LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 38/2006/2 Dnro LSY 2004 Y 146 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2006 ASIA Helsingin Länsisataman toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus HAKIJA Helsingin Satama PL 800 00099 HELSINGIN KAUPUNKI SATAMA JA SEN SIJAINTI Länsisatama sijaitsee Helsingin niemen lounaispuolella kahden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Länsisataman pohjois ja luoteispuolella on Ruoholahden kaupunginosa, jossa kerrostaloasutuksen lisäksi on mm. kouluja ja päiväkoti. Länsisataman koillispuolella on Hietalahti ja Hietalahdenranta. Hietalahdenrannassa on asuin ja toimistotiloja sekä mm. hotelli. Sataman itäpuolella Hernesaaressa on lähinnä erilaista teollisuutta. Hernesaaren pohjoisosassa noin 200 metriä leveän satama altaan pohjoispuolella on Aker Finnyardsin telakka alue. Hernesaaren eteläosassa on mm. toimistotiloja, jäähalli ja venetelakka. Länsisataman länsi ja eteläpuolella on Lauttasaarenselkä. Lauttasaari on lähimmillään noin 600 metrin päässä Jätkäsaaren länsipuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuvan sataman tai lastaus taikka purkulaiturin toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 12 a) kohdan perusteella. Uudenmaan ympäristökeskus on 22.10.2003 päätöksellään No YS 1235 velvoittanut Helsingin Sataman hakemaan toiminnalleen ympäristölupaa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n perusteella.
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohdan 1) ja 4 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan perusteella. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut ympäristölupavirastossa vireille 31.5.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Helsingin ympäristölautakunta 14.12.1999 myöntänyt ympäristöluvan dnro 38/1486 99 Helsingin Sataman Länsiterminaalille. Lupaan sisältyy terveydensuojelulain 9 :n sijoituslupalupa sekä laissa eräistä naapuruussuhteista tarkoitettu sijoitusratkaisu. Muu luvanvarainen toiminta satamassa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Ymk 38/934 04, 19.10.2004, Lohja Rudus Oy Ab:n betoniasema Ruoholahdessa. Helsingin ympäristölautakunta on 16.2.1999 myöntänyt ympäristöluvan dnro 38/1975 97 Helsingin Sataman vaarallisten aineiden varastolle. Varasto sijaitsee korttelissa 20252 tontilla 1, osoite Majakkakuja 5, 00180 Helsinki. TUKES on ilmoittanut kirjelmällä (10.2.2004, 552/36/2004), että laitoksen toiminta ei ole enää vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä annetun asetuksen (59/1999) 12 :n mukaista laajamittaista teollista varastointia. Kyseessä on em. asetuksen 13 :n mukaisesti vaarallisten kemikaalien vähäinen varastointi, jonka valvonnan suorittavat Helsingin pelastuslaitos ja kemikaalivalvontaviranomainen. Kivihiiltä puretaan Länsisatamassa Tammasaaren hiililaiturilla. Purkauksesta vastaa Helsingin energia ja toiminta kuuluu voimalaitosten ympäristölupien piiriin. Kaavoitus Länsisataman alueella on voimassa yleiskaava, joka on vahvistettu 26.11.2003. Kaavassa nykyisen tavarasataman alue on merkitty asuin ja työpaikka alueeksi. Matkustajasataman alue on merkitty satama alueeksi. Voimassa olevissa asemakaavoissa sataman maa alueet on määritetty satama alueeksi (LS) tai satama toimintaa palvelevien yhdistettyjen varasto ja huoltorakennusten korttelialueiksi (TSVH) tai sata
3 matoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialueiksi (TSV) tai vaarallisiksi varastoalueiksi (VV). Satama alueen edustan vesialue on vesialuetta (W ). Munkkisaarta koskevan voimassa olevan asemakaavassa (vahvistettu 21.4.1970) on Munkkisaaren laiturialueet merkitty LS alueiksi sekä niiden viereiset alueet T tai TTV alueiksi. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Merialueen tila ja sen käyttömuodot Ilmanlaatu Vuodet 1998 2000 käsittävässä meriveden laatuluokituksessa Länsisataman edustan veden laatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Länsisataman läheisyydessä ovat havaintopisteet nro 134, 62 ja 48. Satama altaissa ei harjoiteta kalastusta. Lauttasaarenselällä kotitarve ja virkistyskalastajien tavallisin saaliskala on ahven. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on vuonna 1999 selvittänyt Ruoholahden, Jätkäsaaren ja Munkkisaaren kärkien sedimenttien laatua. Näytteitä tutkittiin yhteensä 11 pisteestä, joista kuusi oli nykyisen sataman edustalta. Näytteistä määritettiin raskasmetallit elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki sekä mineraaliöljyt ja PCB yhdisteet. Jätkäsaaren edustan kahdessa näytepisteessä oli PCB yhdisteiden summapitoisuus hieman SAMASEohjearvoa suurempi, mutta kuitenkin maaperälle asetettua raja arvoa alhaisempi. Helsingin Satama tutkitutti tammikuussa 2005 Länsisataman edustan matalikon haitta ainepitoisuuksia kuudesta eri pisteestä. Tutkimuksissa havaittiin, että alueella on korkeita TBT pitoisuuksia. Tutkimustulokset on raportoitu Helsingin sataman vesilain mukaisessa lupahakemuksessa, joka koskee Länsisataman väyläalueen laajentamista (LSY 2006 Y 84). Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen vuonna 2005 tekemä sedimenttien haitta ainepitoisuuksien kartoitus Helsingin vesialueilla tukee edellistä tutkimusta (Helsingin ympäristökeskuksen julkaisu 8/2005). Länsisataman Länsiterminaalin ilmapäästöjen leviämisselvityksessä (Varjoranta, R. v. 1999, Ilmatieteen laitos) on todettu, että Länsisataman ilmanlaatu on suhteellisen hyvä ja epäpuhtauksien pitoisuudet ovat Helsingin kaupunkialueen taustatasoa. Koska pääkaupunkiseudun ilman rikkipitoisuus on nykyisin erittäin alhainen, erottuivat Länsisataman rikkipitoisuudet muita korkeampina. Ne olivat kuitenkin ilmanlaadun raja arvojen (ulkoilman rikkidioksidi, typpidioksidi ja typenoksidipitoisuudet ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet, Valtioneuvoston asetus 711/2001 ) alapuolella.
