Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto

Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1 VERKOSTON TAVOITTEET JA ORGANISOITUMINEN... 4 2 PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ... 5 3 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS... 7 4 TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ... 8 4.1 Tavoitteet ja toiminnan organisoituminen... 8 4.2 Toiminta vuonna 2015... 8 4.3 The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toiminta... 9 5 VERKOSTON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 10 6 VERKKO-OPETUS... 12 6.1 Sosnetin verkko-opetuksen tausta ja toteuttaminen... 12 6.2 Verkko-opetustarjonta ja suoritetut opintopisteet lukuvuonna 2014 2015... 13 6.3 Johtamisopintojen kehittäminen... 14 6.4 Sosnetin verkko-opetuksen kehittäminen... 15 7 VERKOSTON TUTKIMUSYHTEISTYÖ... 16 8 VERKOSTON ORGANISAATIO JA TAPAHTUMAT VUONNA 2015... 17 8.1 Johtoryhmä... 17 8.2 Työvaliokunnat... 18 8.3 Erikoistumiskoulutuksen vastuuyliopistot ja opettajat... 19 8.4 Koordinaatioyliopisto... 19 8.5 Verkoston tapahtumat... 19 9 VERKOSTON YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMISTOIMINTA... 21 9.1 Verkoston edustajat kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä... 21 9.2 Lausunnot ja muu vaikuttamistoiminta... 21 9.3 Yhteistoiminta alan toimijoiden kanssa... 22 10 VERKOSTON RAHOITUS JA SEN KOHDENTUMINEN... 23 2

TIIVISTELMÄ Yliopistojen rehtorien allekirjoittaman sopimuksen mukaan Sosnetin tehtävänä on valtakunnallisena yhteistyönä järjestää jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus, toteuttaa valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä ja edistää peruskoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Verkoston tehtäviin kuuluvat myös verkkopohjaisten opetusratkaisujen tuottaminen, sosiaalityön koulutuksen ja sen laadun kehittäminen, tutkimuksen kansainvälistymisen parantaminen sekä tutkimusyhteistyön tekeminen. Ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus on vuonna 2000 alkanut sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus 568/2005). Koulutuksessa opiskeli vuoden 2015 aikana yhteensä 96 opiskelijaa viidellä erikoisalalla. Koulutuksesta valmistui 11 lisensiaattia. Erikoistumiskoulutuksesta vastasivat 11 osa-aikaista professoria ja yliopistonlehtoria. Vuonna 2015 verkostossa valmisteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kehittämishankerahoituksen turvin uusimuotoinen erikoissosiaalityöntekijän koulutus (70 op) neljällä sosiaalityön erikoisalalla. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen toimintakertomus on Sosnetin toimintakertomuksen liitteenä. Vuonna 1995 käynnistynyt Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma on jatkanut toimintaansa tohtoriohjelmien siirtymäkauden ajan vuosina 2014 2015. Kaksi kaudelle 2012 2015 myönnettyä rahoitettua tohtorikoulupaikkaa jaettiin neljän opiskelijan kesken väitöskirjatutkimusten vaiheen perusteella. Sosnetin tohtorikoulutusyhteistyön piirissä on yli 30 sosiaalityön tohtorikoulutettavaa neljässä temaattisessa pienryhmässä, joiden ohella verkostossa järjestetään valtakunnallisia seminaareja ja temaattisia työpajoja. Tohtoriohjelmasta valmistui seitsemän väitöskirjaa vuoden 2015 aikana. Yliopistojen tohtorikoulutusjärjestelmän muutoksissa Sosnetissa on pidetty tärkeänä jatkaa sosiaalityön valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen ja toimivan verkoston pohjalta. Sosnet käynnisti vuonna 2013 yhteistyön kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin (GSCASS) kanssa. Yhteistyö painottuu erityisesti tohtorikoulutukseen. Toimintavuonna oli käynnissä CIMO:n rahoittama kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää tohtorikoulutusta. Hanke järjesti intensiiviseminaarin 2. 9.5. Pekingissä. Lisäksi saatiin yhteistyön jatkumisen turvaava ja sen laajentamisen mahdollistava CIMO:n Kiina-ohjelman rahoitus, jossa hakijana toimi Lapin yliopisto ja mukana ovat Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän sosiaalityön yksiköt sekä Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Fudanin yliopisto. Sosnet on tukenut tutkijakoulutettavien kansainvälistymistä osallistumalla Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toimintaan. NBSW on seitsemän maan ja 28 yliopiston ja tutkimuslaitoksen tutkijakoulutusyhteistyötä tekevä verkosto. Verkosto järjesti kesäkoulun 17. 21.8. Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Lisäksi Sosnetin nimittämät edustajat osallistuvat sosiaalityön ja sen koulutuksen ja tutkimuksen pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan sekä kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Verkoston yliopistot kehittävät sosiaalityön yliopistokohtaista profiloitumista ja tarkoituksenmukaista työnjakoa yhteisesti sovittavalla tavalla sekä toteuttavat yhteisvalintaa. Yhteisvalinta on merkittävä osa verkoston toimintaa hyödyttäen kaikkia mukana olevia yksiköitä, ja vuonna 2015 yhteisvalinnasta vastasi Lapin yliopisto. Verkko-opetusyhteistyö keskittyi erityisesti olemassa olevien kurssien päivittämiseen, kurssialueiden siirtoon yliopistojen ympäristöihin ja avoimen yliopiston yhteistyön tarkasteluun sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen toteuttamiseen. Valtakunnallisessa opetuksessa oli lukuvuonna 2014 2015 tarjolla 10 verkkokurssia (yhteensä 50 op) ja suoritettuja opintopisteitä kertyi 2730. Verkko-opetuksen kehittämisestä vastasi Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä yliopisto-opettaja (50 %). Sosnet teki vuoden aikana tiiviisti yhteistyötä keskeisten yhteistyökumppaneiden, mm. sosiaalialan amkverkoston, sosiaalialan osaamiskeskusten, Talentian ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran kanssa. Verkosto valmisteli kuusi asiantuntijalausuntoa lainsäädäntövalmistelun tueksi. 3

1 VERKOSTON TAVOITTEET JA ORGANISOITUMINEN Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkoston (Sosnet) alkujuuret ovat 1990-luvulla, jolloin aloitettiin yliopistoyksiköiden välinen yhteistyö. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu käynnistyi vuonna 1995. Sosnet perustettiin toukokuussa 1999 ja keväällä 2000 yliopistot allekirjoittivat yhteistyösopimuksen verkoston toiminnasta. Samana vuonna käynnistettiin lisensiaatintutkintona suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus. Valtakunnalliseen sosiaalityön yliopistoverkostoon kuuluvat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö sekä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Verkostoa koordinoi Lapin yliopisto. Verkoston toiminnan perusta on yliopistojen rehtoreiden allekirjoittamassa sopimuksessa, joka uusittiin vuonna 2010. Sopimuksessa määritellään muun muassa verkoston tehtävät, voimavarat, hallinto ja koordinaatio. Perussopimuksen mukaan verkoston tehtävänä on sosiaalityön valtakunnallisena yhteistyönä: järjestää jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus toteuttaa valtakunnallista tutkijakoulutusta edistää yhteistyötä peruskoulutuksessa tuottaa yhteistyössä verkkopohjaisia opetusratkaisuja kehittää ja parantaa koulutusta ja sen laatua parantaa tutkimuksen kansainvälistymistä tehdä tutkimusyhteistyötä. 4

