Kesäkuun intensiiviset liikunnat maanantaisin ja tiistaisin sai monet jalat liikkumaan

Transkriptio

1 Kesäkuun intensiiviset liikunnat maanantaisin ja tiistaisin sai monet jalat liikkumaan Kesäkuun intensiiviliikunta ajatus sai alkunsa Tukiryhmä 2 tapaamisessa helmikuun lopussa Tässä tapaamisessa ilmoille heitettiin ajatus siitä, että kesäkuulla voisi tarjota joka maanantai ja tiistai jotakin liikunnallista toimintaa Järvenpään sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille ja asukkaille ja Klubitalon kävijöille. Lisäksi liikuntoja mainostettiin mielenterveys- ja päihdetyön yksikössä (MPY). Tukiryhmä 2 on tuki- ja kehittäjäryhmä, joka on koottu suunnittelemaan ja toteuttamaan keinoja joilla päästään Järvenpään Soskuhankkeen tavoitteisiin. Tukiryhmä 2:n kuuluu asiakkaita ja työntekijöitä Järvenpään sosiaalisen kuntoutuksen yksiköstä (työ- ja päivätoiminnasta, Walssin työsalilta ja Wärttinästä), Mielenterveys- ja päihdetyönyksiköstä, Työllisyysyksiköstä ja Keski-Uudenmaan Klubitalolta. Lisäksi tukiryhmään kuuluu kokemusasiantuntijoita päihde- ja mielenterveyspuolelta. Intensiiviliikunta ideassa Tukiryhmä 2 osallistujat esittivät toiveita liikunnoista. Nämä kaikki toiveet koottiin paperille. Osa tukiryhmä 2 osallistujista kokoontui ideoiden äärellä 3.3.ja Mukaan oli kutsuttu liikuntatoimesta myös Aikaa sinulle - hankkeen koordinaattori Tiina Kuronen. Tiinan kanssa kävimme ideoita läpi ja hän kertoi miten Aikaa sinulle-hanke voisi olla apuna. Seuraavassa (maaliskuulla) tukiryhmä 2 tapaamisessa esittelimme liikuntateemat, jotka olimme ideoista valinneet ja tukiryhmä 2 osallistujat saivat jokainen valita sen teema, jota haluaisivat viedä eteenpäin. Tällä kerralla kirjattiin jo ylös mitä kaikkea tulee huomioida liikuntakertaa suunniteltaessa ja toteuttaessa. Aikaa sinulle -hankeen koordinaattorilta sai kysyä myös apua ja neuvoja. Hän myös lupasi selvittää vastuuhenkilöille liikuntakertaan tarvittavia asioita. Liikuntakertojen teemoiksi nousivat seuraavat: kuntosali, vesijumppa ja vesijuoksu, tanssi, sulkapallo, pihapelit ja onginta, keilaus, Paavonpolulla kävely ja asahi. Huhtikuussa tukiryhmä 2 tapaamisessa kaikki liikuntaryhmän vastuuhenkilöt suunnittelivat mainoksen omasta kerrastaan. He kirjoittivat paperille kuvauksen toiminnasta ja määrittelivät ajan mihin mennessä ilmoittaudutaan toimintaan mukaan. Soskuhankkeen kirjoitti mainokset puhtaaksi ja hänen tehtäväkseen tuli myös ottaa ilmoittautumiset vastaan. Toukokuun tapaamisessa tukiryhmä 2 osallistujat katsastivat oman mainoksensa läpi ja kertoivat tarvittavat korjaukset. Tämän jälkeen Sosku-hankkeen

