Katsaus ympäristöhallinnon ajankohtaisiin asioihin. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät , Tampere

Samankaltaiset tiedostot
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

Valtioneuvoston asetus

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (1250/2014)

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta / 2015 (

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

luonnos Valtioneuvoston asetus

NITRAATTIASETUS. Maatalouden ympäristönsuojelupäivä Jyväskylä Anne Polso EPOELY

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus

LUONNONHAITTA- KORVAUS

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

ProAgria Maitovalmennus

Ihmisen paras ympäristö Häme

Pirkanmaan maakuntastrategia uuden ympäristöohjelman pohjana

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

1250/2014 (ajantasainen lokakuu 2015)

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät

Vesienhoito ja maatalous

Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeet

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Elinkeinoministeri Olli Rehn Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Kärkihankkeet: Biotalous ja puhtaat ratkaisut

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

Täydentävät ehdot. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta /1250

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Transkriptio:

Katsaus ympäristöhallinnon ajankohtaisiin asioihin Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.1.2016, Tampere

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

Biotalousyksikkö 1.11.2015 -> Yksikön päätehtävät: - Kestävä biotalous ja ekosysteemipalvelut Maa-, metsä- ja kalatalouden sen biotekniikan ympäristönsuojelu ja kestävyys Maa- ja kiviainesasioiden, turvetuotannon ja muiden luonnonvarojen käytön kestävyys Maisemansuojelu Luonnon virkistyskäyttö, maastoliikenne Ympäristövaikutusten arviointi (YVA, SOVA) Ympäristöministeriö 2014 3

Ympäristöministeriö strategia VISIO 2022 Parempi elinympäristö tuleville sukupolville MISSIO Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

1. Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi Toimenpiteet Kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvotteleminen EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden valmistelu ja toimeenpano Ympäristöhallinnon kokonaisvaltainen ilmastoja energiatehokkuusohjelma ja sen toteuttaminen Vaikutuksen täsmennys Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet merkittävästi Rakennetussa ympäristössä on otettu käyttöön vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja Indikaattorit Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa Tuulivoiman kasvu Paikallisten ilmastotoimien vahvistuminen Rakennerahastorahojen käyttö vähähiiliseen talouteen Alueella, jossa asukastiheys on vähintään 20 as/ha, asuvien osuus kaupunkiseudun taajamaalueiden asukkaista Asumisen energiankulutus energialähteittäin Rakennuskannan loppuenergiankulutus Energiatehokkaat A luokan rakennukset Ympäristöministeriö 2014 6

2. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous Toimenpiteet Ympäristöhallinnon ohjelma vihreään talouteen siirtymiseksi ja sen toteuttaminen Ympäristönäkökulman vaikuttava integrointi erityisesti maatalous-, metsä-, energia- ja kaivossektorin säädöksiin, strategioihin ja toimintaan sekä arktiseen yhteistyöhön Jätteiden ja ravinteiden kierrätyksen tehostaminen Vaikutuksen täsmennys Suomen kasvun kärjet ovat kestäviä Tuotteet, materiaalit ja ravinteet kiertävät Indikaattorit Luonnonvaratuottavuus Ympäristöliiketoiminnan (Cleantech) liikevaihto Biotalouden tuotos ja eri sektoreiden osuus biotaloudessa Ympäristölle haitalliset tuet Kulutuksen hiilijalanjälki Yhdyskuntajätteen kierrätysaste Rakennus- ja purkujätteiden kierrätysaste Maatalouden ravinnetase Ympäristöministeriö 2014 7

3. Hyvä ympäristön tila Toimenpiteet Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimeenpano Kansallisen ilmansuojeluohjelman laatiminen ja toteutuksen käynnistys Rakentamisen laadun parantamisohjelma ja rakennusvalvonnan kehittäminen Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuuden tehostaminen Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen Vaikutuksen täsmennys Suomi on tunnettu hyvästä veden ja ilman laadusta Rakennetun ympäristön kehitys parantaa ihmisen hyvinvointia Indikaattorit Pinta- ja pohjavesien sekä merialueen tila Suomen typpi- ja fosforikuormitus Pohjavesien riskialueet Öljy- ja kemikaalitorjunnan kapasiteetti Ulkoilman hiukkaspitoisuus sekä happamoittavat ja rehevöittävät päästöt ilmaan Rakennetun omaisuuden tila Kosteus- ja homevauriot Melulle altistuneiden määrä Julkisten liikennevälineiden yhteydet ja vuorovälit Ympäristöministeriö 2014 8

4. Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut Toimenpiteet Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toimeenpano Ekosysteemipalvelujen ja niiden tuottamien hyötyjen kartoittaminen, arvottaminen ja tunnetuksi tekeminen Viherrakenteen ja sinisen rakenteen kehittäminen alueidenkäytössä Vaikutuksen täsmennys Luonnon monimuotoisuus on turvattu ja ekosysteemipalveluilla on keskeinen merkitys yhteiskunnassa. Indikaattorit Uhanalaiset lajit Eliölajien runsaus ja levinneisyys Luonnon virkistyskäyttö Biodiversiteettitietoisuus Suojelualueiden ja sitä tukevien monimuotoisuutta edistävien alueiden osuus pinta-alasta Ympäristöministeriö 2014 9

