Arviointi osaksi työtä Järvenpään Sosku-hanke oli THL:ssä Sokrahankkeen järjestämässä arviontiin liittyvässä seminaarissa 19.4.2016. Järvenpään Soskua oli pyydetty kertomaan tavastaan tehdä osahankkeessaan arviointia. Kokosin tämän hetkisestä arvioinnista koosteen myös teidän nähtäväksi. Pysähtyminen arvioinnin äärelle ja sen näkyväksi tekeminen tuntui hyvältä. Tuli itsekin mietittyä jälleen mitä, miksi, missä, kuinka usein arvioidaan ja miten arvioinnin saisi luontevaksi osaksi omaa työtään niin, että se tukee työn tekemistä ja tuottaa hyödynnettävää tietoa eikä ole päälle liimattu pakko. Vertaisneuvojakoulutuksen arviointi Vertaisneuvojakoulutuksessa on kerätty palautetta monella tavalla ja tässä niistä koontia. Koulutuskerroilta kerättiin arvio luennosta ja sen onnistumisesta webropol kyselyllä tai paperilomakkeella. Arvioinnin kohteena olivat: kokemus tapaamisesta, päämäärä ja keskustelun aiheet, menetelmä, tapaamisen anti oppimiselle ja järjestelyt. Nämä kohdat arvioitiin asteikolla 1-10. Tämän lisäksi oli avoin kohta sanalliselle palautteelle. Koulutuksen puolivälissä kerättiin Stop Huumeille ry:n fattaluutamallissa kehitetyn kyselyn pohjalta väliarviointi, jossa haettiin tietoa/palautetta sanallisesti sekä numeraalisesti. Kyselyssä kerättiin tietoa: Miksi on mukana vertaisneuvojakoulutuksessa ja mitä hyötyä kokee koulutuksesta olevan itselleen, asiakkaille, virastoille, yhteiskunnalle? Mikä koulutuksessa on ollut parasta, mikä yllättänyt, mikä ei toiminut, mitä oli liikaa, mitä pitäisi olla lisää? Mikä koulutuksessa on ollut tärkeintä, mitä on oppinut, mikä motivoi osallistumaan koulutukseen? Tiedusteltiin myös mitä tekisi jos ei olisi mukana koulutuksessa ja kenelle koetaan vertaisneuvojatoiminnasta olevan eniten hyötyä? Numeroarvioinnilla 1-5 arvioitiin erilaisia väittämiä, jotka liittyivät vertaistoiminnan tarpeellisuuteen, vaikuttavuuteen virastoissa asioimiseen, koulutuksen laadukkuuteen, koulututtujen vertaisneuvojien luotettavuuteen, koulutuksen vaikutuksiin oman elämänhallintaan, oppimiseen sen suhteen, että voi auttaa toisia ihmisiä, koulutuksen hyödyllisyyteen oman opiskelu- ja/tai työllistymisen suhteen, koulutuksen mielenkiintoisuuteen, neuvojen ja tuen saamiseen koulutuksen aikana sekä kuulluksi tulemiseen ja mielipiteiden huomioimiseen. Toimintakyvyn arvionitivälineenä vertaisneuvojakoulutuksessa on Sosku-tutka. Osallistujat arvioivat itse itseään tutkan avulla ja säilyttävät tutkan itsellään niin, että koulutuksen lopussa he tekevät tutkan uudelleen ja voivat verrata oman elämän muutoksiaan vertaamalla kahta täyttämäänsä tutkaa. Sosku-tutkaa kehitetään saadun palautteen (myös muiden osahankkeiden) perusteella hankkeen aikana. Tutkasta on tulossa loppusyksyn 2016 aikana nettiversio. Lisäksi kartoitettiin kyselyllä Miten haluaa hyödyntää osaamistaan vertaisneuvojana (omaksi iloksi, ystävien ja sukulaisten hyödyksi, yhdistyksen hyväksi, koordinaattorin välittämien avuntarvitsijoiden hyväksi, kela päivystyksissä,
terveyspalvelupäivystyksissä, kirjastopäivystyksissä, Wärttinässä), kuinka usein voisi toimia vertaisneuvojana vapaaehtoistyössä, minkä kunnan/kuntien alueella ja minkä virastojen palvelut tuntee omasta mielestään tässä hetkessä vahvimmin. kyseistä koulutusta vielä toistaa hankkeen aikana ja tulevaisuudessa juurruttaa pysyväksi toiminnaksi. Kysyttiin myös ketkä haluaisivat osallistua syksyllä 2016 koulutuksen kehittäjäryhmään, joka kootaan kehittämään ja miettimään tulevaa 2017 keväällä järjestettävää koulutusta. Miksi näitä kyselyjä ja arviointeja kerätään? Tällä tavalla saamme arvokasta tietoa, mihin suuntaan viedä keväällä 2017 toteutettavaa vertaisneuvojakoulutusta. Kirjallisesti saatu palaute on hyvä pohja myös syksyllä 2016 kokoontuvalle koulutuksen kehittäjäryhmälle. Lisäksi saamme tietoa, kuinka koulutukseen osallistujat haluavat hyödyntää saamaansa tietoa. Tiedon perusteella voimme suunnitella vertaisneuvojien "vastaanottoja", missä ja miten he haluavat toimia vertaisneuvojina ja kuinka usein. Lähivertaiskoulutuksen arviointi Lähivertaiskoulutuksesta kerättiin palautetta kirjallisesti joka kerta. Kyselyssä kysyttiin: Koitko tällä kerralla oppivasi jotain uutta? Mitä? Vastasiko tämä kerta odotuksia? Mitä haluaisit oppia lisää? Miten aiot hyödyntää saamiasi tietoja ja taitoja? Mikä oli mielestäsi koulutuksessa antoisinta? Minkä olisit halunnut olevan