TORNION KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA j u l k a i s s u t 2006 Tornion kaupunginkanslia Nro 4 TORNION KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA Kaupunginvaltuuston 28.8.2006 hyväksymä SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...1 2. Omistajapolitiikan sisältö...1 3. Kaupungin omistama kiinteä ja irtain omaisuus...2 3.1. Peruskunnan maaomaisuus...2 3.2. Peruskunnan kiinteistöomaisuus...3 3.3. Peruskunnan koneet ja kalusto, kiinteät rakenteet ja laitteet...4 3.4. Peruskunnan omaisuuserien omistajapoliittiset linjaukset...4 3.4.1 Maaomaisuus...4 3.4.2. Rakennukset...5 3.4.3. Kiinteät rakenteet ja laitteet...5 3.4.4. Koneet ja laitteet...5 3.5. Yhtiömuotoinen toiminta...5 4. Yhtiöt...5 4.1. Kaupungin takauspolitiikka...6 4.2. Tytäryhtiöt...7 4.2.1. Yleislinjaukset tytäryhtiöille...7 4.2.2.Tornion kaupungin tytäryhtiöt...8 4.2.3 Tytäryhtiöiden toiminta...8 4.3. Kuntayhtymät...10 4.3.1. Yleislinjaukset kuntayhtymien osalta...10 4.3.2. Tornion kaupungin kuntayhtymäosuudet...11 4.4. Osakkuusyhteisöt ja säätiöt...12 4.4.1. Yleislinjaukset osakkuusyhteisöille ja säätiölle...12 4.4.2 Tornion kaupungin osakkuusyhtiöt...12 4.4.3. Tornion kaupungin osuudet säätiöissä...13 4.5. Tornion kaupungin omistamat muut osakkeet ja osuudet...14 5. Omistajapolitiikan toteutus...14 5.1. Omaisuuden hankinta...15 5.2. Omistuksesta luopuminen...15 6. LIITE Tornion kaupungin kiinteistöt 30.6.2006...16

1 1. Yleistä Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on tuottaa tai järjestää kuntalaisille lainsäädännössä tai kunnan omissa päätöksissä määritellyt palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Omistaminen ei ole kunnan perustehtävä, vaan se on väline palvelujen järjestämiseksi tai tuottamiseksi. Omistajapolitiikan perusteena on riittävän tuoton saaminen kaupungin pääomasijoitukselle tai laadukkaiden ja edullisten palvelujen tuottamisedellytysten luominen. Omistajapolitiikan tulee tukea kaupunkistrategian mukaisesti palvelutuotannon lisäksi myös harjoitettavaa elinkeinopolitiikkaa. Omistaminen voi olla luonteeltaan myös strategista omistamista siten, että se kohdistuu omaisuuslajeihin tai kohteisiin, joista saadaan taloudellista tai toiminnallista tuottoa pitkällä aikavälillä. Omistajapolitiikka määrittelee, millaisissa hankkeissa kunta on mukana omistajana ja sijoittajana tavoitteisiin pääsemiseksi. Aktiivinen ja tehokas omistajapolitiikka edellyttää sitä, että kaupunki on määritellyt, mitä tavoitteita kukin omistus palvelee sekä kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti omistusta käytetään ja kuinka hyvin omaisuuden arvo kyetään säilyttämään. Omistamista on tarkasteltava tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä ja sen erilaisia organisointitapoja on arvioitava kriittisesti. Mikäli omistaminen ei palvele kaupungin perustehtävän toteuttamista tai perustehtävän hoito toteutuu tehokkaammin tai tarkoituksenmukaisemmin toisella tavalla, omistuksesta tulee luopua. Lisäksi kullekin omaisuuseräryhmälle on suositeltavaa määritellä taloudellisesti mitattavissa oleva tuotto- tai tulostavoite, mikäli se toiminnan luonne huomioon ottaen on mahdollista. 2. Omistajapolitiikan sisältö Tornion kaupunki tarkastelee omistajapolitiikkaa laaja-alaisena. Omistajapolitiikka ulottuu kaupungin suoran omistuksen lisäksi tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä sellaisiin muihin yhteisöihin, joissa kaupungilla on vaalittavana taloudellisia etuja. Siten omistajapolitiikan piiriin kuuluu koko kaupungin ja kaupunkikonsernin omaisuus omistuksen luonteesta tai organisointitavasta riippumatta. Tornion kaupungin omistajapolitiikka sisältää periaatteet, joiden mukaan kaupunki ratkaisee: omistamansa kiinteän tai irtaimen omaisuuden määrän ja laadun omistuksen hoidon ja valvonnan organisoinnin omistukselle asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet omaisuuden hankinta- ja rahoitustavat omistajavallan käytön omistuksen luovutuksen ja siinä noudatettavat periaatteet

2 3. Kaupungin omistama kiinteä ja irtain omaisuus Tornion kaupungin omaisuus jakautuu seuraaviin ryhmiin: Peruskunnan maaomaisuus Peruskunnan kiinteistöomaisuus o rakennukset ja rakennelmat, kiinteät rakenteet ja laitteet Peruskunnan muut omaisuuserät o Koneet ja kalusto, muut aineelliset hyödykkeet Peruskunnan sijoitukset o Tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhteisöt, säätiöt ja muut osakkeet ja osuudet Vuoden 2005 tilinpäätöksen arvoin omaisuuden kirjanpitoarvot peruskunnan omaisuuserien osalta ovat seuraavat: OMAISUUSERÄ Kirjanpitoarvo 2005 milj. euroa Maa- ja vesialueet 12,0 Rakennukset ja rakennelmat 31,2 Kiinteät rakenteet ja laitteet 11,0 Koneet ja kalusto 1,0 Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 2,4 Sijoitukset 38,6 YHTEENSÄ 96,3 3.1. Peruskunnan maaomaisuus Tornion kaupungin maaomaisuuden arvo taseessa on 12,0 milj. euroa. Maanomistus jakaantuu seuraavasti (ei sis. metsämaata): yhteensä oman kunnan alueella 8 051,1 ha asemakaava-alueella 731,8 ha raakamaata (vailla asemakaavaa) 144,0 ha muissa kunnissa 0,2 ha vesialueita 1 262,5 ha muita maa-alueita 5 912,8 ha Vuosittain vuokrattuna olevia tontteja oli 31.12.2005 tilanteessa seuraavasti: asuntotontteja 1 275 kpl teollisuus-, liike- ja toimistotontit 104 yleiset tontit 12 huoltoasematontit 5 satama 1 muut (viljelysmaa, varastoalue yms.) 96 Yhteensä 1 641 kpl

