1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Tämän lain tavoitteena on turvata asiakkaan asema ja oikeudet sosiaalihuollon palvelujen käyttäjänä sekä asiakkaan ja sosiaalihuollon henkilöstön hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus. Sosiaaliasiamiehellä on omat tehtävät suhteessa asiakaslakiin ja ne on asiakaslaissa määritelty näin: 1) neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2) avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle Ratkaisevaa sen suhteen, miten hyvin sosiaalihuollon asiakkaiden asema ja oikeudet kunnassa turvataan, on miten hyvin henkilöstö yleensä tuntee asiakkaan oikeudet ja miten paljon niihin kiinnitetään huomiota käytännön työssä. Asiakaslain säännökset ovat valitettavasti olleet melko tuntemattomia suurelle osalle sosiaalihuollossa työskentelevistä. Uuteen sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) on kuitenkin sisällytetty muutama asiakaslain keskeistä periaatetta, mikä toivottavasti edesauttaa niiden huomioon ottamista käytännön toiminnassa. Nämä periaatteet koskevat mm. asiakkaan oikeutta - laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun, - itsemääräämiseen ja osallistumiseen, - saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista, - kirjalliseen päätökseen sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja - asiakassuunnitelmaan. Asiakkaiden yhteydenotot ja sosiaaliasiamiehen toiminta Asiakkaiden yhteydenotot muodostavat lähtökohdan sosiaaliasiamiehen työlle. Asioiden määrä viime vuonna oli 375, eli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna, jollin niitä oli 378.
2 Kunnittain asiat jakautuivat seuraavasti (suluissa määrä v. 2014): Hanko 76 (42) Inkoo 19 (23) Kirkkonummi 153 (164) Raasepori 127 (149) Yhteensä 375 (378) Asioiden jakautuminen tehtäväalueittain (suluissa määrä v. 2014) Toimeentulotuki 155 (162) Aikuissosiaalityö 83 (102) Huolto- ja tapaamisasiat 35 (24) Vanhustenhuolto 30 (17) Vammaispalvelu 29 (30) Lastensuojelu 28 (27) Kotipalvelu 5 (7) Omaishoidon tuki 3 (2) Päihdehuolto 3 (2) Erityishuolto 2 (3) Päivähoito 2 (2) Yhteensä 375 (378) Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asioina. Yhteen asiaan sisältyy useimmiten monta eri toimenpidettä: puhelinkeskusteluja, tapaamisia, selvittelyä, neuvottelua ja sovittelua. Yhä harvemmin jonkun asia hoituu yhdellä puhelinkeskustelulla. Sosiaaliasiamies toimii myös kuntien terveyskeskusten potilasasiamiehenä. Vuoden 2014 alusta tämä koskee kaikkia sopimuskuntia, sen jälkeen kun myös Kirkkonummi siirsi potilasasiamiehen tehtävät sosiaaliasiamiehen hoidettavaksi. Potilasasiota oli yhteensä 179 viime vuonna, edellisenä vuonna 164. Tehtäväkohtaisia huomioita Toimeentulotuki ja sosiaalityö Toimeentulotuki on edelleen tilastojen kärjessä, niin kuin aina aikaisemmin. Tämä liittyy päätösten suureen määrään ja valtavaan vaikutukseen asiakkaiden arkeen. Päätösten kirjoitustyyli ei ole kaikissa kunnissa sama. Yhteistä kuitenkin on se, että päätökset yleensä eivät ole kovin helppolukuisia. Asiakkaan tilanne/hakemus ja päätösosa
