anneta työtehtäviä tai hänelle annetaan osaamiseen nähden ala-arvoisia työtehtäviä - kun henkilöä uhataan ruumiillisella väkivallalla Kiusaamista sen sijaan ei ole: - kun työnantaja johto- tai valvontavaltansa perusteella antaa määräyksiä - kun työhön tai opintoihin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja - käsitellään tehtävään tai työhön liittyviä ongelmatilanteita työntekijöiden kesken - annetaan kurinpidollinen huomautus tai rangaistus - ohjataan työkyvyn arvioon - työtehtäviä muutetaan ja muutoksista on keskusteltu työntekijän kanssa Häirintää on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaaminen siten, että luodaan uhkaava, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä on yksi syrjinnän muodoista. Kiellettyä on sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, jonka seuraukset ovat loukkaavia. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on henkilön sukupuoleen liittyvä ei-toivottu käytös, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintä ei välttämättä ole luonteeltaan seksuaalista. Seksuaalinen häirintä
taas tarkoittaa ei-haluttua seksuaalisluonteista fyysistä, sanallista tai muuta käyttäytymistä. Seksuaalista häirintää voivat olla esim: - seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet - härskit puheet ja seksuaalisesti värittyneet yhteydenotot, myös sähköposti- ja nettihäirintä - vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina kaksimielisinä huomautukset - pornografiset aineistot - fyysinen koskettelu - seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset - vakavimmillaan kyseessä voi olla raiskaus tai sen yritys. Syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, mielipiteen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esimerkiksi, kun opettaja kieltäytyy ohjaamasta tiettyyn kansallisuuteen kuuluvia opiskelijoita. Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin kun näennäisesti neutraali säännös tai toimintatapa saattaa tietyt henkilöt muihin nähden epäedulliseen asemaan. Myös ohje tai käsky syrjiä on syrjintää. Työsyrjinnässä työnantaja asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella työhönotossa tai palvelusuhteen aikana. Tällöin työnantaja rikkoo velvollisuuttaan kohdella työntekijöitä asiallisesti ja tasapuolisesti. Tasapuolisen kohtelun velvollisuus ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkia olisi aina kohdeltava samalla tavalla. 3. TOIMINTAOHJEITA Kiusaamisen ja häirinnän kohteeksi joutuneelle Epäasiallista kohtelua ei tule sietää. Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Kyse saattaa olla siitä, että hän itse ei ymmärrä toimivansa loukkaavasti. Jos epäasiallinen käytös jatkuu, ota yhteys esimieheesi, tai jos esimies on kiusaaja, hänen esimieheensä. Esimiehen tehtävä on kaikin käytettävissä olevin keinoin saada epäasiallinen kohtelu tai häirintä loppumaan. Opiskelija voi ottaa yhteyttä laitoksensa johtajaan. Pidä kirjaa tapahtumista. Kiusaajaa tai häiritsijää ei saada vastuuseen, ellei tapahtumia pystytä todistamaan. Myös mahdolliset sähköpostit tai muut viestit kannattaa säilyttää. Jos kiusaamista ei pystytä käsittelemään yksikössäsi, hae apua työ- tai opiskeluyhteisösi ulkopuolelta. Voit olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen, henkilöstöosastolle tai työterveyshuoltoon. Opiskelija voi olla yhteydessä oppilaskunnan
