KYLÄALUE. -Indeksimerkintä osoittaa rantavyöhykkeelle sijoittuvien kyläasutuksen rakennuspaikkojen



Samankaltaiset tiedostot
MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Määräysnumero Ulkoasu

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.


Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

115/ /2017 Tela

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

Ympäristölautakunta Poikkeamishakemus , / /2018

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

SIMONIEMI-SIMONKYLÄ OSAYLEISKAAVA JA SIMONIEMI-VIANTIEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

RAJALA JALASJÄRVI YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS AIR-IX SUUNNITTELU OULUSSA

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

eo-2 EN-1 "5: "5:113 "5: "1:2 "5:113 "27:22 "27:18 "27:22 "27:14 "27:9

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Transkriptio:

OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET, osa 1/6 Tarkistukset KH 05.04.2004 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: AT/3,5 TY VL VV RA 1/3,5 RA 2/3,5 RA 3/3,5 RM/120 RM 1/120 KYLÄALUE. -Indeksimerkintä osoittaa rantavyöhykkeelle sijoittuvien kyläasutuksen rakennuspaikkojen suurimman sallitun mitoitusluvun. -Tilakohtainen mitoitusluku 1,0 oikeuttaa yhteen pysyvän asunnon -Tilakohtainen mitoitusluku 0,5 oikeuttaa yhteen erillisen rantasaunan -Alueella sijaitsevan olemassa olevan loma-asunnon voi muuttaa pysyväksi asunnoksi, jos rakennuspaikka ja asunto täyttävät pysyvälle asunnolle rakennusjärjestyksessä ja MRL:ssa asetetut vaatimukset. -Rantavyöhykkeellä sijaitsevan pysyvän asunnon yhteyteen saa rakentaa rantasaunan sekä sen käyttöön liittyvän varastorakennuksen. TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. LÄHIVIRKISTYSALUE. UIMARANTA-ALUE. LOMA-ASUNTOALUE. OMARANTAISTEN JA YHTEISRANTAISTEN LOMA-ASUNTOJEN SEKÄ RANTASAUNOJEN ALUE. -Indeksimerkinnän jälkimmäinen luku osoittaa loma-asutuksen rakennuspaikkojen suurimman sallitun mitoitusluvun alueella. -Tilakohtainen mitoitusluku 1,0 oikeuttaa yhteen omarantaisen loma-asunnon rakennuspaikkaan tai vaihtoehtoisesti kahteen yhteisrantaisen loma-asunnon -Tilakohtainen mitoitusluku 0,5 oikeuttaa yhteen erillisen rantasaunan rakennuspaikkaan tai vaihtoehtoisesti yhteen yhteisrantaisen loma-asunnon -Alueelle on osoitettu tilakohtaisten rakennuspaikkojen suositellut toteutusmuodot. LOMA-ASUNTOALUE. OMARANTAISTEN LOMA-ASUNTOJEN JA RANTASAUNOJEN ALUE. -Indeksimerkinnän jälkimmäinen luku osoittaa loma-asutuksen rakennuspaikkojen suurimman sallitun mitoitusluvun alueella. -Tilakohtainen mitoitusluku 1,0 oikeuttaa yhteen omarantaisen loma-asunnon -Tilakohtainen mitoitusluku 0,5 oikeuttaa yhteen erillisen rantasaunan LOMA-ASUNTOALUE. YHTEISRANTAISTEN LOMA-ASUNTOJEN ALUE. -Indeksimerkinnän jälkimmäinen luku osoittaa loma-asutuksen rakennuspaikkojen suurimman sallitun mitoitusluvun alueella. -Tilakohtainen mitoitusluku 0,5 oikeuttaa yhteen yhteisrantaisen loma-asunnon Alueelle osoitetuista rakennuspaikoista yhden saa toteuttaa yhteisrantaisten loma-asuntojen yhteisenä rantasaunana. -Rantaan on varattava loma-asuntojen yhteiseen käyttöön tarkoitettua aluetta, jolle voidaan toteuttaa esim. uimapaikka ja venevalkama. LOMAKYLÄALUE. Alue on tarkoitettu maatilamatkailun/lomakylätoiminnan harjoittamiseen. -Indeksimerkintä osoittaa yleiskaavan perusteella toteutettavan kerrosalan enimmäismäärän. -Alueen tarkempi käyttö tulee osoittaa kokonaissuunnitelmalla, jonka rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy. -Indeksimerkinnän osoittaman kerrosalan ylittävä rakentaminen tulee osoittaa LOMAKYLÄALUE, JOLLA RAKENNUSTEN KOKO ON RAJOITETTU. Alue on tarkoitettu maatilamatkailun/lomakylätoiminnan harjoittamiseen. -Indeksimerkintä osoittaa yleiskaavan perusteella toteutettavan kerrosalan enimmäismäärän. -Alueelle saa sijoittaa kerrosalaltaan enintään 60 m2 suuruisia matkailuelinkeinoon liittyviä rakennuksia. -Alueen tarkempi käyttö tulee osoittaa kokonaissuunnitelmalla, jonka rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy. -Indeksimerkinnän osoittaman kerrosalan ylittävä rakentaminen tulee osoittaa

RM 1/120 LT ET SL M MY 1 MY 2 MY 3 W /s /pv ma ma 1 sk pv -Indeksimerkinnän osoittaman kerrosalan ylittävä rakentaminen tulee osoittaa LOMAKYLÄALUE, JOLLA RAKENNUSTEN KOKO ON RAJOITETTU. OIKEUSVAIKUTTEISET Alue on tarkoitettu RANTAOSAYLEISKAAVAT maatilamatkailun/lomakylätoiminnan harjoittamiseen. -Indeksimerkintä osoittaa yleiskaavan perusteella toteutettavan kerrosalan enimmäismäärän. -Alueelle saa sijoittaa kerrosalaltaan enintään 60 m2 suuruisia matkailuelinkeinoon liittyviä rakennuksia. OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET, osa 2/6 -Alueen tarkempi käyttö tulee osoittaa kokonaissuunnitelmalla, jonka rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy. -Indeksimerkinnän osoittaman kerrosalan ylittävä rakentaminen Tarkistukset KH 05.04.2004 tulee osoittaa YLEISEN TIEN ALUE. Levähdysalue. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. Kunnan pohjavedenottamo. LUONNONSUOJELUALUE. Luonnonsuojelulailla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu, merkittäviä luonnonarvoja omaava, valtion toimesta toteutettava alue. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja sitä palvelevien rakennusten rakentamiseen. -Alueelle voidaan sijoittaa myös haja-asutusluonteista rakentamista mikäli muut määräykset eivät sitä estä. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Arvokas kulttuurimaisema-alue. -Alueen maisemanhoidossa ja rakentamisessa tulee säilyttää maisematilan ja näkymien avoimuus ja maisematilaa rajaavien reunavyöhykkeiden eheys. -Täydennysrakentaminen on sallittua pääsääntöisesti olemassa olevaan tiestöön ja rakennuspaikkoihin liittyen. Maiseman kannalta arvokkaiden rakennusten asema maisemassa tulee rakentamisessa säilyttää. -Uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja maisemaan. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Arvokas kulttuurimaisema-alue, jolle sijoittuu muinaismuistokohteita ja/tai vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. -Alueen rakentamisessa ja maankäytössä tulee huomioida alueella sijaitsevia muinaismuistokohteita ja pohjavesialueita koskevat kaavamääräykset. -Alueen maisemanhoidossa ja rakentamisessa tulee säilyttää maisematilan ja näkymien avoimuus ja maisematilaa rajaavien reunavyöhykkeiden eheys. -Täydennysrakentaminen on sallittua pääsääntöisesti olemassa olevaan tiestöön ja rakennuspaikkoihin liittyen. Maiseman kannalta arvokkaiden rakennusten asema maisemassa tulee rakentamisessa säilyttää. -Uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja maisemaan. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alueella sijaitsee avosuo, joka tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Muilla alueen osilla metsänhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja. VESIALUE. Alue, jonka rakentamisessa ja maankäytössä on huomioitava alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten, arvokkaiden luonto- tai kulttuuriympäristökohteiden säilyminen. Alue, jolla on huomioitava pohjavesialueen määräykset. MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Valtioneuvoston päätös 1.5.1995) MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Erityisiä ympäristöarvoja sisältävä avoimena säilytettävä peltoalue. -MRL 16 3 mom. nojalla määrätään, että alueen rakentamisen edellytykset tulee ratkaista MRL 137 :n mukaisella suunnitelutarvemenettelyllä. KYLÄKUVALLISESTI ARVOKAS ALUE. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. (Rakennettu kulttuuriympäristö. Museovirasto/Ympäristöministeriö 1993) POHJAVESIALUE. -Pohjavesialueella rakentamista ja muita toimenpiteitä rajoittavat ympäristönsuojelulain 8 :n ja vesilain 18 :n pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot. -Rakennuslupaviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto alueelle kohdistetuista uuden rakennuksen rakentamista koskevista rakennuslupahakemuksista. -Öljysäiliöt on sijoitettava katettuihin kaukaloihin tai suojattava teknisesti vastaavan turvallisuustason takaavalla tavalla. -Alueelle ei saa asemakaavalla osoittaa pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja.

sk pv luo me sr/12 sr/11 22 SM12 KYLÄKUVALLISESTI ARVOKAS ALUE. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. (Rakennettu kulttuuriympäristö. Museovirasto/Ympäristöministeriö 1993) POHJAVESIALUE. -Pohjavesialueella rakentamista ja muita toimenpiteitä rajoittavat ympäristönsuojelulain 8 :n ja vesilain 18 :n pohjaveden KARTTALEHTI muuttamis- 8/8 ja 1 pilaamiskiellot. 2 3 4 5 6 7 8 -Rakennuslupaviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto alueelle kohdistetuista OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT uuden rakennuksen JA MÄÄRÄYKSET, osa 3/6 rakentamista koskevista rakennuslupahakemuksista. -Öljysäiliöt on sijoitettava katettuihin kaukaloihin tai suojattava teknisesti vastaavan turvallisuustason takaavalla tavalla. Tarkistukset KH 05.04.2004 -Alueelle ei saa asemakaavalla osoittaa pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja. LUONTOARVOILTAAN ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee metsälain 10 :n tarkoittama metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä elinympäristö, perinnebiotooppi tai tärkeä lintuvesialue. -Aluetta tulee käyttää ja hoitaa siten, että sen ominaispiirteet säilyvät. Luonnonarvot ja monimuotoisuuden säilyttäminen tulee huomioida alueen maankäytössä ja sitä koskevissa suunnitelmissa. MELUALUE. Alue, jolla melutaso ylittää päiväohjearvon 55 db. (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992) -Alueen uudet rakennukset tulee sijoittaa niin, että rakennukset suojaavat pysyvien asuntojen ulko-oleskelutiloja 55dBA ylittävältä melulta ja loma-asuntojen ulko-oleskelutiloja 45dBA ylittävältä melulta. KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE TAI RAKENNETTU ALUE Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde tai alue, joka sisältää historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita rakennuksia, joita ei saa purkaa. (MRL 118 ) -MRL 41 2 mom. nojalla määrätään, että alueen tai kohteen arvokkaiden rakennusten siirroille tai purkamiselle tarvitaan aina MRL 127 mukainen purkulupa. -Aluerajauksen sisältämät pellot tulee säilyttää avoimina. -Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksen kohdassa 5.4.3 "Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet ja rakennetut