Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen



Samankaltaiset tiedostot
Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Varsinais-Suomen tilannekatsaus

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Potilastietojärjestelmien yhteensovittamisen haasteet. Terveydenhuollon Atk-päivät Tuire Mikola

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Apteekkisopimus Päihdelääketieteen torstaikoulutus Maritta Korhonen, Kela Kanta-palvelut

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela

KANTA-JULKAISUT

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehdyn ICT-valmistelun jatkuvuus

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Sosiaalialan tiedonhallinta

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Mitä kaikkea tehdään kehittämisessä? Kaisu Anttila vs. kehittämispäällikkö

SOTE KA hallintamallin uudistaminen

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja. Tammikuu 2019

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

SoteDigi Oy tilannekatsaus , SOTE KA -kokous Marco Halén

Työvaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( )

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella

Kelan valinnanvapaushanke (KelaVV-hanke) Mia Mustonen

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/ /2011

TYKS. Kenen vastuulla muutokset ovat? Mitä meidän pitäisi nyt käynnistää (valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnissa )?

kehittarnispaalli kkö Tuire Mikola, Satakunnan Makropilotti ry

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. LIITE 1

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

Tavoitteena vaikuttavat ja tasaarvoiset

UNA-hankkeen esittely. Jaakko Penttinen /

Suomi.fi-palvelutietovaranto

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät

KA-opit hyötykäyttöön. Kokonaisarkkitehtuuri toiminnan muutosvoimana Kangasniemen kunnassa

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Kansallinen PHR: projektin tilannekatsaus. Konstantin Hyppönen, Kanta-palvelut, Kela ATK-päivät, Lahti

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous Ari Rouvari Kansalliskirjasto

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Pitääkö olla huolissaan? Eksoten kokemuksia ja kuulumisia. Tiedon Kumppanuusforum Jyväskylä Minna Kälviä & Kaisa Pesonen

Kaisa hanke. Kari Säkkinen tietohallintojohtaja/ppshp hankejohtaja/kaisa-hanke. Helena Eronen arkistopäällikkö/ppshp hankepäällikkö/kaisa-hanke

Viljami Hätönen. projektikoordinaattori

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

KArkisto. - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen. Terveydenhuollon Atk päivät

Etäpalvelusta yhteispalvelun hittituote asiantuntijapalvelut kaikkien saataville?

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

ONION-hanke. Tiivistelmä

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke

MITEN RATKAISTA PIRULLISIA ONGELMIA Pirkko Vartiainen, professori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Vaasan yliopisto

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

KANTA-JULKAISUT

Vastaajan taustatiedot

PÄIVYSTYSAPU Viljami Hätönen. projektikoordinaattori

Kansallinen palveluväylä

Mitä avoimuus oikeasti on yhteensopivuus vai yhteistoiminnallisuus. Annual Report Jukka Karhu Aluepäällikkö/South Finland

Asiakastietolain ja reseptilain muutokset. Terveydenhuollon atk-päivät Pekka Järvinen, STM

VIRTA-PROJEKTI Tilanneraportti

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönoton valmistelu käynnistyy

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

SÄHKÖINEN RESEPTI. Sähköisen allekirjoituksen läpimurto? Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo. Matti Kataja STM

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Transkriptio:

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen edes mahdollista? Jaettu vastuu ei ole kenenkään vastuu Kuka johtaa ketä? Asiantuntijaorganisaation johtaminen on kuin paimentaisi kapallista kirppuja entä kun johdettavana onkin organisaation sijasta verkosto itsenäisiä asiantuntijoita ja asiantuntijaorganisaatioita? Tehdäänkö asioita oikeassa järjestyksessä ensin päätökset teknisistä ratkaisuista ja sitten vasta toiminnallisista tavoitteista? Menikö juna jo?

Johtamisjärjestelmä Kuka valtakunnallista määrittelytyötä johtaa? Miten se näkyy? Pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus onko sitä? Makropilotissa ei saanut edes puhua alueellisesta arkistosta se oli tabu. Ennalta oli päätetty että ratkaisu on viitetietokanta ja sosiaaliturvakortti, jolle tietoa tallennettiin. Nytkään ei saa enää puhua alueellisista arkistoista, kun pitää jo vannoa valtakunnallisen arkiston puolesta Mutta ensin pitäisi kyllä määritellä, mitä tässä arkistolla oikeasti tarkoitetaan Miksi ohjausryhmissä näkyy kovin vähän käytännön tietohallinnon edustajia?

Johtamisen keinoista Suostuttelu vai määräys? Suostuttelu rahalla ohjaamisen kautta ollut linjana Onko tehokasta? Hidasta ja resursseja kuluttavaa, tempoilevaa Vaikeaa sovittaa budjetointisykliin Miten suostutellaan KELAkin toimimaan haluttuun suuntaan? Montako henkilötyövuotta alan parhailta resursseilta käytettiin viime talvena rahoitushakemusten tehtailuun olisiko jotenkin muuten voitu päästä samaan tulokseen?

Määrittelyä, määrittelyä, määrittelyä Mitään ei voi oikeasti toteuttaa, ennen kuin määrittelyt on tehty riittävän tarkalla tasolla toteutusta varten. Paljon on tehtykin, erityisesti HL7-yhdistys ollut keskeisen tärkeä toimija se ei kuitenkaan tee toiminnallisia määrityksiä eikä arkkitehtuuria. Standardeista sinänsä yksimielisyys yhteinen huoli on siitä, miten sovelletaan ja kehitetään. Sanomamalli ei yksin riitä. Lisäksi tarvitaan toimintamallit, sisällön tarkennus ja yhteinen sopiminen. Määrittely ei ole valmis, ennen kuin sen pohjalta on tehty ensimmäinen käytännön toteutus, jossa se on testattu ja hiottu yksityiskohdissaan.