yhteyshenkilöihin tai tasa-arvotyöryhmän edustajiin. Apua voi hakea siltä taholta, jonka itse kokee luontevimmaksi. Mihinkään toimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytä ilman kohteen suostumusta ja keskustelut yhteyshenkilöiden kanssa ovat ehdottoman luottamuksellisia. Esimiehelle Esimiehen tulee puuttua asiaan, kun hän saa tietää työyhteisössä esiintyvästä henkisestä väkivallasta. Esimiehen tulee kuulla osapuolia ja selvittää tapahtumien kulku. Tapaamisissa sovitaan pelisäännöistä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Esimiehen tulee varmistaa, että epäasiallinen kohtelu työpaikalla loppuu. Asiasta pidetään seurantapalaveri. Tarvittaessa esimies voi ottaa yhteyttä henkilöstöosastoon tai työterveyshuoltoon. On kuitenkin huomioitava, että kukaan työpaikan ulkopuolinen ei voi ottaa esimiehen roolia ja tehtävää. Esimiehen tulee asettaa rajoja sille, mikä on sallittua työssä ja mikä ei. Esimiehen on suhtauduttava asiallisesti henkilöön, joka kokee joutuvansa epäasiallisesti kohdelluksi. Uhriin ei saa kohdistaa asian esille ottamisen vuoksi minkäänlaisia negatiivisia toimenpiteitä. Työyhteisölle Vaikka esimiehellä on ensisijainen velvollisuus puuttua työyhteisössä ilmeneviin ongelmiin yksilöiden tai ryhmien välillä, työ- ja opiskeluyhteisön jäsenten tulee asenteillaan ja teoillaan osoittaa, ettei yhteisössä sallita epäasiallista kohtelua. Kiusatulle tulee antaa apua hänen sitä pyytäessään. Jokainen voi kantaa vastuuta yhteisön toimintakulttuurista Yhteen työyhteisön jäseneen kohdistuva henkinen väkivalta vaikuttaa haitallisesti muidenkin työyhteisön jäsenten hyvinvointiin. Selkeillä pelisäännöillä mm. ristiriitojen ja loukkausten käsittelyssä voidaan työyhteisöissä ennalta ehkäistä pitkittyviä, syveneviä ongelmakierteitä. Opiskelijalle Myllyharjun lukiolla on vastuu opiskelijoille annettavasta opetuksesta, ohjauksesta ja opetukseen liittyvästä harjoittelusta. Lukion on huolehdittava, että opiskelijat eivät joudu näissä tilanteissa epäasiallisesti kohdelluksi. Lukion tulee huolehtia siitä, että opiskeli-ja, jota on kohdeltu epäasiallisesti, voi jatkaa opiskeluaan kitkattomasti. Opiskelija voi ottaa yhteyttä oppilaitoksensa johtajaan, oppilaskunnan yhteyshenkilöihin tai tasaarvotyöryhmän edustajiin. Jos sinua syytetään kiusaamisesta tai häirinnästä Kerro esimiehellesi asiasta tarvittaessa, sillä esimiehen on hyvä kuulla asia suoraan sinulta. Vaikka et omasta mielestäsi olisikaan syyllistynyt kiusaamiseen tai häirintään, älä vähättele valittajan tuntemuksia vaan lopeta välittömästi epäasialliseksi kuvattu käytöksesi. Joskus jokapäiväisten ristiriitojen ratkaisemisen ja kiusaamisen raja on epäselvä. Ketään ei leimata työpaikkakiusaajaksi pelkkien syytösten perusteella.
4. TASA-ARVOTYÖ MYLLYHARJUN LUKIOSSA Myllyharjun lukiossa on tavoitteena kevätlukukauden 2010 aikana saada valmiiksi tasaarvolakiin perustuva oppilaitoskohtainen tasa-arvosuunnitelma. Velvoite oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmalle on ollut olemassa vuodesta 2005 lähtien. Asia laitettiin vireille opettajainkokouksessa 21.4.2010, jolloin perustettiin työryhmä valmistelemaan tasaarvokyselyä ja -suunnitelmaa. Työryhmään kuuluvat lehtorit Tia Ahtinen, Hannu Moisander, opiskelijat Minna Mettälä ja Antti Huuki sekä ma. rehtori Eveliina Passi. Kysely suoritettiin sähköisesti Wilman avulla 4.-5.5.2010. Kysely sekä suunnitelma on tarkoitus esittää hyväksyttäväksi Myllyharjun lukion opetussuunnitelman liitteeksi opettajainkokouksessa 6.5.2010, sekä edelleen johtokunnassa ja jaostossa kevään 2010 aikana. Kyselyn tuloksista tiedotetaan asianosaisille loppukevään aikana ja tulosten avulla kehitetään toimintaa Myllyharjun lukiossa. Tasa-arvosuunnitelmaa päivitetään 1-3 vuoden välein ja kysely todennäköisesti uusitaan vuosittain. Opiskelijoita, alaikäisten opiskelijoiden huoltajia ja opetushenkilöstöä tullaan tiedottamaan ajankohtaisista asioista prosessin eri vaiheissa. Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi: - kyselyn tuloksista tiedotetaan henkilökuntaa, opiskelijoita ja johtoryhmää - puututaan kyselyssä mahdollisesti esiin tulleisiin ongelmakohtiin - tasa-arvosuunnitelma tarkistetaan ja tarpeen mukaan päivitetään vuosittain kevätlukukauden opettajankokouksessa 5. TASA-ARVO JA HENKILÖSTÖ Henkilöstön ja opiskelijoiden jakautuminen oppilaitoksen johto yht. 1, 1 n/ 0 m opettajat yht. 15, 12 n / 3 m opiskelijat yht. 74, 50 n / 24 m Tasa-arvotyöryhmä - rehtori Eveliina Passi, lehtorit Tia Ahtinen ja Hannu Moisander - opiskelijajäsenet Minna Mettälä ja Antti Huuki Yhteyshenkilöt Jos ongelma ei ratkea työpaikalla, työntekijät voivat ottaa yhteyttä esimieheen, työsuojeluvaltuutettuun tai työsuojelupäällikköön. - työsuojeluvaltuutettu Timo Noroviita -työsuojelupäällikkö Minna Uusitalo -hyvinvointikoordinaattori Anne Hovi Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi - tasa-arvokyselyn suorittaminen - tasa-arvotyöryhmän kokoaminen syyslukukaudella
5.1. Rekrytointi ja urakehitys Työnantajan tulee toimia siten, että avoimiin työpaikkoihin ja tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin ja luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan koulutuksen ja urasuunnittelun avulla. 5.1.1. Henkilöstön rekrytointiperiaatteet ja valintaperusteet Rekrytointi perustuu avoimeen tiedottamiseen ja oikeudenmukaiseen valintamenettelyyn. Henkilöstön rekrytoinnissa noudatetaan periaatteita, joilla vakinaisen henkilöstön asemaa pyritään turvaamaan ja ensisijaisena palvelussuhteen muotona tulisi olla vakinainen palvelussuhde. Valintaperusteet ja työtehtävien vaatimusedellytykset laaditaan mahdollisuuksien mukaan soveltuviksi yhtä hyvin miehille kuin naisille. Työntekijöitä valittaessa tehdään hakijoista ansiovertailu, jossa kiinnitetään huomiota hakijoiden koulutukseen, aikaisempaan työkokemukseen sekä sellaisiin ominaisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotka ovat eduksi tehtävän hoitamisessa. Henkilöstön valinnassa muodollisen pätevyyden lisäksi arvostetaan erityisesti yhteistyötaitoa, kehityskykyä ja muutosvalmiutta. Hakijoiden pätevyys ja sopivuus sekä toimeen että työyhteisöön arvioidaan tasapuolisesti. Hakijoita ei syrjitä perhesuhteiden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. 5.1.2. Tehtävä- ja urakierto Urakehityksen ja tehtäväkierron tarkoituksena on, että henkilö pystyy parhaalla mahdollisella tavalla käyttämään taitoaan ja kykyään työyhteisönsä hyväksi ja omaksi hyödykseen. Rehtori tukee henkilöstön etenemistä urallaan koulutuksen, tehtäväkierron ja sijaisuuksien avulla. Lukiossa innostetaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia uusiin haasteisiin ja tehtäviin. Koulutukseen osallistumista edistetään tasapuolisesti. Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi Seurataan naisten ja miesten koulutuksiin osallistumisen määrää Kehityskeskusteluissa käsitellään miesten ja naisten välisen tasa-arvon toteutumista työtehtävien jakaantumisessa sekä urakehityksessä. 5.2. Työehdot ja palkkaus Työnantajan tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa Kaikissa palvelussuhteissa noudatetaan kunnallisia virka- ja työehtosopimuksien sekä Loviisan kaupungin hallintosäännön ohjeita ja määräyksiä. Henkilökunnan palkkausperusteet määräytyvät virka- ja työehtosopimuksien mukaan. Työsuhteiden vakinaistamisessa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Työnvaativuuden arviointia suoritetaan VES:n ja TES:n. edellyttämällä tavalla.