4 Maaperän tila Pohjavesi Suojeltavat kohteet Jätkäsaaren maaperää on eri tutkimuksissa tutkittu yhteensä 404:tä pisteestä. Tutkimustulosten mukaan pilaantuneisuus on lähinnä raskasmetalleilla ja öljyllä likaantunutta maata. Haitta aineiden pitoisuus on keskimäärin lievää, mutta vaihtelee paikallisesti. Alueelta on paikallistettu seitsemän yhtenäisesti pilaantunutta aluetta, joista yksi on vanha kaatopaikka. Lähes kaikissa tutkimuspisteissä on todettu noin 1 m syvyydelle saakka rakennekerros, joka on pääsääntöisesti puhdas tai lievästi pilaantunut. Kullekin pilaantuneelle alueelle on esitetty alustavasti pääasiallinen kunnostustapa, jolla suunnitellun alueen uuden maankäytön edellyttämä tavoitetaso saavutetaan. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä läheisyydessä ole vedenottamoja. Pohjaveden pinta on lähellä meriveden pintaa ja meriveden pinta aiheuttaa vaihteluja pohjaveden pinnan tasossa. Pohjaveden muodostuminen alueella ei ole merkittävää, koska kaikki osa alueet ovat päällystetty asfaltilla. Lähin luonnoltaan arvokas alue Länsisataman läheisyydessä on Läntisen Pihlajasaaren lehto, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualue. Läntinen Pihlajasaari sijaitsee noin puolentoista kilometrin etäisyydellä Länsisatamasta. Saari on pinnanmuodoiltaan vaihteleva ja siksi myös kasvillisuudeltaan monipuolinen. Läntisen Pihlajasaaren itäpuolella on myös luontotyyppinä suojeltu merenrantaniitty. Kahden kilometrin etäisyydellä Länsisatamasta sijaitsevat Melkin saaren hiekkarannat ja merenrantaniitty, jotka ovat luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. SATAMAN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Länsisatama on konttiliikenteeseen erikoistunut yksiköidyn tavaraliikenteen satama, joka palvelee myös roro liikennettä eli lastilauttoja ja matkustajaliikennettä. Satamatoiminta on keskittynyt Jätkäsaaren alueelle. Sataman itäosassa on vilkasta matkustajaliikennettä ja siellä sijaitsevat Munkkisaaren risteilijälaiturit. Länsisataman alueen maapinta ala on noin 83 hehtaaria. Alueen omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut sen Helsingin Satamalle. Vuonna 2003 tavaraliikenteen määrä oli noin 5,4 miljoonaa tonnia. Länsiterminaalin kautta kulkenut matkustajaliikenteen määrä vuonna 2003 oli noin 2,5 miljoonaa matkustajaa.
5 Länsisatamassa oli 4 474 aluskäyntiä vuonna 2003. Länsisatama on toiminnassa ympäri vuoden ja ympärivuorokautisesti. Satamassa työskennellään pääsääntöisesti kahdessa vuorossa, mutta laivojen purkaus ja lastaustyötä sekä terminaalityötä tehdään myös yöllä. Länsisatamassa tavaraliikennettä operoivat Multi Link Terminals Ltd Oy ja Finnsteve Oy Ab. Finnsteve Oy Ab:n toiminta satamassa käsittää purkaus ja lastauspalvelua (konttiliikennettä, lauttavaunuja, trailereita) sekä niihin liittyviä oheispalveluja, joita ovat muun muassa ahtaus, terminaalitoiminta, laivanselvitys ja konttivarikkopalvelut. Multi Link Terminals Ltd Oy:n toiminta on keskittynyt konttiliikenteen vastaaviin palveluihin. Länsisataman säännöllistä matkustajaliikennettä hoitavat varustamot ovat Tallink Finland Oy ja Eckerö Line Ab Oy. Matkustajamäärät ovat kasvaneet vuosittain. Vuonna 2003 matkustajia oli 2,5 miljoonaa ja 3,4 miljoonaa vuonna 2005. Vuonna 2007 muutoksia tehdään Länsiterminaalin matkustajahalleissa, matkustaja ja maihinnoususilloissa, laiturirakenteissa sekä viemäri ja sähköjärjestelyissä. Keväällä 2006 valmistui uusi lähtöhalli. Rakenteellisten muutosten johdosta matkustajaliikenne siirtyy kauemmaksi asutuksesta eli laajenee laivapaikka LJ6:een ja sen edustan laiturialueelle. Tallinkin alukset tulevat lähivuosina uusiutumaan. Toukokuussa 2006 aloitti liikennöinnin Tallinkin MS Galaxy, joka tulee MS Romantikan tilalle. Helsingin kaupungin voimassaoleva satamajärjestys tuli voimaan 1.4.2004. Vuosaaren satama valmistunee loppuvuodesta 2008 ja tavoitteena on, että satamatoiminta matkustajaliikennettä lukuun ottamatta siirtyy sinne mahdollisimman nopeasti. Sataman rakenteet ja varustus Länsisatamassa on laituripituutta yhteensä 4 100 m. Länsisatamassa on yhteensä kahdeksan nosturia. Nostureita käytetään konttien käsittelyyn ja erilaisiin erikoisnostoihin. Nosturit ovat sähkökäyttöisiä. Konttien siirtämisessä ja pinoamisessa käytetään lisäksi mm. lukkeja ja kurottajia. Vetomestareita käytetään lastattaessa trailereita ja lauttavaunuja ro ro aluksiin sekä lastiyksiköiden lähisiirtoihin satamassa. Laituripaikkoja on 29 kpl pienimmätkin paikat mukaan lukien. Sataman laiturit ilmenevät seuraavasta taulukosta:
6 Laituripaikat Laituri Tammasaaren laituri Saukonpaasi laituri Saukon laituri LTA LSH LSA LSB/LSA Pituus m Laituripaikka Väylä Syvyys m Laituri Syvyys m 135 6,9 7,8 20 8,9 4,5 430 9,1 9,2 9,1 10,1 LSB 9,1 10,1 LSB 9,1 10,1 Nosturit Määrä ja tyyppi Nostokapasiteetti tonnia 1 konttipukkinosturi 30/40 1 konttipukkinosturi 40/50 1 konttipukkinosturi 40/50 1 konttipukkinosturi 40/50 Jätkäsaaren laituri LJA 1 285 6,0 LJB 6,8 LJC 7,3 LJD 7,5 LJ3 8,2 LJ4 8,9 9,0 LJ5 8,9 9,0 LJ6 8,9 9,5 LJE 8,9 9,5 Sampolaituri LSL 1507 8,9 7,5 Valtamerilaituri LV7 210 11,0 11,0 Melkkilaituri LMB 400 11,0 12,1 LMA 11,0 12,1 LMB 11,0 12,1 LMB 11,0 12,2 Sillilaituri LS1 275 4,0 6,0 Munkkisaaren laituri LHA 196 8,9 7,4/8,2 Munkkisaaren laituri LHB 320 8,9 9,0 Munkkisaaren laituri LHC+LHD 355 8,9 9,0 2 jäykkäpuominosturia 3.0/5.0 1 nivelpuominosturi 14761? 1 konttipukkinosturi 40/50 1 konttipukkinosturi 40/55 1 konttipukkinosturi 35/45 Hietalahden laituri Yhteensä LKL, LJM 170 6,5 4 083 Vaarallisten aineiden alue (ns. VA kenttä) on aidattu, erillisviemäröity ja kameravalvottu. Kentälle sijoitetaan lähinnä kontteja, joiden jatkokuljetusta ei ole välittömästi järjestetty. Helsingin Sataman vaarallisten aineiden varasto sijaitsee osoitteessa Majakkakuja 5, 00180 Helsinki (Helsingin 20 kaupunginosan (Länsisatama) kortteli 20252, tontti 1). Varasto on tarkoitettu sata
7 man kautta kulkevien vaarallisten aineiden väliaikaiseen varastointiin silloin, kun aineita on vähemmän kuin täysi kuljetuskontillinen tai ne ovat muuten erillisenä eränä. Aineita ei käsitellä, vaan ne varastoidaan aina suljetuissa kuljetuspakkauksissa, joiden koot ovat enintään 1 000 litraa. Varasto on jaettu kuuteen erilliseen osastoon. Radioaktiivisia aineita tai räjähdysaineita ei varastoida. Kukin osasto on varustettu erillisellä valuma altaalla, joista ei ole yhteyttä viemäriin. Osastojen välillä olevassa lastaushallissa on myös valuma allas, josta ei ole yhteyttä viemäriin. Onnettomuuksien varalle on imeytysainetta. Jätekemikaalit, noin 0,1 tonnia vuosittain, toimitetaan hävitettäväksi Ekokem Oy:lle. Jätettä syntyy, mikäli pakkauksia rikkoontuu varastoinnin aikana tai kemikaaleja jää asiakkailta noutamatta. Satama alueella on lisäksi vaarallisten aineiden trailerien sijoitusalue. Alueella otetaan huomioon, ettei toistensa kanssa epäsopivia aineita sisältäviä yksiköitä sijoiteta rinnakkain. Containerships Ltd Oy:llä on Länsisatamassa työkoneiden ja konttien korjaamo ja konttien pesupaikka. Finnsteve Oy Ab:llä on työkoneiden korjaamo ja pesutilat. Korjaamolla on liuotinpesukone koneenosien pesuun. Arctic Container Oy:llä on samassa rakennuksessa konttien korjaustila. Marine Container Yard Oy varastoi, korjaa, pesee ja maalaa kontteja samoin kuin Artic Container Oy. Helsingin Sataman huoltorakennuksessa (H) on autojen pesupaikka, joka on varustettu öljynerotuskaivolla. Sataman tavaramäärät ja liikenne Tavaraliikenteen määrä Länsisataman kautta oli oheisen taulukon mukaisesti vuonna 2003 noin 5,4 miljoonaa tonnia: Kappaletavara Bulkkitavara *) Tavaraliikenne yht. Tuonti t/a Vienti t/a Yht. t/a 2 154 000 204 000 2 782 000 2 613 000 35 000 2 648 000 4 767 000 239 000 5 431 000 *) Luvuissa ei ole mukana kivihiiltä, jota tuodaan Salmisaaren voimalaitokselle Bulkkitavara on Lohja Ruduksen hiekkaa ja sen määrä on vähentynyt, kun ko. toiminta on vuonna 2004 siirtynyt osaksi Vuosaareen. Mikäli tavaraliikenne kasvaa noin 2,7 % vuodessa, Länsisataman tavaraliikenne on vuonna 2008 ennen Vuosaareen siirtymistä noin 7 miljoonaa tonnia.
8 Länsisatamasta on ympärivuorokautista matkustajaliikennettä pääasiassa Tallinnaan. Matkustajaliikenteen määrä oli v. 2003 noin 2,5 miljoonaa linjaliikennematkustajaa ja 60 000 risteilymatkustajaa. Munkkisaaren risteilymatkustajien määrän odotetaan kasvavan 150 000 matkustajaan vuoteen 2008 mennessä. Vaarallisia aineita kuljetetaan IMO:n (International Maritime Organisation) IMDG määräysten mukaisesti. Vaarallisten aineiden kuljetus matkustajalaivoilla on rajoitettua. Kaikista vaarallisista aineista on tehtävä ennakkoilmoitus Helsingin Satamalle 24 tuntia ennen lastiyksikön tuomista satamaan. Vaarallisten aineiden kiertonopeus on konttien osalta n. vuorokausi ja trailereiden ja rekkojen osalta muutamia tunteja. Länsisataman kautta kuljetettiin vaarallisia aineita v. 2003 seuraavan taulukon mukaiset määrät: IMDG luokka Tuonti Vienti Yhteensä t/a t/a t/a 1. Räjähteet 1 622 337 1 959 2. Kaasut 10 333 15 674 26 007 3. Palavat nesteet 14 590 22 833 37 423 4. Tulenarat kiinteät aineet 4 800 967 5 767 5. Hapettavat aineet ja orgaaniset peroksidit 1 999 2 781 4 780 6. Myrkylliset aineet 8 645 712 9 357 7. Radioaktiiviset aineet 14 14 8. Syövyttävät aineet 18 057 15 581 33 638 9. Muut vaaralliset aineet 7 836 20 765 28 601 Yhteensä 67 882 79 664 147 546 Länsisataman autoliikenteen määrä oli vuonna 2003 noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä raskaita ajoneuvoja oli noin 29 %. Rautatieliikenne satamaan hoidetaan ns. päivystysvetureilla Pasilan asemalta. Junaliikenne on ympärivuorokautista. Junat kulkevat Pasilan ja sataman välillä pääsääntöisesti arkipäivisin klo 6 20 ja tekevät tällöin neljä edestakaista matkaa. Vuoden 2005 alusta junat ovat liikennöineet yöllä kolme kertaa eli noin kello 23, 02 ja 4.30. Vuonna 2003 Länsisatamasta lähti rautateitse 75 451 t tavaraa ja tuli rautateitse 386 000 t tavaraa. Alusten lastien käsittely ja varastointi satamassa Nostureita (10 kpl v. 2003) käytetään konttien käsittelyyn ja erilaisiin nostoihin. Konttien pinoamisessa käytetään nosturien lisäksi työkoneita (lukkeja ja kurottajia). Vetomestareita käytetään lastattaessa trailereita ja lauttavaunuja ro ro aluksiin sekä lastiyksiköiden siirtoihin satamassa.