2 PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ Verkostossa tehtävä peruskoulutusyhteistyö on tiivistynyt. Keskeisimmiksi yhteistyön osa-alueiksi ovat muodostuneet sosiaalityön koulutukseen liittyvien ratkaisujen valmistelu valtakunnallisesti, valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestäminen sekä käytännön opetuksen ja valintayhteistyön kehittäminen. Peruskoulutusyhteistyön tiivistämistä tukee peruskoulutusyhteistyön työvaliokunnan työskentely. Sen tehtäviä ovat: Perustutkinto-opetuksessa tehtävän yhteistyön kehittäminen, esim. verkoston yhteisen opetuksen kehittäminen ja opetusyhteistyöhön liittyvien ratkaisujen valmistelu Sosiaalityön yhteisvalintaan liittyvät suunnittelu-, kehittämis- ja arviointitehtävät Sosiaalityön käytännön opetukseen liittyvä kehittämistyö ja valtakunnallisen yhteistyön koordinointi Peruskoulutukseen kiinnittyvien hankkeiden valmistelu ja seuranta Vuoden 2015 aikana peruskoulutukseen liittyvä kehittämistyö kohdentui erityisesti verkkovälitteisen opetuksen kehittämiseen ja toteutukseen. Verkkovälitteiseen opetukseen liittyvä kehittämistyö on kuvattu tarkemmin toimintakertomuksen luvussa 6. Peruskoulutuksen kehittäminen Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen uudistustyön (ks. luku 3) yhteydessä osoittautui tarpeelliseksi pohtia sosiaalityön perus- ja erikoisosaamisen eroja ja sosiaalityön maisteritutkinnon tuottamia valmiuksia. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset suuntaavat uudella tavalla sosiaalialalla ja sosiaalityössä tarvittavaa osaamista. Sote-uudistus sekä muut lainsäädännön uudistukset (mm. sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuollon ammattihenkilölaki) tuottavat uudenlaisia osaamisvaatimuksia, jotka edellyttävät myös peruskoulutuksen uudistamista. Yliopistoissa meneillään olevat rakenteelliset uudistukset puolestaan suuntaavat koulutuksen sisältöjä ja opetuksen muotoja. Sosiaalityön peruskoulutuksen tuottaman osaamisen jäsentämiseksi Sosnet järjesti Helsingissä 28.8.2015 seminaarin Sosiaalityön koulutuksen tulevaisuus ja kehittämistarpeet, jossa pohdittiin koulutukseen kohdistuvia ajankohtaisia ja tulevia haasteita peruskoulutuksen tuottaman osaamisen näkökulmasta. Seminaarin tavoitteena oli muodostaa valtakunnallisesti yhteinen visio sosiaalityön koulutuksen suuntaamistarpeista. Seminaarissa laadittiin verkoston työsuunnitelma peruskoulutukseen liittyvästä yhteisestä valmistelu- ja kehittämistyöstä. Työsuunnitelman keskeisin asia on tulevaisuuden sosiaalityöntekijän osaamistarpeiden ja sosiaalityön kandidaatin- ja maisterintutkintojen ydinsisältöjen jäsentäminen sekä yliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen profiloitumisen edistäminen. Lisäksi tavoitteena on selkiyttää yhteiset linjat aiempien opintojen korvaamisesta, SORA-lainsäädännön soveltamisesta sekä käytännön opetuksesta. Aloituspaikat ja valmistuneet Sosnet kerää yliopistoilta vuosittain tiedot aloittaneista sosiaalityön opiskelijoiden määristä sekä sosiaalityö pääaineena valmistuneista maistereista. Sosiaalityön peruskoulutuksen volyymi on kasvanut merkittävästi erityisesti 2010-luvun alkupuolella. Siihen on vaikuttanut yliopistojen tekemien aloituspaikkojen lisäyspäätösten ohella eduskunnan vuosina 2013 2015 myöntämät lisärahoitukset sosiaalityön koulutuksen laajentamiseen. Oheisessa taulukossa on esitetty aloituspaikkojen ja valmistuneiden määrät vuosina 2010 2015. Uusia aloituspaikkoja Sosiaalityö pääineena valmistuneet maisterit 2010 2011 2012 2013 2014 2015 377 395 371 436 471 527 207 198 240 290 334 319 5

Vuonna 2015 sosiaalityön koulutukseen valittiin ennätykselliset 527 uutta opiskelijaa. Sosiaalityö pääaineena valmistuneita yhteiskunta- ja valtiotieteiden maistereita oli yhteensä 319. Valintayhteistyö Sosiaalityön valintayhteistyö käynnistyi vuonna 2005. Tavoitteena on vähentää opiskelijavalintoihin liittyvää päällekkäistä työtä, välttää päällekkäishakua eri yksiköiden kesken sekä kehittää valintakoetta sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että sosiaalityön koulutukseen saataisiin valikoitua alalle motivoituneita ja hyviä hakijoita. Sosiaalityössä valintayhteistyö on merkittävä yhteistyön alue, joka on tärkeä osa koulutuksen ja alan profiilin kehittämistä. Valintayhteistyötä koordinoi Tampereen yliopisto ja tukena toimii valtakunnallinen oppiaineryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kesään 2015 saakka lehtori Jorma Hänninen Jyväskylän yliopistosta. Yhteisvalinnan periaatteista ja työnjaosta yksiköiden kesken sekä valintakokeeseen liittyvästä kehittämisestä sovitaan kuuden yliopistoyksikön kesken. Valintakokeen suunnittelussa apuna toimii oppiaineryhmä, mutta valintakokeen konkreettisesta suunnittelusta ja tarkastuksesta vastasi vuonna 2015 Lapin yliopisto. Valintakoekirjana käytettiin Kirsi Juhilan teosta Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Valintakokeiden tarkastustyötä helpotettiin jo kolmannen kerran siten, että aineistokoe korjattiin vain hakijoilta, jotka saivat kirjakokeen pisteiden keskiarvosta vähintään 60 %. Kriteeri vaikutti edelleen toimivan hyvin. Vuonna 2015 päätettiin, että vuoden 2016 valintakokeen suunnittelusta ja tarkastamisesta vastaa Turun yliopisto. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Peruskoulutustyövaliokunnan alainen kelpoisuuskoetyöryhmä käsittelee ulkomailla suoritettujen, sosiaalityöntekijän pätevyyden tuottaneiden tutkintojen vastaavuutta suomalaiseen tutkintoon Opetushallituksen esityksestä. Työryhmän tehtävänä on määritellä hakijalta suomalaiseen sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen edellytettävän sopeutumisajan kesto ja sille vaihtoehtoisen kelpoisuuskokeen sisältö ja laajuus. Hakijalle määrättävät kelpoisuuskokeet tai täydentävät opinnot järjestetään sosiaalityön koulutusta antavissa yliopistoissa, jota koskevan ohjeistuksen kelpoisuuskoetyöryhmä ja Opetushallitus ovat laatineet yhteistyössä. Vuoden 2015 aikana kelpoisuuskoetyöryhmä laati kaksi asiantuntijalausuntoa ulkomailla suoritetuista sosiaalityöntekijän pätevyyden tuottaneesta tutkinnosta, joista kumpikin liittyi ns. ulkomaanopintolain nojalla tehtävään tunnustamiseen. Lausuntomenettelyitä oli aiempia vuosia vähemmän, koska Opetushallitus ja Sosnet ovat yhteistyössä kehittäneet tunnustamiskäytäntöä siten, että Opetushallitus voi tehdä itsenäisesti päätökset EU- ja ETA-maissa ja Venäjällä suoritetuista tutkinnoista aiempiin vakiintuneisiin päätöksiin perustuen. Yhteistyö Sosnetin ja Opetushallituksen Tutkintojen tunnustamisen ja vertailun yksikön välillä toimii hyvin. Opetushallitus maksaa verkostolle pienen asiantuntijapalkkion lausunnoista. 6

3 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Sosnet on vuodesta 2000 lähtien järjestänyt ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettavaa erikoissosiaalityöntekijän koulutusta. Se on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Yliopistojen tutkintoasetus 794/2004, 24 ; Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005, 16 ). Koulutuksen lähtökohtana on sosiaalityön ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen ja tutkivaan työotteeseen perustuvan ammattitaidon edistäminen. Koulutus antaa valmiuksia toimintaympäristön muutosten analysointiin sekä sosiaalityön käytännön kehittämiseen tutkimuksen keinoin. Koulutuksen tarve nousee nopeasti muuttuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaalityön erityisosaamisen syventämisen vaateista sekä hyvinvointipalveluiden uudelleen organisoitumisen paineista. Ajankohtaiset muutoshaasteet liittyvät muuttuvaan palvelujärjestelmään, väestön palvelutarpeen muutoksiin, työn organisointiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteissa tapahtuviin muutoksiin. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus vahvistaa sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia toimia sosiaali- ja terveysalan työn kehittäjinä moniammatillisissa verkostoissa eri väestöryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Koulutus on toiminut osaltaan tärkeänä väylänä tohtorikoulutukseen. Erikoissosiaalityöntekijän koulutusta toteutettiin 2015 kaikilla viidellä asetuksen määrittämällä sosiaalityön erikoisalalla: kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, yhteisösosiaalityö ja hyvinvointipalveluiden erikoisala (568/2005). Erikoistumiskoulutus käynnistyi vuoden 2012 alussa Lapsi- ja nuorisosiaalityön erikoisalalla neljännen kerran, Yhteisösosiaalityön erikoisalalla kolmannen kerran ja Hyvinvointipalveluiden erikoisalalla toisen kerran. Vuoden 2013 alussa käynnistyivät neljännen kerran Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalat. Vuonna 2015 meneillään olevissa erikoistumiskoulutuksissa oli yhteensä 96 opiskelijaa: kullakin erikoisalalla 18 opiskelijaa, paitsi hyvinvointipalveluiden erikoisalalla 24 opiskelijaa. Jokaisessa Sosnetin yliopistossa opiskelee 16 opiskelijaa. Koulutuksesta on valmistunut yhteensä 148 lisensiaattia, joista toimintavuoden 2015 aikana valmistui 11 opiskelijaa. Korkeakoulujen lainsäädäntöön 1.1.2015 tehtyjen muutosten mukaan yliopistojen tehtäväksi annettiin erikoistumiskoulutuksen järjestäminen. Samalla erikoistumiskoulutus lisättiin erilliseksi koulutusmuodoksi korkeakoulujen koulutusjärjestelmään. Muutokset tarkoittivat, että jo yli 15 vuoden ajan järjestettyä ja alalla tarpeellisena koettua erikoistumiskoulutusta oli välttämätöntä uudistaa. Erikoistumiskoulutuksen lainsäädännön valmisteluvaiheessa Sosnet suhtautui uudistukseen varauksellisesti, sillä verkostossa pidettiin erityisesti koulutuksen maksullisuutta pulmana sosiaalityöntekijöiden palkkataso huomioiden. Toimintavuonna verkostossa valmisteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kehittämishankerahoituksen (65 400 euroa) turvin uusimuotoinen erikoissosiaalityöntekijän koulutus (70 op) neljällä sosiaalityön erikoisalalla. Uudistuksen yhteydessä tehtiin tiivistä yhteistyöstä työelämän edustajien, ministeriöiden, sosiaalialan osaamiskeskusten, ammattijärjestö Talentian, Suomen yliopistot UNIFI ry:n sekä erikoispsykologikoulutusta toteuttavan Psykonetin kanssa. Sosnetin yliopistojen rehtorit allekirjoittivat erikoistumiskoulutuksen järjestämisen mahdollistavat sopimukset lokakuussa 2015. Yliopistot valmistelivat erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen käynnistämisen mahdollistavat hankehakemukset lokakuussa 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Sosnetin yliopistoille 509 348 euroa erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen toteuttamiseen neljällä sosiaalityön erikoisalalla vuosille 2016 2019. Yksityiskohtainen toimintakertomus erikoistumiskoulutuksen toteuttamisesta vuonna 2015 on tämän toimintakertomuksen liitteenä 1. 7