3 eivät aina ole selkeästi erillään, ja tilannekuvaukseen on melko usein unohtunut jokin vanhentunut teksti. Päätösosaan sisältyy usein toimeentulotukea koskevaa yleistietoa, joka toistetaan kuukaudesta toiseen, aiheuttaen ettei varsinainen hakemuskuukautta koskeva päätös ilmene kovin selvästi. Jos haluaa jakaa yleistietoa päätöksen yhteydessä, sitä ehkä kannattaisi tehdä erillisellä liitteellä. Kunnan toimeentulotukea koskevat ohjeet olisi myös hyvää julkaista kunnan internetsivuilla. Eräs asia, josta olisi hyvää tiedottaa näkyvästi, on se miten hautauskuluihin myönnetään toimeentulotukea, ellei kuolinpesällä eikä omaisilla ole varoja niiden kattamiseen. Ellei ole tietoa siitä, miten vähän hautajaisia varten myönnetään, on riski siitä, että hautajaisten järjestäjä joutuu aikamoisiin taloudellisiin ongelmiin. Työttömiä koskeva käytäntö laskea toimeentulotuessa tuloksi työttömyysturvaa 21,5 päivää kuukaudessa sen jälkeen kun työtön on saman kalenterikuukauden aikana saanut kaksi 20 päivän erää on alkanut puhututtaa asiakkaita uudella tavalla. Aikaisemmin on aina välillä joutunut selittämään mistä tämä käytäntö johtuu, eli siitä, että jos on vuoden työttömänä, ja saa päivärahansa 20 päivän erissä, vuodessa on 13 erää, mikä tarkoittaa 21,5 päivää kuukaudessa. Nykyään tämä periaate alkaa olla tuttu, mutta sitä kyseenalaistetaan kovasti. Kun alin työttömyysturva kuitenkin on niin alhainen ettei sillä tule toimeen ilman toimeentulotukea, siitä yhden kuukauden lisäerästä ei todellakaan riitä säästöä koko vuodeksi. Varsinkin suuremmissa kunnissa asiakkailla voi olla hyvinkin hankalaa päästä sosiaalityöntekijän juttusille. Moni asiakas tapaisi mielellään sosiaalityöntekijän silloin tällöin, jotta pääsisi käsittelemään sekä taloudellisia että muita ongelmiaan laajemmin. Sosiaaliasiamies on joiltain osin selvittänyt näitä ongelmatilanteita ja auttanut löytämään ratkaisuja. Huolto-, tapaamis- ja elatusasiat Aikaisempaan tapaan moni otti yhteyttä kysyäkseen neuvoa miten lapsia koskevia asioita voidaan hoitaa ero- ja muissa elämän muutostilanteissa. Elatusmaksuihin liittyviä kyysmyksiä tuli aikaisempaa enemmän. Tämä liittyy kasvaneeseen työttömyyteen ja siitä johtuviin toimeentulovaikeuksiin. Uutena asiana nousi esiin kysymys asumiskustannusten mahdollisesta kohtuullistamisesta elatusavun vahvistamisen yhteydessä. Oli kysymys tilanteista, joissa elatusvelvolisen asumiskulut olivat tavallista korkeammat. On selvää, että elatusapulaskelmassa pitää hyväksyä suuremmat asumiskustannukset (mihin tässä yhteydessä sisällytetään myöskin asuntolainojen lyhennykset, ei pelkästään korot) kuin toimeentulotuessa. Jos molemmilla vanhemmilla on hyvä taloudellinen tilanne, korkeat asumiskustannukset eivät ole ongelma. Ongelmallisia tilanteita syntyy silloin, kun elatusvelvollinen asuu väljästi ja kalliisti ja elatausavun saaja taas on pienituloinen ja joutuu minimoimaan asumismenonsa. Tällaisia tilanteita tuli vastaan eri kunnista. Asian selvittämisessä ilmeni, että käytännössä on harvinaista, että elatusavun laskemisen yhteydessä kyseenalaistetaan isojen asumiskustannusten määrää. Oikeusministeriön
4 ohjeessa lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi todetaan kuitenkin asumiskustannusten kohdalla, että jos vanhemman maksamat kustannukset kuitenkin ylittävät selvästi paikkakunnalla kohtuullisina pidettävien asumiskustannusten määrän, asumiskustannuksina otetaan huomioon vain kohtuullisina pidettävät menot. Sosiaaliasiamiehen mielestä olisi syytä varsinkin edellä mainituissa ongematilanteissa nykyistä perusteellisemmin pohtia asusmiskustannusten kohtuullisuutta. Lastensuojelu Lastensuojelun asiakkailta on edelleen tullut palautetta siitä, että on hankalaa saada asiakasasiakirjat itselleen. Lastensuojelu on vaativa laji, sekä työntekijöille että asiakkaille. Kun ottaa huomioon miten syvästi lastensuojelutyö koskettaa asiakasperheiden elämää, on selvää, että kirjaukset pitää tehdä niin että ne antavat mahdollisimman oikean käsityksen perheen tilanteesta. Yksi tapa kehittää dokumentointia, työskentelyä ja asiakkaiden osallisuutta voi olla