9 Länsisataman rakennus ja varastokanta v. 2003 ilmenee oheisesta taulukosta: Toiminnot Kerrosala m 2 L2 Varasto ja toimistotiloja 8 200 L3 Varasto ja toimistotiloja 13 708 L4 Matkustajaterminaali L5 Varasto ja toimistotiloja 4 015 L6 Varastorakennus, puretaan v. 2006 3 795 L7 Varasto/ tuontiterminaali 8 800 L8 Varasto/ vientiterminaali (tavaran kontitusta) 15 218 L9 Toimistotiloja L10 Varasto lastikäsittelykalustolle 3 300 L14 Finnsteven toimisto ja varasto 742 L15 Trukkihalli 967 L17 Helsan tekninen varikko, toimistotiloja LA, LV Bunkkeri, Varasto ja toimistotiloja, HKR:n tukikohta 33 260 VAV Vaarallisten aineiden varasto 1 415 H Sosiaalitiloja, ruokala, toimistotiloja 3 600 KTL Konttiterminaalin toimistotiloja Pt Passintarkastuspiste Lt Lipuntarkastuspiste Vr Junatoimisto TUL Tullin toimisto FS, Pk Finnsteven toimistotiloja, konttien pesu ja korjaushalli FS, Tjk Finnsteven toimistotiloja Finnsteve tul Toimistotiloja Cont. Depot Konttien pesu ja korjaushalli MCY Depot Konttien pesu ja korjaushalli Polttoaineiden varastointi ja jakelu Tiedot Länsisataman öljysäiliöistä: Toimija Helsingin Satama Helsingin Satama Rakennus (karttamerkintä) Tilavuus m 3 25+2 Lämmitysöljy Polttoaine Käyttötarkoitus Kulutus m 3 /a Varo ja turvajärjestelyt L6 lämmitys Purettu vuonna 2006 5,2 Polttoöljy Trukit Turva allas ja 100 % ylitäytönesto Containerships 5+5 Diesel Työkoneet Kaksoisvaippa, ei valumaallasta, viemäröimätön asvalttikenttä Marine Container Yard Rudus Oy Betoniasema 3,8 Polttoöljy Trukit 80 16 Polttoöljy 100 Metallinen valumaallas, säiliö kontissa Rudus Betoniasema 2 Polttoöljy 20 viemäröimätön asfalttikenttä, ei valumaallasta
10 Helsingin Sataman maanpäällinen öljysäiliö varastorakennus L6:n itäpuolella puretaan vuonna 2006. Purkamisesta syntyvän betoni ja tiilimurskeen sijoittamiselle alueella syntyvään kaivantoon on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristölupa 11.5.2006 170. Länsisataman huoltorakennuksen eteläpäädyssä on maanpäällinen noin 5 m 3 polttoöljysäiliö. Säiliöstä myydään polttoöljyä rakennusvirastolle ja käytetään Helsingin Sataman omissa trukeissa. Säiliöllä on 100 % turva allas ja ylitäytönesto. Säiliö on tarkastettu vuonna 2002 ja se on paloviranomaisten hyväksymä. Helsingin Sataman omien öljysäiliöiden lisäksi Containerships Ltd Oy:llä, Marine Container Yard Oy:llä ja Lohja Oy:n betoniasemalla on öljysäiliöitä. Vesihuolto ja viemäröinti Energian käyttö Länsisataman alueen vesijohtoverkon omistaa ja ylläpitää Helsingin satama. Länsisataman vedenkulutus vuonna 2003 oli yhteensä 14 760 m 3. Tämän lisäksi aluksille myytiin vettä 145 832 m 3. Säännöllisessä linjaliikenteessä olevat alukset hoitavat pääsääntöisesti itse veden oton ja jäteveden pumppaamisen viemäriin. Länsisataman jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Länsiterminaaliin on rakenteilla uusi paineviemäri matkustajalaivojen jätevesiä varten. Viemäri valmistuu kesällä 2006. Länsisataman energiankulutus vuonna 2003 oli yhteensä 11 285 MWh. Rak., kontit ym. Nosturit Valaistus Myyty sähkö Yhteensä MWh MWh MWh MWh MWh 4 370 938 1 999 3 979 11 285 Varustamot hoitavat alusten polttoainehuollon eli bunkrauksen ulkopuolisten öljy yhtiöiden toimesta suoraan tankkiautosta laivaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS, SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAI KUTUKSET Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Sataman pintavedet johdetaan mereen noin 20 pisteessä.