5.3. Työolot Tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat miehille ja naisille. Työolojen kehittämisellä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa esimerkiksi sosiaalitilojen, erilaisten työkohteiden, työmenetelmien sekä laitteiden parempaa soveltuvuutta molemmille sukupuolille. Työoloja ja työvälineitä kehitetään siten, että jokaisella työntekijällä on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työympäristö. Naisille ja miehille turvataan yhtäläiset osallistumisoikeudet työolojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti työvälineiden hankinnassa, työtilojen suunnittelussa ja kalustamisessa. 5.4. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin. Lähtökohtana lukioiden henkilöstöjohtamisessa on työtä ja työaikaa suunniteltaessa saavuttaa työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, mikä osaltaan edistää toiminnan tuloksellisuutta ja henkilöstön työssä viihtymistä. Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi: Henkilökuntaa kannustetaan käyttämään perhevapaita ja osallistumaan tasapuolisesti sairaan lapsen, vanhuksen tai lähiomaisen hoitamiseen. Työntekijät voivat käyttää lain suomia perhevapaita työ- tai koulutusuran vaarantumatta tai että kyseiset tehtävät jäävät vapaiden aikana hoitamatta. 5.5. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän ehkäisy Tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä. Jokaisen lukiossa työskentelevän tulee kohdella toisiaan tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Työyhteisössä ei sallita henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa seksuaalista tai muuta häirintää eikä minkäänlaista henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Sukupuolista häirintää tai ahdistelua on toiminta, jota sen kohde pitävää loukkaavana tai vastenmielisenä. Häirinnän kohteen tulee ilmaista häiritsijälle, että hänen käytöksensä on häiritsevää. Mikäli käytös tästä huolimatta toistuu, tulee häirinnän kohteen kääntyä esimiehen, luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai opettajiensa puoleen tilanteen selvittämiseksi. Esimiehen tulee puuttua häirintään heti siitä tiedon saatuaan. 5.6. Tiedottaminen Tasa-arvosta tiedottaminen on yksi tasa-arvon edistämisen väline. Tasaarvosuunnitelmasta tiedotetaan koko henkilöstölle ja opiskelijoille.
5.7. Työn antajan toimenpiteet Työnantajalla on velvollisuus antaa viivytyksettä kirjallinen selvitys menettelystään sille, joka katsoo joutuneensa tasa-arvolain tarkoittamalla tavalla syrjäytetyksi tai syrjinnän kohteeksi. 5.8. Arviointi ja seuranta Arvioinnin perusteella tarkistetaan tasa-arvosuunnitelmaa sekä sen toimenpiteitä määräajoin. Tarkistus tapahtuu vuosittain kevätlukukaudella (tammi-helmikuu). 6. OPISKELIJAT JA TASA-ARVO Opiskelijoiden käsityksiä lukiossa toteutuvasta tasa-arvoisesta kohtelusta kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla 4.-5.5.2010. Kyselyyn osallistuivat alkava ja jatkava vuosikurssi. Samaan kyselyyn vastasivat myös lukiossa toimivat opettajat. Opiskelijoista 35 vastasi kyselyyn, opettajista 15. 6.1. Kyselyn tulokset Opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin tasa-arvoisuus Opiskelijoista 60% oli jokseenkin eri mieltä siitä, että heitä kohdellaan oppitunneilla tasaarvoisesti. Opettajista taas 66,7 % oli jokseenkin samaa mieltä tasa-arvoisen kohtelun toteutumisesta oppitunneilla. Jokseenkin samaa mieltä mielipiteen vapaudesta oppitunneilla oli 48,6% opiskelijoista; opettajista 86,7% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että mielipiteenvapaus oppitunneilla toteutuu. Valtaosa, eli 73,3% opettajista ei osannut sanoa, ohjataanko naisia opiskelemaan matemaattisia aineita. Samalla linjalla oli suurin osa opiskelijoista, eli 28,6%. Samanlainen näkökanta oli molemmilla myös miesten ohjaamisesta taideaineiden, äidinkielen ja vieraiden kielten pariin. Opiskelijoista 51,4% ei osannut sanoa, miten hyvin naisia ohjataan jatko-opintoihin miesvaltaisina pidetyille aloille. Kuitenkin 45,8% oli jokseenkin tai täysin eri mieltä, siitä, että naisia ohjattaisiin miesvaltaisille aloille. Opettajista 46,7% ei ollut samaa eikä eri mieltä. Samansuuntainen prosenttimäärä toistui myös kysyttäessä, kuinka hyvin miehiä ohjataan naisvaltaisille aloille jatko-opiskelemaan.
