Urheilun seuranta- ja arviointi: Ehdottelua
Sisältö 1. Seuranta & arviointi 2. Muutoksen tavoitteet 3. Lähtökohdat 4. Urheilun kenttä 5. Seurannan työryhmät 6. Toteutettavat arvioinnit 2013-2016
Seuranta & arviointi (S & A) SEURANTA Tuottaa säännöllistä tietoa toiminnasta Toiminnan kehittymisen tai tuloksellisuuden mittarit Riittävän yksinkertaisesti mitattava Selkeästi määritelty ARVIOINTI Arvon antaminen ilmiölle, käytännöllinen luonne Arviointi on kehittämistä ei arvostelua Sisäinen vs ulkoinen arviointi Arvioinnin tyypit: Tarvearviointi Prosessiarviointi Tulosarviointi Vaikutusten ja tehokkuuden arviointi
Seurannan ja arvioinnin tavoite Huippu-urheilun johtamisen näkökulmasta tarvitaan toiminnasta kerättyä tietoa, jotta huippu-urheilun kokonaisuutta voidaan uskottavasti suunnitella, kehittää ja johtaa Seuranta tuottaa jatkuvaa tietoa vakiintuneesta ja jatkuvasta toiminnasta: Kuinka monta huippu-urheilijaa Suomessa on? Miten toisen asteen urheiluoppilaitosten urheilijat edistyvät urheilussa ja opinnoissa? Arvioinnissa pysähdytään tarkastelemaan tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Miten suomalainen urheilu muuttuu 2013-2016?» Miten verkostot toimivat?» Kasvaako osaaminen lisääntyy arvostus?» Menestyykö suomalainen urheilija?
Muutoksen tavoitteet Kansainvälinen menestys olemme 2020 paras Pohjoismaa 1. Urheilijoiden ja joukkueiden menestyminen kv. arvokilpailuissa 2. Joukkuelajien urheilijoiden ja valmentajien sijoittuminen eri maiden ammattilaissarjoihin 3. Kansainväliset vertailuanalyysit Arvostettu huippuurheilu huippu-urheilu on tunnustettu ja näkyvä osa kulttuuriamme 1. Huippu-urheilijoiden yhteiskunnallinen asema 2. Ammattiurheilijoiden ja valmentajien määrä 3. Lasten ja nuorten määrä urheiluseuroissa 4. Urheilun kansalaistoiminnan määrä ja laatu 5. Urheilijan sijoittuminen uran jälk. työelämään 6. Talousresurssien määrä 7. Olosuhteiden laatu 8. Arvokilpailujen määrä Korkeatasoinen osaaminen kilpailuetumme on huverkoston osaava ja vastuullinen yhteistyö koko urheilijan polulla 1. Huippu-urheiluverkoston yhteistyön toimivuus 2. Osaavien valmentajien määrä urheilijan polun eri vaiheissa 3. Lajien välisen yhteistyön määrä ja laatu 4. Urheilijan polulla toteutettavan asiantuntija-, tutkimus- ja kehitystoiminnan määrä ja laatu 5. Huippu-urheilun seuranta ja arviointitoiminnan vaikuttavuus
Lähtökohdat I Meillä ei ole: yhteisesti hyväksyttyjä käsitteitä esim. huippu-urheilija urheilun johtamisen viitekehystä/laatujärjestelmää esim. QAF, EFQM, BSC systemaattista seurantaa ja arviointia urheilun tietovarantoa, tilastointia Mutta meillä on: visiot/ tavoitteet huippu-urheilulle halu oppia, innostusta ja intohimoa tavoitteena seurannan ja arvioinnin kokonaisuus paljon osaamista em. osa-alueilla (urheilun ulkopuolella)
Tietopyramidi ARVIOINTI Tutkimusraportit Sektoritutkimus tiedon käyttö päätöksenteossa Erillisselvitykset ja toimeksiannot Tutkimuskatsaukset Toistuvat tutkimukset Tilasto- ja seurantatieto
Lähtökohdat II Miten tietoa hyödynnetään eri tahoilla! Valtion liikuntaneuvosto Valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden arviointi Sektoritutkimus: Lehtonen, Kati & Hakonen, Harto (LIKES) Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. (Julkaistaan 2012/2013) VALOn valinnat: Arvostus ja resurssit Menestyvä urheilu Liikunnallinen elämäntapa Yhdistävät palvelut yhteisön sisäisenä valintana Suomen Olympiakomitea / HUY Huippu-urheilun muutosryhmän visiot Osaamisohjelman seuranta- ja arviointitoiminnan kautta tuetaan lajien ja valmennuksen suunnitelmallista kehittymistä (HUMUn loppuraportti 2012)