2 laittoi mainokset jakoon ja alkoi ottamaan ilmoittautumisia vastaan. Kesäkuun tapaamisessa käytiin tukiryhmä 2:n osallistujien kanssa läpi jokainen liikuntakerta. Sosku-hankeen työntekijä kirjasi palautteet ylös. Kesäkuun liikuntoihin osallistui kaiken kaikkiaan 74 kävijää. Suurin osa osallistujista (52 henkilöä) valitsi vain yhden teeman johon osallistui ja vain muutamat osallistuivat useampaan teemaan. Palaute oli positiivista ja osallistujat olivat tyytyväisiä järjestelyihin. Järjestelytkään eivät käyneet työläiksi järjestäjille, koska jokaisella oli pieni osa hoidettavana. Osallistujien taholta virisi myös toive mahdollisuudesta kokeilla syksyn 2016 aikana keilausta kerran kuussa. Tätä ajatusta lähdetään jalostamaan kesän jälkeen. Kiitokset siis Tukiryhmä 2:n jäsenille ja Aikaa sinulle-hankkeen koordinaattorille. Painonhallintaryhmä lähti kevein askelin kesään Painonhallintaryhmä sai alkunsa Tukiryhmä 2 tapaamisesta helmikuun lopussa Samalla, kun tukiryhmä 2:ssa ideoitiin intensiiviliikuntaa kesäkuulle, esille nousi myös toive painonhallintaryhmästä. Painonhallintaryhmää oli toivottu myös Sosku-hankkeen tapaamisissa ja ryhmissä. Sosku-hankkeen tarttui tähän toiveeseen ja sai kuulla vertaisohjaajasta, jolla oli omakohtaista kokemusta sekä painon pudotuksesta että erilaisista painonhallintaryhmistä. Hanketyöntekijä otti yhteyttä vertaisohjaajaan ja sopi tapaamisen. Vertaisohjaaja ja lähtivät yhdessä suunnittelemaan painonhallinta ryhmää. Vertaisohjaaja esitteli omaa materiaaliaan ja sitä kautta löytyi hyvä runko ryhmälle. Ryhmäkerroista valmiiksi suunniteltiin kuudesta kerrasta neljä. Kaksi kertaa haluttiin jättää avoimiksi, koska suunnitellut tapaamiskerrat saattaisivat tuoda esille asioita joille olisi hyvä varata aikaa tarkempaa tarkasteluun. Suunnittelutapaamisia vertaisohjaajalla ja llä oli neljä ennen ryhmän aloittamista. Painonhallintaryhmän perusrunko oli: 9-10 keskustelua ja tehtäviä 10-10:30 aamupala ja tauko 10:30-11:30 keskustelua ja tehtäviä 11:30-12:45 kävelylenkki 12:45-14:30 ruoan valmistus, syöminen ja loppusiivous.

3 Painonhallintaryhmän tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat asioihin mitkä vaikuttavat painon hallintaan. Miten muuttaa ruokailutottumuksiaan niin, että painon pudotuksen tulos jäisi pysyväksi. Lisäksi haluttiin tuoda osallistujille mahdollisuus tehdä kevyttä ja maittavaa kasvisruokaa. He saivat myös esimerkin siitä mitä maittava ja monipuolinen aamupala pitää sisällään. Liikunta haluttiin sisällyttää myös ryhmään ja näin aktivoida osallistujia liikkumaan myös vapaaajallaan. Toukokuun kuukausitiedotteessa oli esitelty painonhallintaryhmän kolmesta ensimmäisestä tapaamiskerrasta. Tässä siis vielä kolme lisää. 4 kerta Neljännellä kerralla osallistujia oli yhdeksän. Tämä kerta aloitettiin jälleen kuulumiskierroksella. Kuulumiskierroksen jälkeen Susanna kehotti osallistujia ottamaan esille edellisellä kerralla jakamat kysymykset. Fläppitaululle kerättiin siitä kohdat: kuvaa haaveeni liittyen painonhallintaryhmän aiheisiin, huomaa edistyminen eli mitä on asian eteen jo tehnyt ja tavoite mitä tekee seuraavaan tapaamiseen mennessä joka siis oli kahden viikon kuluttua. Välissä nautittiin Susanna ja vertaisohjaajan valmistama aamupala. Aamupalan jälkeen jatkettiin tehtävää sekä mietittiin seuraavalle kerralle ( ) ruoat. Ennen ruoan valmistusta käytiin tunnin kävelylenkillä. Ruoaksi tällä kerralla oli kasvimunakasta salaatin kera ja jälkiruoaksi marjarahkaa. 5 kerta Viidennellä kerralla osallistujia oli kahdeksan. Tämä kerta aloitettiin jälleen kuulumiskierroksella. Tämän jälkeen kävimme keskustellen läpi miten edellisellä kerralla itselle asetettu lupaus oli toteutunut tähän kertaan mennessä. Hanketyöntekijä katsoi yhden osallistujan kanssa hänen ruokapäiväkirjansa ja suunnittelivat sen perusteella muutokset ruokailuihin ja ruokiin. Keskusteltiin myös siitä, mitä korvaavaa toimintaa voisi löytää siihen, kun huomaa viihdyttävänsä itseään syömällä. Tällä kerralla käytiin yhdessä tekemässä ruokahankinnat kaupasta. Tarkoituksena oli kävellä kaupalle ja tulla julkisilla takaisin, mutta päivä oli sateinen ja näin jouduttiin turvautumaan julkiseen liikenteeseen molempiin suuntiin. Osa ihmisistä ei halunnut lähteä kauppaan, koska matkustaminen bussilla ahdisti. Tämän kerran ruoaksi valmistimme kasvislasagnea munakoiso- ja kesäkurpitsalevyllä sekä maittava salaattia.

