Sopimuskohderaportti 1/2015



Samankaltaiset tiedostot
Lä hetysseurän kehitysyhteistyö Kämbödzhässä

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

AAT Vietnam: Ihmiskaupan ehkäiseminen ja uhrien tuki -hanke

TERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE

Turvallisuus osana hyvinvointia

Seta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta

Fidan projektikylän etuudet

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Lähi-idän aluetta leimaavat levottomuudet ja väkivallan uhka. Eniten tilanteesta kärsivät lapset.

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

Ajatuksia vaativasta erityisopetuksesta

CEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Hanke Development of Secondary and Vocational Education for the Deaf / Kuurojen opetuksen kehittämishanke

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Ruokaturvan vahvistaminen, Kambodzha

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Digituki-hanke. Digi kuuluu kaikille samoin tuki sen käyttöön

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Vanhemmuussuunnitelma

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän keskustelu kello Säätytalolla

Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 2010

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

Hyvää mieltä perheen arkeen

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Turvattomuus työelämässä, väkivalta

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Nuorten itsenäistymisvaiheen tuen tarpeet. Verkostokehittäjät

Tapani Haapalan ja Ari Muttosen kirje Kambodzhasta maaliskuussa 2015

Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Näin luet toimintasuunnitelmaa

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Vapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Erilainen naapuri - toimintamalli

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Köyhyyden monet kasvot

Lapsen puheeksi ottaminen

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Nuorisotakuun toteuttaminen

LAPSET PUHEEKSI- TOIMINTAMALLI SAARIKASSA

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Turku /Anu Nurmi

Osallisuussuunnitelma

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Transkriptio:

1 Hanke Maa Hankenumero Kumppani Raportoija Nuorten laitostumisen ehkäiseminen Kambodzha KH693 M lup Russey Tapani Haapala, Alueellinen Kehitysyhteistyökoordinaattori Mekong Valokuvat: T. Haapala Hankkeen kuvaus Kambodzhan väestöstä noin 40 % on alle 18-vuotiaita. Yli 30 % väestöstä elää virallisen köyhyysrajan alapuolella ilman sosiaaliturvaa ja perheiden tukipalveluja. Monet köyhät perheet lähettävät lapsiaan orpokoteihin paremman tulevaisuuden toivossa. Sosiaaliministeriön tilastojen mukaan 45 % orpokotien asukkaiden huoltajista ilmoitti köyhyyden olevan syy lapsen sijoittamiseen laitokseen. Orpokotien tilastot kertovat vain noin 25 % lapsista menettäneen kummankin vanhempansa. Kambodzhassa on yli 140 rekisteröityä orpokotia ja rekisteröimättömien numeroa ei tiedä kukaan. Noin kolmasosa laitosten asukkaista on 15 25-vuotiaita nuoria, jotka ovat orpokodissa asuessaan vieraantuneet Kambodzhan yhteiskunnasta. Laitostuminen uhkaa orpokodeissa eläviä lapsia ja nuoria, jotka jäävät ilman perheen tarjoamaa kasvupohjaa. Laitostumisen käsitettä ei kuitenkaan tunneta yleisesti Kambodzhassa ja nuorten passivoitumiseen laitoksissa ei usein puututa. Huono hallinto, turvattomuus, väkivalta ja välinpitämättömyys leimaavat orpokotien toimintaa. Nuoret eivät saa laitoksista tarvitsemaansa tukea elämäntaitojen ja sosiaalisien kykyjen kehittämiseen. Lisäksi suhteet vastakkaiseen sukupuoleen ovat kiellettyjä, mikä vaikeuttaa jo täysi-ikäisyyden saavuttaneiden laitoksissa asuvien nuorten mahdollisuutta normaaliin parisuhteeseen. Orpokodin jälkeinenkään aika ei ole helppoa nuoren yrittäessä sopeutua takaisin vanhaan kyläyhteisöönsä tai etsiessään paikkaansa kaupungeissa. Nuorisotyöttömyys, huumeiden käyttö, jengiytyminen, rikollisuus ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat monen orpokodista itsenäistyneen, täysiikäisyyden saavuttaneen nuoren kohtalo. Eksyksissä olevat nuoret ovat myös helppo uhri ihmiskaupparikollisille. Vammaisten nuorten tilanne on vielä muita huonompi sillä he kokevat usein työmarkkinoilla syrjintää eivätkä aina pärjää päivittäisistä askareista ilman muiden tukea. Vuoden 2013 alussa itsenäistynyt järjestö M lup Russey jatkaa edeltäjänsä SKY-hankkeen työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisemällä lasten sijoittamista laitoksiin, luomalla vaihtoehtoisia toimintamalleja orpokodeille, vahvistamalla nuorten elämäntaitoja sekä panostamalla orpokotien seurantaan. Lisäksi M lup Russey pyrkii vastuuttamaan päättäjiä, orpokotien johtajia ja muita alan toimijoita lastensuojelustandardien seurannasta ja kehittämisestä. M lup Russey on yksi Kambodzhan sosiaaliministeriön pääkumppaneista lastensuojelulinjausten toteuttamisessa. Hankekausi 2013 2015. Hanke saa Suomen valtion kehitysyhteistyötukea.