TERVEYS ELÄMÄN- KULKU KILPAILU OLOSUHTEET VERKOSTO Strateginen taso: YHTEISKUNTA URHEILU- JÄRJESTELMÄ HYVINVOINTI HARJOITTELU VALMENNUS MENESTYS 5. Urheilu harrastuksena & ammattina OSAAMINEN 6. Urheilun rakenteet, resurssit.. TALOUS 7. Urheilun arvostus Ohjelmataso: OHJELMA ORGANISAATIO 3. Valmennusosaaminen 4. Menestysanalyysi Toteutustaso: URHEILIJA VALMENTAJA 1. Harjoituspäiväkirja 2. Urheilijapaneeli LAPSUUS VALINTA HUIPPU
Seurannan teemat ja työryhmät 2013 1. Harjoituspäiväkirja Miten suomalaiset urheilijat harjoittelevat (ja kehittyvät) 2. Urheilijapaneeli Miten suomalaiset urheilijat arvioivat omaa polkuaan ja suomalaisen urheilujärjestelmän tarjoamia edellytyksiä 3. Valmennusosaamisen seuranta Miten suomalaisen valmentajan osaaminen kehittyy? 4. Menestysanalyysi Miten suomalaiset urheilijat menestyvät (ja kehittyvät)
Seurannan teemat II 5. Urheilu harrastuksena ja ammattina: Miten suomalaiset urheilevat, ja liikkuvat 6. Urheilun rakenteet, prosessit ja resurssit Millaisia resursseja ja prosesseja urheiluorganisaatiot (ml. verkostot) ylläpitävät ja kehittävät 7. Urheilun arvostus Muut: terveydenhuolto, olosuhteet
Harjoituspäiväkirja Tarkoitus on tukea harjoittelun suunnittelua ja toteutusta Tuottaa tietoa lajeille, HUY:lle urheilijoiden harjoitusmääristä sekä arvioita harjoittelun laadusta; Käynnissä harjoittelun seurantajärjestelmien kartoitus (lajit) Valmennuskeskusten työkalut? Yritysten työkalut ja kansainväliset mallit Mahdollisuus integroida erilaista tietoa? (testaus, kehitys, videot, tulokset.) TYÖRYHMÄ: Riku Valleala, Ari Nummela (KIHU), Mika Kojonkoski.
Urheilijapaneeli Tarkoitus kerätä urheilijoiden subjektiivisia arvioita omasta polusta sekä ohjelma- ja järjestelmätason toiminnasta (=kanava vaikuttamiseen) Muodostetaan urheilijayhteisö urheilun sisäiseen sosiaaliseen mediaan Urheilijoiden määrittely / luokittelu Rakennetaan urheilijan ja valmentajan polulle (säännöllisesti) toistettavat kyselyt Esimerkkejä: Huippu-urheilijoiden arviot järjestelmästä joka Olympiadin jälkeen Urheilijoiden arviot urheiluakatemiatoiminnasta Palaute II asteen oppilaitoksille Erilaiset urheilijoilla toteutettavat seuranta- ja pitkittäistutkimukset TYÖRYHMÄ: Niilo Konttinen (KIHU), Kaisu Mononen (KIHU), Sami Kokko (JYU), Timo Jaakkola (JYU), Outi Aarresola (JYU/KIHU), Katja Saarinen (Para)
Valmennusosaamisen seuranta Tavoitteena on rakentaa teknologiaperusteinen valmentajan osaamisen kehittämisen seurantajärjestelmä, joka tuottaa tietoa eri tasoille TYÖRYHMÄ: Kirsi Hämäläinen (Haaga-H/OK)
Menestysanalyysi Tarkoitus on kehittää suomalainen malli urheilumenestyksen seurantaan sekä urheilijoiden kehittymisen analysointiin Lähtökohtana on seurannan kehittäminen Suomen Urheilumuseon tietopalvelun toimesta, jolloin vaihtoehtoja ovat: Tietopalvelu hoitaa tiedon keruun ja analysoinnin itsenäisesti Ostetaan osa tiedosta kansainväliseltä yritykseltä (Infostrada) ja tuotetaan itse puuttuva tieto. Joukkueurheilun osalta tarvitaan työkaluja urheilijoiden menestyksen kartoittamiseksi (=kuinka monta ammattilaista kotimaassa / ulkomailla?) TYÖRYHMÄ: Matti Hintikka (tietopalvelu), Vesa Tikander (tietopalvelu), Jari Lämsä (KIHU),