4 6 kerta Kuudennella eli viimeisellä kerralla osallistujia oli seitsemän. Tämä kerta aloitettiin kirjaamalla ylös, mitä ihmiset toivovat painonhallintaan liittyen olevan toisin, kun tavataan sekä sen mitä he aikovat tehdä asian eteen. Tällä kerralla söimme poikkeuksellisesti klo 10:15. Susanna oli valmistanut ruoan valmiiksi aamulla. Tarjolla oli kasvispiirakkaan salaatilla sekä jälkiruoaksi kakkua jäätelöllä ja mansikoilla. Viimeinen kerta osui juhannus aaton aatolle ja ihmiset toivoivat että voisimme lopettaa ajoissa. Tästä johtuen yhdistimme aamupalan ja lounaan ja söimme brunssin. Brunssin jälkeen kävimme tunnin kävelylenkillä. Osa ei pystynyt osallistumaan kävelylenkkiin, jalkojen kipeyden vuoksi. He tekivät vertaisohjaajan kanssa netistä testejä liittyen energian saantiin, painoindeksiin, liikuntatottumuksiin ja ruokailutottumuksiin. Energian saantiin liittyvä testi tehtiin myös niiden kanssa jotka kävivät lenkillä. Päivän päätteeksi keräsi palautteet ryhmäläisiltä keskustellen. Palautetta ryhmäläisiltä: - kympin arvoinen ryhmä, johtuen siitä että liikuttiin, sai kokemuksia uusista ruoista, hyvä porukka ja paino putosi. - Monipuolinen ryhmä, koska oli liikuntaa, keskustelua ja ruoanlaittoa. - Harmittaa, kun ryhmä loppuu. Olisi saanut jatkua pidempään. - Toivottiin ehdottomasti jatkoa ryhmälle - Ruokapäiväkirjan täyttäminen oli isoin juttu, se auttaa seuraamaan sitä mitä suuhunsa laittaa. - On ollut hyvä ryhmä, hyviä ruokavinkkejä, paino on tippunut kymmenen kiloa, ruokapäiväkirjan pitäminen on auttanut paljon. - Ryhmäkoko oli sopiva noin 10 henkilöä, koska silloin jokainen sai puheenvuoron. - Havainto, että syömättömyys ei laihduta vaan tulee syödä että laihtuu - Ravitsemusterapeutin käynti oli hyvä, hän esitti asiat hyvin. - Ruokailutottumukset ovat muuttuneet, kevyempi olo, elämäntaparemontti - Kiva ja intensiivinen ryhmä, ruoan valmistus oli kivaa. - Toivottiin että syksyllä tavattaisiin ja aiheina olisi: laiskan miehen ruokien ohjeita (helpot ja kevyet), erilaisia liikuntamuotoja, keskustelua ja ruoan valmistusta sekä terveellisiä jälkiruokia. Hanketyöntekijän pohdintaa: Ryhmä oli kokonaisuudessa onnistunut. Alkuun vähän mietin sitä että ryhmän kesto oli aika pitkä per kerta 9-14:30 (5,5 tuntia). Tämä kuitenkin näyttäytyi hyväksi ajaksi palautteen perusteella. Osallistujat pitivät ryhmäkertojen monipuolisuudesta. Ryhmälle toivottiin jatko sen vuoksi että se tukisi ruokailutottumusten muutosta ja tukisi pysymistä "uudella polulla". Tämän perusteella päätimme nähdä ainakin kerran syksyllä. Syksyllä sovimme jatkosta. Lisäksi vertaisohjaajan mukana olo ryhmässä

5 oli hyvä asia. Saimme jaettua vetovastuut hyvin. Ilo oli katsella sitä kuinka jokainen ryhmäläinen oli miettinyt itselleen tavoitteen ryhmän suhteen ja toisten kertomukset ja kokemukset houkuttelivat toisetkin muutoksen tielle mukaan. Vertaisuuden, keskustelujen ja kokemusten vaihtaminen oli suuri voimavara ja innoittaja ryhmäläisille. Ryhmän koko (max 10) oli hyvä, koska silloin kaikki ryhmäläiset pääsivät kertomaan ja jakamaan ajatuksiin ja oivalluksiin. Vertaisneuvojat kokoontuivat kesälläkin Vertaisneuvojatoiminta tuli vertaisneuvojakoulutuksen jatkoksi. Soskuhankkeen sopi koulutuksen käyneiden kanssa päätöstilaisuudessa kesäja heinäkuun tapaamisista. Kesäkuun tapaamiset olivat 8.6. ja Myllytien toimintakeskuksella, heinäkuun tapaamiset olivat 6.7. ja Wärttinän päiväkeskuksella. Tapaamisiin osallistui joka kerralla henkilöä. Tapaamiskerroilla sovittiin syksyn 2016 kirjastopäivystyksistä. Keskusteltiin kiinnostavuudesta toimia vertaisneuvojana keväästä 2017 lähtien Järvenpään uudella sosiaali-ja terveysasemalla. Ideoitiin vertaisneuvojien logoa ja pyydettiin tarjouksia logosta. Lisäksi loimme vertaisneuvojien palvelusta palvelukuvauksen. Kesän kerroilla sovimme myös syksyn tapaamiskerrat, joita on kerran kuukaudessa. Vertaisneuvojien omilta nettisivuilta vertaisneuvojat löytävät kaikki ajankohtaiset tiedot. Sinne laitetaan myös kaikki tapaamisten muistiot. Vertaisneuvojien nettisivut on tehnyt Diakoniaammattikorkeakoulun kaksi sosionomiopiskelijaa, joista toinen huolehtii syksyn 2016 ajan nettisivujen päivityksestä.