4 TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ 4.1 Tavoitteet ja toiminnan organisoituminen Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma perustettiin vuonna 1995. Tutkijakoulun perustamisen jälkeen sosiaalityön tutkimus on vahvistunut sekä määrällisesti että laadullisesti. Tohtoriohjelmasta on sen toiminta-aikana valmistunut lähemmäs 60 väitöskirjaa. Valtakunnalliset tohtoriohjelmat päättyivät virallisesti vuoden 2015 lopussa. Mukana ovat kaikki kuusi sosiaalityön koulutusyksikköä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tohtoriohjelmaa koordinoidaan Lapin yliopistossa osana Sosnetin koordinaatiota. Vuosina 2013 2015 johtajana on toiminut professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta ja koordinaattorina Sosnetin koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen. Yliopistojen tohtorikoulutusjärjestelmän muutoksissa Sosnetissa on pidetty tärkeänä jatkaa sosiaalityön valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen ja toimivan verkoston pohjalta. Sosiaalityön tohtorikoulutuksen yhteistyörakennetta koskeva suunnitelma hyväksyttiin Sosnetin johtoryhmän kokouksessa 17.12.2013. Tavoitteeksi asetettiin tarjota korkeatasoista sosiaalityön tohtorikoulutusta, edistää tohtoriopiskelijoiden kansainvälistymistä sekä vahvistaa tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja toisilta oppimista. Yhteistyöllä edistetään sosiaalityön tutkimuksen laatua ja tasoa ja tehostetaan sosiaalityön tohtorikoulutusta, johon on yhteiskunnallisesti merkittävä tarve sosiaalialan ainoana yliopistollisena oppiaineena. Toimintojen läpileikkaaviksi periaatteiksi määriteltiin sosiaalityön tutkimusperustan vahvistaminen sekä kansainvälisyyden tukeminen sosiaalityön tohtorikoulutuksessa. Tohtorikoulutusyhteistyön ohjelmaa on toteutettu johtoryhmän hyväksymän suunnitelman pohjalta. Toiminta koostuu valtakunnallisista seminaareista ja temaattisista työpajoista. Vuosittain järjestetään 1 2 verkkoseminaaria, jotka ovat avoimia kaikille sosiaalityön tohtorikoulutettaville, sekä 1 2 temaattista työpajaa verkoston tohtorikoulutettaville. Verkoston ohjelmaan sisältyvät Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät (helmikuu) sekä sosiaalityön jatko-opiskelijoiden metodologinen kesäkoulu (elokuu). Lisäksi tohtorikoulutusverkoston toiminta sisältää temaattisten pienryhmien toiminnan, joka tukee väitöskirjaprosessien etenemistä ja tutkimuksen ohjausta. Tohtorikoulutusyhteistyötä toteutetaan suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Tapahtumat pyritään toteuttamaan niin, että ainakin osa ohjelmasta olisi englannin kielellä tai useammalla kielellä. Ryhmien toiminta järjestetään tarpeen mukaan niin, että ainakin yksi ryhmä toimisi englannin kielellä. Vieraalla kielellä toimiminen harjoittaa opiskelijoiden kielitaitoa ja madaltaa kynnystä osallistua kansainvälisiin seminaareihin sekä kirjoittaa vieraskielisiä julkaisuja. Samalla käytäntö mahdollistaa ulkomaalaisten jatkokoulutettavien osallistumisen Sosnetin tohtorikoulutusyhteistyöhön. Tohtorikoulutusyhteistyön hallinnollisena elimenä toimii Sosnetin johtoryhmä, jota on täydennetty THL:n edustajalla tohtorikoulutusyhteistyöasioissa. Käytännön yhteistyön suunnittelua tukemaan Sosnetin johtoryhmä nimesi työryhmän, johon kuuluvat Aino Kääriäinen Helsingin yliopistosta, Leo Nyqvist Turun yliopistosta, Anu Muuri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Elina Virokannas Jyväskylän yliopistosta sekä Sosnetin koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen. 4.2 Toiminta vuonna 2015 Tohtorikoulutusyhteistyöhön liittyvä toiminta organisoitiin uudelleen vuonna 2014. Toiminta keskittyi kuitenkin aiempien vuosien tapaan valtakunnalliseen seminaariin, metodologiseen kesäkouluun, pienryhmissä tapahtuvaan tutkimuksen ohjaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja kansainvälistymisen tukemiseen. Sosnet sai kaudelle 2012 2015 kaksi (2) uutta nelivuotista tohtorikoulupaikkaa, jotka jaettiin 8

valtakunnallisessa haussa neljän opiskelijan kesken Helsingin, Jyväskylän, Lapin ja Tampereen yliopistojen tohtorikoulutettaville. Lisäksi mukana oli kaudelta 2010 2013 joitakin tohtorikoulutettavia, joiden kausi oli siirtynyt mm. perhevapaiden vuoksi. Opetusministeriön rahoittamien tutkijakoulupaikkojen lisäksi mukana oli muita muun työn ohessa tai muulla rahoituksella väitöskirjaansa tekeviä tohtorikoulutettavia ns. oheispaikoilla. Yhteensä tohtorikoulutusverkostossa opiskeli vuoden 2015 aikana noin 30 tohtorikoulutettavaa. Vuosille 2014 2017 teemaryhmiksi määriteltiin 1) Viimeistelyryhmä (pitkällä olevien jatkava ryhmä), 2) Social Work Research (jatkava englanninkielinen ryhmä), 3) Lapsi- ja perhesosiaalityö (uusi ryhmä) ja 4) Sosiaalityön menetelmät ja asiantuntijuus (uusi ryhmä). Teemaryhmissä toimii 13 ohjaajaa. Tohtorikoulutusverkoston tapahtumat: Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät 12. 13.2.2015 Turun yliopistossa Tohtorikoulutuksen verkkoseminaari Sosiaalityön tutkimuksen tieteenteoreettiset näkökulmat 27.3.2015 Metodologinen kesäkoulu 18. 19.8.2015 Itä-Suomen yliopistossa Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work -verkoston järjestämä kesäkoulu 17 21.8.2015 Itä- Suomen yliopistossa Kuopiossa Teemaryhmien kokoontumiset (3 4 tapaamista, 4 teemaryhmää) Kansainväliset konferenssimatkat, joiden kustannuksiin tutkijakoulu on osallistunut Tohtoriohjelman kansainvälistymisen tukea myönnettiin vuoden 2015 aikana kuudelle tohtorikoulutettavalle kansainvälisten seminaarien ja konferenssien matka- ja majoituskustannuksiin. Tohtorikouluohjelma on ollut mukana tukemassa Sosnetin Kiina-yhteistyötä. Vuonna 2015 tohtoriohjelmasta valmistui seitsemän väitoskirjaa: Maija Jäppinen, Tarja Juvonen ja Laura Yliruka Helsingin yliopistosta, Maija Mänttäri-van der Kuip, Johanna Hietamäki ja Kaisa Haapakoski Jyväskylän yliopistosta ja Hanna Kiuru Turun yliopistosta. Kaikkiaan sosiaalityön väitöskirjoja valmistui 18 vuonna 2015. Eurooppalainen sosiaalityön tutkimuksen järjestö ESWRA palkitsi Maija Mänttäri-van der Kuipin artikkelin parhaana eurooppalaisena sosiaalityön väitöskirja-artikkelina. 4.3 The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toiminta Sosnet tukee tohtorikoulutettavien kansainvälistymistä myös osallistumalla The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toimintaan. NBSW on seitsemän maan ja 28 yliopiston ja tutkimuslaitoksen tutkijakoulutusyhteistyötä tekevä verkosto, jota Nordforsk rahoitti vuosina 2009 2013. Verkostoa koordinoi ko. aikana Sosnet. Verkosto on jatkanut toimintaan rahoituksen päättymisen jälkeen ja etsinyt uusia rahoitusmahdollisuuksia. Vuosina 2009 2013 verkosto järjesti vuosittain sosiaalityön teoriaa käsittelevän kesäkoulun ja tutkijaseminaarin. Yliopistot tarjosivat myös omia englanninkielisiä jatkokoulutusseminaarejaan verkoston käyttöön. Toiminnot ovat olleet merkityksellisiä sosiaalityön tohtoriopiskelijoille Pohjoismaissa ja Baltiassa tarjoamalla mahdollisuuden kansainvälistymiseen lähellä kotia. Vuosittain toteutettu kesäkoulu on koettu tärkeäksi. Jatkossa tohtorikoulutusverkoston toimintaa suunnattaneen myös tutkimusyhteistyöhön. Vuosina 2014 2015 verkoston toimintaa on toteutettu kesäkouluina, joihin on haettu erillinen rahoitus. NBSW-verkoston koordinoinnista vastaa Aalborgin yliopisto. Verkoston seitsemäs kesäkoulu järjestettiin Kuopiossa teemalla Connecting the Global and Local: The Challenge for Social Work Research 17. 21.8.2015. Kesäkoulussa oli yhteensä 12 osallistujaa. Palautteen perusteella osallistuvat olivat tyytyväisiä kesäkoulun ohjelman sisältöihin ja järjestelyihin. Vuoden 2016 kesäkoulu päätettiin pitää Virossa teemalla Practice Research. Järjestelyistä vastaavat Viron ohella Norja. 9

