Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Martina Uthardt. Korsholms kommun Mustasaaren kunta.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2006 vp Kansallisen veteraanipäivän muuttaminen yleiseksi vapaapäiväksi Eduskunnan puhemiehelle Kansallista veteraanipäivää vietetään 27 päivänä huhtikuuta. Veteraanipäivä on yleinen, valtioneuvoston nimeämä liputuspäivä, minkä lisäksi valtioneuvosto on asiasta erikseen tekemällään päätöksellä ottanut järjestääkseen kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet. Veteraanipäivänä halutaan muistaa Suomen sotien sankareita, joiden avulla pystyimme säilyttämään itsenäisyytemme. Näiden talvi- ja jatkosodassa palvelleiden veteraanien urotekoja onkin syytä kunnioittaa kansallisella juhlapäivällä. Jotta kyseinen juhlapäivä saisi arvoisensa aseman ja valtioneuvoston järjestämät juhlallisuudet tulisivat näkyvämmiksi, on kansalaisten keskuudessa syntynyt ajatus, että kansallinen veteraanipäivä tulisi muuttaa myös yleiseksi, erikseen säädetyksi vapaapäiväksi vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän lisäksi. Tämä muutos tulisi saattaa voimaan mahdollisimman pian, koska elossa olevien sotaveteraanien määrä vähenee ripeästi ja olisi tärkeää, että vielä heidän elinaikanaan voitaisiin yhteiskunnankin puolelta nostaa veteraanien ja veteraanipäivän juhlallisuuksien arvostusta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella suunnitelmia kansallisen veteraanipäivän (27.4.) muuttamisesta yleiseksi vapaapäiväksi, että veteraanipäivälle saadaan sen ansaitsema arvostus ja asema kansallisena juhlapäivänä? Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2006 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 99/2006 vp: Onko hallituksella suunnitelmia kansallisen veteraanipäivän (27.4.) muuttamisesta yleiseksi vapaapäiväksi, että veteraanipäivälle saadaan sen ansaitsema arvostus ja asema kansallisena juhlapäivänä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansallista veteraanipäivää vietetään huhtikuun 27 päivänä. Veteraanipäivä on yleinen, valtioneuvoston nimeämä liputuspäivä. Veteraanipäivän tarkoituksena on muistaa ja kunnioittaa Suomen talvi- ja jatkosodassa palvelleita veteraaneja. Kirjallisessa kysymyksessä tuodaan esille ajatus, että kansallinen veteraanipäivä olisi yleinen vapaapäivä. Voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään kahdesta palkallisesta, yleisestä vapaapäivästä. Itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä annetussa laissa säädetään työnteon keskeyttämisestä virastoissa, tuomioistuimissa ja kouluissa sekä valtion, kuntien ja yksityisten laitoksissa, yrityksissä ja työmailla arkipäiväksi sattuvana itsenäisyyspäivänä. Keskeyttäminen koskee työntekoa, joka muutoin keskeytetään sunnuntain ajaksi. Lisäksi laissa säädetään työntekijän oikeudesta kieltäytyä työstä itsenäisyyspäivänä ja toisaalta itsenäisyyspäivän ajalta maksettavasta palkasta työnteon keskeytyessä. Itsenäisyyspäivänä työtä tekevälle maksetaan lain mukaan korotettu palkka sunnuntaityötä koskevien säännösten mukaan. Vapunpäivän viettämisestä työntekijän vapaapäivänä annetussa laissa säädetään puolestaan työntekijän oikeudesta palkalliseen vapaaseen vapunpäivänä. Palkallinen vapaapäivä koskee työntekijöitä, jotka normaalisti eivät työskentele sunnuntaisin. Laissa on niin ikään säännös korotetusta palkasta vapunpäivänä tehdystä työstä. Itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä ovat vakiintuneita palkallisia vapaapäiviä, joilla on pitkät kansalliset ja kansainväliset historialliset juuret. Ne ovat ainoat vapaapäivät, joiden viettämisestä ja vapaapäivän ajalta maksetusta palkasta on säädetty lailla. Kirkkolain 4 luvun 3 :n mukaan kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu arkipyhiin rinnastuviksi arkipäiviksi lisäksi jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto. Arkipyhien palkallisuudesta on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin. Kirjallisessa kysymyksessä esitetään kansallisen veteraanipäivän nostamista itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän rinnalle yleiseksi vapaapäiväksi. Kirjallisessa kysymyksessä ei nimenomaisesti tuoda esille, olisiko kysymys palkallisesta vapaapäivästä. Jotta työntekijöillä olisi todellinen mahdollisuus viettää vapaapäivää, tulisi kansallinen veteraanipäivä säätää vastaavalla tavalla kuin itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä palkalliseksi vapaapäiväksi. Uuden palkallisen vapaapäivän säätäminen lailla on sekä työaika- että palkkakysymyksenä työmarkkinakysymys. Palkkaukseen liittyvät kysymykset ovat pitkälti työehtosopimuskysymyksiä ja kuuluvat siten työmarkkinaosapuolille. 2

Ministerin vastaus KK 99/2006 vp Raimo Vistbacka /ps Tästä on hyvä esimerkki viimeisin kirkollisiin juhlapäiviin liittyvä kirkkolain muutos, jolla loppiainen ja helatorstai siirrettiin lauantaipäiviltä vanhoille paikoilleen. Tällöin lainmuutos saatettiin presidentin päätöksin voimaan vasta siirtymäajan kuluttua, jotta työmarkkinaosapuolille jäi aikaa sopeuttaa työehtosopimusmääräykset uuteen tilanteeseen. Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 99/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Har regeringen planer på att ändra den nationella veterandagen (27.4) till allmän fridag så att dagen får välförtjänt uppskattning och ställning som nationell högtidsdag? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den nationella veterandagen firas den 27 april. Statsrådet har gett dagen status som allmän flaggdag. Avsikten med veterandagen är att vi skall komma ihåg och hedra de veteraner som deltog i finska vinterkriget och fortsättningskriget. I det skriftliga spörsmålet framläggs ett förslag om att göra den nationella veterandagen till allmän fridag. Enligt gällande lagstiftning finns det två allmänna fridagar med lön. I lagen om självständighetsdagens firande såsom allmän högtids- och fridag sägs det att arbetet i ämbetsverk, domstolar och skolor samt vid statliga, kommunala och privata inrättningar, företag och arbetsplatser skall inställas när självständighetsdagen infaller på en vardag. Bestämmelsen gäller sådant arbete som i vanliga fall avbryts på söndagar. I lagen finns dessutom bestämmelser dels om arbetstagarens rätt att vägra utföra arbete på självständighetsdagen, dels om lön som skall betalas för självständighetsdagen om arbetet inställs. Till den som utför arbete på självständighetsdagen betalas förhöjd lön enligt bestämmelserna om söndagsarbete. I lagen om fastställande av första maj i vissa fall såsom fridag för arbetarna ingår bestämmelser om arbetstagarens rätt till ledighet med lön på första maj. Bestämmelserna om betald fridag gäller arbetstagare som normalt inte arbetar på söndagar. I lagen finns likaså en bestämmelse om förhöjd lön för arbete som utförs på första maj. Självständighetsdagen och första maj är vedertagna fridagar med djupa historiska rötter såväl nationellt som internationellt. De är de enda fridagarna beträffande vilka firandet och betalningen av lön för fridagen har fastställts i lag. Enligt 4 kap. 3 i kyrkolagen är juldagen, annandag jul, nyårsdagen, trettondagen, långfredagen, påskdagen, annandag påsk, Kristi himmelsfärdsdagen, pingstdagen, Johannes Döparens dag och alla helgons dag kyrkliga högtidsdagar. I kollektiv- och tjänstekollektivavtalen har man enats om att också julafton, påsklördag och midsommarafton är vardagar som jämställs med söckenhelger. Om betalningen av lön för söckenhelger har fastställts i de branschvisa kollektivavtalen. I det skriftliga spörsmålet föreslås att den nationella veterandagen lyfts fram som allmän fridag vid sidan av självständighetsdagen och första maj. Av spörsmålet framgår det inte om det uttryckligen är betald fridag som avses. För att arbetstagarna verkligen skall kunna ta ut fridagen, borde det slås fast att den nationella veterandagen är betald fridag på samma sätt som självständighetsdagen och första maj. Om en ny betald fridag fastslås i lag är såväl arbetstider som löner frågor som måste diskuteras på arbetsmarknadsnivå. Frågor som rör löner är till stor del kollektivavtalsfrågor och skall följaktligen avgöras av arbetsmarknadsparterna. Ett bra exempel i detta sammanhang är den senaste ändringen av kyrkolagen som gällde kyrkliga högtidsdagar. Genom den flyttades trettondagen 4

Ministerns svar KK 99/2006 vp Raimo Vistbacka /ps och Kristi himmelsfärdsdagen från att har firats på lördagar tillbaka till sina ursprungliga platser i kalendern. Lagändringen genomfördes då genom beslut av presidenten först efter övergångstidens slut, för att ge arbetsmarknadsparterna tid att anpassa bestämmelserna i kollektivavtalen till den nya situationen. Helsingfors den 9 mars 2006 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5