Tasa-arvon toteutumisesta opintosuoritusten arvioinnissa opiskelijoista 34,3% oli jokseenkin eri mieltä. Opettajista taas 80% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Opiskelijoista 42,9% oli jokseenkin eri mieltä siitä, että opettajat eivät aseta erilaisia vaatimuksia naisille ja miehille. Opettajista taas suurin osa 46,7% oli jokseenkin sitä mieltä, että eivät aseta erilaisia vaatimuksia sukupuolen mukaan. Opiskelijoista 37,1% oli jokseenkin eri mieltä siitä, että naisia ja miehiä kannustettaisiin yhtä paljon. Opettajista 73,3% oli jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä miesten ja naisten yhtäläisestä kannustuksesta. Opiskelijoista 42,9% oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että oppilaitoksen tavat ja käytänteet ovat samanlaisia miehille ja naisille; 20% prosenttia oli jokseenkin eri mieltä. Opettajista jokseenkin tai täysin samaa mieltä oli 66,6%. Opiskelijoista 62,8% oli jokseenkin eri mieltä, tai ei samaa eikä eri mieltä siitä, että naiset ja miehet saavat opettajilta yhtäläisesti huomiota. Opettajista 40% oli jokseenkin samaa mieltä. Seksuaalinen häirintä Opiskelijoista 100% ei ollut kokenut seksuaalista häirintää koulussa, opettajista 93,3%. Valta-osa, eli 97,1% ei ollut kokenut häiritseviä seksuaalisuuteen liittyviä kommentteja opiskelijoiden taholta. Opettajilla vastaava luku oli 84,6%. Opettajien tai muun henkilökunnan taholta häiritseviä seksuaalisuuteen liittyviä kommentteja ei ollut kokenut 97,1% opiskelijoista, opettajista 93,3%. Epämiellyttävää fyysistä koskettelua opettajien tai opiskelijoiden taholta ei ollut kokenut kukaan opiskelijoista (100%) tai opettajista (100%). Opiskelijoista 51,4% oli sitä mieltä, että mahdolliseen seksuaaliseen häirintään puututaan koulussa; opettajilla vastaava luku oli 83,3%. Kiusaaminen ja syrjintä Opiskelijoiden keskuudessa esiintyvästä kiusaamisesta 37,1% opiskelijoista oli jokseenkin eri mieltä. Opettajista ei samaa eikä eri mieltä oli 33,3%. Kiusaamisen esiintymisestä opettajien keskuudessa 31,4% opiskelijoista oli jokseenkin samaa mieltä, opettajista 33,3%. Väitteestä lukiossamme esiintyy kiusaamista opiskelijoiden taholta 62,8% opiskelijoista oli ei samaa eikä eri mieltä, tai jokseenkin ei mieltä. Opettajien vastauksia oli eniten kohdissa täysin eri mieltä (26,7%) ja ei samaa eikä eri mieltä (26,7%). Opiskelijoista 44,2% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että kiusaamista esiintyy opettajien taholta. Opettajista 53,3% oli jokseenkin samaa mieltä.
Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi: Tulokset ja tasa-arvosuunnitelma esiteltiin opettajainkokouksessa 6.5.2010. Opettajakunnan pyynnöstä opiskelijoille laadittiin jatkokysely, jotta saadaan selville, kenen opettajan toiminnan he erityisesti ovat kokeneet epätasa-arvoisena tai häiritsevänä. Rehtori toteutti jatkokyselyn ja sen tuloksiin palataan kevään 2010 kehityskeskusteluissa. Tasa-arvosuunnitelma ja tasa-arvokyselyn tulokset viedään johtokunnan tiedoksi kevään 2010 aikana.