alueet" esitettyyn luetteloon. Kaavaselostuksen erillisliitteessä 6 "Reisjärven rakennuskantainventointi, kaavoitusliite" on tietoa kohteiden kulttuurihistoriallisista arvoista. -Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita koskevista lupahakemuksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. -Rakennusten kunnostuksessa tulee säilyttää niiden rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Alueella tai kohteen läheisyydessä tapahtuva uudisrakentaminen on sovitettava rakennuskantaan ja maisemaan. MUINAISMUISTOKOHDE. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat suunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. Kohteen numerointi viittaa Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisuun "Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Osa 2." vuodelta 1996. RAKENNETTU LOMA-ASUNNON TAI PYSYVÄN ASUNNON RAKENNUSPAIKKA RANTAVYÖHYKKEELLÄ. Mitoitusluku = 1,0. RAKENNETTU ERILLISEN RANTASAUNAN RAKENNUSPAIKKA RANTAVYÖHYKKEELLÄ. Mitoitusluku = 0,5. TILAKOHTAINEN UUDEN OMARANTAISEN LOMA-ASUNNON TAI PYSYVÄN ASUNNON RAKENTAMISOIKEUS. Mitoitusluku = 1,0. Sijoituspaikka on ohjeellinen. TILAKOHTAINEN UUDEN YHTEISRANTAISEN LOMA-ASUNNON TAI ERILLISEN RANTASAUNAN RAKENTAMISOIKEUS. Mitoitusluku = 0,5. Sijoituspaikka on ohjeellinen. at ra rs TILAKOHTAINEN UUDEN PYSYVÄN ASUNNON RAKENTAMISOIKEUS RANTAVYÖHYKKEEN ULKOPUOLELLA. Mitoitusluku = 0,5. -Pysyvän asunnon rakennuslupa voidaan myöntää tämän rantaosayleiskaavan perusteella. -Sijoituspaikka on ohjeellinen. -Rakennuspaikan rakennusoikeus (k-m2) määräytyy rakennusjärjestyksen mukaan. TILAKOHTAINEN UUSI LOMA-ASUNNON RAKENTAMISOIKEUS RANTAVYÖHYKKEEN ULKOPUOLELLA. Mitoitusluku = 0,5. -Loma-asunnon rakennuslupa voidaan myöntää tämän rantaosayleiskaavan perusteella. -Sijoituspaikka on ohjeellinen. -Rakennuspaikan rakennusoikeus (k-m2) määräytyy rakennusjärjestyksen mukaan. YLEISEEN VIRKISTYKSEEN TARKOITETTU UUSI RANTASAUNAN RAKENTAMISOIKEUS. -Sijoituspaikka on ohjeellinen. SIIRRETTY LOMA-ASUNNON RAKENTAMISOIKEUS. Mitoitusluku = 1,0. Loma-asunnon rakennusoikeus, joka on siirretty toiselle maanomistusyksikölle tai saman maanomistusyksikön puitteissa toiselle mitoitusalueelle. -Lisätietoa siirroista esitetään kaavaselostuksen kohdassa 5.

OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET, osa 4/6 Tarkistukset KH 05.04.2004 KV Tarkistukset 04.05.2004KH 05.04.2004 KOULUKATU 48 60100 ARKKITEHTI- SEINÄJOKI 06 JA - 421 INSINÖÖRITOIMISTO 5000 SIIRRETTY LOMA-ASUNNON RAKENTAMISOIKEUS. Mitoitusluku = 0,5. Rantasaunan tai yhteisrantaisen loma-asunnon rakennusoikeus, joka on siirretty toiselle maanomistusyksikölle tai saman maanomistusyksikön puitteissa toiselle mitoitusalueelle. -Lisätietoa siirroista esitetään kaavaselostuksen kohdassa 5. KUNNAN RAJA. YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. rv ALUEEN RAJA. RANTAVYÖHYKKEEN RAJA 1.6 MITOITUSALUEEN RAJA. MITOITUSALUEEN NUMERO. KANTATIE SEUTUTIE YHDYSTIE OHJEELLINEN MOOTTORIKELKKAREITTI. OHJEELLINEN ULKOILU- TAI MELONTAREITTI. sv LIKIMÄÄRÄINEN ELÄINSUOJAN HAJUSUOJAVYÖHYKE. -Kotieläintalouksien ympärille on muodostettava riittävä rakentamaton hajusuojavyöhyke, jonka laajuus riippuu mm. eläinyksikkömäärästä, vallitsevasta tuulensuunnasta ja ympäristön peitteisyydestä. -Hajusuojavyöhykkeelle saa sijoittaa ainoastaan olemassa olevien rakennuspaikkojen sisäistä täydennysrakentamista. POHJAVEDENOTTAMO. UIMAPAIKKA. Paikan saa kunnostaa uimatoimintaa varten. VENEVALKAMA. LV-1=Talojen yhteinen, LV-2=Yleinen venevalkama 15/5/+1/ 1 MITOITUSALUEEN KOKONAISRAKENNUSOIKEUS. Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmaisee mitoitusalueella olemassa olevien rakentamisoikeuksien kokonaismitoitusluvun, toinen luku ilmaisee uusien rakentamisoikeuksien kokonaismitoitusluvun, kolmas luku ilmoittaa mitoitusalueelle siirrettyjen rakentamisoikeuksien mitoitusluvun (+) ja neljäs luku ilmoittaa mitoitusalueelta siirrettyjen rakentamisoikeuksien mitoitusluvun (-). YLEISKAAVAMÄÄRÄYKSET: Rantavyöhykkeellä on osoitettu tilakohtaiset nykyiset rakennuspaikat sekä tilakohtaiset uudet rakentamisoikeudet. Rantavyöhykkeen ulkopuolella on erikseen osoitettu ainoastaan rantavyöhykkeeltä siirretyt uudet tilakohtaiset rakentamisoikeudet. Maatalous- ja virkistysalueiden rantavyöhykkeen rakentamisoikeudet on siirretty maanomistusyksikkökohtaisesti AT-, RA- ja RM-alueille tai osoitettu rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Pysyvän asunnon rantasaunan saa sijoittaa AT-, RA-, M-, MY-1- ja MY-2-alueelle. RAKENNUSLUPAKÄYTÄNTÖ -Rantavyöhykkeellä rantaosayleiskaavaa voidaan käyttää MRL 72 :n mukaisesti rakennuslupien perusteena. -Rantavyöhykkeen ulkopuolella erikseen osoitetuille rakentamisoikeuksille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan tämän rantaosayleiskaavan perusteella (MRL 137 ). Muun rakentamisen edellytykset ratkaistaan tarvittaessa MRL 137 :n mukaisella suunnittelutarvemenettelyllä.

siirretyt uudet tilakohtaiset rakentamisoikeudet. Maatalous- ja virkistysalueiden rantavyöhykkeen rakentamisoikeudet on siirretty maanomistusyksikkökohtaisesti AT-, RA- ja RM-alueille OIKEUSVAIKUTTEISET tai osoitettu RANTAOSAYLEISKAAVAT rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Pysyvän asunnon rantasaunan saa sijoittaa AT-, RA-, M-, MY-1- ja MY-2-alueelle. RAKENNUSLUPAKÄYTÄNTÖ -Rantavyöhykkeellä rantaosayleiskaavaa voidaan käyttää MRL 72 :n mukaisesti OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET, osa 5/6 rakennuslupien perusteena. -Rantavyöhykkeen ulkopuolella erikseen osoitetuille rakentamisoikeuksille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan tämän rantaosayleiskaavan perusteella (MRL ARKKITEHTI- 137 ). JA INSINÖÖRITOIMISTO Tarkistukset KH 05.04.2004 Muun rakentamisen edellytykset ratkaistaan tarvittaessa KV MRL 04.05.2004 137 :n mukaisella suunnittelutarvemenettelyllä. RAKENNUSTEN SIJOITUS -Alimmat tulvien kannalta hyväksyttävät rakentamiskorkeudet N60+tasossa: (Korkeussuosituksen suhde rakennukseen ja sen perustuksiin ks. Ympäristöopas nro 52. Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Suomen ympäristökeskus ym., 1999.) -Reisjärvi ja Vuohtajärvi...+115.00 m -Norssinjärvi...+120.00 m -Pitkäjärvi...+128.30 m -Korpisen allas, padon takana +129.30 m, muualla +134.00 m -Kangaspäänjärvi...+119.40 m -Köyhänjärvi...+116.20 m -Rakennus tulee sijoittaa siten, että luonnollisen maanpinnan korkeus rakennuksen kohdalla on enintään 0,8m alinta hyväksyttävää rakentamiskorkeutta alempana. -Jos luonnollisen maanpinnan korkeus on rakennuksen kohdalla enemmän kuin 0,4m alinta hyväksyttävää rakentamiskorkeutta alempana, rakennus tulee rakentaa ryömintätilaisena. -Rakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään: OMARANTAINEN LOMA-ASUNTO / PYSYVÄKSI ASUNNOKSI MUUTETTAVA ALLE 50m ETÄISYYDELLÄ KESKIVEDENKORKEUDEN MUKAISESTA RANTAVIIVASTA SIJAITSEVA LOMA-ASUNTO: -Asuinrakennus 25m, aitta- ja varastorakennus 10m ja saunarakennus 10m. YHTEISRANTAINEN LOMA-ASUNTO: -Kaikki rakennukset 50m. ERILLISET RANTASAUNAT: -Erillinen rantasauna 10m ja saunan käyttöön liittyvä varastorakennus 10m. -Yhteisrantaisten loma-asuntojen yhteinen rantasauna 10m ja saunan käyttöön liittyvä varastorakennus 10m. -Yleiseen virkistykseen tarkoitettu rantasauna 10m ja saunan käyttöön liittyvä varastorakennus 10m. UUSI PYSYVÄ ASUNTO / PYSYVÄKSI ASUNNOKSI MUUTETTAVA VÄHINTÄÄN 50m ETÄISYYDELLÄ KESKIVEDENKORKEUDEN MUKAISESTA RANTAVIIVASTA SIJAITSEVA LOMA-ASUNTO: -Asuinrakennus 50m, saunarakennus 10m, saunan käyttöön liittyvä varastorakennus 10m, muut rakennukset 50m. OLEMASSA OLEVAAN PYSYVÄÄN ASUNTOON LIITTYVÄ RANTASAUNA: -Rantasauna 10m ja saunan käyttöön liittyvä varastorakennus 10m. RM-ALUEIDEN RAKENNUKSET: -RM-alueella: saunarakennukset 10m, muut 25m. -RM-1-alueella: saunarakennus 10m, muut 50m. -Rakennusten sijoituksessa tulee huomioida luonnon ja maiseman arvot. -Rantarakentaminen tulee sijoittaa peitteiselle rannanosalle. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on rakennukset sopeutettava maisemaan paikalliseen luontoon sopivin suojaistutuksin. Rakennusten ja rantaviivan väliin tulee jäädä riittävä suojapuusto. RAKENNUSPAIKKOJEN SALLITUT KERROSALAT RANTAVYÖHYKKEELLÄ LOMA-ASUNNOT: -Loma-asunnon rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 120 m2 (asuinrakennus enintään 80m2, saunarakennus 20m2, aitta- ja varastorakennus 20m2). ERILLISET RANTASAUNAT: -Rantasaunan kerrosala saa olla enintään 20 m2 ja sen yhteyteen sijoitettavan varastorakennuksen enintään 10m2. UUSI PYSYVÄ ASUNTO / PYSYVÄKSI ASUNNOKSI MUUTETTAVA LOMA-ASUNTO: rakennusjärjestyksen mukaan, kun asuinrakennus sijoittuu vähintään 50m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. -Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 120 m2, kun asuinrakennus sijoittuu alle 50m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta

mahdollista, on rakennukset sopeutettava maisemaan paikalliseen luontoon sopivin suojaistutuksin. Rakennusten ja rantaviivan väliin tulee jäädä riittävä suojapuusto. RAKENNUSPAIKKOJEN SALLITUT KERROSALAT RANTAVYÖHYKKEELLÄ LOMA-ASUNNOT: -Loma-asunnon rakennuspaikalle rakennettavaksi KARTTALEHTI sallittu kerrosala 8/8 1 saa 2 3 olla 4 5 6 7 enintään 120 m2 (asuinrakennus enintään 80m2, saunarakennus 20m2, aitta- ja 8 varastorakennus 20m2). OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET, osa 6/6 ERILLISET RANTASAUNAT: -Rantasaunan rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään Tarkistukset KH 05.04.2004 20 m2 ja sen yhteyteen sijoitettavan varastorakennuksen enintään 10m2. RAKENNUSPAIKKOJEN SALLITUT KERROSALAT RANTAVYÖHYKKEEN ULKOPUOLELLA VESISTÖRAKENNUS JÄTEVEDET JA JÄTEHUOLTO MAA JA METSÄTALOUS JA VIRKISTYS MUUT KAAVA ASIAKIRJAT KÄSITTELYVAIHEET UUSI PYSYVÄ ASUNTO / PYSYVÄKSI ASUNNOKSI MUUTETTAVA LOMA-ASUNTO: rakennusjärjestyksen mukaan, kun asuinrakennus sijoittuu vähintään 50m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. -Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 120 m2, kun asuinrakennus sijoittuu alle 50m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. -Asuinrakennuksen rantasaunan kerrosala saa olla enintään 20m2 ja sen yhteyteen sijoitettavan varastorakennuksen enintään 10m2. OLEMASSA OLEVA PYSYVÄ ASUNTO / MAATILAN TALOUSKESKUS: rakennusjärjestyksen mukaan. -Asuinrakennuksen rantasaunan kerrosala saa olla enintään 20m2 ja sen yhteyteen sijoitettavan varastorakennuksen enintään 10m2. rakennusjärjestyksen mukaan. -Rannan ruoppauksesta tulee ilmoittaa kunnan ympäristöviranomaiselle tai alueelliselle ympäristökeskukselle. -Rantaa ei saa ruopata ulottumaan 50 m lähemmäs yhteisrantaisen loma-asunnon rakennuksia. -Jätevesien käsittelyssä on noudatettava kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita. -Asutuksen jätevedet on johdettava viemäriverkostoon, milloin se olosuhteiden mukaan on mahdollista. Muussa tapauksessa jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston 11.6.2003 hyväksymän jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti. -Pohjavesialueilla syntyvät jätevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi, mikäli kunnalliseen viemäriverkostoon johtaminen ei ole mahdollista. Ainoastaan erityisen painavista syistä jätevedet voidaan kerätä ajoittain tyhjennettävään umpikaivoon. -Rantavyöhykkeellä suositellaan kuivakäymälän rakentamista. -Loma-asutuksen jätehuoltoa varten tulee varautua sijoittamaan yhteiset jätteenkeräys- ja lajittelupisteet siihen soveltuville alueille. -Ranta-alueille sekä purojen ja laskuojien varsiin tulee muodostaa riittävän leveä viljelemätön suojavyöhyke tai kosteikkoalue, jolla voidaan vähentää valumavesien haitallista vaikutusta vesistön tilaan. -MRL 43.2 :n nojalla määrätään, että maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä rantavyöhykkeellä ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua lupaa (maisematyölupa). -Maisematyölupaa ei tule myöntää toimenpiteelle, joka vähentää merkittävästi alueen maisemallisia arvoja. -Maisematyölupaa edellyttävät mm. maanrakennustyö, puuston avohakkuu, peltoalueiden metsittäminen tai muu näihin verrattava toimenpide. -Maisematyölupaa ei tarvita vähäisiin maiseman parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin, joita ovat esim. pensoittuneen rannan avaaminen tai puuston vähäinen harventaminen. Näihin kaavakarttoihin liittyy selostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus yleiskaavan vaikutuksista. Selostuksesta löytyy myös tietoa kaavan merkityksestä eri osallisten kannalta sekä sen toteuttamiseen liittyvä ohjeisto. Kaavaselostus on saatavissa Reisjärven kunnan teknisestä toimistosta. Mielipiteen kuuleminen MRL 62 31.3.-11.4.2003 Tekninen lautakunta 18.11.2003 Julkinen nähtävilläolo MRL 65 MRA 19 1.12.2003-15.1.2004 Tekninen lautakunta 25.3.2004 Kunnanhallitus 5.4.2004 Kunnanvaltuusto 4.5.2004