5 VERKOSTON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Sosnetissa on panostettu kansainvälistymisen kehittämiseen kaikilla sen toiminta- ja tehtäväalueilla. Vuonna 2013 Sosnet teki merkittävän yhteistyöavauksen kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin kanssa. Aloite yhteistyölle tuli vuonna 2012 Kiinasta, jossa laajasta ja korkeatasoisesta yhteiskuntatieteellisestä koulutuksesta huolimatta ei ole toistaiseksi vielä sosiaalityön oppiaineen omaa tohtorikoulutusta. Yhteiskumppani pitää suomalaista sosiaalityön tutkimusta ja koulutusta korkeatasoisena, ja on siksi kiinnostunut kehittämään yhteistyötä erityisesti tohtorikoulutuksessa. Sosnetin yliopistojen ja GSCASS:n rehtorit allekirjoittivat yhteistyösopimuksen keväällä 2013. Yhteistyösopimus kattaa 1) akateemiset seminaarit ja konferenssit, 2) vierailevat professorit, 3) tohtorikoulutuksen ja siihen liittyvän opiskelijavaihdon, 4) maisterin tutkintoon sisältyvät opiskelijavaihdot ja 5) tutkimusyhteistyön. Verkosto toteutti vuosina 2013 2015 Kiina-yhteistyötä vahvistavan hankkeen Finnish-Chinese collaboration for Doctoral Studies in Social Work (FCSW). Hankkeen tarkoituksena oli sosiaalityön koulutuksen, erityisesti tohtorikoulutuksen vahvistaminen Kiinassa sekä suomalaisen tohtorikoulutuksen kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen. Tarkoituksena on luoda yhteinen vertailevaa tutkimusta painottava opintokokonaisuus. Hankkeessa järjestettiin kaksi intensiiviseminaaria: ensimmäinen intensiiviseminaari 20. 27.9.2014 Helsingissä ja toinen intensiiviseminaari 2. 9.5.2015 Pekingissä. Seminaareihin osallistui suomalaisia ja kiinalaisia tohtorikoulutettavia ja professoreita. Pekingin vierailun aikana neuvoteltiin ja sovittiin yhteistyön jatkosta. CIMO:n rahoittama kaksivuotinen hanke päättyi marraskuussa 2015. Sosnet valmisteli käynnistyneen yhteistyön jatkoksi uuden yhteistyöhankkeen Sustainable Societal Development regulatory framework and social work in China and Finland, jonka päämääränä on syventää ymmärrystä sosiaalityötä koskevien lakien ja käytänteiden välisestä suhteesta Suomen yrittäessä ylläpitää kestävää yhteiskunnallista kehitystä ja Kiinan rakentaessa sosiaaliturvajärjestelmää kestävän yhteiskunnallisen kehityksen pilariksi. Hanke on sosiaalityön ja oikeustieteiden yhteishanke. Koordinaattorina toimii Lapin yliopisto, jonka ohella yhteistyökumppaneina ovat Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot. Kiinalaisina yhteiskumppanina ovat Fudanin yliopisto (Shanghai) ja Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences (Peking). Hanke sai marraskuussa 2015 myönteisen rahoituspäätöksen (43 363 euroa) CIMO:n Aasia-ohjelmasta. Hanke mahdollistaa tutkija- ja professorivaihdon Suomen ja Kiinan välillä. Yksi Kiina-yhteistyön tavoitteista on, että GSCASS:sta valmistuneita maistereita hakeutuu suomalaisiin yliopistoihin suorittamaan tohtorin tutkintoa. Vuonna 2014 Jyväskylän yliopistoon ja vuonna 2015 Helsingin yliopistoon valittiin suorittamaan tohtorin tutkintoa GSCASS:sta valmistunut sosiaalityön jatko-opiskelija. Tohtorikoulutettavat osallistuvat Sosnetin tohtorikoulutusyhteistyöhön. Sosnetin kansainvälisen toiminnan toinen keskeinen ulottuvuus painottui myös tohtorikoulutukseen. The Nordic Baltic Doctoral Network in Social Work -tohtorikoulutusverkoston hankerahoitus päättyi vuonna 2013. Verkosto on järjestänyt edelleen vuosittain kesäkoulun, joka pidettiin vuonna 2015 Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Lisää verkoston toiminnasta luvussa 4.3. Sosnetin edustajia osallistuu pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan sekä yhteisten verkostojen työskentelyyn. Sosnetilla on edustukset kansainvälisissä sosiaalityön koulujen verkostoissa: Anna Metteri Tampereen yliopistosta toimii pohjoismaisten sosiaalityön koulujen järjestön NASSW:n puheenjohtajana. Hänen varajäsenenään toimii Anu-Riina Svenlin Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta. NASSW:n puheenjohtajuuden myötä Anna Metteri on myös kansainvälisen sosiaalityön koulujen järjestön IASSW:n hallituksen jäsen. Professori Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta on eurooppalaisen sosiaalityön koulujen järjestön EASSW:n hallituksen jäsen. Professori Mirja Satka on toiminut The European Social Work Research Associationin (ESWRA) hallituksen jäsenenä. Vuoden 2015 aikana Sosnetissa jatkettiin työskentelyä kansainvälisen toiminnan työvaliokunnassa, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Työvaliokunnan tehtäviin kuuluu: Sosnetin kansainvälisten yhteyksien rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen Yhteistyö sosiaalityön koulutuksen kansainvälisissä järjestöissä 10

Laitosten kansainvälisten yhteyksien kokoaminen ja hyödyntäminen valtakunnallisesti Kansainvälisten tutkimushankkeiden suunnittelu Yhteistyö sosiaalityöntekijän kelpoisuuskoetyöryhmän kanssa (kuvattu luvussa 2 Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen) Englanninkielisen oppimateriaalin suunnittelu (kuvattu luvussa 5.5 Sosnetin verkko-opetuksen arviointi ja kehittäminen). Kansainvälinen yhteistyö kiinnittyy Sosnetissa vahvasti jatkokoulutukseen ja tutkimukseen. Työvaliokunnan linjauksen mukaisesti yksiköt tekevät systemaattisesti yhteistyötä siinä, että kansainväliset vierailijat ovat muiden yksiköiden tiedossa. Verkostossa laaditaan tiedotteita pari kertaa vuodessa kansainvälisistä kysymyksistä ja pohditaan myös muita tapoja ja muotoja levittää tietoa eri yksiköihin. Työvaliokunnan puheenjohtaja Anna Metteri vastaa yliopistoihin lähetettävistä tiedotteista. Yksi keskeinen yhteistyön alue on sopia yksiköiden kesken työnjaosta kansainvälisissä järjestöissä (NASSW, IASSW, EASSW). Sosnetin kansainvälisen yhteistyön työvaliokunnassa on valmisteltu maahanmuuttajataustaisten sosiaalityön opiskelijoiden rekrytoinnin helpottamista sosiaalityön koulutukseen. Taustalla on havainto siitä, että ammattikorkeakouluissa on kohtuullisen runsaasti maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, mutta yliopistoissa ei. Kyseeseen tulisi suomenkielinen koulutus, mutta siinä olisi sosiaalityön opetuksen rinnalla myös suomen kielen opetusta. Silloin kielitaidon taso koulutuksen alkaessa ei olisi samalla tavalla kynnyskysymys kuin esimerkiksi pääsykokeen kautta sisään pyrkivillä on. Esimerkiksi Kanadassa ja Ruotsissa on varattu sosiaalityön koulutukseen aloituspaikkoja eri väestöryhmille. Sosnetissa on päätetty selvittää asian eteenpäin viemistä ensisijaisesti hankkeena (esim. ESR-hanke), jossa selvitettäisiin aihetta ja toteutettaisiin räätälöity koulutuskokonaisuus ko. kohderyhmälle. Mukana voisi olla myös koulutuksen markkinointikysymysten työstämistä. Mahdollisen hankevalmistelun ohella asiaa viedään eteenpäin tiedekunnissa osana perusvalintojen kehittämistä. Kyse ei ole vain sosiaalityön koulutuksesta, vaan sitä kannattaisi selvittää laajemminkin. Esimerkiksi psykologikoulutuksessa voisi olla vastaavaa kiinnostusta. 11