Päästöt ilmaan 11 Länsisataman jätevedet johdetaan kaupungin jätevesiverkkoon. Viemäröitävien jätevesien määrä oli vuonna 2003 yhteensä 14 760 m 3. Lisäksi aluksista vastaanotettiin jätevettä vuonna 2003 yhteensä 20 377 m 3. Vastaanotettavan laivajäteveden määrä on lisääntynyt syksyllä 2005, kun Tallinkin matkustaja alukset alkoivat pumpata aluksilta jätevetensä viemäriin. Länsiterminaalin ravintoloiden ja huoltorakennuksen henkilöstöravintolan keittiövedet johdetaan viemäriin rasvanerotuskaivojen kautta. Finnsteve Oy Ab:n työkonekorjaamolta ja työkoneiden pesutiloista, Marine Container Yard Oy:n ja Arctic Container Oy:n konttien huoltoja pesupaikoilta sekä Containerships Ltd Oy:n konttien pesupaikalta jätevedet johdetaan öljyn ja hiekanerottimen kautta viemäriin. Helsingin Satama käyttää vähäisiä määriä pesukemikaaleja. Vastuuhenkilöillä on käytettyjen kemikaalien käyttöturvatiedotteet. Finnsteve Oy Ab käyttää työkoneiden pesuun Storm Clean Rekka pesuainetta arviolta 30 40 m 3 vuodessa ja Storm Clean LP 3 pesuainetta arviolta 10 15 m 3 vuodessa. Koneenosien pesuun liuotinpesukoneella (Teijo 1900) yritys käyttää Storm Clean osienpesuainetta arviolta joitakin kuutiometrejä vuodessa. Pesuaineet varastoidaan 1 m 3 nestekonteissa. Containerships Ltd Oy käyttää konttien pesuun RK24 pesuainetiivistettä (JK Tuotteet Oy) arviolta 1 m 3 vuodessa. Pesuaine varastoidaan 1 m 3 nestekontissa. Arctic Container Oy ja Marine Container Yard Oy käyttävät konttien pesuun pesuainetiivisteitä arviolta joitakin kuutiometrejä vuodessa. Pesuaineet varastoidaan 1 m 3 nestekonteissa. Sataman pyörillä Iiikkuvissa työkoneissa käytetään verotonta polttoainetta. Suomessa meriliikenteessä käytettävän verottoman kevyen polttoöljyn rikkirajat ovat olleet 1.1.2004 lähtien 0,10 % (VNP 766/2000, 11.8.2006 alkaen VNA 689/2006). Arvio Länsisataman ilmapäästöistä vuonna 2003. Arvio on laadittu Helsingin Sataman laskentamenetelmällä, joka perustuu VTT:n kehittämään LIPASTO laskentamalliin.
12 Tapahtuma NOx (t) CO (t) CO 2 (t) HC (t) Partikkelit (t) SO 2 (t) Rahtilaivojen saapuminen ja lähteminen Risteilylaivojen ja lähteminen saapumi Matkustajalaivojen nen ja lähteminen saapuminen Rahtilaivojen laiturissa seisominen Risteilylaivojen laiturissa seisominen Matkustajalaivojen laiturissa seisominen Rahtilaivojen päästöt yhteensä Risteilylaivojen päästöt yhteensä Matkustajalaivojen yhteensä päästöt 44 4,3 2 281 0,8 1,3 11,1 12 1,0 572 0,2 0,3 6,0 106 10,4 5 450 1,9 3,0 7,3 145 10,4 6 417 2,1 4,1 34,7 33 2,3 1 449 0,5 0,9 18,5 170 12,1 7 527 2,4 4,9 18,7 189 14,7 8 698 2,9 5,4 45,8 44 3,4 2 021 0,7 1,3 24,5 276 22,5 12 978 4,3 7,9 26,0 Työkoneiden päästöt 2,1 0,3 122 0,1 0,1 4,8 Henkilöautojen päästöt 0,4 3,6 58 0,5 0,0 0 Kuorma ja pakettiautojen päästöt Työkoneet, autot ja kuormaautot yht. 5,5 0,7 325 0,3 0,2 0 7,9 4,6 506 0,9 0,2 4,8 Laituri/ maa al. päästöt yht. 356 29,4 15 899 5,8 10,2 76,8 Päästöt merialueilla yht. 162 15,8 8 304 2,9 4,6 24,4 Päästöt yhteensä 517 45,2 24 203 8,8 14,8 101,2 Melulähteet ja tärinä Kaupunginsuunnitteluvirasto on selvittänyt satamatoiminnan hajuhaittojen leviämistä Jätkäsaaressa vuonna 2001. Tutkimuksen mukaan matkustajalaivoista peräisin olevaa hajua havaitaan satama alueella ajoittain, esiintymistiheys keskimäärin 3 %. Suomessa ei ole hajulle ohjearvoja, mutta yleisesti määritellään, että selvää hajua saisi esiintyä 3 9 % kokonaisajasta. Eniten melua syntyy työkoneista, jonka lisäksi tulee rekoista ja muusta autoliikenteestä, junista ja laivoista aiheutuva melu. Laivojen purkauksen ja lastauksen aiheuttama melu ei ole kokonaismelun kannalta merkittävä. Länsiterminaalin matkustaja alusten yöpymisestä aiheutuneita meluhaittoja on pyritty torjumaan yhteistyössä varustamon kanssa sijoittamalla meluisaksi tunnettu alus yöksi mahdollisimman kauaksi asutuksesta. Toukokuussa v. 2004 tehdyissä uusissa meluselvityksissä onkin todettu, että matkustajasataman melu alittaa selvästi raja arvot sekä päivällä että yöllä.