3 Maapoliittisen ohjelman laatiminen on aloitettu vuonna 2006 elinkeinotyöryhmän aloitteesta. Maapoliittisessa ohjelmassa tullaan linjaamaan maan omistukseen liittyvät strategiset linjaukset. Maapoliittisen ohjelman vahvistaa valtuusto Metsätalousmaata kaupunki omistaa 4 900 ha. Talousmetsien hoidon osalta on laadittu metsätaloussuunnitelma, joka on valmistunut 2005. Maapoliittisessa ohjelmassa tullaan ottamaan huomioon myös metsänomistukseen liittyvät strategiset linjaukset. 3.2. Peruskunnan kiinteistöomaisuus Tornion kaupungin omistamien rakennusten poistamaton menojäännös tilinpäätöksessä 31.12.2005 on 31,2 milj. euroa. Tornion kaupungin tilojen käytön ja omistamisen periaatteita työstää kaupunginjohtajan asettama tilatyöryhmä, jonka tavoitteena on syksyn 2006 kuluessa esittää raportti kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus on 2.9.2002 402 hyväksynyt kaupungin omistamien kiinteistöjen ylläpitoluokituksen neljään ryhmään. Tilatyöryhmän päivitetty esitys kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta on liitteenä. Kiinteistöjä on 76 kpl, yhteensä 126 376 m² jakaantuen käyttöluokittain seuraavasti Käyttöluokka 1: Kunnan käyntikorttikiinteistöt, kuntotaso hyvä 6 kiinteistöä, 26 407 m² (21 %) Käyttöluokka 2: Koulut, päiväkodit, asunnot, terveystalot, vanhainkodit yms. (lapsia tai käyttö 24 h/vrk). Kunnossapidossa otetaan huomioon terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi kiinteistön käyttäjän toiminnalliset muutostarpeet 34 kiinteistöä, 71 962 m² (57 %) Käyttöluokka 3: Muut työpaikkakiinteistöt, vapaa-aikakiinteistöt, pidetään käyttökuntoisina, täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset 21 kiinteistöä, 21 556 m² (17 %) Käyttöluokka 4: Vajaakäyttöiset ja/tai tuottamattomat kiinteistöt, kuntotaso laskeva, myyntiin asetettavat kiinteistöt 15 kiinteistöä, 6 451 m² (5 %)

4 Peruskunnan rakennusomaisuudesta on ollut palvelualueittain käytössä 31.12.2005 tilanteessa seuraavasti: PALVELUALUE Kiinteistöjen brutto pinta-ala m² Vuokra e/2005 Keskushallintopalvelut 8 130 201 373 Hyvinvointipalvelut 19 689 713 139 Koulutoimi 53 104 1 272 500 Kulttuuripalvelut 5 685 137 110 Aineen taidemuseo 2 830 64 990 Vapaa-aikakeskus 9 809 403 900 Tekninen keskus 7 305 167 390 YHTEENSÄ 108 014 3 002 339 3.3. Peruskunnan koneet ja kalusto, kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto poistetaan kirjanpidossa 3-5 vuodessa. Kaupungin koneet ja kalusto tilanteessa 31.12.2005 Omaisuuslaji Poistamaton menojäännös 31.12.2005, e Kuljetusvälineet 247 551 Muut koneet ja kalusto 721 624 Yhteensä 969 176 Kiinteät rakenteet ja laitteet sisältää mm. kadut, tiet ja katuvalaistuksen. Poistoaika tällä ryhmällä on 20 vuotta. Omaisuuslaji Poistamaton menojäännös 31.12.2005, e Maa- ja vesirakenteet 10 544 003 Katuvalaistus 459 251 Muut kiinteät rakenteet 15 302 Yhteensä 11 018 556 3.4. Peruskunnan omaisuuserien omistajapoliittiset linjaukset 3.4.1 Maaomaisuus Maanomistamisella, maanhankinnalla ja kaavoituksella varmistetaan kaupungin strategisten maankäytön tavoitteiden toteutuminen. Tavoitteena on maan vuokrauksella ja myynnillä tuottaa kaupungille kaavoitukseen sekä katu- ja puistoinvestointeihin tarvittavat varat pitkällä aikavälillä.