6 VERKKO-OPETUS 6.1 Sosnetin verkko-opetuksen tausta ja toteuttaminen Sosnetin verkko-opetuksen yhteistyöperusta luotiin Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) hankemäärärahan turvin vuosina 2001 2006. Hankerahoituksen päätyttyä yliopistot ovat jatkaneet aktiivisesti sosiaalityön verkko-opetusyhteistyötä. Yksiköt tarjoavat vuosittain verkkokursseja valtakunnalliseen opetustarjontaan ja ovat toteuttaneet vuonna 2008 aloitettua Sosiaalityön johtamisen, hallinnon ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen opintokokonaisuutta (25 35 op). Sosnetin verkko-opetusta on toteutettu eri oppimisympäristöissä. Verkkokurssit toteutetaan pääsääntöisesti sen yliopiston oppimisympäristössä, joka toimii kurssin vastuuyliopistona. Näin ollen kursseja on toteutettu Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen Moodle-ympäristöissä ja Lapin sekä Jyväskylän yliopiston Optima-ympäristössä. Haka-kirjautuminen mahdollistaa opiskelijoiden kirjautumisen eri yliopistojen ympäristöihin. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen erikoisalojen oppimisympäristöt sijaitsevat Itä-Suomen, Turun ja Tampereen alustoilla ja tohtorikoulutusverkoston ympäristö on Itä-Suomen yliopiston Moodlessa. Näiden lisäksi kursseilla on hyödynnetty monikanavaisuutta, esimerkiksi sosiaalista mediaa. Sosnetin koulutuspäällikkö, työvaliokunnan puheenjohtaja ja verkko-opetuksen koordinaattori valmistelevat työvaliokunnan kokoukset. Vuonna 2015 työvaliokunta piti kuusi verkkovälitteistä kokousta. Työvaliokunnan työskentelyssä puheenjohtajuus siirtyi syksyllä 2015 Lapin yliopistosta Turun yliopistoon. Vuoden 2015 työskentelyssä keskeisinä olivat opetustarjontaan liittyvä valmistelu, verkko-opetuksen kehittäminen, opetusyhteistyön tiivistäminen, tiedonvälitys eri yliopistojen oppimisympäristöjen kehittämisestä, verkkovälitteisten pedashop-tilaisuuksien järjestäminen ja uusien kurssien valmistelu. Verkko-opetukseen liittyvä kehittämistyö on keskittynyt erityisesti uusien verkkokurssien luomiseen ja niiden sisällölliseen päivittämiseen. Vuonna 2015 on jatkettu verkkovälitteisyyden kehittämistä erityisesti kurssialueiden päivittämisessä, pedagogisen tuen tarjoamisessa, hyvien käytäntöjen tarkastelussa (esim. pedashop-tapahtumat) ja valtakunnallisten kurssien riittävän tarjonnan turvaamisessa. Sosnetin verkkosivuilla on Soppi-sivusto, josta löytyvät kaikki valtakunnalliseen verkko-opetukseen liittyvät tiedot. Kursseille ilmoittautumisessa käytetään webropol-lomaketta, joka on sujuvoittanut valtakunnallista kursseille ilmoittautumisesta. Soppi-sivustolla on tarjolla myös oppimateriaaleja ja pedagogista tukea niin opettajille kuin opiskelijoille. Lisäksi käytössä on Facebook-ryhmä Sosiaalityön koulutuksen pedafoorumi/sosnet, jossa vuoden 2015 lopussa oli 44 jäsentä (vuoden 2014 lopussa 26). Jäseninä on pääasiassa opetus- ja tutkimustyössä olevia verkoston kaikista yliopistoista. Vuonna 2015 järjestettiin yhteistyössä Yunetin ja avoimen yliopiston kanssa Lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen sivuainekokonaisuudesta verkko-opintojakso. Lisäksi Helsingin yliopiston avoimella yliopistolla on ollut mahdollisuus hyödyntää Asiakastyön dokumentointi sosiaalityössä -materiaalia ja erikseen sovittuna perusopintojen luentomateriaalia on hyödynnetty avoimissa yliopistoissa (Helsinki, Pori, Itä-Suomi). Valtakunnallisista verkkokursseista opintojakso Sosiaali- ja terveysjohtamisen perusteet toteutettiin Itä-Suomen avoimen yliopiston Moodle-alustalla yhteisenä opetuksena avoimen ja eri laitosten välillä ja lukuvuonna 2014 2015 se oli tarjolla myös erikoistumiskoulutuksen opiskelijoille. Esimerkkeinä yhteisesti tuotetuista ja yhteistoiminnallisista oppimista edistävistä materiaaleista ovat Lapin yliopistossa tuotettu Sosiaaliturvan historia -verkkokurssin materiaalit, Helsingin yliopistossa tuotettu materiaali Asiakastyön dokumentoinnista Helsingin yliopiston Moodlessa ja perusopintojen, erityisesti peruskurssin materiaali, joka sijaitsee Itä-Suomen yliopiston Moodlessa. Peruskurssin materiaali sisälsi vuoden 2015 lopussa 11 luentotallennetta, joita on hyödynnetty opetuksessa Itä-Suomen, Lapin, Helsingin ja Tampereen yliopistojen opetuksessa. Lisäksi yksittäisiä luentotallenteita on luennoitsijoiden luvalla ollut käytössä avoimessa yliopistossa. 12

Englanninkielisen materiaalipankin valmiit osiot on julkaistu Soppi-oppimisympäristössä. Materiaalipankin työstämistä jatketaan edelleen. Vuonna 2015 valmisteltiin lukuvuodelle 2015 2016 uusia verkkokursseja. Valmistelussa oli Lähisuhdeväkivalta ja sen ammatillinen kohtaaminen (Turun yliopisto), Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat (Tampereen yliopisto) ja Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (Turun yliopisto). Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia -opintojaksolla jatkettiin opetusyhteistyötä KRIS-Tampere ry:n kanssa. Romanit etnisenä vähemmistönä Euroopassa -opintojaksolla yhteistyötä tehtiin Lounais-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan kanssa. Verkko-opetuksen koordinaatiovastaavana toimi Itä-Suomen yliopistosta yliopisto-opettaja YTM Mari Suonio, joka työskenteli 50 % työpanoksella osallistuen koordinoinnin ja kehittämisen ohella myös valtakunnalliseen opetukseen. Koordinaattorin tehtävinä ovat mm.: Valtakunnallisesti toteutettavien verkkokurssien järjestämisen koordinointi Pedagoginen ja tekninen tuki opettajille valtakunnallisilla kursseilla Opetuksen kehittäminen Verkko-opetuksen työvaliokunnan kokousten valmistelu, esittelijänä ja sihteerinä toimiminen Verkkovälitteiseen ja sulautuvaan opetukseen liittyvien tapahtumien (Pedashop) koordinointi ja järjestelyt Sosnetin koordinoimien Verkko-ympäristöjen ylläpito eri yliopistojen verkko-oppimisalustoilla Viestintätehtävät ja Soppi-sivuston ylläpito. 6.2 Verkko-opetustarjonta ja suoritetut opintopisteet lukuvuonna 2014 2015 Yksiköt ovat sitoutuneet opettamaan vähintään yhden kurssin Sosnetin valtakunnallisessa verkkoopetuksessa lukuvuosittain. Lisäksi yksiköt ovat sitoutuneet osoittamaan opettajien työpanosta kursseihin. Kalenterivuoden 2015 aikana Sosnet tarjosi sosiaalityön perustutkinnon eri opintovaiheiden perus- ja jatkoopiskelijoille yhteensä 10 kurssia. Lukuvuoden 2014 2015 aikana toteutettiin 10 kurssia, joista yksi oli englanninkielinen ja kolme kurssia oli osa Sosnetin tuottamaan Sosiaalityön johtaminen, hallinto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen -opintokokonaisuuden tarjontaa. Kalenterivuoden aikana kursseja oli tarjolla yhteensä 50 opintopistettä. Lisäksi Sosiaali- ja terveysjohtamisen perusteet -opintojakso oli tarjolla erikoistumiskoulutuksen opiskelijoille kesäopintoina. Kurssi-ilmoittautumisten määrä on edellisten vuosien lisääntymisen jälkeen vakiintunut. Tarjonnassa olevat kurssit ovat järjestävissä yliopistoissa pääosin osa tutkintorakennetta. Lisäksi kursseja on kehitetty niin, että kursseille on voitu valita enemmän opiskelijoita. Lukuvuoden sykli on muotoutunut viime vuosina niin, että valtakunnallisten verkkokurssien tarjonta painottuu kevätlukukaudelle. Lukuvuonna 2014 2015 Sosnetin tarjoaman verkkokurssin suoritti noin 540 opiskelijaa ja opintopisteitä kertyi yhteensä 2730 (lukuvuonna 2013 2014 kokonaispistemäärä oli 3045). Oheisessa taulukossa on eritelty kursseittain ja yliopistoittain opiskelijoiden suorittamat opintopisteet, jotka vaihtelevat yliopistoittain useasta tekijästä johtuen. Yliopistojen opiskelijamäärät ylipäänsä vaihtelevat, jonka ohella verkkoopetuksen kysyntään ja suoritettuihin opintopisteisiin vaikuttaa, kuinka monta kurssia ko. yliopisto tarjoaa yhteiseen opetukseen ja onko tarjolla olevat kurssit pakollinen osa opiskelijoiden tutkintoa. Pääpiirteittäin opiskelijamäärät ovat kuitenkin suhteessa yliopistojen yhteisen opetuksen panostukseen. Opintosuorituksia kertyi hiukan vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna, koska kursseja oli tarjolla vähemmän. Lisäksi Muutosjohtaminen sosiaalityössä, Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö ja Rikosseuraamukset -kursseille osallistui vähemmän opiskelijoita kuin aiemmin. Ko. kurssit ovat olleet tarjonnassa jo useamman lukuvuoden. 13

