Tulevaisuuteen tunkeutumisesta: Vaikuttava ja toimintahakuinen ennakointitoiminta aluekehittämisen moottorina Alue-ennakoinnin seminaari Kolmitasoisesti ennakoiva Suomi, 10-11.3.2016, Tampereen yliopisto, Linna-Sali, Tampere Tutkimusjohtaja, Dosentti Jari Kaivo-oja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Tampereen yksikkö, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
Roolituksen merkitys. Kolme keskeistä roolia ennakoinnissa (Rohrbeck & Gemünden 2009) Aloitteen tekijän rooli Strategisen toimijan rooli Opponentin rooli Kaikki kolme ennakointityön roolia edellyttävät proaktiivista toimintaa. Vaikuttavuus syntyy erilaisista tietoisista roolituksista eri ennakointiprosessissa.
Organisaatiokulttuurin merkitys ennakoinnille (Sarpong et al 2015) Innovaatioprosessin hallinnointi Organisaation hierarkisuus Joustava ja tehokas Matala Matala Organisaation arkkitehtuuri Jäykkä ja tehoton Korkea Korkea
Toimijoiden ominaisuuksien merkitys ennakointija innovaatioprosesseissa (Corsaro et al. 2012) Toimijoiden tavoitteet Toimijoiden havainnointikyky Toimijoiden tietopohja Toimijoiden valta ja valta-asemat Toimijoiden kyvykkyydet ja kompetenssit Toimijoiden kulttuuri
Epävarmuustekijöiden merkitys ennakoinnille (Vecciato 2015) Epävarmuus toimintaympäristön muutoksien osalta on syytä huomioida tietoisesti (toimintaympäristön epävarmuus). Epävarmuus vaikuttaa ennakointitarpeisiin ja ennakointitoiminnan suuntautumiseen. Epävarmuus siitä, miten ulkoisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat organisaatioon (vaikutuksia koskeva epävarmuus) Epävarmuus siitä, mitä keinoja organisaatiolla on olemassa suhteessa toimintaympäristön muutoksiin ja mikä näistä keinoista olisi tehokkain ja hyödyllisin organisaation kannalta (keinoja koskeva epävarmuus). Organisaatio voi jopa lamaantua, jos nämä muutokset koetaan liian isoiksi ja liian paljon epävarmuutta lisääviksi.
Toimintahakuisuuden merkitys ennakoinnissa, osa 1 Lisää sidosryhmien kiinnostusta osallistua ennakointitoimintaan Estää tyhjäkäyntiä organisaatioissa Aktivoi erilaisia verkostoja innovoimaan ja kehittämään katalyyttisesti uusia asioita Dynamisoi verkostoja tiedonkulun ja toiminnan organisoitumisen osalta Lisää merkityksellisten signaalien käsittelyä organisaatioissa Lisää organisaatioiden oppimista ( learning by doing ) Lisää ns. ennakointiin liittyvän rajapintayhteistyön ( boundary work ) laadukkuutta
Toimintahakuisuuden merkitys ennakoinnissa, osa 2 Lisää ennakoinnin yhteydessä ymmärtämystä toimija-verkostojen (Actor- Network Theory, ANT) toiminnasta- samoin innovaatioiden ekosysteemien reaaliaikaisesta toiminnasta. Herkistää organisaatioita strategiseen joustavuuteen ja ketteryyteen Lisää problematisointia, intressien esille tulemista, tiedon kulkua ja siirtymistä sekä mobilisoi erilaisia materiaalisia ja immateriaalisia resursseja: Nämä muutokset johtavat dynaamiseen verkostomalliin ja yhteistoiminnalliseen reaaliaikaiseen ennakointiin. Tuottaa organisaatioille kilpailukykyä lisääviä strategisia First mover - etuja ja joissakin tapauksissa Last mover etuja - jos ja kun toiminnan kautta asioita on opittu. Lisää ns. hiljaisen tiedon leviämistä ja hyödyntämistä