13 Tavarasataman meluhaittoja on pyritty vähentämään järjestämällä konteista meluesteitä Laivapojankadun suuntaan. Tehdyissä meluselvityksissä todettiin, että konttien järjestäminen parantaa tilannetta. Maanpinnan tasalla ja talojen alimmissa kerroksissa konttiesteen parantamisen vaikutus on huomattava (> 5 db), mutta korkealla konttipinon harjan yläpuolella olevassa ylimmän kerroksen erityispisteessä vaikutus jää luonnollisesti vähäiseksi. Päästöt maaperään ja niiden estäminen Länsisatamassa ei käsitellä muita irtolasteja kuin soraa, joten toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Hakemukseen sisältyy aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain mukainen sataman jätehuoltosuunnitelma (suunnitelma päivätty 20.5.2005). Varustamoilla on säännöllisessä linjaliikenteessä olevien laivojen osalta omat sopimukset jätehuollosta ulkopuolisten jätehuoltoyritysten kanssa. Kansainvälisten risteilijöiden jätehuolto hoidetaan liikkuvalla kalustolla (Lassila & Tikanoja Oyj ja Ekokem), joka tilataan tarpeen mukaan. Vuonna 2004 Helsingin Satama välitti jätehuoltoyritysten hoidettavaksi Länsisataman risteilyalusten jätteitä yhteensä noin 110 tonnia. Länsisatamassa on neljä jäteastiaa alusjätteille: Jätkäsaarenlaiturilla, Melkinlaiturilla, Valtamerilaiturilla ja Saukonlaiturilla. Länsiterminaalissa on loisteputkille keräyslaatikot. Vuonna 2003 Länsisatamasta tuli Helsingin sataman hoidettavaksi alusjätettä seuraavasti:
14 Kohde Sekajäte t/a Puujäte t/a Paperi t/a Pahvi t/a Bio Jäte t/a 1 Länsisatama, Portti A, vartiokoppi 5,2 0 0 0 0 5,2 2 Länsisatama, Portti A2 4,3 0 0 0 0 4,3 Yht. t/a 3 Pohjoispääty L5 4,8 0 0,7 0 0 5,5 4 KTL,nosturit (seinusta) 5,2 0 1,3 0 0 6,5 5 Länsi, L2 p pääty &maanpuoli 11,7 0 0 0 0 11,7 6 Länsi, L3 p pääty, meren puoli 13,5 0 7,8 0 0 21,3 7 Sisäpiha VAV 5,2 0 0 0 0 5,2 8 Lv bunkkeri 33,3 11,9 15,6 0 0 60,8 9 Lv varasto 1 krs. 0,0 0 0 0,15 0 0,2 10 Huoltorakennus / trukkihalli 15,7 0 7,8 2,1 1 26,6 11 Saukon huoltorakennus 5,2 0 0 0 0 5,2 12 Autontarkastus, Länsiterminaali 10,3 0 0 0 0 10,3 13 Länsi, lauttap. LJ3, maanpuoli 5,2 0 0 0 0 5,2 14 Pohjois/ Eteläpääty, Länsiterminaali 37,2 0 11,7 8,4 3,1 60,5 Yhteensä: 136,0 11,86 44,85 10,7 4,2 228,2 Länsisatamassa syntyvät ongelmajätteet ovat lähinnä sähkö ja elektroniikkaromua, loisteputkia sekä akkuja ja paristoja. Ongelmajätteet toimitetaan Sörnäisten sataman vesikalustovarikolle, josta ne toimitetaan Kivikon ongelmajäteasemalle. Helsingin satamassa kerättiin ongelmajätteitä v. 2005 seuraavat määrät: Jätelaji Määrä (kg) Tyhjiä öljytynnyreitä Nesteakut, happoa sisältävät Maalit, liimat ym. ongelmajätteet Öljyinen sakka Jäteöljy, vesipitoisuus 30 60 % Jäteöljy, vesipitoisuus < 10 % Sähkö ja elektroniikkalaitteet Alusten ongelmajätteet Muut ongelmajätteet Konehuoneperäiset öljyiset jätteet 1 661 77 147 1 175 3 398 110 803 664 1 599 000
15 Lumi aurataan satamakentiltä mereen silloin kun meri on avoin. Helsingin Satama ei ota vastaan sataman ulkopuolelta kerättävää lunta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Potkurivirrat ja alusten peräaallot aiheuttavat rantojen eroosiota ja vaikutuksia kasvillisuuteen sekä veden samentumista. Eroosiovaikutus kohdistuu lähinnä oleville saarille ja luodoille, jotka ovat todennäköisesti luonnostaan kasvillisuudeltaan karuja. Veden sameus rajoittaa vesikasvien esiintymistä alueella. Satama alueen pohjaeläimistö ja kalasto on todennäköisesti niukkaa ja lajisto on sopeutunut sataman toiminnasta aiheutuviin vaikutuksiin. Sataman toiminnalla ei ole siten merkittävää vaikutusta kalastoon tai pohjaeläimistöön. Leviämismallilaskelmien mukaan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo alittaa tutkimusalueella ja siis myös Länsisatamassa rikkidioksidille annetun raja arvon 20 glm 3 ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi (Rasila ym. 2002). Korkeimmillaan rikkidioksidin vuosikeskiarvo oli tutkimusalueella noin 40 % raja arvosta. Vastaava typenoksidipitoisuuden raja arvo ylittyy pienellä alueella Länsisataman alueella. Raja arvon soveltamisalueilla, kuten laajoilla maa ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja arvo alittuu selvästi. Satamatoiminnasta aiheutuvat ilman epäpuhtaudet eivät siten aiheuta vaikutuksia kasvillisuuteen. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat noin puolentoista kilometrin etäisyydellä Länsisatamasta. Sataman toiminta ei vaikuta suojelualueisiin tai niiden perusteena oleviin luontoarvoihin Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Sataman toiminta ei normaalitoiminnan aikana aiheuta haitallisia päästöjä mereen. Vuonna 2003 alusten bunkrauksen yhteydessä sattui yksi pieneksi luokiteltava öljyvahinko. Satamatoiminnan vesistövaikutukset syntyvät lähinnä johdettaessa sataman pintavesiä mereen. Mereen päätyvät epäpuhtaudet voivat vaikuttaa paikallisesti satama alueen veden laatuun, mutta ko. aineilla ei ole merkittävää vaikutusta koko merialueen vedenlaadun kannalta. Sen sijaan vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyy onnettomuuden ja aineiden luontoon pääsyn riski. Laivojen, väylien ja satamatoimintojen turvallisuus on siten merkittävä tekijä ehkäistessä ko. tilanteita. Yksikköliikenteessä kuitenkin kerralla kuljetettava ainemäärä on enintään 25 kuutiota, jolloin laajan saastumisen riski on suhteellisen pieni.