Kurssin nimi, tuottajayliopisto ja suoritetut opintopisteet yliopistoittain HY UEF JY LaY Tay TY YHT. 1 Muutosjohtaminen sosiaalityössä (5 op, LaY) 20 55 35 320 25 15 470 2 Lasten oikeudet ja osallistuminen (5 op, JY) 15 50 10 45 35 40 195 3 Lapsi-, perhe- ja holhousoikeus (5 op, ISY) 15 230 15 50 65 30 405 4 Romanit etnisenä vähemmistönä Euroopassa (3-5 op, TY) 15 50 10 40 25 130 270 5 Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus (5 op, TaY) 0 50 10 5 45 0 110 6 Osaamisen johtaminen ja asiantuntijuuden kehittäminen (5 op, HY) 95 55 30 15 40 15 250 7 Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö (5 op, ISY) 20 240 15 55 20 45 395 8 Rikosseuraamukset - asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia (5/3 op, 20 90 55 90 150 50 455 TaY) 9 Social Work Action - mediavälitteisen rakenteellisen sosiaalityön teoria ja toiminta 5 15 10 20 5 5 60 (5 op, LaY) 10 Social Work in Health Settings (5 op, ISY) 5 80 0 0 20 15 120 YHTEENSÄ 210 915 190 640 430 345 2730 Lisäksi Itä-Suomen ja Lapin yliopistoissa on hyödynnetty Lapin yliopiston tuottamaa Sosiaaliturvan historia - verkkomateriaalia (2 op), jota on käyttänyt yhteensä noin 80 opiskelijaa. Verkossa olevana oppimateriaalina tarjolla on ollut Helsingin yliopiston tuottama Asiakastyön dokumentointi -verkkokurssi, jota on käyttänyt noin 40 opiskelijaa. Opintomateriaali on ollut käytössä Itä-Suomen yliopistossa aineopintojen käytännön opetuksessa. Perusopintojen, erityisesti peruskurssin materiaali on ollut käytössä Itä-Suomen, Helsingin, Lapin ja Tampereen yliopistoissa, joissa materiaaleja on hyödyntänyt reilut 200 peruskurssin opiskelijaa. Opiskelijoiden opintosuoritukset kyseisistä materiaaleista eivät ole mukana tässä Sosnetin verkkoopetuksen tilastoinnissa, mutta kaikki peruskurssia tai johdantokurssia suorittaneilla opiskelijoilla materiaali on ollut osana opintoja. Sosnetin verkkokurssien toimintaperiaatteena on alusta lähtien ollut sosiaalityön oppiaineiden yhteistoiminta. Verkkokursseille on haettu opettajia eri yliopistojen opettajista, tutkijoista ja jatko-opiskelijoista. Yliopistoissa meneillään olevissa muutoksissa oppiaineiden henkilökunnan työmäärät ja käytettävissä olevat resurssit ovat niukentuneet, mistä johtuen opettajien saaminen kursseille on haastavaa. Verkko-opetuksen laadun ja kehittämisen kannalta on painotettu sitä, että opettajana työskentelyn tulee sisältyä työaikasuunnitelmiin myös yhteisen valtakunnallisen opetuksen osalta. Lisäksi on selkeytetty valtakunnallisten verkkokurssien paikkaa tutkintorakenteessa. Lukuvuoden 2014 2015 aikana opettajien määrä johtuu esimerkiksi siitä, että Rikosseuraamukset-kurssilla yliopistokohtainen opettaja huolehtii kurssin arvioinnin oman yliopiston opiskelijoiden osalta. Lisäksi määrää nostaa Muutosjohtaminen sosiaalityössä -kurssin opettajien määrä ja työn jakaminen Lapin yliopistossa. Muiden kuin vastuuopettajien määrät jakautuivat seuraavasti: 1 opettaja Helsingin yliopistosta 1 opettajaa Itä-Suomen yliopistosta 4 opettajaa Jyväskylän yliopistosta 7 opettajaa Lapin yliopistosta 3 opettajaa Tampereen yliopistosta 2 opettaja Turun yliopistosta Lisäksi verkko-opetuksen koordinaattori on toiminut osassa kursseista opettajan apuna esimerkiksi ryhmätehtävien seuraamisessa, arvioinnissa sekä kurssin etenemisen varmistamisessa. 6.3 Johtamisopintojen kehittäminen Sosnetissa käynnistyi vuonna 2008 Sosiaalityön johtaminen, hallinto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen - opintokokonaisuuden (25 35 op) verkko-opinnot. Opintokokonaisuuden tuottamisen taustalla oli opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, joka esitti johtamiskoulutuksen lisäämistä kaikkiin 14

sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tämän jälkeenkin korostanut sosiaalityön koulutuksen johtamiseen liittyviä opintoja. Opintokokonaisuuden merkitys sosiaalityön pääaineopiskelijoille on kiistaton. Lukuvuonna 2014 2015 johtamisopinnoista tarjonnassa oli 10 opintopistettä. Erikoistumiskoulutuksen opiskelijat suorittivat yhden kurssin Sosnetin tarjoamista johtamisen opinnoista. Lukuvuonna 2015 2016 tarjonnassa on 15 opintopistettä. 6.4 Sosnetin verkko-opetuksen kehittäminen Sosnet on tarjonnut valtakunnallista verkko-opetusta vuodesta 2004 alkaen. Kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota siihen, että kurssitarjonta olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja saadut synergiaedut mahdollisimman suuret. Vuonna 2015 verkko-opetuksen kehittämistyö keskittyi erityisesti olemassa olevien kurssien päivittämiseen ja uusien kurssien valmisteluun. Vuoden aikana selvitettiin myös esimerkiksi kesäopintojen mahdollisuutta valtakunnallisessa tarjonnassa. Lisäksi vietiin aikaisemmin aloitettuja kehittämishankkeita eteenpäin. Sosiaalityön pedashop -tilaisuuksia järjestettiin kolme ja niiden paikka on vakiintunut valtakunnallisessa toiminnassa. Tilaisuuksissa oli verkkovälitteisesti osallistujia jokaisesta yliopistosta ja osallistujamäärä vaihteli 15 40 välillä. Ne striimattiin myös verkkoon ja kussakin oli muutamia etäseuraajia. Lisäksi tilaisuuksista on materiaaleja Soppi-sivustolla. Palaute tilaisuuksista on ollut positiivista ja ne ovat rohkaisseet kokeilemaan oman opetuksen monimuotoistamista. Tilaisuuksissa oli aiheina esimerkiksi verkkotyökalut, käytännönopetus ja monitieteisyys. 15