Määrittelyä, määrittelyä, määrittelyä Esimerkkejä puuttuvista asioista yleensä nämä ovat ne vaikeimmat kohdat toteuttaa, ja lakaistu toistuvasti maton alle Tilapäisten henkilötunnusten käyttö ja käsittely Valtakunnallinen lääkerekisteri, joka kattaisi kaikki tarpeet lääkityksen käsittelyyn Lääkityksen kunnollinen rakenteinen kuvaus annostelua myöden Aluetietojärjestelmien väliset yhteydet Arkkitehtuurityössä ollut pitkiä katkoja: kokeilualueiden arkkitehtuuri 2002 -> kokeilualueiden arkkitehtuuri 2005 luonnos -> kansallinen arkkitehtuuri 2005 (?)

Miten täytetään aukko valtakunnallisesta suosituksesta toimivaksi järjestelmäksi? Tarvitaan kokonaisnäkemystä Tarvitaan kokemusta oikeista toteutuksista Tarvitaan toimittajien sitoutumista Tarvitaan pitkäjänteisyyttä: pientä kehitystä voidaan tehdä 1-2 v syklillä. Isot rakennemuutokset käytössä oleviin laajoihin järjestelmiin vievät vähintään 3-5 vuotta, jopa kauemmin. Tarvitaan kansallinen tavoitearkkitehtuuri ja vaatimusmääritykset sekä sen lisäksi etenemissuunnitelma alueen nykyisestä ympäristöstä tavoitteeseen

Esimerkki: valtakunnallinen arkisto Julistettu, että valtakunnallinen arkisto tehdään Tämä kuulostaa hyvältä, mutta Ensimmäiseksi pitää määritellä käyttötarkoitus Sitten voi määritellä käyttötavat ja toiminnallisuuden Jonka jälkeen voi määritellä tekniset ratkaisut ja käytettävät sanomamallit, käsitteet ja koodistot Jonka jälkeen voi määritellä sanomamallien soveltamisen Jonka jälkeen voi toteuttaa tarvittavat ohjelmistomuutokset Ja tästä on YHDEN toimijan otettava vastuu ei voida ratkaista alueellisilla piloteilla Onko optionaalinen palvelu, jota suositellaan vai onko se pakollinen? Kuka maksaa?

Alueellisen toiminnan näkökulmasta Alueilla tehdään hyvää työtä ja edistetään terveyshankkeen tavoitteita, niihin kyllä sitoudutaan Aikataulut ja realistiset toteutusmahdollisuudet eivät välttämättä kohtaa Vrt. PKI-ratkaisut, kuva-arkistot, Ennen kuin voi edes pyytää toimittajilta tarjousta, on edellä kuvattu määrittelytyö oltava valmis Menestystekijä on yleensä integrointi sen puute tappaa hyvänkin idean. Liian paljon tehdään pilotointia unohtaen tämä vaikkapa sähköinen resepti ilman integraatiota ei toimi ei lääkärillä eikä apteekissa

Alueellisen toiminnan näkökulmasta Tahtoa siis on Mistä löytyy valtakunnallinen johtajuus? Mistä löytyy valtakunnallinen toimija siis se joka oikeasti määrittelee ja toteuttaa valtakunnalliset palvelut realistiselta pohjalta? Miten arkkitehtuurin määrittelyissä saadaan oikeasti näkyviin käytännön toimijoiden (sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset, toimittajat) näkemykset, jotta ratkaisuista saadaan toimivia? ei riitä, että valmis raportti tulee kommentoitavaksi parin viikon vastausajalla Arkkitehtuuri ei myöskään ole nippu erillään toisistaan tehtyjä papereita missä on kokonaisuus, miten jatkuva ylläpito? - jatkuvuus ja ylläpidettävät kansalliset dokumentit arkkitehtuurista samoihin kansiin tarvitaan Mistä saadaan rahoitus jatkuvalle toiminnalle: koodistot, standardointi, sertifiointi?

Alueellisen toiminnan näkökulmasta Valmius ja halu toteuttaa terveyshankkeen tavoitteet ja arkkitehtuuri alueilla varmasti on Tärkeintä saada valtakunnallinen arkkitehtuuri, määrittelyt ja standardointi riittävälle tarkkuustasolle ja sen jälkeen antaa MÄÄRÄYS toteuttaa ne alueilla Rahoitustakin tarvitaan, mutta se voisi olla enemmän tulosvastuullista

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Mitä erityistä ongelmaa on kansallisen ja alueellisen näkökulman yhteensovittamisesta? Vastaus: Ei mitään erityistä, jos lähdetään liikkeelle toiminnasta: minkälaisia toiminnallisia tarpeita, minkälaisia prosesseja kustannus-hyöty ajattelu: mitä kannattaa järjestää ja/tai tuottaa keskitetysti Lisäksi tärkeää on, että valtakunnallinen palvelu pitää olla tuotteistettu palvelukuvaukset, liittymisen mallit ja sopimukset kuvaukset palvelun toiminnallisuudesta, avoimet rajapinnat vakioitu käyttöönottomalli alueita varten Ei myöskään pidä sotkea järjestämistä ja teknistä ratkaisua toisiinsa kansallinen toimija voi järjestää teknisesti hajautetun palvelun jos perusteltua alueet voivat liittyä toimittajan tarjoamaan yhteiseen valtakunnan laajuisesti tarjottavaan palveluun