5 Maapoliittisella ohjelmalla (laadittavana) turvataan kaupungin maaomaisuuden säilyvyyttä ja ohjataan kaupunkirakenteen kehitystä. Maapoliittisessa ohjelmassa tullaan määrittelemään tarkemmin kaupungin omistajapolitiikka maaomaisuuden suhteen. 3.4.2. Rakennukset Peruskunnan nykyisen rakennusomaisuuden arvo pidetään yllä jatkuvan kunnossapidon periaatteella, jolloin korvausinvestointeja pyritään tekemään poistoja vastaavasti. Rakennusomaisuuden tehokkuutta pyritään nostamaan tilojen käyttöä monipuolistamalla. Rakennukset, jotka ovat elinkaaren lopussa ja jotka ovat toiminnallisesti vajaakäytössä, myydään, puretaan tai jalostetaan uuteen toimintaan. 3.4.3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 3.4.4. Koneet ja laitteet Kiinteiden rakenteiden (kadut, sillat, puistot, urheilualueet yms.) omaisuuden arvo säilytetään ja korvausinvestointeja tehdään poistoja vastaavasti. Kunnallistekniikan (ilman vesihuoltoa) korvaus-, perusparannus- ja uusinvestoinnit rahoitetaan pitkällä tähtäimellä maan vuokrauksesta ja myynnistä saatavilla tuloilla. Koneita ja laitteita omistetaan, vuokrataan ja kilpailutetaan siten, että kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. Peruskunnan eri virastojen ja laitosten yhteistoimintaa parannetaan, jotta koneiden ja laitteiden käyttö on mahdollisimman tehokasta. 3.5. Yhtiömuotoinen toiminta 4. Yhtiöt Kaupunki voi omistaa tai olla osakkaana asunto-osakeyhtiössä, kiinteistöosakeyhtiössä sekä muussa osakeyhtiössä. Kaupunki ei ole mukana avoimessa tai kommandiittiyhtiössä eikä myöskään osuuskunnassa. Kaupunki osallistuu säätiöihin vain poikkeustapauksissa perusteellisen harkinnan jälkeen ja tällöinkin vain, mikäli säätiö harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa ja ellei muita organisointitapoja ole mahdollista käyttää. Säätiömuotoinen toiminta ei ole omistuksen organisointitapa, sillä säätiömuotoisessa toiminnassa kaupunki luovuttaa sijoituksensa säätiölle ja voi ainoastaan rajallisesti vaikuttaa säätiön päätöksentekoon. Kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöinä olevat osake/asunto/kiinteistöyhtiöt (19 kpl) toimivat samanaikaisesti osake/asunto-osakeyhtiölain ja kuntalain alaisi-

6 na. Tämä merkitsee sitä, että osakeyhtiölainsäädäntö ja yhtiöitä koskeva verolainsäädäntö menee ohi kunnallisten määräysten. Konsernin ohjausrooli tytäryhtiöiden toiminnassa on vahva. Osakkuusyhtiöissä konsernijohdolla on vaikutusvaltaa, mutta ei määräämisvaltaa. Vaikutusvallan suuruus riippuu omistusosuudesta. Kaupunginvaltuuston 26.1.2004 hyväksymät konserniohjeet ohjaavat tytäryhtiöiden ja niissä toimivien toimintaa. Osakeyhtiömuotoista toimintatapaa käytetään silloin, kun kysymyksessä on liiketoiminta, jossa toiminta tapahtuu kilpailluilla markkinoilla ja kilpailuolosuhteissa toiminnantuotot kattavat kaikki kustannukset ja ne kertyvät myyntituloista toiminnalle asetetaan taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tuottovaatimus toiminnan harjoittaminen osakeyhtiömuodossa tuottaa taloudellista etua verrattuna kunnan toimintaan toiminnassa korostetaan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan osakeyhtiölain mukaista vastuuta taloudellisista ja toiminnallisista tuloksista toimintaan osallistuu kaupungin lisäksi ulkopuolisia tahoja kaupunki voi tarvittaessa osittain tai kokonaan luopua omistuksestaan yhtiössä kaupunki pyrkii saamaan yhtiöön ulkopuolista rahoitusta, liiketoiminnan asiantuntemusta ja/tai kumppaneita. Pääsääntöisesti kaupunki sijoittaa varojaan yhtiöön osakepääomana tai muina omaan pääomaan rinnastettavina instrumentteina. Kaupunki voi sijoittaa yhtiöön myös apporttina luovutettavaa omaisuutta. Kaupunki ei pääsääntöisesti myönnä lainaa tytär- ja osakkuusyhtiölle. Lainan myöntäminen voi olla mahdollista esim. liiketoimintasiirtojen yhteydessä ko. yhtiön omistajapolitiikan mukaisesti. Toimivaan yhtiöön kaupunki ei pääsääntöisesti sijoita uutta pääomaa. Lisäpääomasijoitus voi tulla kysymykseen vain toiminnan laajentumisen tätä edellyttäessä. Kaupunki ei korjaa yhtiön heikkoa tulosta toistuvilla pääomasijoituksilla. 4.1. Kaupungin takauspolitiikka Yhtiöt vastaavat itse rahoitus- ja pääomahuollostaan. Kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen pääsääntöisesti vain omistamalleen tytäryhtiölle tai merkittävästi omistetulle osakkuusyhtiölle, joka hoitaa kunnan järjestettäväksi määrättyä toimintaa. Takaus myönnetään vain rahalaitoslainoille seuraavien periaatteiden mukaisesti: Lainat on kilpailutettu asianmukaisesti ja lainanotosta on yhtiön hallituksen päätös. Taloudelliset laskelmat osoittavat yhtiön kyvyn hoitaa lainasta aiheutuvat velvoitteet.

7 Omavelkainen takaus voidaan myöntää koko lainan määrälle tai osalle lainan määrää. Kaupungin osakkuusyhtiölle takaus voidaan myöntää enintään kaupungin omistusosuutta vastaavalle määrälle. Ehtona on, että muut omistajat samanaikaisesti osallistuvat yhteisön rahoitukseen omistusosuuttaan vastaavalla osuudella. Muille kuin 100 %:sesti omistetuille tytäryhtiöille myöntämälleen takaukselle kaupunki pyrkii saamaan turvaavan vastavakuuden, joka määritellään tapauskohtaisesti. Tytäryhtiölle ja osakkuusyhtiölle myönnetystä takauksesta peritään takauspalkkio. Takauspalkkion määrä vahvistetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon yhtiön toiminnan luonne. 4.2. Tytäryhtiöt Kaupungin takausvastuut 31.12.2005 olivat 38,6 milj. euroa, josta konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset olivat 28,0 milj. euroa, osakkuusyritysten puolesta annetut 4,20 milj. euroa ja muiden puolesta annetut takaukset 6,4 milj. euroa. Kunnan tytäryhteisöllä tarkoitetaan niitä osakeyhtiöitä, yhdistyksiä ja muita yhteisöjä sekä säätiöitä, joissa kunnalla on määräämisvalta. 4.2.1. Yleislinjaukset tytäryhtiöille Tytäryhtiö-muotoisella toiminnalla lisätään päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta, saavutetaan toiminnan läpinäkyvyys kilpailluilla markkinoilla sekä mahdollistetaan strategisen kumppanin (osakkaan) mukaantulo haluttaessa yhtiön toimintaan. Tytäryhtiöiden kohdalla toiminta on pääsääntöisesti osakeyhtiölain mukaan järjestettyä. Konsernin ohjausrooli tytäryhtiön toiminnassa on vahva. Tornion kaupunki ohjaa tytäryhtiöidensä toimintaa konserniohjeilla ja yhtiön hallituksen kautta. Hallitukseen tulee valita edustajat niin, että siellä on riittävästi edustettuna liiketalouden ja yhtiön toimialan osaamista. Konserniohjeen mukaan konserniyhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kaupungin strategian toteutumista. Konserniyhteisöjen toiminta-ajatusten tulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksen kanssa. Merkittävimpien tytäryhtiöiden kanssa laaditaan vähintään 2-3 vuotta kattavat tavoite- ja tulossopimukset, jossa linjataan myös investoinnit. Ensimmäisen kerran sopimukset tehdään vuosille 2007-2008. Sopimukset hyväksyy kaupunginhallitus ja ne tarkistetaan kahden vuoden välein. Konsernijohto käy vuosittain tytäryhtiöiden johdon kanssa tavoite- ja talousarviokeskustelut lokakuun loppuun mennessä. Talousarviokäsittelyn yhteydessä käydään läpi yhtiön tavoitteet sekä toimintaa ja taloutta kuvaavat mittarit.