toisin koulutuksessa? Vastaukset olivat avoimia vastauksia. Toimintaa arvioitiin, koska haluttiin saada tieto koulutuksen tarpeellisuudesta, toimivuudesta, sisältöjen osuvuudesta ja siitä kannattaako Heppatallilla tapahtuvan avotyön arviointi Heppatallin arviointia tehdään keskustelemalla. Asiakkaiden kanssa kokoonnutaan aina joka kerta heppatallilla alussa ja käydään kuulumiskierros, mitä edelliseltä kerralta on jäänyt päällimmäiseksi mieleen. Tallikerran lopussa myös keskustellaan fiiliksistä ja siitä mitä havaintoja on tehnyt tallikerrasta. Ohjaaja joka on asiakkaiden mukana kirjaa ylös käyntikerroista fiiliksiä, lausahduksia, mitä asiakkaat ovat todenneet. Tätä kautta kootaan tietoa miten hevostallilla käyminen on vaikuttanut asiakkaisiin. Arvioivalla keskustelulla kartoitetaan mikä vaikutus eläinten(etenkin hevosten) hoitamiselle, hevostallin töiden tekemisellä on ihmisen kuntoutumiselle, mitä hän saa siellä käydessään ja miten hän itse kokee tällaisen toiminnan edesauttavan häntä. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmien arviointi Kuntouttavan työtoiminnan ryhmille tehdään työja toimintakyvyn arviointi Kykyviisarin avulla. Viisari täytätetään ryhmän alettua toisella tai
kolmannella kerralla sekä viimeisellä kerralla. Kykyviisarin tuloksia ei käydä yksilöllisesti läpi vaan jokainen voi itse tutkiskella muutoksia, kun ovat täyttäneet kykyviisarin toisen kerran. Kun kykyviisari on täytetty ryhmän lopussa, käydään avoin keskustelu ryhmäläisten kanssa. Kysyn heiltä: Miten he kokevat, millainen vaikutus tällä ryhmällä on ollut heidän elämäänsä. Nämä kommentit kokoan ylös. Kykyviisarin vastaukset ajetaan netissä olevaan palveluun, josta pyydettäessä saadaan kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnoiden vaikuttavuudesta koonti. Kykyviisaria käytettäessä arvioidaan myös sen sopivuutta työ- ja toimintakyvyn arviointityökaluksi sosiaalisessa kuntoutuksessa. Miten vastaajat kokevat sen täyttämisen ja millaisia ajatuksia se herättää. Hankkeessa etsitään sopivia työ- ja toimintakyvyn mittausvälineitä niin, että ne palvelisivat asiakasta ja olisivat voimauttavia, eivät latistavia, ongelmia alleviivaavia sekä tuottaisivat tietoa palvelujen vaikuttavuudesta. Ajatuksia työskentelystä kokemusasiantuntijoiden kanssa Hanketyötä aloitellessani lueskelin hankesuunnitelmaa. Järvenpään Soskuhankkeen tavoitteessa, joka liittyy ihmisten siirtymävaiheisiin, mainittiin myös kokemusasiantuntijat ja heidän yhteistyön kehittäminen. Kokemusasiantuntija sanana oli itselleni tuttu ja ymmärsin, että kysymyksessä on ihminen joka omaa elämänkokemustaan hyödyntäen työskentelee ammattilaisten kanssa. Hän on myös käynyt jonkinlaisen kokemusasiantuntijakoulutuksen. Kokemusasiantuntija tittelin lisäksi hän on myös vertainen ainakin osalle asiakkaista, joita ammattilaiset auttavat/ohjaavat omassa työssään. Itse ajattelin, että tämäpä on mielenkiintoinen lisä työhöni. Voin saada ihmisen työskentelemään kanssani, joka katselee tilannetta oman kokemuksensa kautta ja pystyy kertomaan minulle ehkä sitä veisti mitä asiakkaat haluaisivat viestiä mutta se ei jostakin syystä tule minun korviini. Lisäksi tällä ihmisellä on hyppysissään se vertaisuus, johon ainakin osa asiakkaista pystyy samaistumaan. Heitä yhdistää samankaltainen kokemus, jota he voivat jakaa. Hän pystyy tilanteissa ehkä paremmin tuomaan asiakkaan ja ammattilaisen lähemmäksi toisiaan. Mitä olen oppinut kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentelystä? Yhteistyö on pysäyttänyt minut näkemään omia ammattilaissudenkuoppiani. Olen saanut arvokkaita oivalluksia kuten: hiljenne vauhtia, anna asiakkaidenkin puhu, odota, älä pyri suoraviivaisesti päämäärään tärkeämpää on matkalla olo, älä mene tavoite edelle vaan asiakkaan tarpeet ja voimavarat edellä, suostu tapaamisessa "tyhjän pöydän" aloitukseen, älä luo tavoitteita toiminnalle itse vaan luokaa ne yhdessä, kuuntele ja tartu pieniinkin tarjouksiin ne voivat olla jollekin suuria asioita, tietoa, taitoja, osaamista ja tahtoa tehdä on muualla kuin vain ammattilaisen päässä. Tuloksekas työ tulee sillä että luotetaan. Omat kokemukseni työskentelystä yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa ovat olleet antoisia ja hyviä. Voin lämpimästä suositella kaikille, jotka vähänkin ovat asiaa harkinneet ja jotka edes pienissä määrin ovat valmiita kokeilemaan tehdä työtään toisin.