7 VERKOSTON TUTKIMUSYHTEISTYÖ Sosnetissa toimivat yliopistot ovat tiivistäneet yhteistyötä myös tutkimuksessa. Vuonna 2010 laadittiin sosiaalityön valtakunnallinen tutkimusohjelma (Forssén ym. 2010), jota pidettiin tärkeänä sosiaalityön tutkimuksen profiloimiseksi, tutkimuksen katvealueiden paikantamiseksi sekä alan tutkimusrahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tutkimusohjelmassa paikannetaan sosiaalityön tutkimuksen tarpeita ja teemaalueita sekä otetaan kantaa siihen, mitä sosiaalityössä tulisi tutkia ja mihin tutkimusta suunnata. Tavoitteena on, että ohjelma toimisi sosiaalityön tutkimusta ohjaavana ja kehittävänä tukena tutkimuksen rahoittajien suuntaan. Tarkoituksena on ajankohtaistaa tutkimusohjelma sote-uudistuksen yhteydessä vastaamaan sosiaalihuollon tietotarpeita. Tutkimusohjelma löytyy Sosnetin verkkosivuilta ja se on tarkoitus päivittää lähivuosina. Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa nostettiin esille sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen vahvistaminen ja erityisesti vaikuttavuustutkimuksen lisääminen. Hallitusohjelmassa sosiaalihuollon tutkimusta sekä EVOtutkimus- ja -koulutusrahoitusta uudistetaan osana palvelujärjestelmän uudistamista. Tämän edistämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö teetti vuonna 2013 selvityksen sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen erityisvaltionosuuden toteuttamisesta (Kananoja 2013). Alan tutkimusta vahvistetaan valtakunnallisesti. Sosnetissa on tehty sosiaalityön koulutuksen kehittämistyötä ja yliopistoyksiköiden yhteyteen on perustettu opetus- ja tutkimuskeskuksia opetusministeriön työryhmän esityksen mukaisesti (ks. Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta 2007). Keskukset ovat tarpeellisia vahvistamaan alueilla tehtävää käytäntöihin kiinnittyvää tutkimusta. Kukin sosiaalityön yliopistoyksikkö on laatinut suunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiin tutkimusrakenteisiin valmistautumisesta sekä työstänyt alueellista tutkimusohjelmaa huomioiden erityisesti sosiaalialan toimijatahojen tiedontarpeet ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten rajapintojen tutkimustarpeet sote-uudistuksessa. Kuluvan vuoden aikana Sosnet on valmistellut yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa sosiaalialan osaamisen ennakointihanketta (SOTENNA II). Hanke on jatkoa vuosina 2003 2005 toteutetulle Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeelle (SOTENNA). Hankkeen valmistelussa ovat olleet mukana sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto, toisen asteen sote-verkoston toimijat sekä edustajia sosiaalialan työntekijä- ja työnantajaverkostosta, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset nostavat esille uudella tavalla laadullisen ennakointitiedon tarpeen: minkälaisia sosiaalialan osaajia tuleva yhteiskunta tarvitsee, jotta on mahdollista vastata kansalaisten ja asiakkaiden tarpeisiin sekä palvelurakenteiden tuottamiin haasteisiin. Sosiaalihuollon tehtävä- ja koulutusrakenteiden kehittämistyötä on tarkoitus jatkaa käynnistämällä SOTENNA II -hanke, jossa jäsennetään lähihoitajan, sosionomin (AMK) ja sosiaalityöntekijän koulutuksen suorittaneiden osaamista sekä sitä, miten kansalaisten tarpeisiin vastataan koulutusten tuottamalla osaamisella. Hankkeessa kysytään, miten nykyinen koulutusrakenne ja tutkintojen tuottama osaaminen vastaavat palvelujärjestelmän tarpeisiin. Kysymys on tulevien tehtävärakenteiden ja työtehtävien ennakoinnista ja osaamisen hyödyntämisestä. Hankkeen rahoitusvaihtoehtoja selvitettiin vuoden 2015 aikana. DIAK laati verkostossa tehdyn yhteistyön pohjalta tutkimusrahoitushankehakemuksen Kunnallisalan kehittämissäätiöön, mutta hanke ei valitettavasti saanut rahoitusta. Verkoston tutkimusyhteistyön edistämisestä vastaa tutkimusyhteistyön työvaliokunta. Työvaliokunnan sihteerinä toimii Sosnetin koulutuspäällikkö. Työvaliokunnan tehtäviä ovat yhteisten tutkimushankkeiden suunnittelu ja rakentaminen, sosiaalityön tutkimustoiminnan kokoaminen ja valtakunnallisen tutkimuskokonaisuuden jäsentäminen ja sosiaalityön valtakunnallisen tutkimusohjelman valmistelu. Lisäksi toimitaan muiden tahojen (mm. osaamiskeskusjohtajat) kanssa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan sosiaalityön tutkimuksen edistämiseksi mm. EVO-rahoituksen kautta. Yhteistyö sosiaalityön tutkimuksen seuran kanssa on ollut luontevaa ja tarpeellista erityisesti tieteellisten julkaisujen luokitukseen liittyvässä työssä. 16

8 VERKOSTON ORGANISAATIO JA TAPAHTUMAT VUONNA 2015 8.1 Johtoryhmä Yliopistoverkoston toimintaa ohjaa johtoryhmä, jossa on edustus jokaisesta sosiaalityön koulutusyksiköstä. Johtoryhmän rooli ja tehtävät yliopistoverkostossa ovat: yliopistoverkoston toiminnan kehittämisestä vastaaminen (yleiset periaatteet ja käytännöt) sekä budjettivastuu esitysten valmistelu yliopistojen hallintoon yhteydenpito eri sidosryhmiin asiantuntijalausuntojen antaminen peruskoulutuksen yhteisten osa-alueiden kehittäminen erikoissosiaalityöntekijän koulutusta koskeva jatkosuunnittelu, toimeenpano, valtakunnallinen opiskelijavalinta, resurssien allokointi, toiminnan seuranta ja arviointi valtakunnallisen sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tohtorinkoulutusohjelman resurssien allokointi, opiskelijavalinta, toiminnan suunnittelu, seuranta ja arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja ja tohtoriohjelman johtaja osallistuivat päättävinä jäseninä johtoryhmään tohtorikoulutusta käsittelevien asioiden osalta. Johtoryhmään kuuluvat läsnäolo- ja puheoikeudella erikoistumiskoulutuksen edustajana varsinainen jäsen ja varajäsen. Johtoryhmän esittelijänä ja sihteerinä toimii verkoston koulutuspäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta ja varapuheenjohtajana professori Marjo Kuronen Jyväskylän yliopistosta 31.7.2015 saakka. Tämän jälkeen Marjo Kuronen aloitti puheenjohtajana ja varapuheenjohtajaksi valittiin professori Arja Jokinen Tampereen yliopistosta. Johtoryhmän sihteerinä ja esittelijänä toimi verkoston koulutuspäällikkö YTM Sanna Lähteinen. Sosnetin johtoryhmässä toimivat vuonna 2015 seuraavat henkilöt: Yliopisto Jäsen Varajäsen HY Timo Harrikari 31.7. saakka Mirja Satka Marjaana Seppänen 1.8. alkaen Ruotsinkielinen koulutus Ilse Julkunen 31.7. saakka Helena Blomberg-Kroll 1.8.2015 alkaen Helena Blomberg-Kroll 31.7. saakka Ilse Julkunen 1.8. alkaen UEF Juha Hämäläinen 13.9. saakka, Riitta Vornanen 13.9. saakka puheenjohtaja ja tohtoriohjelman johtaja Sari Rissanen 14.9. alkaen Riitta Vornanen 14.9. alkaen JY Marjo Kuronen, varapuheenjohtaja 31.7. Aila-Leena Matthies saakka ja puheenjohtaja 1.8. alkaen LaY Anneli Pohjola, Merja Laitinen verkoston koordinaatiovastaava TaY Arja Jokinen Tarja Pösö 31.7.2015 saakka varapuheenjohtaja 1.8. alkaen Timo Harrikari 1.8. alkaen TY Katja Forssén Leo Nyqvist Tutkijakouluasioissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, laajennettu Anu Muuri kokoonpano: Erikoistumiskoulutuksen edustajina Marketta Rajavaara 25.8. saakka Kati Närhi 26.8.2015 alkaen 17 Riitta Vornanen 25.8. saakka 1. varajäsen Marketta Rajavaara 26.8. alkaen 2. varajäsen Riitta Vornanen 26.8. alkaen