se, että ottaa dokumentoinnin osaksi työprosessia, niin että kirjaukset pohditaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Tällainen avoin dokumentointi ei vielä ole kovin yleisessä käytössä, mutta kokemus osoittaa, että se on omiaan parantamaan vuoropuhelua työntekijöiden ja asiakkaiden välillä ja näin ollen koko työn laatua. Vanhustenhuolto Vanhustenhuollosta tuli aikaisempaa enemmän yhteydenottoja. Osa yhteydenottajista tarvitsi lähinnä tietoa siitä, miten pitää toimia kun iäkäs omainen ei enää pärjää ilman apua tai ei enää pärjää omassa kodissa ollenkaan. Maksuasiat askarruttivat myös. Joissakin tapauksissa yhteydenottajat olivat taas hyvinkin tyytymättömiä tapaan, jolla palveluasumisessa olevan asiakkaan yksilölliset tarpeet oli otettu huomioon, tai pikemmin jätetty ottamatta huomioon. Muutama omainen, joka oli yrittänyt tuoda nämä tarpeet esille,oli myös joutunut kokemaan, ettei häntä otettu vakavasti työntekijöiden taholta ja pahimmassa tapauksessa häntä oli yritetty estää olemasta yhteydessä. Palveluasumisen maksuista ei edelleenkään ole olemassa lainsäädäntöä. Valtion taholta on tullut maksukorotuksia suosivia linjauksia, ja kuntien heikko taloudellinen tilanne edesauttaa omalta osaltaan maksujen korottamista. Maksujen korotukset yhdessä Kela-korvausten omavastuiden korotusten kanssa voi tuottaa ongelmia sekä palveluasumisessa että omassa kodissaan asuville vanhuksille. Vammaispalvelu Vammaispalveluasioiden määrä oli melkein sama kuin edellisenä vuonna. Esillä olivat kestoaiheet: kuljetuspalvelu, sekä henkilökohtaisen avun ja vammaispalvelulain mukaisen
5 palveluasumisen järjestäminen. Varsinkin henkilökohtaisen avun suhteen asiakkaan ja kunnan näkemykset palvelun laadusta ja määrästä voivat olla hyvinkin erilaisia. Huomioita kunnittain Hanko Hangosta otettiin viime vuonna yhteyttä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viime vuonna asioita oli 76, vuotta aikaisemmin 42. Tehtäväalueittain asiat jakautuivat seuraavasti: toimeentulotuki 29, aikuissosiaalityö 14, huolto-, tapaamis- ja elatusasiat 11, lastensuojelu 8, vammaispalvelu 5, vanhustenhuolto 5, kotipalvelu 2 ja päihdehuolto 2. Toimeentulotukea ja aikuissosiaalityötä koskevien asioiden määrä liittyy osittain siihen, että näitä hoitamaan ei saatu tarpeeksi henkilöstöresursseja. Jotkut asiakkaat kokivat, ettei heidän näkemyksilleen annettu mitään arvoa, ja että vuoropuhelulle ei ollut tilaa. Vuokravakuudet annettiin eräässä vaiheessa vain määräaikaisina ilman laillista syytä, mutta käytäntö oikaistiin sittemmin. Eräs vaativa asiakastapaus nosti esille kysymyksiä mm. lastensuojelun ja huoltoselvityksen latimisen suhteesta, lapsen kuulemisesta ja selvityksen laadintatavasta. Inkoo Inkoolaisten asioiden määrä oli viime vuonna 19. Edellisenä vuonna niitä oli 23. Asiat jakautuivat seuraavalla tavalla: toimeentulotuki 6, aikuissosiaalityö 4, vanhustenhuolto 1, huolto-, tapaamis- ja elatusasiat 2, kotipalvelu 2, lastensuojelu 2 ja vammaispalvelu 2. Yhteyttä ottaneilta inkoolaisilta tuli vahva viesti siitä, että toimeentulotukikäytäntö koetaan kankeaksi ja että asiakkaan tilannetta ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Tyytymättömyys siihen, että aterioiden kotiinkuljettamisesta päätettiin luopua, välittyi myöskin sosiaaliasiamiehelle. Kirkkonummi Kirkkonummella asioita oli yhteensä 153. Vuonna 2014 niitä oli 164. Asioiden jakautuminen tehtäväalueittain: toimeentulotuki 71, aikuissosiaalityö 39, vanhustenhuolto 13, lastensuojelu 11, huolto-, tapaamis- ja elatusasiat 9, vammaispalvelu 7, päivähoito 2 ja kotipalvelu 1.