Signaalit ja toiminta organisaatioissa EPÄVARMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vahvat signaalit eli trendit Villit kortit (strategiset yllätykset) Heikot signaalit Identifioidut signaalit ja siitä syntynyt tulevaisuustietoisuus Päätöksenteko
Ennakointitoiminnan perusasetelma (Ruff 2015, 39): Mihin halutaan vaikuttaa? Public-private - yhteistyön laatu ja ennakointitoiminnan harkittu kohdentamien
Syklinen innovaatiomalli ennakoinnissa (van der Duin et al. 2014) Tulevaisuuskuva/t Sisäiset tavoitteet (ambitiot) Visio Ulkoiset trendit Strategia Johtaminen Kyvykkyydet Siirtymäura Innovaatioprosessi Prosessimalli
Vaikuttavuuden kannalta keskeiset asiat Ymmärrys trendeistä ja niiden ennakoitiin liittyvät huolelliset tulkinnat Ymmärrys omista ambitioista ja niiden ennakointiin liittyvät omat tulkinnat Selkeä visio (tulevaisuuskuvaan ja tulevaisuustietoisuuteen kytkeytyen, yleensä perustuen trendi- ja skenaarioanalyyseihin) Selkeä strategia (siirtymäuraan kytkeytyen, perustuen skenaarioanalyysiin) Tarjolla olevat ja hankitut kyvykkyydet (prosessimalliin kytkeytyen) Innovaatioprosessi on linkki siirtymäuran ja prosessimallin välillä
Skenaariotypologia ja toiminta (Börjeson et al 2009) Skenaariot Ennustava skenaario Eksploratiivinen skenaario Normatiivinen skenaario Ennusteet Entä-jos Ulkoinen Strateginen Säilyttävä Muuttava LYHYT AIKAVÄLI TOIMINTA PITKÄ AIKAVÄLI
Skenaariotyöskentely ja eri perusmenetelmät (Börjeson et al 2009) SKENAARIOTYYPIT TUOTTAMINEN INTEGROINTI KONSISTENTTISUUS Ennusteet Survey-tutkimukset, Työpajat, Delfoiasiantuntiapaneelit Aikasarja-analyysi Mallintaminen Optimointi Tilastolliset menetelmät Mitä-jos? Survey-tutkimukset, Työpajat, Delfoiasiantuntijapaneelit Mallintaminen Optimointi Tilastolliset menetelmät Eksploratiivinen, ulkoinen Survey-kyselyt, Työpajat, Delfoiasiantuntijapaneelit Mallintaminen Optimointi Morfologinen kenttäanalyysi Ristivaikutusanalyysi Eksporatiivinen, strateginen Survey-kyselyt, Työpajat, Delfoiasiantuntijapaneelit Mallintaminen ja optimointi Morfologinen kenttäanalyysi Normatiivinen, säilyttävä Normatiivinen, uudistava Survey-kyselyt, Työpajat Optimointi ja mallinnus Morfologinen kenttäanalyysi Survey-kyselyt, Työpajat Backcasting skenaatiot,backcasting Delfoitutkimus Optimointi ja mallinnus Morfologinen kenttäanalyysi
Trenditutkimuksen perusprosessi (Ruff 2015) Organisaation strategiassa joko seurataan ja hyödynnetään trendejä tai niitä vastustetaan organisaation toiminnassa.
Trenditutkimus ja innovaatiojohtaminen (Ruff 2015) Innovaatiojohtaminen kytkeytyy sekä teknologiaennakointiin (ml. patentit) että liiketoiminnan ennakointiin (ml. tuotemerkit).
Kiitos! Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja HTT, YTM, dosentti jari.kaivo-oja(a)utu.fi Puh. (02) 333 9832, GSM 041 753 0244 Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Tampereen toimisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Åkerlundinkatu 2 B, 4. kerros, 33100 Tampere