MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos 10.5.2016 Erkki Arnkil EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI BIOMASSOJEN RAVINTEIDEN KIERRÄTYSTÄ EDISTÄVÄÄN TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOI- MINTAAN SEKÄ INVESTOINTEIHIN VUOSINA 2016 2018 MYÖNNETTÄVÄSTÄ VALTIONAVUSTUKSESTA 1 Yleistä Ravinteiden kierrätyksen edistäminen on keskeinen osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksellä voidaan vähentää uusien koskemattomien raaka-aineiden tarvetta, parantaa maaperää, tehostaa vesiensuojelua ja hillitä ilmastonmuutosta sekä turvata ruoantuotannon edellytyksiä hyödyntämällä turvallisia ja korkealaatuisia kierrätysravinteita. Ravinteiden kierrätys säästää lannoitteiden valmistuksessa tarvittavaa energiaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ravinteiden kierrätyksellä voidaan myös luoda uutta liiketoimintaa. Kansainvälisillä markkinoilla on kysyntää ravinteiden kierrätystä edistäville teknologioille. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan kiertotalouden kasvavia mahdollisuuksia hyödynnetään. Ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla lisätään siten, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaan toteutetaan ravinteiden kierrätyksen edistämistä koskeva kokeiluohjelma, jossa rahoitetaan ravinteiden kierrätykseen liittyvää tuotekehitystä ja innovaatiota sekä demonstraatio- ja referenssihankkeita. Kokeiluohjelmassa edistetään tuotannollisia symbiooseja sekä uusiin käyttömahdollisuuksiin liittyviä innovaatioita. Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin osaltaan kokeiluohjelman toteutuksesta. Kokeiluohjelmassa tukea myönnettäisiin biomassojen ravinteiden kierrätyksen edistämiseen. Tukea voitaisiin tähän liittyen myöntää myös biomassojen ravinteiden kierrätyksen edistämiseen liittyvään uusiutuvan energian tuotantoon. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että biomassojen käsittelyä voitaisiin tukea tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Biomassalla tarkoitetaan maataloudesta, kasvi- ja eläinperäiset mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä, peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biokaasuja ja teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa. Kokeiluohjelmalla rahoitetaan toimenpiteitä, joita ei voida pääsääntöisesti rahoittaa muilla olemassa olevilla rahoitusinstrumenteilla (maaseudun kehittämisohjelman maatilainvestoinnit sekä yritys- ja hanketuet, TEM:n energiatuet, TEKESin yritystuet ja YM:n RAKI-ohjelma). Kokeiluohjelman mukainen rahoitus kohdennettaisiin uusiin ja innovatiivisiin ravinteiden kierrätystä edistäviin toimiin ja investointeihin. Asetuksessa tarkoitettua ohjelmaa ei sovellettaisi hankkeisiin, jotka sijoittuvat Ahvenanmaan maakuntaan. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 10 kohdan nojalla ympäristönsuojelu ja 22 kohdan nojalla elinkeinotoiminta kuuluvat maakunnan lainsäädäntövaltaan. Tämän mukaisesti myös nyt tarkoitettua ohjelmaa koskeva lainsäädäntö ja sen muu toteuttaminen kuuluisivat maakunnan toimivaltaan.
2 2 Valtiontukia koskevasta Euroopan unionin sääntelystä ja tukiohjelmille asettavista vaatimuksista Euroopan unionin valtiontukisääntely on osa unionin kilpailuoikeutta, jonka tarkoituksena on taata tasavertaiset kilpailuolosuhteet koko unionin alueella. Valtiontuesta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT 107 109 artikla). Sääntely on tärkeä osa Euroopan laajuisten sisämarkkinoiden toimintaa ja sen tarkoituksena on varmistaa, etteivät jäsenvaltioiden viranomaiset myönnä sellaisia tukia, jotka eivät sovi sisämarkkinoille vaan vääristävät kilpailua. Tavoitteena on myös minimoida jäsenvaltioiden välinen tukikilpailu. SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. EU:n valtiontukisääntely kuuluu komission toimivaltaan. Komissiolla on yksinomainen toimivalta päättää, soveltuuko tuki sisämarkkinoille. Komissio on antanut useita yksityiskohtaisia sääntöjä siitä, millaiset valtiontuet ovat sisämarkkinoille hyväksyttäviä. Valtiontukivalvonnan tavoitteena on varmistaa tuen hyväksyttävyyttä koskevien edellytysten täyttyminen ja se, että tukea myöntävät viranomaiset soveltavat tukiohjelmia oikeaa menettelytapaa noudattaen. Viranomaiset voivat lähtökohtaisesti myöntää taloudelliseen toimintaan vain sellaisia tukia, jotka komissio on hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuviksi. Jäsenvaltioiden viranomaiset joutuvat tukijärjestelyjä suunnitellessaan huomioimaan näiden sääntöjen ehdot. SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa tukien yhteensopivuus sisämarkkinoille. Tukitoimenpidettä ei pääsääntöisesti voida ottaa käyttöön ennen kuin komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän. Ennakkoilmoitusvelvollisuudesta on kuitenkin säädetty merkittäviä poikkeuksia. Jos tukijärjestelyyn voidaan soveltaa säännöksiä, jotka sisältyvät tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettuun komission asetukseen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus, tuesta ei tarvitse etukäteen ilmoittaa komissiolle. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisista tuista on kuitenkin tehtävä 20 työpäivän kuluessa toimenpiteen voimaantulosta komission vaatima vakiomuotoinen yhteenveto. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia tukia valvotaan jälkikäteen vuosiraportoinnin ja komission jälkikäteisvalvonnan avulla. Ennakkoilmoitusvelvollisuutta ei myöskään ole, jos tukea myönnetään enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 mukaisesti (vähämerkityksinen tuki). Toimivalle tukiohjelmalle on tarpeen asettaa myös muun muassa tavoitetta, vaikuttavuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja määräaikaisuutta koskevia vaatimuksia. Ehdotetun asetuksen valtiontukiperusteina olisivat edellä mainitut EU:n asetukset. Kokeiluohjelma täyttäisi myös muutoin tukiohjelmille asetettavat vaatimukset.
3 3 Asetusehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut 1. Soveltamisala. Pykälässä viitattaisiin valtionavustuslakiin (688/2001), joka on valtionavustuksia koskeva yleislaki ja jonka nojalla asetus annettaisiin. Valtuutussäännöksenä olisi myös valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 7 c. Avustuksesta käytettäisiin asetuksessa termiä tuki, joka on käytössä myös muissa maaja metsätalousministeriön hallinnonalan vastaavissa säädöksissä (esimerkiksi valtioneuvoston asetukset 1174/2014, 80/2015 ja 240/2015). Pykälässä viitattaisiin myös yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen. Ehdotettu tuki on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla sisämarkkinoille soveltuvaa ja sen myöntämisessä ja maksamisessa noudatetaan, mitä yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään. Tukeen, joka koskisi uusiutuvan energian tuottamista, sovellettaisiin kuitenkin vähämerkityksistä tukea koskevia valtiontukisäännöksiä. Myös tämä tuki on unionissa sallittua tukea. 2. Tuen tavoite. Pykälässä säädettäisiin tuen tavoitteista. Tavoitteiden toteaminen selkeyttäisi ja täsmentäisi tuen kohdentamista. Tavoitteiden määrittelyllä voidaan myös ehkäistä päällekkäisyyttä muiden tukijärjestelmien kautta kohdistettavien tukien kanssa. 3. Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin eräitä asetuksessa käytettäviä keskeisiä käsitteitä. Määritelmät olisivat yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia. Eräät yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tuettavaa toimintaa koskevat määritelmät sisällytettäisiin asetukseen sellaisenaan. Toinen säätämisvaihtoehto olisi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen asianomaisiin artikloihin ja niiden kohtiin viittaaminen kaikilta osin. Kokeiluohjelman kokonaisuuden kannalta nyt valittua lähestymistapaa voidaan pitää selkeimpänä ja tarkoituksenmukaisimpana. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa määriteltäisiin termi uusiutuva energia, jotta siihen kohdistuvat toimenpiteet voitaisiin erottaa varsinaisesta biomassojen ravinteiden kierrätykseen kohdistuvasta, yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen perustuvasta tuesta. 4. Tuettavat hankkeet. Pykälässä määriteltäisiin millaiseen toimintaan tukea voitaisiin myöntää. Ehdotettu sääntely perustuu biomassojen ravinteiden kierrätyksen osalta yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25, 28, 29 ja 47 artiklaan. Tuettavaa toimintaa olisivat biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävä tutkimus- ja kehittämistoiminta, biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävä innovaatiotoiminta, biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävä prosesseihin ja organisointiin liittyvä innovaatiotoiminta sekä biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävät investoinnit. Tuettavalle toiminnalle asetettavia vaatimuksia on kuvattu myös 3 :n määritelmissä, muun muassa 2 6 momentissa. Investoinnissa tukea myönnettäisiin ensisijaisesti uusiin ja testaamattomiin investointeihin. Näin voitaisiin saada käyttöön ja kehittää innovatiivista teknologiaa. Investointien hyväksyttävistä kustannuksista säädettäisiin tarkemmin myös ehdotetussa 11 :ssä. Tukimuodot kohdennettaisiin toimintaan, josta odotetaan syntyvän tuloksia ja uutta liiketoimintaa nopealla aikataululla. Tukea ei lähtökohtaisesti myönnettäisi tavanomaisiin investointeihin, vaan investoinnin olisi mahdollistettava alan viimeisimmän teknisen kehitystason ylittäminen, jolloin kyse on pilotti- ja demonstraatiotyyppisten
4 investointien avulla tapahtuvasta kehittämistoiminnasta. Tukilajit ja niitä koskevat tukitasot perustuisivat siis ravinteiden kierrätyksen osalta yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen. Tukitasoista säädettäisiin 13 16 :ssä. Yritysten kehittämiseen suunnatun rahoituksen tavanomainen tukitaso on 50 %. Investointituen osalta tukitasot ovat pääsääntöisesti alempia riippuen sovellettavista valtiontukisäännöistä ja niiden tukiedellytyksistä. Nyt puheena olevan kokeiluhankkeen yhteydessä on kuitenkin perusteltua myöntää tukea hieman tavanomaista korkeammalla tukitasolla, mutta yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen enimmäismäärien puitteissa ja ehdoin. Mikäli tukitasot olisivat alempia, kiertotalouden kärkihanke voisi jäädä toteutumatta tai toteutuisi vajaana, ottaen huomioon tämänhetkisen toimintaympäristön ja taloudellisen tilanteen vaikutukset ylipäänsä yritysten halukkuuteen investoida. Tukitason tulee siis olla kokeiluihin kannustava ja alentaa yrittäjän riskiä. Tukea ei voitaisi myöntää investointiin, joka koskee tuensaajan omistamien yritysten tuottamien biomassojen ravinteiden kierrätystä. Tämä rajaus perustuu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 47 artiklan 2 kohtaan. Pykälän 3 momenttiin sisältyisi säännös, jonka mukaan tukea voitaisiin myöntää myös uusiutuvan energian tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin, jos ne liittyisivät kiinteästi biomassojen ravinteiden kierrätykseen ja toteutettaisiin osana kierrätystä koskevaa toimintaa. Kokeiluohjelman varsinaisena tarkoituksena on biomassoihin sisältyvien ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Biomassojen prosessointiin liittyy kuitenkin usein myös energian tuotantoa koskevia toimenpiteitä. Tämän vuoksi tuen ulkopuolelle ei ole tarkoituksenmukaista rajata sellaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät ravinteiden kierrätykseen, mutta koskevat myös uusiutuvan energian tuotantoa. Tuki voitaisiin tässä tapauksessa myöntää vähämerkityksisenä tukena. Tuen myöntämisestä päätettäisiin talousarviossa olevan rahoituksen puitteissa ja vertailemalla hankkeita erikseen vahvistettavien valintaperusteiden perusteella. 5. Tuensaaja. Tukea kaikkiin 4 :ssä tarkoitettuihin hankkeisiin voitaisiin myöntää pk-yrityksille. Prosesseihin tai ravinteiden kierrätyksen organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan tukea voitaisiin myöntää myös suurille yrityksille, jos suuri yritys tekee todellista yhteistyötä pk-yritysten kanssa ja pk-yritysten osuus yhteistyöhankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on vähintään 30 prosenttia. Tämä rajaus sisältyy yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 29 artiklan 2 kohtaan. Todellinen yhteistyö määriteltäisiin 3 :n 7 kohdassa viittaamalla yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen vastaavaan määritelmään. Tukea tutkimus- ja kehittämistoimintaan voitaisiin myöntää yksityis- tai julkioikeudellisille yhteisöille. Vähämerkityksistä tukea voidaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 1 artiklan 1 kohdan mukaan myöntää vain yrityksille. Tämän mukaisesti pykälän 4 momenttiin sisältyisi vielä uusiutuvan energian tuottamiseen liittyvän toimenpiteen osalta tuensaajaa koskeva täsmentävä maininta. 6. Tuen myöntämisen yleiset edellytykset ja rajoitukset. Yleistä ryhmäpoikkeusasetusta sovelletaan 6 artiklan 1 kohdan mukaan vain tukeen, jolla on kannustava vaikutus. Tuella on 6 artiklan 2 kohdan mukaan kyseinen vaikutus, jos kirjallinen tukihakemus jätetään ennen toiminnan aloittamista. Tämän mukaisesti tukea voitaisiin
5 myöntää vain toimintaan tai investointiin, joka on aloitettu tukihakemuksen vireille tulon jälkeen. Tuen kasautumisen osalta pykälän 2 momenttiin sisältyisi ravinteiden kierrätyksen osalta viittaus yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 8 artiklaan. Uusiutuvan energian tuottamista koskevien toimenpiteiden osalta säännökseen sisältyisi lisäksi vähämerkityksisen tuen kasautumisesta viittaus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettuun komission asetukseen (EU) N:o 1407/2013. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaan asetusta ei sovelleta, jos tukiohjelmassa ei nimenomaisesti rajata tuen ulkopuolelle niin sanottuja vaikeuksissa olevia yrityksiä ja tahoja, jotka eivät ole noudattaneet sääntöjenvastaisen tuen takaisinperintämääräystä. Tämän mukaisesti pykälän 3 momentissa mainitut tahot rajattaisiin tuen ulkopuolelle. Vaikeuksissa olevalla yrityksellä tarkoitetaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa määriteltyä yritystä. Tukea ei saisi myöskään myöntää, jos tuensaajalle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi. Jos tuettavaan hankkeeseen sisältyisi rakentamisinvestointeja, tuen myöntämisen edellytyksenä olisi kohteen asianmukainen vakuuttaminen, esimerkiksi tulipalon varalta. 7. Toiminnan tai investoinnin aloittaminen. Koska tukea voidaan myöntää vain toimintaan tai investointiin, joka on aloitettu tukihakemuksen vireille tulon jälkeen, on tarpeen määritellä milloin toiminta tai investointi katsotaan aloitetuksi. Ehdotetun pykälän 1 momentin 1 kohta olisi vastaava kuin maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1174/2014) 30 :n 1 momentissa säädetty kehittämishankkeen aloittamista koskeva säännös. Säännös soveltuisi ennen kaikkea ehdotetun 4 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun toimintaan. Säännöksen 2 kohta perustuu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 23 kohtaan ja soveltuu ensisijaisesti investointeihin. Pykälän 2 momentissa olisi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 23 kohtaan perustuva maininta siitä, millaisia toimia ei katsottaisi toiminnan aloittamiseksi. 8. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukikelpoiset kustannukset. Pykälässä säädettäisiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukikelpoisista kustannuksista yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan (Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki) 3 kohdan mukaisesti. Tukikelpoisia kustannuksia olisivat säännöksestä tarkemmin ilmi käyvin edellytyksin henkilöstökustannukset, välineiden ja laitteiden kustannukset, rakennusten ja maa-alueiden kustannukset, ulkopuolisista lähteistä ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset sekä muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset. Toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisia kustannuksia olisivat tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset. 9. Innovaatiotoiminnan tukikelpoiset kustannukset. Pykälässä säädettäisiin innovaatiotoiminnan tukikelpoisista kustannuksista yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 28 ar-
6 tiklan 2 kohdan mukaisesti (Pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki). Tukikelpoisia kustannuksia olisivat aineettomien omaisuuserien hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset, tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön palkkaukseen liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehitys- ja innovointitehtävään tuensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä, sekä innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset. 10. Prosesseihin tai organisointiin liittyvän innovaatiotoiminnan tukikelpoiset kustannukset. Pykälässä säädettäisiin prosesseihin tai innovaatiotoimintaan myönnettävän tuen tukikelpoisista kustannuksista yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 29 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tukikelpoisia kustannuksia olisivat säännöksestä tarkemmin ilmi käyvin edellytyksin henkilöstökustannukset, välineistä, laitteista, rakennuksista ja maa-alueista aiheutuvat kustannukset, kustannukset, joita aiheutuu ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetusta tai lisensoidusta sopimustutkimuksesta, tietämyksestä ja patenteista sekä muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden hankintakustannukset. 11. Investoinnin tukikelpoiset kustannukset. Pykälässä säädettäisiin biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävän investoinnin tukikelpoisista kustannuksista yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 47 artiklan (Investointituki jätteen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön) 7 kohdan mukaisesti. Investoinnin tukikelpoiset kustannukset olisivat ne tarpeelliset ja kohtuulliset lisäkustannukset, joita aiheutuu sellaisen investoinnin toteuttamisesta, joka johtaa parempiin tai tehokkaampiin kierrätystoimiin verrattuna kapasiteetiltaan vastaavaan perinteiseen kierrätysprosessiin, joka luotaisiin ilman tukea. 12. Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset. Pykälä sisältäisi luettelon niistä kustannuksista, joita ei voitaisi hyväksyä tukeen oikeuttaviksi kustannuksiksi. Luetteloon sisältyviä kuluja on luettu tukikelpoisuuden ulkopuolelle myös muissa vastaavissa tukiohjelmissa (esimerkiksi valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta 1174/2014). Koska ehdotettu tuki kohdistuisi kuitenkin pääosin yritystoimintaan, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä liian rajoittavaa ja normaalista yritystoiminnan harjoittamisesta poikkeavaa luetteloa tuen ulkopuolelle jäävistä kustannuksista. Tällainen voisi tarpeettomasti hankaloittaa toiminnan harjoittamista niin, että tuettavaa toimintaa ei koettaisi vetovoimaiseksi yritystoiminnalle vieraiden rajoitusten vuoksi. 13. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan myönnettävän tuen määrä. Pykälässä säädettäisiin tutkimus- ja kehitystoimintaan myönnettävän tuen määrästä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. 14. Innovaatiotoimintaan myönnettävän tuen määrä. Pykälässä säädettäisiin innovaatiotoimintaan myönnettävän tuen määrästä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
7 15. Prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävän tuen määrä. Pykälässä säädettäisiin tuen määrästä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 29 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 16. Investointiin myönnettävän tuen määrä. Pykälässä säädettäisiin tuen määrästä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 47 artiklan 8 kohdan mukaisesti. 17. Tuki uusiutuvan energian tuottamista koskeviin toimenpiteisiin. Tukea uusituvan energian tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin, jotka liittyisivät biomassojen ravinteiden kierrätykseen ja toteutettaisiin osana tällaista hanketta, voitaisiin myöntää vähämerkityksisenä tukena. Tukikelpoisia kustannuksia olisivat innovaatiotoiminnan osalta vastaavat kustannukset kuin ravinteiden kierrätyksessä. Investoinnissa tukikelpoisia kustannuksia olisivat aineellisesta investoinnista aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Tuen määrä vastaisi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia tukitasoja. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukee annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 2 artiklassa säädetään vähämerkityksisen tuen kokonaismäärästä ja 5 artiklassa tuen kasautumisesta. Mainitun asetuksen 2 artiklassa kielletään tuen kohdistaminen maanteiden tavarakuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen hankintaan. 18. Tuen hakeminen. Pykälä sisältäisi tuen hakemista koskevan säännöksen. Valtionapuviranomaisena olisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tarkoituksena on, että Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa kokeiluohjelmaan liittyvät tehtävät kaikkien ELY-keskusten toimialueilla. Tästä säädettäisiin erikseen, muuttamalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua valtioneuvoston asetusta (1392/2014). ELY-keskus voisi asettaa tuen hakemiselle hakuajan. Tämä on tarpeen ennen kaikkea tukiohjelmakauden loppupuolella sen varmistamiseksi, että hankkeet ehditään toteuttaa ja tuki maksaa käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa ja ennen ohjelmankauden päättymistä. Tukea olisi haettava ennen kuin hakija ryhtyy toteuttamaan hanketta. Tämä perustuu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 6 artiklan 2 kohtaan tuen kannustavasta vaikutuksesta. Siitä, milloin toiminta tai investointi katsotaan aloitetuksi, säädettäisiin ehdotetussa 7 :ssä. 19. Tukihakemus. Sen varmistamiseksi, että tukihakemukset olisivat tukea haettaessa mahdollisimman täydellisiä ja yhdenmukaisia hakemusten käsittelyn kannalta, hakemukset tehtäisiin tarkoitukseen vahvistetulla lomakkeella. Pykälässä säädettäisiin myös niistä keskeisistä hakemukseen sisällytettävistä tiedoista, joita tarvitaan hankkeen ja tuen arvioimiseksi. 20. Viranomaisluvat. Tuen myöntämisen edellytyksenä olisi lainvoimaisen viranomaisluvan esittäminen. Tuki voitaisiin kuitenkin perustelluista syistä myöntää lainvoimaa vailla olevan luvan perusteella edellyttäen, että tukipäätökseen otetaan ehto, jonka mukaan lainvoimainen lupa on esitettävä ensimmäisen maksuhakemuksen yhteydessä tai viimeistään ennen tuen viimeisen erän maksamista.
8 Mainittua poikkeusta ei kuitenkaan sovellettaisi ympäristölupaan. Sitä ei sovellettaisi myöskään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen lupaan, ellei tuen hakija ole saanut mainitun lain 144 :n mukaista aloittamisoikeutta. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin rakennus-, toimenpide- tai maisematyölupaa taikka lain 161, 162 tai 163 :ssä säädettyä laitteiden sijoittamista, muuttamista tai poistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman. Pykälän 4 momenttiin otettaisiin viittaus ympäristönsuojelulain 31 :ään. Mainitun säännöksen mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla uutta tekniikkaa, raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Tällaisesta toiminnasta tehtävästä ilmoituksesta säädetään lain 119 :ssä. Jos koeluonteisesta toiminnasta saattaa aiheutua lain 27 :n 2 momentissa tarkoitettu seuraus, toimintaan on kuitenkin oltava ympäristölupa. 21. Tuen myöntäminen ja tukipäätös. Tuen myöntämisestä päättäisi toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tukihakemukset saattavat sisältää toimenpiteitä tai investointisuunnitelmia, joiden arvioimiseen viranomaisessa oleva asiantuntemus ei välttämättä kaikilta osin riitä. ELY-keskus voisi pyytää hankesuunnitelmasta asiantuntijalausuntoja, jos se olisi tarpeen tuen myöntämisen edellytysten arvioimisessa. Tukiehdot täyttävät hakemukset arvioitaisiin ja ratkaistaisiin maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintaperusteiden mukaisesti. Toteutettavalle hankkeelle määrättäisiin tukipäätöksessä toteuttamisaika, jonka kesto olisi enintään kolme vuotta. Toteutusaika tulisi kaikissa tapauksissa määrätä siten, että tuettava hanke voidaan toteuttaa ja tuki maksaa tukien rahoitusta koskevassa määräajassa. Tukipäätöksessä voitaisiin asettaa myös tarkempia ehtoja ja rajoituksia tuen käytölle ja maksamiselle. 22. Tuen maksaminen. Tuen maksamisesta ja tukeen liittyvistä muista viranomaistoimista päättäisi toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tuen maksatusta koskevaan hakemukseen tulisi liittää maksatusta koskevat tarpeelliset tiedot. Tuen maksamisen edellytyksenä olisi lisäksi, että tuen saaja liittää maksamista koskevaan hakemukseen erittelyn hankkeessa todennettavasti aiheutuneista menoista ja selvityksen hankkeen etenemisestä. Tämä tarkoittaisi sitä, että maksatushakemuksen yhteydessä ei olisi välttämätöntä esittää kuitteja tai muita vastaavia menotositteita, jollei tuen maksaja tätä edellyttäisi. Aiheutuneet menot ja niihin liittyvä hankkeen eteneminen voitaisiin esittää myös muulla tavoin kirjallisella selvityksellä. Tarvittaessa kustannukset voitaisiin tarkastaa jälkikäteen myös kirjanpidosta. Menettely keventäisi osaltaan tukien hallinnointia. Tuki maksettaisiin jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella tukipäätöksessä määrätyissä erissä. Ensimmäisen erän maksuhakemuksessa tulisi myös esittää selvitys hankkeen kokonaisrahoituksesta. Hakemus viimeisen tukierän maksamiseksi tulisi toimittaa kolmen kuukauden kuluessa
9 siitä, kun hanke on saatettu päätökseen. Lopputilitykseen tulisi liittää tilintarkastuslain (1141/2015) 2 :ssä tarkoitetun tilintarkastajan lausunto. Hyväksytyn lopputilityksen perusteella maksettaisiin viimeisen maksuerä ja vahvistettaisiin tuen lopullinen määrä. 23. Tukea koskevat selvitykset ja seurantatiedot. Tuettavan hankkeen toteutumista olisi seurattava ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin, jos hanke ei etene tukipäätöksen ehtojen mukaisesti. Tuen valvonnasta säädetään myös yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 12 artiklassa. Tuen saajan olisi esitettävä selvitys siitä, miten hanke on toteutettu. Näin voitaisiin arvioida myös tuen vaikuttavuutta. 24. Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus. Pykälässä säädettäisiin omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoituksesta. Säännöksen tarkoituksena on varmistua siitä, että tuki kohdistuu nimenomaan tuensaajan toimintaan ja että tuensaaja toimisi tuetussa hankkeessa mahdollisimman pitkäjänteisesti. Tämän vuoksi tuen kohteena ollutta omaisuutta tulisi käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen säännöksessä mainitun ajan, eikä omaisuutta saisi tuona aikana siirtää toiselle. Koska kyseessä on kokeiluluonteinen toiminta joka saattaa myös epäonnistua, rajoituksia koskevaa määräaikaa ei ole perusteltua asettaa kovin pitkäksi. Erityisestä syystä käyttö- ja luovutusrajoitukseen voitaisiin myös myöntää poikkeus. 25. Tuensaajan kirjanpitovelvollisuus. Pykälässä säädettäisiin toiminnanharjoittajaa koskevasta kirjanpitovelvollisuudesta. Kirjanpidon kautta olisi mahdollista valvoa jälkikäteen tuen käyttöä. 26. Voimaantulo. Pykälä sisältäisi asetuksen voimaantulosäännöksen. Asetus olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2020. Asetuksen voimassaolo päättyisi samanaikaisesti kuin sen valtiontukiperusteina olevien EU-asetusten soveltaminen lakkaisi. 4 Asetusehdotuksen valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Valmisteluun on osallistunut myös Luonnonvarakeskus ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Asetusehdotuksesta on pyydettylausuntoa seuraavilta tahoilta: oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Elintarviketurvallisuusvirasto, Luonnonvarakeskus, Maaseutuvirasto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Baltic Sea Action Group, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Finnvera Oyj, Finpro, Luomuliitto ry, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Naisyrittäjyyskeskus ry, ProAgria Keskusten Liitto ry, ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund r.f., Puutarhaliitto ry, Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Suomen Uusyrityskeskukset ry, Suomen Yrittäjät ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC r.f. Lausunnon antoi 12 viranomaista tai sidosryhmään kuuluvaa tahoa. Lausunnoissa katsottiin yleisesti, että asetuksen tarkoittama tukiohjelma on erittäin tarpeellinen. Tukimuodon on katsottu olevan omiaan kehittämään ja edistämään laaja-alaista ravinteiden kierrätystä. Asetusta on pidetty tarpeellisena rahoituksen oikeanlaiseksi
10 kohdentamiseksi. Lausunnoissa esitettiin asetusehdotusta tai perustelumuistiota koskevia yksityiskohtaisia kommentteja erittäin vähän. Niitä on pyritty ottamaan huomioon jatkovalmistelussa mahdollisuuksien mukaan. Lausuntokierroksen jälkeen valtiovarainministeriön kanssa on käyty vielä erikseen keskusteluja tukitasoista ja eräistä tuen maksamiseen liittyvistä seikoista. Näissä keskusteluissa on päästy yhteisymmärrykseen asetusehdotukseen ja sen perustelumuistioon tehtävistä muutoksista. 5 Asetuksen vaikutukset 5.1 Taloudelliset vaikutukset Kärkihankkeen 3 (Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon) toimenpiteen 2 (Lisätään ravinteiden kierrätystä ja tehostetaan toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi) toteuttamiseen varattiin 28.9.2015 hyväksyttyjen valtiontalouden kehysten puitteissa rahoitusta momentille 30.40.22 (Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen, siirtomääräraha 3 vuotta) 16 miljoonaa euroa. Määrä kuitenkin täsmentyi vuoden 2016 talousarvion täydennyksessä siten, että vuosille 2016 2018 toimenpidettä 2 varten on varattu kaikkiaan 13,9 milj. euroa. Ehdotella asetuksella toteutettavaa ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa varten varattu rahoitusosuus on edellä mainitusta 12,4 miljoonaa euroa (3,4 milj. euroa vuonna 2016, 4,5 milj. euroa vuonna 2017 ja 4,5 milj. euroa vuonna 2018). 5.2 Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Tarkoituksena on, että Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa kokeiluohjelmaan liittyvät tehtävät kaikkien ELY-keskusten toimialueilla. Tästä säädettäisiin erikseen muuttamalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua valtioneuvoston asetusta (1392/2014). Ohjelman hallinnointi ELYkeskuksessa rahoitettaisiin kokeiluohjelman toteuttamiseen varatusta määrärahasta siten, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus palkkaa uuden henkilön (1 htv) hoitamaan kokeiluohjelmaa vuosina 2016 2018. Henkilön palkka- sekä matkakuluihin varattaisiin rahoitusta 68 000 euroa vuodessa. 5.3 Ympäristövaikutukset Kokeiluohjelma vastaa osaltaan hallitusohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan ravinteiden talteenottoa lisätään erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Kotieläintalouden ja kasvinviljelyn alueellinen eriytyminen johtaa kotieläinvaltaisten alueiden peltojen ravinnetaseiden vähittäiseen nousuun ja lisää näin ravinteiden huuhtoutumisen riskiä. Lannan ja puhdistamolietteen prosessoinnin tavoitteena on saada niiden ravinteet kannattavasti kuljetettua alueille, joilla on kasvinviljelyssä tai muussa käytössä tarvetta ravinteille. Edistämällä lannan ja puhdistamolietteen käyttöä lannoitteena saadaan myös parannettua maan biologista kasvukuntoa, lisättyä hiilensidontaa ja ravinteiden pidätyskykyä sekä parannettua hivenravinteiden saatavuutta.
11 Rahoitettaville kohteille luodaan valintakriteerit, joilla varmistetaan, että rahoitus kohdentuu erityisesti Itämeren ja vesistöjen kannalta herkille alueille ja että biomassojen ravinteiden kierrätyksen tavoitteet saavutettaisiin. Tässä vaiheessa ohjelman konkreettisia ympäristövaikutuksia, mukaan lukien positiiviset vesistövaikutukset, ei voida vielä arvioida tarkemmin. Vaikutukset riippuvat ennen kaikkea siitä, kuinka laajasti yritykset ryhtyvät kehittämään biomassojen ravinteiden kierrätystä koskevia innovaatioita ja tekemään kierrätystä edistäviä investointeja. 5.4 Muut mahdolliset vaikutukset 6 Tarkastus 7 Voimaantulo Kokeiluohjelmalla edistetään ravinteiden kierrätystä tukevien teknisten ja logististen ratkaisujen kokeilua ja käytäntöön soveltamista. Tästä voi syntyä uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä lannoitevalmisteiden valmistukseen että erilaisiin logistisiin ja markkinointipalveluihin samoin kuin prosessointiyksiköiden rakentamiseen. Koska tällainen toiminta on luonteeltaan hajautettua, ohjelmasta voi tulla myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia. Kehitettävät ratkaisut voivat mahdollistaa myös vientimarkkinoiden avautumisen, koska kysymyksessä ovat ongelmat, joihin etsitään ratkaisuja kaikkialla maailmassa. Ravinteiden kierrätystä edistävien teknologioiden potentiaaliset markkinat ovat suuret. Suomenkielinen asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Ruotsinkielistä asetusehdotusta ei ole ehditty tarkastaa asian kiireellisyyden vuoksi. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 25 päivänä toukokuuta 2016. Asetus olisi voimassa joulukuun 31 päivään 2020, jolloin asetuksen valtiontukiperusteena olevan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ja vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen soveltaminen päättyy.