16 Laivaliikenteen potkurivirtaukset ja peräaallot aiheuttavat paikallisesti pohjasedimenttien liikkumista ja sekoittumista veteen. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Länsisataman toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään. Vaarallisten aineiden varastointi ja kuljetukset ovat tarkoin säädeltyjä ja mahdollisiin onnettomuustilanteisiin ja vahingontorjuntaan on varauduttu. Helsingin Sataman vuokralaisten uusiin vuokrasopimuksiin on otettu erityinen sopimuskohta maan pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaikutus ilmanlaatuun Ilmatieteen laitoksen selvityksessä (Rasila 2002) on laskettu Helsingin Sataman satamatoiminnan (laivaliikenne, työkoneet, rekka ja autoliikenne) rikkidioksidi typenoksidi ja hiukkaspäästöjen leviämistä. Päästökartoituksiin kuului yhtenä kohteena Länsisatama. Selvityksen mukaan satamatoiminnan päästöjen aiheuttama korkein rikkidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvo oli 48 % ja tuntikeskiarvo 47 % vastaavista ohjearvoista (80 g/m 3 ja 250 g/m 3 ). Typpidioksidipitoisuuden korkein vuorokausiohjearvo oli 18 % ja tuntikeskiarvo 27 % vastaavista ohjearvoista (70 g/m 3 ja 150 g/m 3 ). Sataman toiminta kohottaa rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspitoisuuksia lähinnä satama alueilla ja niiden välittömässä lähiympäristössä ja laivareittien varsilla. Länsisataman alueella pitoisuuksiin vaikuttavat laivaliikenteen päästöjen lisäksi suhteellisen matalalta vapautuvat työkoneiden päästöt (Rasila ym. 2002). Rasilan ym. (2002) mukaan satamatoiminnan rikkidioksidi ja typpidioksidipitoisuudet alittavat vuorokausi ja tuntiohjearvot mallilaskelmien tulosten mukaan kaikkialla tutkimusalueella eli myös Länsisatamassa. Sataman toiminnasta syntyvät päästöt vaikuttavat ainoastaan sataman ja sen lähialueen ilmanlaatuun. Koska rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöt ovat alle ohjearvojen, vaikutusta ilmanlaatuun ei voida pitää merkittävänä. Pelkästään Länsisataman matkustajaliikenteen vaikutuksia ympäristön ilmanlaatuun on selvitetty vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa (Varjoranta, Savunen, Pietarila). Tutkimus antoi aikaisempia tutkimustuloksia tukevia tuloksia. Satamatoiminnan aiheuttamat ilman epäpuhtauspitoisuudet jäävät alle ohjearvojen, jotka on asetettu terveys ja viihtyvyyshaittojen (VNp 480/1996 ja VNA 711/2001) ehkäisemiseksi. Itse satamaalueella ei ole ilmapäästöille herkkiä kohteita, kuten pysyvää asutusta. Vähärikkisen polttoöljyn käyttöä pyritään edistämään mm. kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) toimesta.
17 Melu ja tärinä Länsisataman matkustajaliikenteen ympäristölupa (dnro 38/1486 99) edellytti Helsingin Satamaa teettämään ympäristömelumittauksia ja toimittamaan ne Uudenmaan ympäristökeskukselle vuoden 2002 loppuun mennessä. Tehdyt melumittaukset osoittivat, että satamatoiminnan melu oli lähellä ohjearvoja. Vuonna 2003 ja 2004 tehtiin lisämittauksia ja selvityksiä. Tehtyjen meluselvitysten mukaan melulle eniten altistuvat asunnot sijaitsevat Ruoholahdessa Laivapojankadulla lähinnä satamaa. Tämä asuntoalue on kaavoitettu ja asunnot rakennettu ottaen huomioon lähellä oleva tavarasatama, joten meluvaimennus on huomioitu sekä kaavamääräyksissä että rakennusluvassa. 31.8.2003 päivätyn meluselvityksen (insinööritoimisto Akukon Oy) mukaan sataman melu alittaa yöohjearvon L Aeq 50 db, jos kapeakaistakorjausta ei käytetä ja ylittää sen yhtenä yönä viikossa, jos korjausta käytetään. Niissä paikoissa, joissa lasketut ylitykset tapahtuvat, myös alueen muu melu, mm. katuliikenteen melu on merkittävää. Hakemukseen sisältyy insinööritoimisto Akukon Oy:n 23.2.2004 päivätty selvitys katuliikenteen yöajan taustamelusta Hietalahdessa, 26.2.2004 päivätty selvitys melutasosta Munkkisaaressa sekä 2.3.2004 päivätty selvitys melun kapeakaistaisuudesta ja äänesmäisyydestä. Selvityksistä mm. ilmenee, että viikonlopun yöajan (klo 22 7) melu Telakkakadun ja Mallaskadun risteyksessä (tarkastelupiste 4 Mallas) oli 57 db ja Sinebrychoffin puiston pohjoispäässä (tarkastelupiste 5 Sinebr) 38 db. Kapeakaistaisuuskorjauksen käyttö ei ole tarpeen ainakaan niissä pisteissä, joissa liikenteen aiheuttama melutaso on yhtä voimakas tai voimakkaampi kuin sataman aiheuttama korjaamaton melutaso. Hakemukseen sisältyy Länsisataman matkustajaliikenteen meluselvitys (Insinööritoimisto Akukon Oy 27.5.2004). Kapeakaistakorjauksia käytettiin etäisyydestä ja taustamelusta riippumatta Meloodia ja AutoExpress aluksille. Kaikki laskentatulokset sisältävät nämä kapeakaistakorjaukset. Päivitetyt tulokset osoittavat, että Länsiterminaalin melu alittaa voimassa olevan ympäristöluvan raja arvot sekä päivällä että yöllä. Hakemukseen sisältyy Länsisataman tavarasataman meluselvitys (insinööritoimisto Akukon 28.5.2004). Selvityksen mukaan Lauttasaaressa sekä Hietalahden ja Ruoholanden välisen kannaksen pisteessä satamatoimintojen aiheuttama melu alittaa selvästi ohjearvot sekä päivällä että yöllä. Laivapojankadun kulman pisteessä päivän melu on jonkin verran (+2...+3 db) päiväohjearvon L Aeq 55 db yläpuolella, mutta yön melutasot ovat taas hieman enemmän ( 3... 4 db) yöohjearvon L Aeq 50 db alapuolella. Konttien järjestäminen yhtenäiseksi esteeksi parantaa tilannetta Laivapojankadun kuiman tie