Urheilu harrastuksena ja ammattina Tarkoitus: Kerätä systemaattisesti järjestelmä- ja lajitason tietoa suomalaisten urheilun ja liikunnan harrastamisesta HUY: urheilun harrastaminen / urheilu ammattina / kilpaileminen / lisenssit & passit VALO + OKM: liikunnan harrastamisen kokonaisuus Yhtenä lähtökohtana Kati Lehtosen & Harto Hakosen (LIKES) piakkoin ilmestyvä sektoritutkimus: Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja: Salibandy 3000 2500 2000 1500 1000 98/99 08/09 500 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
Urheilun rakenteet, resurssit ja prosessit Tarkoitus on kehittää nykyistä valtionavustusjärjestelmää niin, että organisaatioiden raportointia hyödynnetään seuranta-aineistona TYÖRYHMÄ: OKM, VALO, (OK), LIKES, KIHU Rakentuvien verkostojen seuranta Verkostoanalyyseihin löytyy valmiita työkaluja Verkostojen rakenne & ideat Prosessit Tulokset TYÖRYHMÄ: Osaamisohjelma (KIHU) + verkostoasiantuntija
1. Viestintäkanava Edellytykset seurantajärjestelmälle Urheilun sisäinen sosiaalinen media, jossa eri ryhmät voivat kommunikoida ja välittää tietoa OK (Noronen & Valleala) 2. Tietokannat ja analyysit Tiedon varastointi niin, että kehitystä voidaan seuranta Analysointimenetelmät, jotka mahdollistavat nopean palautteet eri tahoille ja toimijoille
ARVIOINTI Sisäinen arviointi: eri tahojen itsearviointi tai osaamisohjelman suorittama arviointi Ulkoinen arviointi: OK:n tai OKM:n huippuurheiluverkoston ulkopuoliselta taholta tilaama arviointi Auditointi: perusajatus on tarkastaa, että organisaatio toimii sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Muodollinen arviointi Matti Vuori 2010 Toiminnan auditoinnista ja hieman myös arvioinnista). www.mattivuori.net/julkaisuluettelo/.../toiminnan_auditoinnista.pdf
Huippu-urheiluyksikön toiminnan käynnistysvaiheen arviointi Huippuurheilujärjestelmän ulkopuolinen arviointi SPLISS Osaamisohjelman arviointi Valmentajaosaamisen kehittämisen kv. arviointi??? 2013 2014 2015 2016 Urheiluakatemiaauditointi?? Sotsi arviointi Valmennuskeskusauditointi Verkostoarviointi Verkostoarviointi II Rio de Janeiro arviointi
Tervetuloa talkoisiin!!! KIITOS! Talkoistaminen (Crowdsoursing) = Ennalta rajaamaton joukko otetaan avoimella kutsulla osaksi prosessia HUMU = Systeeminen innovaatio, joka kohdistuu urheilujärjestelmään ja pyrkii uudistamaan samaan aikaan organisaatioiden välisiä suhteita, rakenteita, prosesseja, palveluja ja teknologiaa.
Valinnat ja menestystekijät URHEILUKULTTUURIN VAHVISTAMINEN LAPSUUS VALINTA HUIPPU Innostus urheiluun Fyysinen harjoitettavuus Monipuoliset liikuntataidot Urheilulliset elämäntavat Motivaatio, tahto ja intohimo menestyä Optimaalinen harjoittelu ja menestyksekäs kilpaileminen Suorituskykyä edistävä terveys Menestystä luova toimintaympäristö HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN
Tiedon arvoketju Hyvä elämä ja kokonaisuus VIISAUS Informaation yhdisteleminen Siirto käytäntöön TIETO Tehokkaiden Valintojen tekeminen OSAAMINEN ÄLYKKYYS Kytketty kokonaisuuteen INFORMAATIO DATA
Lähtökohta III Tiedolla johtaminen 1. Päätösten tulisi perustua uusimpaan tietoon 2. Tutkimuksen tehtävä on tuottaa tätä uutta tietoa Insinöörimalli Uusin tutkimustieto ohjaa toimintapolitiikkaa ja johtaa tutkimuksen parhaaksi osoittamaan toimintatapaan Valistusmalli Tutkimustieto palvelee päätöksentekoa epäsuorasti ja viiveellä; uusia näkökulmia, ideoita ja vaihtoehtoja, jotka vaikuttavat toimintapolitiikan suuntaan Marionettimalli Tutkimus oikeuttaa etukäteen päätetyt linjaukset LÄHDE: Tammi 2012