Yhdessä olemisen keveys Ryhmässä saa vinkkejä painon pudotukseen, hyvinvointiin, liikuntaan sekä pääsee valmistamaan maittavia, kevyitä ja monipuolisia kasvisruokia. Jokaisella kerralla käydään myös yhdessä kävelylenkillä kuntoa kohottamassa. Sosku-hanke Järvenpää toivottaa kaikille Ihanaa Siman makuista ja Mukkisokerin huuruista VAPPUA!
SOSKU-hanke Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (SOSKU) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja testaavat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tutkimus ja koulutus tukevat kehittämistyötä. SOSKU-hanketta toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Diakoniaammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY), Laukaan kunta, Jyväskylän, Järvenpään, Mikkelin, Rovaniemen, Seinäjoen ja Vantaan kaupungit. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Lisätietoja hankkeesta: www.thl.fi/sosku Järvenpään osahanke Järvenpään osahanketta toteutetaan Järvenpään kaupungissa Sosiaalisen kuntouksen alaisuudessa vuosina 2015-2018. Osahanke tulee keskittymään palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen, erityisesti asiakasprosessin näkökulmasta, jotta palvelut saadaan järjestetyksi mahdollisimman helposti löydettäviksi ja saataviksi. Lisäksi hankkeen avulla luodaan polkuja sosiaalisen kuntoutuksen yksikön ja muiden sosiaalista kuntoutusta tarjoavien tahojen välille, jotta sosiaalinen kuntoutus nähdään kokonaisuuden ja asiakkaan kuntoutumisen, ei pelkästään palvelujen näkökulmasta. palvelujen ja toimien löytäminen prosessin eri vaiheisiin, - kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa sekä kolmannen sektorin yhteistyötä kehittämällä. Osahankkeen yhteistyökumppaneina ja mukana kehittämisessä Järvenpään kaupunki - Sosiaalinen kuntoutus - Sosiaalityö - Työllisyysyksikkö - Mielenterveys- ja päihdetyön yksikkö - Nuorisokeskus - Myllytien toimintakeskus - Myllytien terveysasema - Järvenpään kaupungin kirjasto - Järvenpään Opisto Setlementti Louhela ViaDia Järvenpää Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Klubitalo Pollesta Potkua ry Diakonia-ammattikorkeakoulu KokoA ry:n ja kuuma-alueen a-paja verkoston kokemusasiantuntijat Asiakkaat Yhteystiedot: Susanna Hyypiä hanketyöntekijä susanna.hyypia@jarvenpaa.fi puh. 040 315 2484 Kehittämistyötä tehdään yhteiskehittämisen mallia käyttäen, jossa toimijat muodostavat luottamukseen perustuvia siteitä ja verkostosidoksia. Kehittämismallissa asiakkaille tarjotaan mahdollisuus olla syvällisesti mukana palvelujen kehittämisessä. Osahankkeen tavoitteet Kokonaisuuden kehittäminen: sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuden ja tarjottavien palveluiden selkeyttäminen Järvenpään kaupungissa Palvelupakettien syntyminen: kuntouttavan työtoiminnan palvelutarjottimen selkeyttäminen ja selkeiden palvelupakettien muodostaminen, -mallinnukseen tuodaan terveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö ja sen kehittäminen Siirtymävaiheiden vahvistaminen: asiakkaan sosiaalisen kuntoutuksen prosessi, erityisesti siirtymävaiheiden palveluiden ja sieltä eteenpäin siirtymisen kuvaaminen sekä tarkoituksenmukaisten