18 noilla. Maanpinnan tasalla ja talojen alimmissa kerroksissa konttiesteen parantamisen vaikutus on huomattava (> 5 db), mutta korkealla konttipinon harjan yläpuolella olevassa ylimmän kerroksen erityispisteessä vaikutus jää vähäiseksi. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA, ENERGIATEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖJÄR JESTELMÄ Toiminnan suunnittelu Helsingin Satamassa perustuu taloudellisesti ja teknisesti parhaisiin toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin siten, että toiminnan ympäristövaikutuksia on tarkasteltu kokonaisuutena. Helsingin Satama on hinnastossaan ottanut huomioon, että mikäli säännöllisessä matkustajaliikenteessä liikennöivä alus käyttää alle 1 % rikkiä sisältävää polttoainetta, se saa 20 % ylimääräisen alennuksen alusmaksusta. Tällä pyritään ohjaamaan aluksia puhtaampien polttoaineiden käyttöön. Helsingin Satama on vuonna 2000 teettänyt konsulttiselvityksen koskien laivojen mahdollisuuksia liittyä laiturissa oloaikana maasähköön. Ongelma on, että laivojen sähköjärjestelmät toimivat joko 50 Hz tai 60 Hz taajuudella (Pohjois Amerikassa rakennetut laivat). Koska laivat ovat energian tuoton kannalta omavaraisia yksiköitä eikä niitä ole suunniteltu liitettäväksi maasähköön, täytyisi jokaiselle laivalle suunnitella ja rakentaa oma liityntä. Maasähköratkaisulle ei ole yleistä standardia. Tarvittaessa Helsingin satama järjestää maasähköliittymän, mikäli aluksella on valmius maasähkön vastaanottoon. Hakemukseen liitetyn meluselvityksen mukaan Länsisatamassa merkittävän melulähteen muodostavat sataman työkoneet ja ajoneuvot. Näiden tekninen kehitys vaikuttaa suuresti myös sataman melupäästöjen kehittymiseen. Tehtyjen mittausten mukaan uudemmat työkoneet ovat vanhoja hiljaisempia. Nykyisissä meluselvityksissä on rekka autojen kokonaisäänitehotasona käytetty 107 db ja vetomestareiden 109 db. Vuosaaren sataman ympäristölupaa varten tehdyissä meluselvityksissä on arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä vetomestareiden melutaso on luokkaa 103 db (Vuosaaren satamatoimintojen meluselvitys, LT konsultit 1997). Finnsteve Oy Ab on keväällä 2004 hankkinut koekäyttöön sähkölukin, jossa ajovoimansiirto ja nosto on toteutettu sähkömoottorikäyttöisinä. Sähkötekniikan käytön etuina on parempi hyötysuhde ja pienempi huollontarve. Perinteiseen lukkiin verrattuna lähes 100 kw suurempi moottoriteho antaa lukille paremman kiihtyvyyden ja suuremman nostonopeuden, mutta polttoaineen kulutuksen pitäisi valmistajan arvioiden mukaan jäädä lähes 20 % pienemmäksi. Alhaisemman polttoaineenkulutuksen ja edistyksellisen moottoritekniikan myötä saavutetaan alhaisemmat pakokaasupäästöt. Valmistajan mukaan sähkölukki toimii pehmeämmin, jolloin sen melupäästötkin pienenevät. Oletettavaa onkin, että työkonekaluston uusiutuessa myös ympäristöhaittoja voidaan vähentää.
19 Helsingin sataman toimintaa ohjaa toimintajärjestelmä, joka on laadittu laadunhallintajärjestelmän SFS ISO 9001 sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmän SFS ISO 14 001 vaatimukset täyttäviksi ja sertifioitu 22.12.2003. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskien arviointi Riskit voivat aiheutua purku ja lastaustoiminnan virheistä, erikoislastien käsittelystä, polttonesteiden käsittelystä. Riskitapahtumia ovat mm. tulipalot, kemikaalin leviäminen ja öljyvahinko. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Helsingin sataman turvallisuusyksikkö valvoo vaarallisten aineiden kuljetuksia ja varastointia satamassa. Helsingin Satama toimii ympäristön tarkkailussa ja ympäristövahinkojen torjunnassa läheisessä yhteistyössä kaupungin ympäristökeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. Katajanokalla sijaitseva alusliikenteen valvontakeskus, ns. VTSkeskus, päivystää 24 tuntia vuorokaudessa ja toimii samalla Helsingin Sataman hälytyskeskuksena esim. onnettomuus ja öljyvahinkotilanteissa. Öljy ja kemikaalionnettomuustilanteessa Helsingin Sataman organisaatiolla on valmius torjunnan jälkitorjuntatoimiin. Öljyntorjunnan ensitoimista vastaa Helsingin kaupungin pelastuslaitos ja Helsingin Satama hoitaa ns. loppusiivouksen satama alueilla. Vuonna 1999 Helsingin satama teki suojelusuunnitelman kemikaalionnettomuuden varalle. Helsingin Satama on teettänyt satamatoimintoja koskevan riskikartoituksen If Teollisuusvakuutuksella vuonna 2002. Sen pohjalta on laadittu toimenpidesuunnitelma kartoitettujen riskien poistamiseksi. ISPS koodin (International Ship and Port Facility Security Code) mukainen turvajärjestelmä on käytössä. Sen myötä mm. kulunvalvonta on tehostunut. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailuesitys: Sataman toiminnasta pidetään kirjaa, johon merkitään: satamassa käyneiden laivojen määrä sekä tulo ja lähtöajat ( kauppamerenkulku) sataman kautta tuotujen ja vietyjen tavaroiden laji ja määrä (kappa
20 letavara, irtolasti) toiminnasta syntyvät jätteet luokiteltuina ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti, jätteiden määrä, varastointi, käsittely ja toimituspaikat Helsingin Sataman omassa toiminnassa käytetyt polttoaineet ja niiden määrä, sekä poikkeukselliset tilanteet, niiden kesto, syy ja korjaustoimenpiteet vaarallisten aineiden määrä ja laji matkustajamäärät Yhteenveto käyttötarkkailusta toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jätevesipäästöjen ja vesistövaikutusten tarkkailu Vaarallisten aineiden varastoalueen veden laatua tarkkaillaan ottamalla näyte ennen vesien johtamista mereen ja näytteen ph mitataan. Helsingin kaupunki suorittaa vuosittaista vesistötarkkailua Helsingin edustalla. Täten erilliseen Helsingin Sataman suorittamaan tarkkailuun ei ole tarvetta. Yhteenveto käyttötarkkailusta toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ilmaa pilaavien päästöjen ja ilman laadun tarkkailu YTV suorittaa vuosittaista ilmanlaadun tarkkailua Helsingissä. Erilliseen Helsingin Sataman suorittamaan tarkkailuun ei ole tarvetta. Melun ja sen vaikutusten tarkkailu Meluselvitys tehdään kolmen vuoden välein ja alusliikennemäärien olennaisesti muuttuessa. Mittauksien tulokset toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 23.5.2005, 10.5.2006 ja 16.11.2006. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa