JOENSUUN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN OPETUSSUUNNITELMA 2005 ALKAEN
SISÄLLYS (otsikot toimivat linkkeinä) 1. JOENSUUN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN OPETUSSUUNNITELMA...1 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...1 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...1 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...2 2.1. JOENSUUN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET...2 2.2. TEHTÄVÄ...2 2.3. OPINTOJEN RAKENNE...3 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...3 3.1. OPPIMISKÄSITYS...3 3.2. OPISKELUYMPÄRISTÖT JA OPISKELUMENETELMÄT...3 3.3 TOIMINTAKULTTUURI...4 3.4 ETÄOPISKELUUN JA OPETUKSEEN LIITTYVÄT TOIMINTATAVAT...4 3.5 TUNTIJAKO...5 3.6 KIELIOHJELMA...6 3.7 TIETOSTRATEGIA...6 3.8 JOENSUUN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN YHTEISTYÖTAHOT...7 3.9 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN...8 4. OPISKELIJAN TUKEMINEN...8 4.1 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN...8 4.2 OPISKELUN ERITYINEN TUKI...10 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT...11 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET...11 5.2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET...12 5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...14 5.3 1. ÄIDINKIELI, KIRJALLISUUS JA ILMAISUTAITO...14 5.4. TOINEN KOTIMAINEN KIELI...22 5.4. 1. RUOTSI...22 5.5. VIERAAT KIELET...30 5.6. MATEMATIIKKA...38 5.7 BIOLOGIA...50 5.8. MAANTIETO/MAANTIEDE...55 5.9. FYSIIKKA...59 5.10. KEMIA...64 5.11 USKONTO...68 5.11.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO...70 5.11.2 ORTODOKSINEN USKONTO...73 5.12. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO...76 5.13. FILOSOFIA...82 5.14. HISTORIA...87 5.15. YHTEISKUNTAOPPI...94 5.16. PSYKOLOGIA...99 5.17. MUSIIKKI...105 5.18 KUVATAIDE...107 5.19. LIIKUNTA...110 5.20. TERVEYSTIETO...112 5.21. MUUT OPPIAINEET...116 5.21.1. TIETOTEKNIIKKA (ATK)...116
6. ARVIOINTI...118 6.1. ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...118 6.2. KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI...118 6.3. OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI...121 6.4. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS...122 6.5 TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT...123 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO...Liite1 Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 14.11.2002/955...Liite11
1. JOENSUUN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Joensuun Lyseon lukion aikuislinjan opetussuunnitelma on laadittu seuraaviin säädöksiin ja asiakirjoihin perustuen: lukiolaki (629/1998) ja asetus (810/1998) valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen tuntijaosta (955/2002) OPH:n määräys lukion opetussuunnitelman perusteista Joensuun Lyseon lukion aikuislinjan opetussuunnitelma ottaa huomioon Joensuun koulutoimen strategian ja resursoinnin sekä paikallisen arvopohjan: Pohjois-Karjalan luonto, historia, elinkeino- ja kulttuurielämä sekä alueen erityispiirteet on huomioitu opetussuunnitelmassa. Lukiomme opetussuunnitelma on laadittu siten, että yleisen osan työstämisestä vastaa opetussuunnitelma-työryhmä ja opettajakunta. Jokainen opettaja vastaa omasta ainekohtaisesta osuudestaan. Opetussuunnitelmamme on laadittu yhteistyössä kaupungin koulutoimen ja lukioiden ja Itä-Suomen etälukioverkon koulujen kanssa. Opetussuunnitelman laatimisessa on kuultu opiskelijoiden mielipiteitä. Opetussuunnitelma on laadittu siten, että lukion oppimäärän voi suorittaa 2-4 vuodessa ja opiskelijalla on mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin. Laadinnassa on pyritty ratkaisuihin, jotka mahdollistavat resurssien joustavan ja tehokkaan käytön. Lukuvuosittainen koulun vuosisuunnitelma opetuksen käytännön järjestämisestä perustuu opetussuunnitelmaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Opiskelija tekee henkilökohtaisen opinto-ohjelmansa opetussuunnitelman ja vuosisuunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelma antaa tietoa opiskelijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille koulun tavoitteista ja opetuksen sisällöstä. 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Joensuun Lyseon lukion aikuislinjan opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristöt ja toimintatavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma 1
tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia etäopetukseen ja opiskeluun liittyvät toimintatavat yhteistyö muiden oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa opiskelijan tuki opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetussuunnitelman tulee sisältää kaikkien lukion oppimäärän kurssien kuvaukset. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. JOENSUUN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET Joensuun Lyseon lukion aikuislinja on moni-ilmeinen, aikuisen opiskelijan tarpeet huomioon ottava, suoritustavoitteista yleissivistävää koulutusta tarjoava, iloinen ja joustava oppimiskeskus. Koulu luo mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, valinnaisuutta ja vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa. Etälukioverkon myötävaikutuksella opiskelu on myös ajasta ja paikasta riippumatonta. Aikuisten lukiokoulutuksen lähtökohtina ovat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä pyrkimys totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Koulutuksen tulee edistää tasa-arvoa ihmisten ja maan eri osien kesken. Koulu pyrkii luomaan turvalliset ja luottamukselliset puitteet opiskelulle. 2.2. TEHTÄVÄ Aikuisten lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle monialainen yleissivistys ja täydentää sitä lisätä opiskelijan elinikäisen oppimisen taitoja ja hänen jatkoopiskelumahdollisuuksiaan lisätä opiskelijan työelämässä menestymisen yleisiä edellytyksiä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuutta ja ehkäistä syrjäytymistä sekä luoda edellytyksiä opiskelijan itsetuntoa, itsetuntemusta ja persoonallista kasvua lujittaville oppimiskokemuksille. Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden suorittaa lukion oppimäärä 2
suorittaa ylioppilastutkinto tai osia siitä suorittaa lukiokursseja korottaa lukion päästötodistuksen arvosanoja 2.3. OPINTOJEN RAKENNE Joensuun Lyseon lukion aikuislinjan opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista ja syventävistä kursseista sekä oppilaitoskohtaisista kursseista. Kaikki tutkintoon tähtäävät aikuisopiskelijat suorittavat pakolliset kurssit. Syventävät kurssit ovat opiskelijoille valinnaisia pakollisiin oppiaineisiin liittyviä valtakunnallisia kursseja tai oppilaitoskohtaisia kursseja. Opiskeltavien kurssien vähimmäismäärä on yli 18-vuotiaana aloittavilla 44 ja alle 18- vuotiaana aloittavilla 48. Oppiaineiden kaikkien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty luvussa 5 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. OPPIMISKÄSITYS Aikuisten lukiokoulutus rakentuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on aikuisen opiskelijan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa. Oppiminen on yksilöllinen, vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi, joka vankentaa kulttuurisen osallisuuden kokemusta. Aikuinen on sidoksissa ja vuorovaikutuksessa taustaansa ja ympäristöönsä ja tulkitsee uutta tietoa aiempien kokemustensa ja tietorakenteiden pohjalta. Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen perustuu omien vahvuuksien tuntemiseen, kykyyn tehdä valintoja kantaa niistä myös vastuu. Oppiessaan uusia tietoja ja taitoja opiskelija parantaa mahdollisuuksiaan jatko-opinnoissa, työelämässä ja osallistumisessa yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Aikuisten lukiokoulutuksessa tulee ottaa huomioon aikuisopiskelijoiden lähtökohtien monenlaisuus. 3.2. OPISKELUYMPÄRISTÖT JA OPISKELUMENETELMÄT Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisten lähtökohtien vuoksi opetus-, ohjaus ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Aikuisen kypsyys arvioida omaa ajatteluaan ja oppimistaan on opiskelun erityinen voimavara. Opiskelijan opinto-ohjelma tulee voida rakentaa aikaisemman koulutuksen, työkokemuksen sekä opinnoille asetettujen tavoitteiden mukaan joustavasti. 3
Joensuun lyseon lukion aikuislinjalla opiskelijat voivat opiskella aikuisten oppimiskäsitystä vastaavalla tavalla. Koulussa on käytössä modernia tieto- ja viestintätekniikkaa, uusittu kielistudio ja hyvät laboratoriotilat. Koulussa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä jo senkin vuoksi, että lukion oppiaineet ovat luonteeltaan hyvinkin erilaisia. Kursseja voi suorittaa osallistuen normaaliin lähiopetukseen luku vuosittain laadittavan kurssitarjottimen mukaan jaksotetusti etäopiskelijana oman koulun jaksotetun kurssitarjottimen mukaan etäopiskelijana Itä-Suomen etälukioverkon eri aikuislukioiden jaksotettua kurssitarjontaa hyödyntäen etäopiskelijana omaan tahtiin opiskellen, jolloin Itä-Suomen etälukioverkon puitteissa on eri oppiaineisiin sovitut ohjaajat ja kokeen vastaanottajat itsenäisesti opiskellen, jolloin kurssin suorittamisesta neuvotellaan etukäteen asianomaisen opettajan kanssa. Opettajan työpanos rajoittuu lähinnä koetilaisuuden järjestämiseen ja kokeen arviointiin. 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulumme toimintakulttuurin keskeinen ajatus on opiskelijoiden ja opettajien kiinteä yhteistyö sekä toimiva opetussuunnitelma. Aikuislukion tavoitteena on oppivan organisaation toimintamalli. Toimintakulttuurimme on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle muiden oppilaitosten ja yhteiskunnan kanssa. Toimintamme on ennen kaikkea joustavaa, ja pyrimme huomioimaan opiskelijoiden elämäntilanteen ja erityistarpeet. Toimintakulttuurin arviointi on keskeinen edellytys oppilaitoksen kehittämiselle. Vuosittain toteutetaan oppilaskysely, jonka pohjalta toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään. 3.4 ETÄOPISKELUUN JA OPETUKSEEN LIITTYVÄT TOIMINTATAVAT Etä- ja monimuoto-opiskelu toteutetaan käyttäen hyväksi perinteistä kirjeitse tapahtuvaa viestintää, sähköpostia ja internet-yhteyttä. Opiskelijat voivat opiskella etäopetuksen keinoin neljällä eri tavalla. Opiskelija voi suoritta kursseja etäopetuksen keinoin oman lukion aikuislinjalla jaksotettuna (kuusi eri jaksoa). Tällöin hänellä on mahdollisuus osallistua opettajan järjestämään lähiohjaukseen kolme kertaa jakson aikana ja saada viikoittaista ohjausta myös puhelimitse. Opettajalla on tätä ohjaustyötä varten viikoittainen vastaanottoaika. Opiskelijalla on tämä sama mahdollisuus suorittaa kursseja myös muihin Itä-Suomen etälukioverkon oppilaitoksiin. Tällöin opiskelija saa ohjauksen omaan opiskeluunsa yleensä kirjeitse, puhelimitse ja sähköpostin kautta. Opiskelija voi suorittaa opintoja myös ns. omatahtisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan opiskeluaika ei ole sidottu oppilaitosten omaan jaksotukseen, vaan hän voi opiskella oman aikataulunsa mukaisesti. Tämän opiskelumuodon lisäkustannusten maksusta sovitaan yhdessä opiskelijan kanssa. 4
Isoverkosto (itäsuomalainen oppimisverkosto) on myös yksi mahdollisuus suoritta lukiokursseja. Tällöin opiskelija ilmoittautuu koulun välityksellä isoverkoston koulutuskursseille, jotka toteutetaan kokonaan verkko-opiskelun keinoin. Kursseille osallistuminen edellyttää, että opiskelijalla on mahdollisuus käyttää verkkoyhteyksin tietokonetta. Koulutuskurssit ovat ilmaisia verkostossa mukana olevien oppialitosten opiskelijoille. 3.5 TUNTIJAKO Joensuun lyseon lukion aikuislinjan tuntijako Oppiaineet Pakolliset Syventävinä opintoina tarjottavien kurssit valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärä Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1 Kielet A-oppimäärä 6 2 B1-oppimäärä 5 2 Muut oppimäärät (B2, B3) 6 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet 6 Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 Historia 3 Yhteiskuntaoppi 1 Filosofia 1 Luonnontieteelliset aineet 7 Fysiikka 1 Kemia 1 Biologia 2 Maantiede 1 Psykologia 2 Muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia Yhteensä vähintään 44 5
3.6 KIELIOHJELMA Joensuun lukioiden kieliohjelma Kaupungin A B1 lukiot englanti saksa ranska Normaalikoulu englanti venäjä saksa Itä-Suomen koulu englanti venäjän erityislaaja oppimäärä ruotsi ruotsi ruotsi B2 B3 Alkeiskurssit ranska saksa venäjä ranska saksa venäjä espanja italia latina ranska saksa venäjä italia ja latina (jos ryhmä muodostuu) saksa ranska saksa ranska espanja alkava ruotsi 3.7 TIETOSTRATEGIA Koska aikuislinja toimii Joensuun lyseon lukion kanssa samoissa tiloissa ja käyttää pääasiallisesti samaa välineistöä, niin aikuislinjan tietostrategian perustana ovat koko koulun suomat resurssit. Tieto- ja viestintätekniikka mahdollistavat mediaosaamisen ja tietotekniikan hyväksi käytön niin hallinnollisissa tehtävissä kuin myös opettajien ja opiskelijoiden toiminnassa. Tietotekniikka toimii tukena lukion oppiaineissa ja niveltyy hyvin aineiden väliseen integraatioon. Tietostrategian tavoitteena on mahdollisimman hyvä toimivuus ja kehitettävyys pitkällä aikajänteellä hallinnollisissa tehtävissä, toimistorutiineissa ja opiskelussa. Aikuislinjan tietostrategiaa päivitetään tarve ja resurssit huomioiden. Aikuislinjalla kehitetään mediaosaamiseen ja tietotekniikkaan liittyviä materiaalisia ja tiedollisia ulottuvuuksia. Opettajien taitoja ylläpidetään tarpeen mukaisella koulutuksella ja henkilökohtaisella ohjauksella niin, että jokaisella opettajalla on työssään tarvitsemat perustaidot ja kyky käyttää ohjelmistoja sekä atk- ja multimedialaitteistoja opetustyössä. Uusittu kielistudiolaitteisto, videotykit, kannettavat tietokoneet, koulun info-tv ja erilaiset oppimisympäristöt ovat eräitä esimerkkejä siitä, kuinka erilaiset tietotekniset ratkaisut toimivat opetustyön tukena. Aikuislinjan opiskelijat voivat hyödyntää tietotekniikkaluokkien ja opetustilojen laitteistoja ja niihin liitettyjä verkkoympäristöjä ja palvelimia. Opettajien käytössä on edellä mainittujen 6
lisäksi opettajainhuoneessa ja työhuoneissa olevat koneet joilla on mahdollisuus hyödyntää mm. erilaisia verkkoympäristöjä tiedon hakemisessa, tallentamisessa sekä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opiskelijat voivat hyödyntää opiskelussaan Itäsuomalaisen oppimisverkoston kursseja (ISOverkosto), jonka oppimisympäristönä on Moodle. Etäopiskelijat voivat käyttää Itä-Suomen etälukioverkon verkkopalveluita ja aikuislinjan omalla palvelimella olevan LearningSpaceoppimisympäristön kursseja. Aikuislinjan omilta kotisivuilta saa tietoa koulusta, opiskelusta, opetussuunnitelmasta, lukuvuosikohtaisesta toiminnasta ja järjestettävistä kursseista. Opiskelijoita ohjataan toimimaan vastuullisesti ja eettisesti oikein tietotekniikan ja viestinnän kaikilla osa-alueilla. Tieto- ja viestintätekniikasta on tullut osa koulun opetuskäytäntöä. Tietokoneet, internet, multimedia, verkko-oppimisympäristöt ja verkko-opetus mahdollistavat opiskelijoille uuden tavan oppia sekä opettajille keinon kehittää omaa tietoteknistä osaamistaan. 3.8 JOENSUUN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN YHTEISTYÖTAHOT Joensuun lyseon lukion aikuislinja toimii yhteistyössä useiden eri organisaatioiden kanssa. Kaupungin omistamien koulujen keskinäinen yhteistyö Oppilaitoksellamme on kaupungin sisällä monipuolinen yhteistyöverkosto. Päivälukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella puuttuvia ja opintoja täydentäviä kursseja aikuislinjalla. Tämä mahdollisuus on myös kaupungin omilla ammatillista opetusta järjestävillä oppilaitoksilla ja muilla kuin kaupungin omistamilla lukioilla. Opettajayhteistyö muiden kaupungin koulujen kanssa on myös vilkasta. Aikuislinjan opettajista suurin osa on päätoimisesti työssä jossakin muussa kaupungin koulussa. Yhteistyö ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa Lyseon lukion aikuislinja on mukana järjestämässä ammatillisen koulutuskuntayhtymän opiskelijoille mahdollisuutta suorittaa ylioppilastutkinto yhdessä ammattitutkinnon kanssa. Nämä ns. kaksoistutkinto-opintoja suorittavat opiskelijat osallistuvat halutessaan meidän normaaliin ilta-aikaan tapahtuvaan opetukseen. Tästä opetustoiminnasta aikuislinja perii ammattiopistolta kurssimaksun. Tulevaisuudessa aikuislinjan tavoitteena on järjestää ammattiopiston opiskelijoille lukiokoulutusta myös päiväaikaan. Verkostoyhteistyö Aikuislinja on mukana etälukiotoiminnassa. Vuoden 2003 loppuun saakka toiminut etälukioverkko-hanke loi perustan hyvälle yhteistyölle koko läänin ja osin myös Kainuun alueelle. Etälukioverkko-opiskelu on nykyisin vakiintunutta toimintaa. Verkon kautta opiskelijat voivat valita oman tarpeensa ja halunsa mukaan kursseja myös muista aikuislukioista. Vuoden 2004 alusta lähtien on toiminut uusi hanke, jonka tarkoituksena on lisätä ja monipuolistaa hankkeessa mukana olevien lukioiden koulutustarjontaa. Tämän uuden hankkeen nimi on itäsuomalainen oppimisverkosto. Tämän hankkeen myötä etäopetuksena 7
tapahtuva lukiokoulutuksen tarjonta siirtyy entistä enemmän tietokoneen kautta tapahtuvaksi verkkotoiminnaksi. Muu yhteistyö Lyseon lukion aikuislinjalla on hyvät mahdollisuudet järjestää koulutusta myös oppilaitosten ulkopuolisille yhteistyökumppaneille. Olemme aktiivisesti ottaneet yhteyksiä eri yrityksiin aloittaaksemme esimerkiksi henkilöstölle suunnattu kielikoulutus. Olemme myös ilmoittaneet halukkuutemme olla mukana erilaisissa koulutus- ja kehittämishankkeissa. 3.9 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Koulumme kehittämisen päälinjat näkyvät tästä kehittämissuunnitelmasta: Lyseon lukion aikuislinjan kehittämissuunnitelma Kehittämiskohde Keskeiset toimenpiteet Ajoitus Muuta (yhteistyö tms.) Uuden opetussuunnitelman Opettajien käyttöönotto ja sisäänajo koulutukset käyttöön Uudistuva yo-tutkinto Kaksoistutkinto osaksi aikuislinjan toiminta vuosiasteittain * 2005: uusi tutkintorakenne, * 2006: ainereaali, * 2007: äidinkielen tekstitaidon koe * sopimus 2005 * koulutuksen aloittaminen 2006 ISOverkostotoiminta * 2005 verkostoyhteistyön parantaminen * 2006 verkostoyhteistyön vakiinnuttaminen 2005-2007 Lukioiden yhteisiä koulutustilaisuuksia aineryhmittäin 2005-2007 Aktiivinen osallistuminen YTL:n ja SURE:n koulutuksiin 2005-2007 Yhteistyössä Joensuun ammatillisten oppilaitosten kanssa 2005-2006 Yhteistyössä ISOverkostossa toimivien lukioiden kanssa 4. OPISKELIJAN TUKEMINEN 4.1 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminta aikuisten lukiokoulutuksessa muodostaa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. Opiskelijaa ohjataan tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan saa mahdollisuuksien mukaan opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja päätösten tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan opintojensa sisällön ja rakenteen sekä tekemään omista lähtökohdistaan ja asettamiensa tavoitteiden perusteella tarkoituksenmukaisia valintoja. Opinto-ohjaus pyrkii tukemaan opiskelijoita heidän tehdessään koulutustaan koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. 8
Ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy tekemään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, joka sisältää opinto-ohjelman, muissa oppilaitoksissa suoritettavat opinnot, etäopiskeluna suoritettavat kurssit ja opintojen ajoituksen. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opinto-ohjauksen tavoitteena on myös, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Opiskelijaa ohjataan käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Opiskelijalle pyritään tarjoamaan tarvitessaan ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista. Tavoitteena on, että opiskelijan elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidot kehittyvät. Tavoitteena on myös, että opiskelija pystyy ammatilliseen suuntautumiseen liittyvässä päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa ja osaa toimia niiden pohjalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Ohjauksen tavoitteita toteutetaan mahdollisuuksien ja resurssien puitteissa. Ohjauksen toteuttaminen Kaikki oppilaitoksen opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat osallistuvat ohjaustoimintaan. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijat saavat resurssien puitteissa henkilökohtaista, pienryhmä- ja ryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija voi keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijaa ohjataan laatimaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, seuraamaan sen toteutumista ja päivittämään sitä siten, että suunnitelmassa tapahtuneita muutoksia on mahdollista seurata. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä huomioidaan ja hyväksiluetaan opiskelijan aikaisemmat korvaavat opinnot. Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Ohjaus tukee kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvia ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opintojen suunnittelussa ja niistä suoriutumisessa. Lisäksi heitä ohjataan tarvittaessa jatko-opintoja sekä uran- ja elämänsuunnittelua koskevassa päätöksenteossa. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Rehtorin vastuulla on luoda ohjaukselle sellaiset toimintamahdollisuudet, että erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen onnistuu. Rehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävänä on tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. 9
Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestelyistä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnittelutyötä opinto-ohjaaja tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Lukio-opintojen kuluessa opiskeli jalla on oikeus saada luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi resurssien puitteissa henkilökohtaista- ja pienryhmäohjausta. Opinto-ohjaajan vastuulla ovat opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Ohjauksen avulla huolehditaan siitä, että opiskelijat oppivat tarvitessaan käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus, neuvonta- ja tietopalveluita. Opinto-ohjaaja vastaa opinto-ohjausta koskevasta yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa. Toisen ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö painottuu opiskelijoiden valintoihin liittyviin asioihin sekä jatko-opiskelumahdollisuuksien esittelyyn. Opinto-ohjaaja osallistuu oppilaitosten yhteisiin koulutus- ja yhteistyötapaamisiin sekä pitää yhteyttä myös työvoimaviranomaisiin ja yrityselämän edustajiin osallistumalla näiden järjestämiin koulutus- ja yhteistyötilaisuuksiin. Lähiohjausta toteutetaan siten, että jokainen lukion opiskelija kuuluu ryhmään, jonka ohjauksesta vastaa ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja vastaa resurssien puitteissa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta. Koulun omaan rekisteriin kootaan jaksoittain oppilaiden suorittamat kurssit. Reksiteristä ryhmänohjaaja voi seurata oppilaiden opintojen etenemistä. Tätä tehtävää varten hänelle varataan mahdollisuus ryhmänsä henkilökohtaiseen- ja pienryhmäohjaukseen koko ryhmän ohjaustuokioiden lisäksi. Päävastuu opintojen etenemisen seurannasta on opiskelijalla. Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa koordinoidaan ja kehitetään ropo-komiteassa, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat. Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Jokaisen aineenopettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa koko lukio-opintojen ajan. Opetussuunnitelmaa täydennetään myöhemmin eri hallintokuntien yhteistyönä. Yhteistyössä määritellään paikalliset tukiverkostot. 4.2 OPISKELUN ERITYINEN TUKI Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea aikuista lukiokoulutuksen opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. 10
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksessa voidaan käyttää erityisiä opetusjärjestelyjä perusopetuslain 18 :n ja lukiolain 13 :n säännösten mukaisesti. Rangaistuslaitoksessa annettavassa aikuisten lukiokoulutuksessa noudatetaan samoja oppimääriä kuin muussa aikuisille tarkoitetussa opetuksessa. Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä aikuisten perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan poiketa tuntijaosta valinnaisten kurssien osalta sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Perusopetusasetuksen (852/1998) 8 :n 1 momentin mukaan vankilassa järjestettävässä opetuksessa perusopetuksen oppimäärä sisältää kuitenkin vähintään 30 kurssia. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Perusopetuslain 18 :ssä ja lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Jos opiskelijan kielen kehityksen häiriö tulee ilmi vasta aikuislukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Oppimisvaikeuksista kärsivät, esimerkiksi lukihäiriöiset, opiskelijat ohjataan yksityiselle sektorille testattaviksi ja kuntoutettaviksi. Opiskelijahuoltoryhmässä arvioidaan tuen tarvetta ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Tilapäisesti opinnoissa jälkeen jääneille voidaan antaa tukiopetusta koulun tukiopetusresurssien puitteissa. Aineenopettajat ja ryhmänohjaajat pyrkivät kartoittamaan erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja toimittavat tiedot opiskelijahuoltoryhmälle. Psyykkisistä ongelmista kärsivät opiskelijat voivat saada terveydenhoitajan kautta lähetteen koululääkärille ja edelleen nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvissä sosiaalisissa ja taloudellisissa ongelmissa opiskelijaa ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijöihin ja kansaneläkelaitokseen. 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Aikuislinjalla opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen. Maailmankuvansa muodostamiseksi opiskelijan saa olennaista ihmistä, luontoa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- taiteenalojen tuottamaa tietoa. Koulu vahvistaa opiskelijan kiinnostusta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään. Opiskelutaidoissa korostetaan taitoa toimia yhdessä toisten kanssa. Aikuislinja lujittaa opiskelijan itsekunnioitusta ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallisen erityislaatunsa. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Tavoitteena on, että opiskelijan omat elämänhallintataidot paranevat ja hänen opiskelu-, ura ja muut tulevaisuuden suunnitelmansa selkeytyvät. 11
Yleissivistys parantaa yleisiä ammatillisia vaatimuksia. Työ, opiskelu ja hyvinvoinnin rakentaminen ovat sidoksissa toisiinsa. Opetus kannustaa opiskelijaa ymmärtämään opiskelu työnä ja osaaminen hyvinvoinnin perustana. Aikuisoppilaitoksessa pyritään kehittämään opiskelijan tahtoa ja taitoa toimia vastuullisesti demokraattisessa yhteiskunnassa. 5.2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat Aikuislinjan toimintakulttuuriin perustuvia toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Aihekokonaisuuksien yhteiset tavoitteet ovat, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta Aikuislinjalle yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys kestävä kehitys ja hyvinvointi kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aikuislinjan opiskelussa korostuvat sisäinen yrittäjyys ja yritteliäisyys. Koska opiskelu on itsenäistä, korostuu opiskelijan vastuu omista suorituksista. Aikuislinjalla opiskelijaa kannustetaan aloitteellisuuteen ja yritteliääseen toimintatapaan; samalla opiskelija saa halutessaan perusvalmiudet yrittäjyyteen. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen koulun toimintaa koskevissa asioissa mutta myös yhteiskunnallisessa toiminnassa. Keskeisiä arvoja ovat suvaitsevaisuus, avoimuus ja oikeudenmukaisuus. Aikuislinjan opiskelijoista toivotaan kehittyvän aktiivisia, vastuullisia ja kriittisiä kansalaisia sekä paikallisella, valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. Kestävä kehitys ja hyvinvointi Aikuislinjan opiskelija oppii hahmottamaan kestävän kehityksen eri ulottuvuudet - ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen - ja ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän. Voidakseen arvioida kestävän kehityksen toteutumista opiskelijan täytyy osata analysoida ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tavoitteena on yhteiskunta, joka säilyy sukupolvelta toiselle. Tämä edellyttää 12
opiskelijalta sekä aktiivisuutta että kiinnostusta kuluttajana ja kansalaisena ei pelkästään paikallisesti vaan myös globaalisti. Kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus Aikuislinjalla annettava opetus auttaa opiskelijaa tiedostamaan oman kulttuuriidentiteettinsä ja tunnistamaan kulttuurisen ryhmänsä oppiaineiden tarjoaman monipuolisen ja laajakatseisen opetuksen kautta. Lisäksi se tukee ja lisää opiskelijoiden taitoja toimia monikulttuurisessa yhteisössä, yhteistyössä niin paikallisten kuin kansainvälistenkin tahojen kanssa. Koulumme on myös itsessään monikulttuurinen oppimisympäristö, sillä meillä opiskelee useita maahanmuuttajia. Tämä osaltaan kannustaa ja kehittää opiskelijoiden kykyä kommunikoida rakentavasti ja hyvässä hengessä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa. Opiskelijoita kannustetaan myös suhtautumaan kunnioittavasti ja suvaitsevasti vieraisiin kulttuureihin ja niiden edustajiin. Aikuislinja rohkaisee ja tukee maahanmuuttajaopiskelijoita sekä muita kulttuuritaustaltaan enemmistöstä poikkeavia opiskelijoita heidän kasvussaan ja sopeutumisessaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuri-identiteettiin. Lisäksi maahanmuuttajia ja heidän tietämystään hyödynnetään ja käytetään erityisenä voimavarana oppitunneilla. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteellistä tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia osaa käyttää teknologiaa järkevästi ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologian vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön, työllisyyteen, elämäntapaan, yhteiskuntaan ja ympäristön tilaan. Viestintä- ja mediaosaaminen Aikuislukio tarjoaa opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Tavoitteena on, että opiskelija osaa tietotekniikan perustaidot osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä saa hyvät vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä saa tietoa viestintäalasta ja mediatuotannosta 13
Mediaosaamisessa oppiaineiden välinen yhteistyö korostuu: se on useiden eri opiskelutaitojen kehittämistä. Opetuksen sisältöjä ovat sekä perinteinen että tietokonepohjainen, vuorovaikutteinen uusmedia. 5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 5.3.1. ÄIDINKIELI, KIRJALLISUUS JA ILMAISUTAITO (SUOMI ÄIDINKIELENÄ) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen keskeinen taito-, tieto, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa aikuisopiskelijaa arvostamaan omaa kulttuuriaan ja kieltään. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen sekä kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aikuisopiskelijaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen sekä tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana sekä merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa 14
oppii analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä; osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta, viestintä ja mediaosaaminen tulevat esille kaikissa äidinkielen ja kirjallisuuden kursseissa jossain muodossa. Erityisesti korostuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen, jotka ovat perinteisesti kuuluneet äidinkielen opetukseen. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja mahdolliset suulliset tuotokset sekä aktiivisuus. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeää. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10 paitsi ilmaisutaidon kurssi, joka arvostellaan hyväksytty/hylätty periaatteella. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI1) 15
Opiskelija harjaantuu erittelemään asiatekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja sen hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta hyvän asiatekstin kieli (eheys, selkeys, havainnollisuus) kirjallisuuden funktioita tekstiesimerkein 2. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI2) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen ja tulkitsee tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. oppi kirjoittamaan kirjallisuudesta analyyttisesti kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi 16
lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä elämyksellistä tulkintaa (ennakointi, tekstin muuttaminen, tyylin jäljittely 3. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI3) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan erilaisia argumentatiivisia tekstejä. syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. osaa kuvan lukemisen keskeiset periaatteet pystyy analysoimaan kuvaa ja kirjoittamaan siitä saa perustiedot kuvan tulkinnasta suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka kuvan rakentuminen, peruselementit kuvan konteksti yhteiskunnassa ja mediassa sekä kuvataiteen historiassa kuvan estetiikka mainoskuvista maalaustaiteen ikoneihin 4. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. 17
oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien, kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa 5. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI5) Opiskelija muodostaa kokonaiskuvan suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta, kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit 6. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI6) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. 18
vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet kielellinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymisjännityksen lieventäminen esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria 8. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI8) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää ja arvioida viestintäympäristöään sekä omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen sekä viestintätilanteen ja -välineen kannalta 19
oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit sekä julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja ajankohtaisista kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Syventävät koulukohtaiset kurssit 10. Valinnainen koulukohtainen kieliopin kertauskurssi (½ÄI 10) 20
hallitsee kielen ominaispiirteet verrattuna muihin kieliin, esim. englantiin, ruotsiin, saksaan saa kokonaiskuvan suomen kielen morfologiasta, syntaksista ja verbiopista muihin kieliin verrattuna tajuaa systemaattisen ja analyyttisen kielen eriaatteelliset erot pystyy palauttamaa peruskoulussa opitun kieliopin termeineen pystyy soveltamaan kielitietoutta koko lukio-opiskelussa vertailu synteettisen (suomi) ja analyyttisen (englanti) kielen välillä erilaiset harjoitukset syntaksin, morfologian ja verbiopin alueelta käsitteiden mieleenpalauttamista kielioppien, tehtävien ja ongelmanratkaisun avulla elämyksellistä mielikuvaharjoittelua kieliopin keskeisten käsitteiden kertaamisen helpottamiseksi 11. Ilmaisutaidon kurssi (IT) pystyy ilmaisemaan itseään ja tunteitaan draaman, lyriikan tai proosatekstien avulla pystyy improvisoimaan harjoittelutilanteissa pystyy vähentämään esiintymisjännitystä pystyy lisäämään esiintymisvarmuuttaan eri tilanteissa yhteiskunnassa: koulussa ja työelämässä, sosiaalisissa suhteissa näkee draaman ja teatterin tärkeänä kulttuurin osa-alueena osallistuu kurssin aikana toteutettavaan mahdolliseen esitykseen saa tietoa teatterin keinoista: lavastuksesta, puvustuksesta, valaistuksesta kirjallisuutta: draamaa, lyriikkaa, proosaa suullisena esityksenä harjoituksia teatterin keinoin puheilmaisun syventämistä improvisaatioharjoituksia pienimuotoisen esityksen valmistaminen ryhmässä teatteri-ilmaisun ja vapautuneen esiintymisen harjoittelua kiinnostuksen lisäämistä draamaan ja kirjallisuuteen ylipäänsä 21