Sosnetin johtoryhmä kokoontui 12 kertaa, joista kuusi pidettiin kasvokkaisina kokouksina ja loput kuusi puhelinkokouksina. Kasvokkaiset kokoukset pidettiin kevätseminaarin ja muiden yhteisten kokouksien yhteydessä. Vuoden aikana johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita: Verkoston toimintakertomus vuodelta 2014 ja toimintasuunnitelmaa vuosille 2015 2018 Verkoston toteutuneet kustannukset vuodelta 2014 Tohtoriohjelman toteutuneet kustannukset vuodelta 2014 ja taloussuunnitelma vuodelle 2015 Tohtorikoulutusyhteistyön suunnittelu ja tilannekatsaus ja kansainvälinen yhteistyö Erikoistumiskoulutuksen uudistuksen valmistelu Valtakunnallisen verkko-opetuksen toteutus lukuvuonna 2015 2016 Sosiaalityön koulutuksen profilointi ja kehittäminen Sosnetin lausuntojen valmistelu Johtoryhmän ja työvaliokuntien jäsenten nimeäminen. 8.2 Työvaliokunnat Johtoryhmän ohella verkoston asioita valmistellaan työvaliokunnissa, joita ovat peruskoulutus, erikoistumiskoulutus, verkko-opetus, kansainvälinen yhteistyö ja tutkimusyhteistyö. Työvaliokunnat raportoivat toiminnastaan Sosnetin johtoryhmälle. Työvaliokuntien puheenjohtajat osallistuvat tarvittaessa vierailevina asiantuntijoina johtoryhmän kokouksiin. Työvaliokunnat hyödyntävät toiminnassaan monipuolisesti video- ja puhelinkokouksia sekä Moodle-oppimisympäristöä. Ne voivat myös tarvittaessa työskennellä yhdessä siltä osin kuin työstettävät asiat ovat yhteisiä. Työvaliokuntien esittelijänä ja sihteerinä toimi Sosnetin koulutuspäällikkö YTM Sanna Lähteinen lukuun ottamatta verkko-opetuksen työvaliokuntaa, jonka esittelijänä ja sihteerinä toimi Sosnetin verkkoopetuksen koordinaattorina toimiva yliopisto-opettaja YTM Mari Suonio Itä-Suomen yliopistosta. Peruskoulutusyhteistyön työvaliokunta Peruskoulutuksen työvaliokunnan jäseniä olivat Erja Saurama (31.7. saakka) ja Kaija Hänninen (1.8. alkaen) Helsingin yliopistosta, Raija Väisänen (31.7. saakka) ja Taru Kekoni (1.8. alkaen) Itä-Suomen yliopistosta, Jorma Hänninen (31.7. saakka) ja Suvi Krok (1.8. alkaen) Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Marjo Romakkaniemi (31.7. saakka) ja Tarja Juvonen (1.8. alkaen) Lapin yliopistosta, professori Suvi Raitakari Tampereen yliopistosta sekä Riti Esberg Turun yliopistosta. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi Marjo Romakkaniemi ja sihteerinä Sanna Lähteinen. Verkko-opetuksen työvaliokunta Työvaliokunnan jäseniä olivat Aino Kääriäinen Helsingin yliopistosta, Leena Leinonen Itä-Suomen yliopistosta, Johanna Kiili Jyväskylän yliopistosta, Arja Kilpeläinen (10.11. saakka) ja Mari Kivistö (11.10. alkaen) Lapin yliopistosta, Jenni-Mari-Räsänen Tampereen yliopistosta sekä Jarkko Rasinkangas Turun yliopistosta. Yliopistokeskusten edustajina toimivat Chydeniuksen yliopistokeskuksesta Anu-Riina Svenlin ja Porin yliopistokeskuksesta Tuija Eronen. Verkko-opetuksen työvaliokunnan puheenjohtajana toimi 31.7. saakka Arja Kilpeläinen Lapin yliopistosta ja sen jälkeen Jarkko Rasinkangas Turun yliopistosta. Sihteerinä toimi Sosnetin verkko-opetuksen koordinaattori Mari Suonio Itä-Suomen yliopistosta. Kansainvälisen yhteistyön työvaliokunta Työvaliokuntaan kuuluivat Hanna Kara Helsingin yliopistosta, Taru Kekoni (31.7. saakka) ja Kaarina Mönkkönen (1.8. alkaen) Itä-Suomen yliopistosta, Aila-Leena Matthies (31.7. saakka) ja Kati Turtiainen (1.8. alkaen) Jyväskylän yliopistosta, Anna Nikupeteri Lapin yliopistosta, Anna Metteri Tampereen yliopistosta sekä Viivi Lanne Turun yliopistosta. Puheenjohtajana toimi Anna Metteri ja sihteerinä Sanna Lähteinen. Tutkimusyhteistyön työvaliokunta Tutkimusyhteistyön työvaliokuntaan kuuluivat Pirkko-Liisa Rauhala Helsingin yliopistosta, Aini Pehkonen Itä-Suomen yliopistosta, Elina Virokannas Jyväskylän yliopistosta, Merja Laitinen Lapin yliopistosta, Hannele 18

Forsberg Tampereen yliopistosta sekä Leo Nyqvist (31.7.2014 saakka) ja Jarkko Rasinkangas (1.8.2014 alkaen) Turun yliopistosta. Kelpoisuuskoetyöryhmä Kelpoisuuskoetyöryhmään kuuluivat Erja Saurama (31.7. saakka) ja Riitta-Liisa Kokko (1.8. alkaen) Helsingin yliopistosta, Helky Häkli Jyväskylän yliopistosta, Marja Väänänen-Fomin Itä-Suomen yliopistosta, Marjo Romakkaniemi Lapin yliopistosta, Katja Kuusisto Tampereen yliopistosta ja saakka) ja Anne-Mari Jaakola Turun yliopistosta. 8.3 Erikoistumiskoulutuksen vastuuyliopistot ja opettajat Lapsi- ja nuorisososiaalityön ja Yhteisösosiaalityön erikoisalojen koulutuksesta vastasivat yhteistyössä professorit (50 %) Kati Närhi (JY), Riitta Vornanen (ISY) ja Merja Anis (TY) sekä yliopistonlehtorit Tarja Tolonen (HY) ja Tuija Kotiranta (JY). Hyvinvointipalveluiden erikoisalan koulutuksesta vastasivat professorit (50 %) Sari Rissanen (ISY) ja Marketta Rajavaara (HY). Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisaloista vastasivat professori/yliopistonlehtori Irene Roivainen (TaY) ja professori Sanna Väyrynen (LaY) 31.7. saakka ja sen jälkeen apulaisprofessori (50 %) Jari Lindh. Turun yliopiston marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalan yliopistonlehtoraatti täytettiin 1.8.2015 alkaen, jolloin erikoistumiskoulutuksen opettajana aloitti yliopistonlehtori Riitta Granfelt. 8.4 Koordinaatioyliopisto Yliopistoverkostoa koordinoi Lapin yliopisto. Verkoston koordinaatiosta vastasivat vuonna 2015 koordinaatiovastaavana professori Anneli Pohjola, koulutuspäällikkönä YTM Sanna Lähteinen ja koulutussihteerinä yo-merkonomi Outi Tuomikoski. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan taloudenhoitajina Mirja Helppikangas ja Johanna Peltoperä hoitivat osan verkoston taloustehtävistä. 8.5 Verkoston tapahtumat Sosiaalityön peda-shopit 30.1., 9.4. ja 24.8. verkkoseminaareina Vuonna 2014 aloitettiin uudenlaisena verkoston työskentelymuotona verkkovälitteisesti toteutetut peda shopit, joihin on mahdollisuus osallistua kussakin yliopistossa erikseen määritellystä tilasta sekä myös seurata seminaareja omalta koneelta. Kolmessa peda shop -verkkoseminaarissa teemana oli pääosin verkkovälitteinen opetus ja siihen liittyvät pedagogiset kysymykset sekä käytännön opetus. Tavoitteena oli tarjota matalan kynnyksen tilaisuuksia, jotka innostaisivat kehittämään opetusta verkkovälitteisiä välineitä hyödyntäen sekä turvaisivat pidemmällä tähtäimellä valtakunnallisen verkko-opetustarjonnan jatkuvuuden. Sosiaalityön yksiköiden kevätseminaari 11. 12.5. Turussa Koulutusyksiköiden perinteinen kevätseminaari pidettiin 11. 12.5. Turussa. Seminaarin organisoinnista vastasi Turun yliopisto. Päivien teemana oli Työelämäyhteistyö ja erikoistumiskoulutus. Kevätseminaarin ohjelmassa oli monipuolisesti työelämän edustajien alustuksia sosiaalityön koulutuksen työelämäsidoksista erityisesti erikoistumiskoulutuksenkin näkökulmasta. Ohjelmaan sisältyi myös Sosnetin, Psykonetin Unifin ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien esitykset erikoistumiskoulutuksen lainsäädäntömuutoksista ja uudistamisen suunnista. Kevätseminaarin yhteydessä pidettiin Sosnetin johtoryhmän kokous ja Sosnetin yleiskokous, jonka asialistalla oli katsaus Sosnetin ajankohtaisiin kysymyksiin. 19

Erikoissosiaalityöntekijäkoulutuksen tulevaisuus ja työelämätarpeet -seminaari 27.8. Helsingissä Sosnet järjesti yhteistyössä Huoltaja Säätiön kanssa seminaarin 27.8.2015 Kuntatalolla Helsingissä. Seminaarin tarkoituksena oli kartoittaa työelämän edustajien näkemyksiä sosiaalityön erikoisosaamisen tarpeista sekä erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteista uusimuotoisen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen valmistelun tueksi. Tilaisuuteen osallistui 46 työelämän ja yliopistojen edustajaa. Sosiaalityön koulutuksen tulevaisuus ja kehittämistarpeet -kehittämisseminaari 28.8. Helsingissä Kaikille sosiaalityön koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille avoimessa seminaarissa keskusteltiin ajankohtaisista sosiaalityön koulutuksen kehittämishaasteista. Sosiaalityön toimintaympäristössä ja lainsäädännössä meneillään olevat lukuisat uudistukset suuntaavat uudella tavalla sosiaalialalla tarvittavaa osaamista. Myös yliopistojen koulutus kohtaa uudistuksia. Seminaarin tarkoituksena oli tarkastella seuraavia kysymyksiä: Mitä osaamista valmistuneilta sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan? Mikä osaaminen on tuotettava peruskoulutuksessa ja mikä voidaan hankkia työkokemuksen jälkeen täydennys- ja erikoistumiskoulutuksessa? Seminaarin tavoitteena oli muodostaa sosiaalityön koulutusyksiköiden yhteinen visio sosiaalityön koulutuksen suuntaamistarpeista. Tilaisuuteen osallistui 14 sosiaalityön opettajaa, tutkijaa ja opiskelijaa. 20