Hallitusohjelman kärkihankkeet Kärkihanke 5: Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin Toimenpide: Perustetaan kansallispuisto Suomen 100- vuotisjuhlavuonna 2016 - Uudeksi kansallispuistoksi valikoitui Hossa - HE 10/2016 - Eduskunnan päätös 3/2017 - Kansallispuiston avajaiset 6/2017 - Kärkihankeraha panostus 3,0 milj. euroa, josta 0,5 milj. kohdennetaan toisena vaihtoehtona juhlavuoden kansallispuistoksi olleen Porkkalan alueen palvelurakenteiden kehittämiseen Ympäristöministeriö 2014 10

Hallitusohjelman kärkihankkeet Kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon Toimenpide: Lisätään ravinteiden kierrätystä ja tehostetaan toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi - Käynnistetään 1 2 pilottihanketta, jätepuhdistamo lietteiden jalostamiseksi lannoitevalmisteeksi - Hallituksen ravinteiden kierrätystavoitteiden varmistamiseksi toteutetaan RAKI-ohjelman toinen vaihe - Valmistellaan ja toimeenpannaan uusi merenhoidon toimenpideohjelma ja uudet alueelliset vesienhoidon toimenpiteet sekä toteutetaan vesien tilaa parantavia hankkeita Ympäristöministeriö 2014 11

Maatalouden ympäristönsuojelun viimeaikaiset lainsäädäntömuutokset - Uusi nitraattiasetus (valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, 1250/2014) - YSL 2. vaihe (uudet eläinsuojien lupa- ja toimivaltarajat, yhdenmukaiset laskutavat, eläinyksikkökertoimet YSL:in liitteeksi, lupamääräysten määräaikaisista tarkistamisista luopuminen) - YSL 3. vaihe (eläinsuojien lupamenettelyn jatkokehittäminen) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12

Vna (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (nitraattiasetus) nitraattidirektiivi 91/676/ETY YSL 527/2014 9 ja 10 :n nojalla kumoaa Vna:n 931/2000 muutokset: 220/2015, 435/2015, 1261/2015 Markus Tarasti 19.1.2016 Tampere

Tarkoitus ja soveltaminen tavoitteena ehkäistä ja vähentää lannan sekä asetuksessa tarkoitettujen muiden lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä pintavesiin, pohjavesiin, maaperään ja ilmaan sovelletaan maa- ja puutarhatalouden harjoittamisessa koko maassa (ei viherrakentamiseen) lannoitevalmisteilla tarkoitetaan Eviran listausta sovelletaan myös muihin maatilalla syntyviin, lannoitteena sellaisenaan tai käsiteltyinä käytettäviin orgaanisiin sivujakeisiin (esim. säilörehun puristenesteet) voimaan 1.4.2015, huom. siirtymäsäännökset ja muutokset Markus Tarasti 19.1.2016 Tampere

Muutoksia vanhaan nitraattiasetukseen 931/2000 määritelmät (3 ) rakennelmien sijoittaminen, vähimmäisetäisyydet (4 ) pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi (6 ) lannoitevalmisteiden ja lannan aumaaminen (6 ) lannan levitysaika (10 ) lannan levitysajasta poikkeaminen (10 ) typpilannoitemäärät (11 ) lantalatilavuudet (5 ja liite 1) kirjanpitovelvollisuus (13 ) lantalajien ravinnepitoisuudet (12 ja liite 2) Markus Tarasti 19.1.2016 Tampere

Uudet lannoitteiden levitysajat ja multaus lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle kielletty 1.11.-31.3. poikkeusmahdollisuus poikkeuksellisen sääolosuhteen vuoksi 30.11. saakka kasvipeitteisille lohkoille vain sijoittamalla 15.9. jälkeen, ellei kyseessä syyskylvöä edeltävä levitys multaus vuorokauden kuluessa; > 15% kaltevien lohkojen osilla muut lannat ja org.lannoitevalmisteet 12 h sisällä Markus Tarasti 19.1.2016 Tampere

Uudet lantaloiden vähimmäistilavuudet (liite 1) Markus Tarasti 19.1.2016 Tampere

Liukoisen typen enimmäismäärät kg/ha vuodessa (1/3) Kasvi Kivennäismaat Eloperäiset maat Ohra, kaura ja seosviljat 160 120 Kevätvehnä 170 130 Syysruis - syksyllä 30 30 - keväällä 150 120 Kevätruis 160 120 Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä - syksyllä 30 30 - keväällä 170 140 Muut viljat, niiden seokset ja muut peltokasvit 160 120 Markus Tarasti 19.1.2016 Tampere

Liukoisen typen enimmäismäärät kg/ha vuodessa (2/3) Kasvi Kivennäismaat Eloperäiset maat Nurmet 250 210 Laitumet 210 170 Syysrypsi ja syysrapsi* 200 160 Kevätrypsi ja kevätrapsi Pellavat, maissi, öljyhamppu ja auringonkukka 170 130 150 110 Palkokasvit 60 40 Sokerijuurikas 170 130 Varhaisperuna 100 80 Tärkkelysperuna 130 90 Muu peruna 120 80 Markus Tarasti 19.1.2016 Tampere

Liukoisen typen enimmäismäärät kg/ha vuodessa (3/3) Kasvi Kivennäismaat Eloperäiset maat Kaalikasvit ja purjo 250 210 Muut sipulikasvit 160 120 Juurekset 200 170 Mauste- ja yrttikasvit 120 80 Muut vihannesja puutarhakasvit 210 170 Marja- ja hedelmäkasvit 140 100 Taimitarhatuotanto 200 160 Markus Tarasti 19.1.2016 Tampere

Kiitos!