8 Kaupungin tytäryhtiöiden toimintaa kehitettäessä tulee pohdittavaksi seuraavia vaihtoehtoja: 1. tytäryhtiön toiminnan säilyttäminen ennallaan, 2. tytäryhtiön toiminnan udelleen suuntaaminen, 3. tytäryhtiön omistuspohjan laajentaminen 4. tytäryhtiön omistuksesta luovutaan myymällä tai sulauttamalla yhtiö 4.2.2.Tornion kaupungin tytäryhtiöt Tytäryhtiöosakkeiden arvo on 5,6 milj. euroa. Yhtiön nimi Omistusosuus Kirjanpitoarvo 30.6.06 euroa Tornion Energia Oy 100,0 % 1 208 000 Tornion Vesi Oy 100,0 % 1 008 000 Tornion Vuokra-asunnot Oy 100,0 % 2 031 423 Kiinteistö Oy Kisakoti 100,0 % 21 023 Tornion Krunni Oy 100,0 % 50 456 Kiinteistö Oy Tornion Veljeskoti (Krunni) 100,0 % 148 700 Tornion Palveluasunnot Oy 100,0 % 8 000 Kivirannan Huolto Oy (TVA) 100 % 3 306 Tornion Oppilasasuntola Oy 94,0 % 58 135 Länsi-Pohjan Hevosurheilukeskus Oy 90,5 % 50 000 As Oy Pirkolanpuisto (TVA) 80,0 % 294 030 Tornion Keilahalli Oy 79,4 % 50 010 Team Botnia Oy 73,7 % 133 878 Bottenvikens Reningsverk Ab 65,0 % 76 252 Yhteensä 5 587 177 4.2.3 Tytäryhtiöiden toiminta Tornion Energia Oy:n (100%) toiminta-ajatuksena on energiahuollon järjestäminen tehokkaasti, taloudellisesti ja kilpailukykyisesti. Yhtiömuodossa toiminta on alkanut vuonna 1.1.2003. Osakepääoma on pääosin suoritettu apporttina. Yhtiöittämisen yhteydessä tuloutusmuodoksi emon ja tyttären välille valittiin emon lainoituksesta saatavat korkotulot. Pääomalainaa yhtiölle on myönnetty 3 000 000 euroa, josta vuosittainen 6%:n korkotuloutus on 180 000 euroa. Pitkäaikaista osakaslainaa yhtiöllä on Tornion kaupungilta 30.6.2006 tilanteessa 6 523 400 euroa, josta 5,5 %:n korkotuloutus on 358 787 euroa. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 7,55 milj. euroa, pysyvien vastaavien arvo 20,31 milj. euroa, josta verkostot muodostivat 17,53 milj. euroa ja taseen loppusumma oli 23,96 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 68 % taseen loppusummasta (pääomalaina mukaan laskettuna 80 %).

9 Tornion Vesi Oy:n (100 %) tehtävänä on toimittaa asiakkailleen riittävällä paineella hyvälaatuista vesijohtovettä sekä huolehtia jätevesien johtamisesta ja käsittelystä vesiensuojelun vaatimukset ja kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen. Yhtiömuodossa toiminta on alkanut 1.1.2005. Osakepääoma on pääosin suoritettu apporttina. Yhtiöitettäessä tuloutusmuodoksi valittiin emon lainoituksesta saatavat korkotulot. Pääomalainaa yhtiölle on myönnetty 5 000 000 euroa, josta 4,5 %:n vuosittainen korkotuloutus on 225 000 euroa. Pitkäaikaista osakaslainaa yhtiöllä on 7 000 000 euroa, josta 3,5 %:n korkotuloutus on 245 000 euroa. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 3,82 milj. euroa, pysyvien vastaavien arvo 14,98 milj. euroa, josta verkostot, rakennukset ja rakennelmat olivat 14,83 milj. euroa ja taseen loppusumma oli 16,07 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 55 % taseen loppusummasta (pääomalaina mukaan laskettuna 86 %). Tornion Vuokra-asunnot Oy:n (100 %) toiminta-ajatuksena on tarjota laadullisesti hyviä vuokra-asuntoja niitä tarvitseville. Yhtiöllä on 1 322 asuntoa. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 5,94 milj. euroa, pysyvien vastaavien arvo 32,58 milj. euroa, josta rakennukset ja rakennelmat olivat 31,35 milj. euroa ja taseen loppusumma oli 34,50 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 82 % taseen loppusummasta. Yhtiö omistaa 80 % As Oy Pirkolanpuiston osakkeista (3 paritaloa, ei velkaa) ja 100 % Kivirannan Huolto Oy:n osakkeista. Viimeksi mainitulla yhtiöllä ei ole toimintaa. Tornion Krunni Oy on perustettu v. 2001 (100 %). Yhtiö isännöi 1 328 asuntoa mm. Tornion Vuokra-asunnot Oy:ssä ja Tornion Oppilasasuntola Oy:ssä. Toiminta-ajatuksena on laadukas isännöinti ja kunnossapito. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 473 500 euroa, pysyvien vastaavien arvo 201 688 euroa, josta Kiinteistö Oy Tornion Veljeskoti Oy:n (40 asuntoa) 100 % omistetut osakkeet 148 700 euroa ja taseen loppusumma oli 373 000 euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 36 % taseen loppusummasta. Tornion Palveluasunnot Oy (100 %) on perustettu keväällä 2006. Yhtiön ensimmäinen tehtävä on rakennuttaa kehitysvammaisten ryhmäkoti ja tukiasumisen yksikkö. Jatkossa on tavoitteena keskittää palvelu/asumistuotantoon liittyviä pääosin sosiaalihuoltolain perusteella tuotettavia yksikköjä tähän yhtiöön. Keskittäminen edesauttaa vuokratason pysymistä kohtuullisena ja on perusteltua Keskikatu 36 korttelin tehokkaan maankäytön ja henkilöstön tehokkaan yhteiskäytön kannalta. Tornion Oppilasasuntola Oy:n (94 % konsernin omistus) toiminta-ajatus on oppilasasuntojen tarjonta ja ylläpito. Yhtiöllä on neljässä kiinteistössä 133 asuntoa, joissa on 273 vuodepaikkaa. Yhtiöstä omistaa Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 15 %. Yhtiön taloudellinen tilanne on tiukka johtuen lyhyellä aikavälillä nostetuista suurista rakennusaikaista lainoista sekä kesäkäytön vähäisyydestä. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 664 331 euroa, pysyvien vastaavien arvo 7,35 milj. euroa, josta rakennukset ja rakennelmat olivat 7,23 milj. euroa ja taseen loppusumma oli 7,40 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 96 % taseen loppusummasta.

10 Kiinteistö Oy Kisakodin toiminta on asuntojen (7 kpl) vuokraamista mielenterveysasiakkaille. Kiinteistö tuotot vuonna 2005 olivat 36 000 euroa, rakennusten arvo 371 000 euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 90 % taseen loppusummasta. Länsi-Pohjan Hevosurheilukeskus Oy toimii Laivakankaalla raviradalla. Yhtiön toiminta on kilparadan ja siihen liittyvien rakennusten ja laitteiden rakentaminen, ylläpito ja vuokraus sekä hevosurheilutilaisuuksien ja muiden erilaisten kurssi-, koulutus- ja yleisötilaisuuksien järjestäminen. Rakennukset ja ravirata on vuokrattu Länsi-Lapin Hevosystävät ry:lle ja maankäytöstä tehty vuokrasopimus Lemminkäinen Oyj:n kanssa ulottuu vuoteen 2017. Vuoden 2005 liikevaihto oli 3 900 euroa ja taseen loppusumma 488 000 euroa. Yhtiöllä ei ole pitkäaikaisia velkoja, mutta likviditeetti on olematon. Tornion Keilahalli Oy toimii Torpin monitoimitalossa ja vuokraa hallitilan ja laitteet toimintaa harjoittavalle taholle. Vuoden 2005 liikevaihto oli 16 000 euroa, taseen loppusumma 166 000 euroa ja pitkäaikaisten lainojen osuus on 20 % taseen loppusummasta. Yhtiön likviditeettitilanne on heikko. Team Botnia Oy:n toiminta-ajatus on yritystoiminnan kehittäminen ja elinkeinopalvelujen sekä matkailutoimistopalvelujen tarjoaminen Torniossa. Kaupungin ja yhtiön välisellä vuosittaisella kehittämissopimuksella sovitaan kaupungin elinkeinotoiminnan toteuttamisesta. Vuoden 2005 kehittämissopimuksen arvo oli 393 000 euroa. Vuoden 2005 liikevaihto oli 544 000 euroa, taseen loppusumma 356 000 euroa ja pitkäaikaisten velkojen osuus 7 % taseen loppusummasta. Bottenvikens Reningsverk Ab:n liiketoiminta on jätevesien puhdistaminen. Yhtiö sijaitsee Haaparannalla. Muita osakkaita ovat Haaparannan kaupunki 25 % ja Oy Hartwall Ab Lapin Kulta 10 %. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 1,24 milj. euroa, taseen loppusumma 7,28 milj. euroa, josta pysyvät vastaavat 5,85 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 63 % taseen loppusummasta. 4.3. Kuntayhtymät 4.3.1. Yleislinjaukset kuntayhtymien osalta Kuntayhtymä on kunnallislain uudistamisen yhteydessä 1993 käyttöön otettu kuntien yhteistoimintamuoto. Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Siinä voidaan sopia, että päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, jonne jäsenkunnat valitsevat edustajansa, tai perustamissopimuksessa sovittu monijäseninen toimielin. Muidenkin elinten asettamisesta voidaan sopia. Kuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö. Se voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa viranomaisessa. Se voi hoitaa kuntien itsehallintoon kuuluvia ja niille määrättyjä tehtäviä. Kuntayhtymä voi hoitaa myös muun kuin jäsenkuntansa sille antamia tehtäviä. Yhtymän taloudesta ovat viime kädessä vastuussa jäsenkunnat.

11 Tornion kaupungin toimintojen saattamisella kuntayhtymämuotoisen hallinnon alaisuuteen on haluttu: 1. Tehdä yhteistyötä muiden alueen kuntien kanssa palvelujen tuottamisessa laadullisesti ja tehokkaasti. 2. Voimavarojen yhdistämistä, päällekkäisyyksien poistamista ja synergiaetuja. 4.3.2. Tornion kaupungin kuntayhtymäosuudet Tornion kaupungin osuudet kuntayhtymien peruspääomista tilinpäätöksessä 31.12.2005 ovat 7,7 milj. euroa yhteensä. Kuntayhtymä omistusosuus Kirjanpitoarvo 31.12.2005 e Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 59,8 % 3 610 285 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun 53,0 % 61 637 kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 27,2 % 3 804 176 Lapin Liitto 11,5 % 40 467 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä 7,7 % 182 867 Yhteensä 7 699 432 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatuksena on vahvistaa alueen osaamista väestön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhtymän kotipaikka on Tornio ja toiminta ammatillista peruskoulutusta (1308 opisk. 2005) ja aikuiskoulutusta (559 opisk.) sekä oppisopimuskoulutusta (508 opisk.). Yhteensä vuonna 2005 opiskelijoita oli 2 375 henkilöä Merkittävin projektihanke on JaloteräsStudiohanke. Yhtymän vuoden 2005 toimintatuotot olivat 21,05 milj. euroa, peruspääoma 6,04 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa oli konsernissa 8,09 milj. euroa ja taseen loppusumma 23,62 milj. euroa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tehtävänä on ylläpitää ammattikorkeakoulua ja ammattiopistoa sekä vahvistaa tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintaa Pohjois-Suomessa ja erityisesti Kemi-Tornio seutukunnalla. Yhtymän kotipaikka on Kemi. Vuonna 2005 ammattikorkeakoulussa opiskeli 2139 opiskelijaa ja ammattiopistossa 1 265 opiskelijaa sekä oppisopimuskoulutuksessa 230 opiskelijaa eli yhteensä 3 634 opiskelijaa. Vuoden 2005 toimintatuotot olivat 30,77 milj. euroa, peruspääoma 0,13 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa oli 9,90 milj. euroa ja taseen loppusumma 22,27 milj. euroa. Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta-ajatus on tuottaa väestölle ihmisläheiset ja laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut. Vuoden 2005 toimintatulot olivat 65,52 milj. euroa, peruspääoma 14,00 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa 0,70 milj. euroa ja taseen loppusumma 26,24 milj. euroa. Lapin Liitto toimii maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus ja edunvalvonta-asioissa. Lapin Liitto hoitaa myös Lapin

12 läänin palo- ja pelastustoimen. Vuoden 2005 toimintatulot olivat 3,53 milj. euroa, peruspääoma 0,35 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa ei ollut ja taseen loppusumma oli 8,5 milj. euroa. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän toiminta on kehitysvammahuoltoa sisältäen asumispalveluiden lisäksi mm. asukkaiden kuntoutumista tukevaa toimintaa sekä päivätoimintaa. Vuoden 2005 toimintatuotot olivat 15,4 milj. euroa, peruspääoma 2,37 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa ei ollut ja taseen loppusumma oli 6,52 milj. euroa. 4.4. Osakkuusyhteisöt ja säätiöt Osakeyhtiö, yhdistys, muu yhteisö tai säätiö, jossa konserniyhteisöllä yksin tai yhdessä muiden samaan kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on merkittävä omistusosuus (20 %) ja huomattava vaikutusvalta (äänivalta 20-50 %). Molemmat ehdot pitää täyttyä. 4.4.1. Yleislinjaukset osakkuusyhteisöille ja säätiölle Kaupungin rooli omistajana osakkuusyhtiöidensä toiminnan ja talouden ohjauksessa on rajoittuneempi kuin tytäryhtiöissä. Osakkaat yhdessä määrittelevät yhtiön omistajapoliittiset ja toiminnalliset linjaukset. Tornion kaupunki on osaomistajana vähemmistöosuudella osakeyhtiömuotoon perustetussa toiminnassa seuraavista syistä: 1. Kaupunki haluaa käynnistää/olla mukana yhteistyössä muiden omistajien kanssa jossakin sellaisessa toiminnassa, jolla katsotaan olevan positiivinen vaikutus Tornion kaupunkikehitykseen esim. palvelutuotannon tai elinkeinopolitiikan osalta. Toiminta noudattelee myös kaupungin strategian linjauksia. 2. Kaupunki haluaa vauhdittaa jonkin sellaisen 1. kohdassa mainitun toiminnan syntymistä Tornioon, mitä tänne ei mahdollisesti muuten syntyisi, tai ei ainakaan niin nopeasti. 3. Osakkuusyhtiön kautta saavutetaan synergiaetuja kaupungin järjestämisvastuulla olevan toiminnan hallinnon, seurannan ja kustannusvastaavuuden kannalta. 4.4.2 Tornion kaupungin osakkuusyhtiöt Omistusosuus Kirjanpitoarvo e 31.12.05 Meri-Lapin Vesi Oy 45,0 % 302 738 Kiinteistö Oy Tornion Matkailupysäkki 42,1 % 578 786 Asunto Oy Tornion Uusikatu 5 40,0 % 315 000 Perämeren Jätehuolto Oy 34,6 % 58 754 Kemin Digipolis Oy 23,8 % 8 409 Tornion Golf Oy 22,6 % 153 600 Yhteensä 1 413 981