6 Wärttinän päiväkeskuksen uusi esite Heinäkuussa kokoonnuttiin Wärttinän päiväkeskuksen kävijöiden kanssa suunnittelemaan päiväkeskukselle esitettä. Ensimmäisellä kerralla mietittiin mitä haluamme esitteessä kertoa niille ihmisille, jotka eivät vielä tiedä Wärttinästä. Mietimme millaisin kuvin ja tekstein sitä ilmaisisimme. Toista tapaamiskertaa varten Soskuhankkeen oli hankkinut toivottuja valokuvia ja kirjoittanut ehdotettuja tekstejä. Näistä toisen kerran tapaamisessa osallistujat tekivät esitteitä, jotka heistä olivat vetoavia. Esitteet ovat esillä Wärttinässä niin, että kävijät voivat äänestää omaa suosikkiaan saakka. Sosku-hankkeen kesälomalla elokuun Viimeistä työpäivää vietellen ennen kesälomaa tätä kuukausitiedotetta kirjoitellen. Elokuun 10 päivä tulee vuosi täyteen Sosku-hankkeessa. Paljon on saatu aikaiseksi ja syksylle 2016 on jo paljon ideoita ja ajatuksia kirjattu muistiin. Nyt kuitenkin lomalle neljäksi viikoksi. Joten hyvää kesää ja jatketaan Soskuille jälleen

7 SOSKU-hanke Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (SOSKU) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja testaavat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tutkimus ja koulutus tukevat kehittämistyötä. SOSKU-hanketta toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Diakoniaammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY), Laukaan kunta, Jyväskylän, Järvenpään, Mikkelin, Rovaniemen, Seinäjoen ja Vantaan kaupungit. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Lisätietoja hankkeesta: Järvenpään kaupunki - Sosiaalinen kuntoutus - Sosiaalityö - Työllisyysyksikkö - Mielenterveys- ja päihdetyön yksikkö - Nuorisokeskus - Myllytien toimintakeskus - Myllytien terveysasema - Järvenpään kaupungin kirjasto - Järvenpään Opisto Setlementti Louhela ViaDia Järvenpää Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Klubitalo, Pollesta Potkua ry Diakonia-ammattikorkeakoulu KokoA ry:n ja kuuma-alueen a-paja verkoston kokemusasiantuntijat Asiakkaat Järvenpään osahanke Järvenpään osahanketta toteutetaan Järvenpään kaupungissa Sosiaalisen kuntouksen alaisuudessa vuosina Osahanke tulee keskittymään palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen, erityisesti asiakasprosessin näkökulmasta, jotta palvelut saadaan järjestetyksi mahdollisimman helposti löydettäviksi ja saataviksi. Lisäksi hankkeen avulla luodaan polkuja sosiaalisen kuntoutuksen yksikön ja muiden sosiaalista kuntoutusta tarjoavien tahojen välille, jotta sosiaalinen kuntoutus nähdään kokonaisuuden ja asiakkaan kuntoutumisen, ei pelkästään palvelujen näkökulmasta. Kehittämistyötä tehdään yhteiskehittämisen mallia käyttäen, jossa toimijat muodostavat luottamukseen perustuvia siteitä ja verkostosidoksia. Kehittämismallissa asiakkaille tarjotaan mahdollisuus olla syvällisesti mukana palvelujen kehittämisessä. Osahankkeen tavoitteet Kokonaisuuden kehittäminen: sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuden ja tarjottavien palveluiden selkeyttäminen Järvenpään kaupungissa Palvelupakettien syntyminen: kuntouttavan työtoiminnan palvelutarjottimen selkeyttäminen ja selkeiden palvelupakettien muodostaminen, -mallinnukseen tuodaan terveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö ja sen kehittäminen Siirtymävaiheiden vahvistaminen: asiakkaan sosiaalisen kuntoutuksen prosessi, erityisesti siirtymävaiheiden palveluiden ja sieltä eteenpäin siirtymisen kuvaaminen sekä tarkoituksenmukaisten palvelujen ja toimien löytäminen prosessin eri vaiheisiin, - kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa sekä kolmannen sektorin yhteistyötä kehittämällä. Osahankkeen yhteistyökumppaneina ja mukana kehittämisessä