6 Viimekin vuonna sosiaaliasiamiehelle tuli paljon yhteydenottoja toimeentulotuen asiakkailta, jotka eivät olleet onnistuneet saamaan perusturvalautakunnan vahvistamien ohjeiden mukaista vuokra-asuntoa, mutta joille silti oli toimeentulotukilaskelmassa ottetu huomioon vain norminmukainen vuokra. Pulmallisimmat tilanteet olivat yksin asuvilla, jotka joutuivat asumaan kalliissa kaksiossa, kun ei löytynyt pienempää ja edullisempaa asuntoa. Aikuissosiaalityön osalta on edelleen tullut paljon palautetta siitä, että on hyvin hankalaa saada yhteyttä työntekijöihin. Sosiaalitoimiston tiloihin ei pääse ilman ajanvarausta, joten ei pääse henkilökohtaisesti tuomaan asiansa esille, eikä toimistolla myöskään ole mitään yhteistä puhelinpalvelua. Sosiaalityöntekijöillä on puhelinaika tunti päivässä ja etuuskäsittelijöillä kaksi kertaa viikossa. Kun soittajia on paljon ei välttämättä onnistu saamaan vastausta yrityksistä huolimatta. Viestiä ei voi jättää. Kun työntekijä on vapaalla, kukaan ei ole hoitamassa hänen puhelinaikaansa. Varsinkin uusille asiakkaille ja vanhoille ihmisille, joilla ei ole internet-yhteyttä, voi olla todella hankalaa löytää keinoa saada viestinsä perille. Palautetta on tullut myöskin siitä, että vaikka toimeentulotuen hakemuslomakkeellla ilmoittaa, että haluaa tavata sosiaalityöntekijän, siihen ei reagoida. Palvelutalon perusmaksun käyttöön ottaminen aiheutti usealle asukkaalle huolia.joillekin ratkaisu löytyi siitä, että heidät todettiin olevan oikeutettuja vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen. Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun järjestämisestä voi Kirkkonummen osalta todeta, että se tuntuu sujuvan joustavammin kun alueen muissa kunnissa. Raasepori Raaseporista tuli 127 asiaa viime vuonna, vuotta aikaisemmin 149. Asiat tehtäväalueittain: toimeentulotuki 49, aikuissosiaalityö 26, vammaispalvelu 15, huolto-, tapaamis- ja elatusasiat 13, vanhustenhuolto 9, lastensuojelu 7, omaishoidon tuki 3, erityishuolto 2, kotipalvelu 2 ja päihdehuolto 1. Raaseporissa asioiden määrä on viime vuosien aikana vähentyneet vuosi vuodelta. Vähentyminen koskee toimeentulotukea, aikuissosiaalityötä ja vammaispalvelua. Ne raaseporilaiset, jotka viime vuonna ottivat yhteyttä toimeentulotuesta ja aikuissosiaalityöstä olivat enimmäkseen tiedon ja neuvonnan tarpeessa. Kysyttiin mm. oikeudesta toimeentulotukeen, laskentatavasta, päätöksen oikeellisuudesta - eikä päätös aina ollut oikein tehty ja mahdollisuudesta saada apua johonkin erityistilanteeseen. Joidenkin vammaispalveluasioiden käsittelyaika venyi pitkäksi. Sosiaaliasiamiehen tietoon tulleet henkilökohtaista apua koskevat ongelmatilanteet koskivat lähinnä sijaisjärjestelyjä.
7 Lopuksi Viime vuonna ja tänäkin vuonna olen aikaisempaa enemmän tavannut asiakkaani henkilökohtaisesti. Se liittyy siihen, että asiakkaiden tilanteet ovat entistä monimutkaisempia, kun taas palveluverkostosta on järjestelmällisesti vähennetty mahdollisuuksia saada henkilökohtaista palvelua ja neuvontaa. Näin ollen on monen asiakkaan kohdalla ollut pakko tavata henkilökohtaisesti, jotta olisi mahdollista antaa kunnon neuvontaa jatkoa ajatellen. Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuitenkin monialaiseen yhteistyöhön, joka tähtää asiakkaan edun mukaiseen palvelukokonaisuuteen. Kun perustoimeentulotuen hoitaminen vuoden 2017 alussa siirtyy Kelalle, sosiaalitoimistojen työntekijät pääsevät toivottavasti kunnolla kehittämään kokonaisvaltaisempaa työotetta asiakkaittensa kanssa. Tammisaaressa 1.6.2016 Sosiaaliasiamies Birgitta Gran