13 Meri-Lapin Vesi Oy hoitaa Tornion, Kemin, Keminmaan ja Tervolan vesihuoltoa tuottamalla puhdasta pohjavettä. Vuoden 2005 liikevaihto oli 1,46 milj. euroa, osakepääoma 0,17 milj. euroa ja pitkäaikaiset velat 8,74 milj. euroa. Kiinteistö Oy Tornion Matkailupysäkki omistaa Green Linen kiinteistön. Vuoden 2005 tuotot olivat 67 000 euroa, osakepääoma 284 725 euroa eikä pitkäaikaista vierasta pääomaa ollut. Asunto Oy Tornion Uusikatu 5:n tiloissa toimii Saarenhammas-hammashoitola. Yhtiön vuoden 2005 kiinteistön tuotot olivat 39 000 euroa, oma pääoma 1,37 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa ei ole. Perämeren Jätehuolto Oy:n toiminta on jätehuollon sekä jätteiden hyötykäytön ja käsittelyn suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen kokonaisvaltaisesti sopijakuntien alueella. Merkittävä hanke on Eu-normit täyttävän Riukkajängän uuden seudullisen jätteenkäsittelylaitoksen rakentaminen (kokonaishanke noin 6,2 milj. euroa). Vuoden 2005 liikevaihto oli 2,34 milj. euroa, osakepääoma 0,17 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääoma oli 0,77 milj. euroa. Rakennushankkeen edetessä yhtiön vieraan pääoman määrä kasvaa. Kemin Digipolis Oy:n tehtävä yhtiöjärjestyksen mukaan on yritystoiminnan kehittäminen yleisesti hyväksytyillä elinkeinon aloilla lähinnä Kemi-Tornion talousalueella. Painopistealueita ovat elektroniikka, tietotekniikka ja tietointensiiviset teollisuuspalvelut. Yhtiön kotipaikka on Kemi. Vuoden 2005 liikevaihto oli 680 000 euroa, osakepääoma 35 000 euroa ja pitkäaikaista velkaa oli 94 000 euroa. Tornion Golf Oy:n toiminta on ylläpitää golfkenttää ja rakennuksia sekä tarjota golfharrastusta alueen pelaajille. Tornion Golf Oy toimii yhteistyössä Haaparannan golfklubin kanssa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2005 oli 198 000 euroa, osakepääoma 1 675 621 euroa ja pitkäaikaista vierasta pääomaa oli 399 000 euroa. 4.4.3. Tornion kaupungin osuudet säätiöissä Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, mikäli sen sääntöjen tai säädekirjan tai erillisen sopimuksen mukaan kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhdistyksen tai säätiön hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Tytäryhteisönä käsitellään myös yhdistys tai säätiö, jonka nettovarallisuus siirtyy yhdistyksen tai säätiön purkautuessa sääntöjen mukaan kokonaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle tytäryhteisölle. Säätiö Omistusosuus Kirjanpitoarvo e 30.6.2006 Lounais-Lapin ajoharjoitteluratasäätiö 30,9 % 0 Tornion Työvoimalasäätiö 100 % 25 000

14 4.5. Tornion kaupungin omistamat muut osakkeet ja osuudet Muiden osakkeiden ja osuuksien arvo 31.12.2005 on 843 087 euroa, josta pääosan muodostaa Lapin Sähkövoima Oy:n osakkeet. Nämä osakkeet valtuusto päätti energialaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä jättää kaupungin omaisuudeksi. Lapin Sähkövoima Oy:n osakkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2005 on 777 084,94 euroa. Lisäksi osakkeisiin liittyy lainajärjestely, jonka velvoitteet vuosina 2006-2017 ovat yhteensä 3,32 milj. euroa, mikä lisää osakkeiden kirjanpitoarvoa vastaavalla määrällä. Taloudellisesti merkittävä etu on osakkeisiin liittyvä oikeus Kemijoki sähköön. 5. Omistajapolitiikan toteutus Kaupungin omistajapolitiikan perusteista päättää kaupunginvaltuusto. Omistajapolitiikan toteutuksen vastuu on kaupunginhallituksella, kaupunginjohtajalla ja palvelualueiden päälliköillä sekä kaupunkia eri yhteisöissä edustavilla henkilöillä. Omistajapolitiikan ohjaus ja valvonta kuuluu kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Palvelualueet osallistuvat valmistelutyöhön. Kaupungin edustajien tulee saattaa merkittävät tai periaatteelliset ratkaisut etukäteen kaupunginhallituksen tietoon tarvittavia yksityiskohtaisia toimintaohjeita varten. Kaupungin kanta muodostetaan kaupunginhallituksen toimesta Kaupunki edellyttää vähintään omistustaan vastaavaa tai erilliseen sopimukseen perustuvaa edustusta eri yhteisöjen hallintoelimiin. Tapauskohtaisesti kaupunki voi edellyttää ehtona osallistumisellaan tai sijoitukselleen edustusta yhteisön hallintoelimiin, vaikka omistusosuus ei tätä edellyttäisikään. Kaupunki nimeää omistajapolitiikan kannalta keskeisten yhteisöjen hallintoon pääsääntöisesti yhden tai useampia kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Kaikissa yhteisöissä kaupungin edustajan tulee hallita yhteisön talouteen ja sen arviointiin sekä toiminnallisiin tavoitteisiin liittyvät keskeiset tekijät. Kaupunki edellyttää yhteisöissä toimivilta edustajiltaan: aktiivista osallistumista perehtymistä yhteisön toimintaan kaupungin toiminnalle asettamien tavoitteiden tuntemista kaupungin antamien ohjeiden tuntemista ja noudattamista ja yhteydenpitoa kaupunkiin. Kaupunki edellyttää, että osakeyhtiöihin valittavat hallituksen jäsenet toimittavat suostumuksensa yhteydessä sidosryhmäselvityksen. Kaupunki voi edellyttää ehtona osallistumiselleen tai sijoitukselleen eri yhteisöihin mahdollisuutta nimetä yhteisöön tilintarkastaja. Tilintarkastajan valin-