2 Hankkeen toiminnot raportointiaikana Itsenäistymisen tuki M lup Russey tukee nuoria lastenkodista lähteviä monin eri tavoin. Yksi tärkeä toimintamuoto on heidän valmentamisensa tavalliseen lastenkodin ulkopuoliseen elämään. Se on todella suuri haaste monelle nuorelle aikuiselle, joka ei koskaan ole elänyt perheen keskellä. Heillä ei ole mitään kunnollista tuntumaa tavalliseen elämään kodissa tai kyläyhteisön osana. Nuorille järjestetään kokoontumisia, joissa heitä harjaannutetaan tavalliseen elämään. Haastavaa heille on oppia esimerkiksi se, mitä tavallisessa perheessä tehdään eri vuorokaudenaikoina tai, miten haetaan töitä tai koulutusta. Kokouksissa heitä ohjaavat sosiaalialan ammatti-ihmiset ja myös toiset jo itsenäistä elämää aloittaneet nuoret. Nuoret ovat hyvin kiitollisia tästä tuesta ja he ovat innolla mukana erilaisissa arkielämän harjoitteluissa. Itsetunnon kasvattaminen ja omien uusien valintojen testaaminen vertaisryhmässä ja seniorihenkilön mukana ollessa näyttää toimivan MR:n valitsemalla tavalla hyvin. Kokousten keskeinen tarkoitus on antaa nuorille lisää eväitä arkielämään ja lisätä heidän sosiaalisuuttaan. Nuoret avoimesti tunnustavat, että heillä ei ole ollut/ole näkemystä siitä, miten suunnitella tulevaa elämäänsä tai, miten monia arkipäiväisiä asioita oikein tehdään. Monet ovat pelokkaita jättämään orpokodin ja pelkäävät tulevaisuutta, vain osa voi palata omaan alkuperäiseen yhteisöönsä. Koulutukseen, jota hiljan seurasin ja, johon kaikki nuoret osallistuivat keskittyneesti ja suuri osa aktiivisesti, oli ainakin tällä kertaa häkellyttävän yksinkertaista. Harjoitukset koskivat mm. sitä, mitä päivän eri aikoina yleensä tehdään ja, mitä velvollisuuksia tai tehtäviä päivän eri ajankohtiin kuuluu. Muita harjoittelun aiheita olivat parempi kommunikointi, elämän suunnittelu ja yleiset elämäntaidot. Lastenkotien johtajien kokoontumisia ja koulutusta Tapaamisissa käsitellään mm. sitä, minkälaista koulutusta orpokodin henkilökunta mahdollisesti tarvitsee. Henkilökuntaa on muun muassa koulutettu orpokotien minimistandardeista. Joidenkin johtajien mielestä tärkeintä antia ovat olleet kurssit keskusten johtajille ja lisäksi MR:n järjestämä nuorisotoiminta. Nämä orpokodit on kytketty toisiinsa verkostoksi, jossa keskeinen tuki on mahdollista. Sijaiskodit MR on kouluttanut joitakin vanhempia toimimaan sijaisvanhempina ja tarjoamaan hylätyille lapsille tilapäinen sijaiskoti. Nämä vanhemmat oppivat lapsen kehityksestä, psyykkisestä kasvusta, hyvästä kasvuympäristöstä ja siitä, miten toimia lapsen parhaaksi ja häntä tukien. Kodit ovat hyvin tavallisia, niissä on omia lapsia tai he ovat jo lähteneet maailmalla. Tärkeintä on, että usein hyvin traumatisoitunut lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi ja, että hänen kaikista tarpeistaan huolehditaan. Monet lapset ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ja heidän psyykensä voi olla aika hajalla. Turvalliset sijaisvanhemmat voivat, parhaassa tapauksessa, vähentää pelkoja ja

3 ahdistusta luomalla pysyvät ja muuttumattomat puitteet lapsen elää ja alkaa luottaa niiden pysyvyyteen. Advocacy ja viranomaisyhteistyö M lup Russey tekee todella paljon yhteistyötä paikallisten sosiaaliviranomaisten ja ministeriöiden kanssa. He ovat olleet luomassa minimistandardeja lastenkodeille viranomaisten kanssa. Nyt näiden standardien perusteella lastenkoteja joudutaan lakkauttamaa, koska niissä lapset usein ovat liiketoiminnantekovälineitä, eivätkä lapsia, joista pidetään huolta. Usein viranomaiset kääntyvät MR:n puoleen, kun lapselle täytyy hankkia tilapäinen hoitopaikka. Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointiaikana Hanke on edennyt pääosin suunnitelman mukaan. Koko M lup Russeyn toimintaa on tukenut kolme päärahoittajaa, joista Lähetysseura on yksi tärkeä. Koska toiminta on jo niin merkittävää ja laajaa, niin se ollaan jakamassa eri sektoreihin, joista Lähetysseura tulee tukemaan yhtä. Lähetysseura on sijoittanut tähän lastensuojelujärjestöön kaksi suomalaista sosiaalialan työntekijää kuluvaksi neljäksi vuodeksi. Heistä on tullut paljon todella myönteistä palautetta. On jo selvää, että he merkittävällä tavalla kouluttavat paikallisia työtovereitaan lastensuojelutyötä tehdessään. Muita huomioita/viestit työn tukijoille Kambodzhassa lastenkoteja on todella paljon. Niiden valvonta on retuperällä ja hyvin usein lapsia kohdellaan huonosti ja usein he joutuvat myös seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. M lup Russeyn työ on poikkeuksellista ja tuloksellista. Lapsia ja nuoria koulutetaan elämään tasapainoisesti vielä lastenkotivaiheen jälkeenkin ja heikkotasoisia laitoksia pyritään sulkemaan viranomaisten tukena. Lapset ovat usein voimattomia uhreja ja siksi työ on todella tärkeää. Tuhannet kiitokset kaikille teille, jotka olette mukana tässä tärkeässä auttamistyössä. Sillä on merkitystä. Nyt sillä on aivan erityinen merkitys, kun suomen valtion kehitysyhteistyötukea on leikattu ja kansalaisjärjestöt kamppailevat, jotta voisivat jatkaa heikoimpien voimaannuttamista ja tukea.

4 Orpokodin johdon tapaaminen Light House Centerissä. Puhetta johtaa Um Savoeun - Youth Support Project Manager ja pöytäkirjaa pitää Meng Horn Y. Senior Residential Care Support Facilitator M lup Russeystä. Pöydän ääressä kaksi laitoksen työntekijää. Light House Centerin nuoret miehet ovat tässä odottamassa koulunsa iltapäivävuoron alkamista. He käyvät kotikylissään kerran-pari vuodessa. (Kuva heidän ja laitoksen johdon luvalla)

5 Youth clubs network meeting/training course. Koulutusta vetää Kagna Sorn Facilitator, Hagar:ista. Osallistuminen Youth clubs network:in koulutukseen on aktiivista. Kuvassa seisomassa Sam Soy Senior Youth Support Facilitator.

6 Nuorten klubin koulutus on hyvin käytännönläheistä. Tässä harjoituksessa opetellaan mitä erilaisia toimintoja tapahtuu eri vuorokaudenaikoina tavallisessa perheessä.