15 nassa noudatetaan tilintarkastuksesta säädettyjä lakeja ja ohjeita. Yhteys yhteisöjen tilintarkastuksesta kaupungin tilintarkastukseen tulee turvata. 5.1. Omaisuuden hankinta Kaupunki hankkii pääsääntöisesti joko suoraan omistukseensa tai tytäryhtiönsä omistukseen sellaiset omaisuuslajit, joilla on pitkällä aikavälillä merkitystä kaupungin palvelutuotannon hoidon turvaamisen kannalta tai joiden omistamista ei ole mahdollista toteuttaa muulla tavalla. Kaupungin taloudellisen liikkumavaran edistämiseksi ja rahoitusrasituksen tasaamiseksi kaupunki pyrkii omaisuuden hallinnassa aktiivisesti kumppanuuteen yksityisten yhteisöjen kanssa. Näissä tapauksissa selvitetään erikseen kaupungin harjoittaman kumppanuuden muoto (osaomistus, rahoitusjärjestelyt, takaukset, vuokraus jne). Omaisuuden hankinnassa kaupunki hyödyntää raha- ja sijoitusmarkkinoiden erilaisia instrumentteja siten, että niistä saadaan kaupungille suurin mahdollinen taloudellinen hyöty. 5.2. Omistuksesta luopuminen Kaupungin omistajapolitiikan aktivoituminen edellyttää selkeitä tavoitteita omistukselle sekä aktiivista osallistumista yhteisöjen hallintoon. Lisäksi kaupunki käyttää mahdollisuutta luopua omistuksestaan osana omistajapolitiikan toteutusta. Omistuksesta luopumisesta päätettäessä tulee ottaa huomioon, onko kyseiseen investointiin saatu valtionapua ja millaisia rajoitteita tämä asettaa luopumiselle. Kaupungin omistuksista pieni osa on sellaista, jota säätelemällä kaupunki voi tasapainottaa talouttaan. Omistuksesta luopumalla kaupunki voi vapauttaa pääomia käytettäväksi perustehtävänsä hoitamiseen Tornion kaupunki noudattaa omistuksesta luopumisen kohdalla seuraavia periaatteita: omistuksesta luopumisen perusteina ovat pääsääntöisesti toiminnalliset syyt. Omistus ei palvele kaupungin perustehtävää eli palvelujen järjestämistä kuntalaisille tai omaisuudesta luopuminen vähentää kaupungin käyttömenoja tai järkeistää toimintaa omaisuuden realisointi tapahtuu markkinaehtoisesti ja markkinahinnoin kiinteän omaisuuden tai osakkeiden myynnistä saatavat varat käytetään maanhankintaan, investointeihin tai rahoituskustannusten alentamiseen kaupungin harjoittama toiminta joutuu siinä määrin esimerkiksi lainsäädännön muuttuessa taloudellisen riskin alaiseksi, ettei ole järkevää sitoa verovaroja toimintaan

16 6. LIITE Tornion kaupungin kiinteistöt 30.6.2006 (Tilatyöryhmän esitys, kaupunginhallitus ei ole vahvistanut) Käyttöluokka 1 m 2 *kunnan käyntikorttikiinteistö * kuntotaso hyvä 1. Pääterveysasema 7802 2. Uimahalli 4634 3. Rajakartano 4449 4. Kaupungintalo 4971 5. Maakuntamuseo 1988 6. Putaan palloiluhalli 2563 21% 26407 Käyttöluokka 2 m 2 m 2 * koulut, päiväkodit, asunnot, terveystalot, vanhainkodit yms. (lapsia tai käyttö 24 h/vrk) * kunnossapidossa otetaan huomioon terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi kiinteistön käyttäjän toiminnalliset muutostarpeet 1. Tornion Yhteislyseon lukio 7 077 21. Pirkkiön päiväkoti 753 2. Putaan koulut 12 869 22. Kallioputaan päiväkoti 263 3. Seminaarin koulu 4 624 23. Miukki, Ahjokatu 1 658 4. Raumon koulu 4 966 24. Vesseli 184 5. Kivirannan koulu 5 612 25. Hietakuja 5 105 6. Kokkokankaan koulu 3 105 26. Saumaajankatu 110 7. Arpelan koulu 5 360 27. Isotalus Kyläjoki 145 8. Kyläjoen koulu 2 406 28. Kaakamon terveystalo/ päiväkoti 401 9. Kaakamon koulu 1 916 29. Kivirannan terveystalo/päiväkoti 631 10. Porthanin koulu 1 269 30. Suensaaren vanhainkoti 3 899 11. Karungin koulu 1 304 31. Ryhmäkoti 1 539 12. Pirkkiön koulu 991 32. Putaan terveysasema 582 13. Näätsaaren koulu 973 33. Nyman 293 14. Vojakkalan koulu 764 34. Mercuria (LT instituutti) 4 970 15. Kansalaisopisto 1 170 57% 71 962 16. Toimintakeskus 1 344 17. Juhannussaaren päiväkoti 922 18. Isopalon päiväkoti 585 19. Putaan päiväkoti 669 20. Kokkokankaan päiväkoti 503

17 Käyttöluokka 3 m 2 * muut työpaikkakiinteistöt, vapaaaikakiinteistöt * kiinteistö pidetään käyttökuntoisena, * täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset Käyttöluokka 4 m 2 * vajaakäyttöiset ja/tai tuottamattomat kiinteistöt * kuntotaso laskee ja johtaa ajan mittaan käyttökieltoon * myyntiin asetettavat kiinteistöt 1. Karungin urheilutalo 657 1.Aspegren Röyttä 216 2. Nuorisotalo Pudas 476 2.Rantasauna Karunki 25 3. Levin maja 167 3.Rantautumiskiinteistöt 80 4. Torpin monitoimitalo 9 171 4.Alavojakkalan entiset koulut m/s 418 5. Framek 2 240 5.Alakaakamon entinen koulu 649 6. Raatihuone 1 143 6.Kukkolan entinen koulu 310 7. Säipäntalo 757 7.Ylikaakamon entinen koulu 248 8. Vapaudenkatu 19 431 8.Raumon koulun rivitalot 550 9. Avela 270 9.Yliliakan koulu 488 10. Åströmin kartano 1 063 10. Arpelan terveystalo 507 11. Aspio 156 11. Karungin terveystalo 518 12. Viippola 118 12. Nuorten työpaja Kemintie 529 13. Granroth 150 13. Kivirannan ent. koulu 512 14. Linja-autoasema 548 14. Kivirannantie 52 471 15. Keskusvarikko 2 030 15. Porthaninkatu 10 930 16. Kauppakatu 12 175 5% 6 451 17. Arboretum huoltorakennus 75 18. Prännärin majat 98 19. Porthanin taukotupa 246 Kaikki yhteensä 78 kpl 126 376 20. Lukiokatu 11 933 21. Matkailupysäkki Green Line 652 17% 21 556